Mustosta puolustavasta kirjelmästä en ole vielä kommentoinutkaan mitään. Olen samaa mieltä, että on ikävää, kun nokittelu jatkuu edelleen median kautta. Siinä ei voita kukaan. Tavallaan kuitenkin ymmärrän reaktion, kun syytökset ovat olleet julkisuudessa aika yksipuolisia jo vuoden ajan. Varsinkin nyt kun asia on laajentunut Rädyn lisäksi koskemaan 15 muutakin pelaajaa, tuo reaktio on aika odotettava niiltä pelaajilta, jotka eivät tunnista syytöksiä maajoukkueen toiminnaksi. Mustosen avunpyyntöviesteistä tulee kyllä hieman "Mirjam Penttinen" -fiilikset, mutta todennäköisesti jonkinlaisia ulostuloja olisi nähty ilman Mustosenkin aloitteellisuutta uusimman kirjelmän laatimiseen ja siihen osallistumiseen.
Julkisesti nimellään viestin allekirjoittaneet ovat jo lopettaneet maajoukkueuransa, kuten näissä tilanteissa yleensäkin tapahtuu. Symbolista on, että tammikuussa anonyymin kirjelmän tehneitä pelaajia oli 16 ja tähänkin ulostuloon on saatu 16 maajoukkuepelaajaa, jotka haluavat pysyä nimettöminä ainakin tässä vaiheessa.
Nimellään allekirjoittaneista pelaajista on mielenkiintoista huomata, että he ovat kaikki keskushyökkääjiä ja pelaajaprofiililtaan vielä myös tunnollisesti puolustusveloitteensa hoitavia senttereitä. Niin sanotusti joukkuepelaajia. Sallinen otti elokuussa äänekkäästi kantaa Tapanin hääreissuun ja iltapäivälehden asiantuntijakommentaattorina toiminut Leppänen totesi Rädyn valintakohusta niin, että olisi itse valinnut Rädyn mukaan, mutta hän ymmärtää valmentajankin näkökulman, miksi maalivahtivalinnat menivät näin.
Sari Kärnä on mielestäni mielenkiintoinen ja hieman yllättäväkin nimi allekirjoittaneiden joukossa. Vasta 27-vuotiaana ensimmäiset arvokisat pelannut hyökkääjä nousi maajoukkueen runkopelaajaksi vasta varsin myöhäisellä iällä ja juurikin Mustosen aikakaudella. Toki yksittäisiä maajoukkuepelejä oli vyöllä jo aiemmiltakin kausilta. Ura maajoukkueessa päättyi kuitenkin talvella 2018, kun seurajoukkueessa pisteitä rohmuava hyökkääjä ei samalla tavalla onnistunut maalinteossa maajoukkueessa, vaan roolista muodostui enemmän alaketjujen puolustava ja alivoimaa pelannut hyökkääjä. Kärnä jäi niukasti olympiajoukkueen ulkopuolelle. Myös seurajoukkueessa ura päättyi samana keväänä SM-hopeaan. Sen jälkeen poliisiuraansa keskittyneen hyökkääjän olemus näytti olympiavalintojen jälkeen ainakin katsomoon, että valtavan pettymyksen mukana lajista oli kadonnut suurin hohto. Tällaisen pettymyksen jälkeen voisi kuvitella, että pelaajan nimi saattaisi löytyä myös valmentajaa kampittavasta kirjelmästä. Ainakin jos motiivina olisi pelkkä kosto.
Tanja Niskanen on nimetyistä pelaajista pelannut viimeksi Naisleijonissa. Sentterin maajoukkueura päättyi vasta hiljattain kevään olympialaisiin. Myös seurajoukkueura päättyi keväällä. Tässäkin tapauksessa syynä oli haasteet työelämän ja huippu-urheilun yhdistämisessä.
Viime talvena Rädyn valintakohua julkisesti arvostelleista ja jopa Mustosen potkuja vaatineista entisistä maajoukkuepelaajista moni kuluu Rädyn kirjankin perusteella maalivahdin läheiseen ystäväpiiriin sekä opiskelu-, kämppä- tai seurajoukkuekavereihin. En olisi yllättynyt, jos tammikuun kirjelmän allekirjoittaneista anonyymeistä pelaajista löytyy samoja nimiä.
Täällä keskustelupalstalla on useaan otteeseen esitetty kysymys, että pystyisikö Räty masinoimaan 16 pelaajaa Mustosta vastaan. Mielestäni näyttää ihan mahdolliselta, että hän pystyisi, mutta yhtä todennäkoistä on, että Mustosen heikkoudet ihmisjohtajana ovat jo itsessään ruokkineet tuollaisen opposition syntymistä. Maaperä on saattanut olla siis hedelmällinen mahdolliselle kapinalle.
Surullistahan tuollaisten jakolinjojen syntymisessä on, että ne saattavat pilata vuosia kestäneitä ystävyyssuhteita pysyvästi. Yksilöt joutuvat ristiriitaiseen asemaan, kun eivät voi olla yhtä aikaa lojaaleja riitaantuneille osapuolille, vaan joutuvat valitsemaan jonkin puolen. Tässä vaiheessa ei voine sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Tanskan MM-kisojen fiasko liittyisi jollain tavalla tuollaisiin jakolinjoihin joukkueen sisällä, vaikka päävalmentaja Toivolan suulla vakuuteltiinkin joukkueen sisällä olevaa hyvää ilmapiiriä. Siinäkin mielessä on mielenkiintoista nähdä marraskuun maaotteluiden pelaajavalinnat ja peliesitykset.
Julkisesti nimellään viestin allekirjoittaneet ovat jo lopettaneet maajoukkueuransa, kuten näissä tilanteissa yleensäkin tapahtuu. Symbolista on, että tammikuussa anonyymin kirjelmän tehneitä pelaajia oli 16 ja tähänkin ulostuloon on saatu 16 maajoukkuepelaajaa, jotka haluavat pysyä nimettöminä ainakin tässä vaiheessa.
Nimellään allekirjoittaneista pelaajista on mielenkiintoista huomata, että he ovat kaikki keskushyökkääjiä ja pelaajaprofiililtaan vielä myös tunnollisesti puolustusveloitteensa hoitavia senttereitä. Niin sanotusti joukkuepelaajia. Sallinen otti elokuussa äänekkäästi kantaa Tapanin hääreissuun ja iltapäivälehden asiantuntijakommentaattorina toiminut Leppänen totesi Rädyn valintakohusta niin, että olisi itse valinnut Rädyn mukaan, mutta hän ymmärtää valmentajankin näkökulman, miksi maalivahtivalinnat menivät näin.
Sari Kärnä on mielestäni mielenkiintoinen ja hieman yllättäväkin nimi allekirjoittaneiden joukossa. Vasta 27-vuotiaana ensimmäiset arvokisat pelannut hyökkääjä nousi maajoukkueen runkopelaajaksi vasta varsin myöhäisellä iällä ja juurikin Mustosen aikakaudella. Toki yksittäisiä maajoukkuepelejä oli vyöllä jo aiemmiltakin kausilta. Ura maajoukkueessa päättyi kuitenkin talvella 2018, kun seurajoukkueessa pisteitä rohmuava hyökkääjä ei samalla tavalla onnistunut maalinteossa maajoukkueessa, vaan roolista muodostui enemmän alaketjujen puolustava ja alivoimaa pelannut hyökkääjä. Kärnä jäi niukasti olympiajoukkueen ulkopuolelle. Myös seurajoukkueessa ura päättyi samana keväänä SM-hopeaan. Sen jälkeen poliisiuraansa keskittyneen hyökkääjän olemus näytti olympiavalintojen jälkeen ainakin katsomoon, että valtavan pettymyksen mukana lajista oli kadonnut suurin hohto. Tällaisen pettymyksen jälkeen voisi kuvitella, että pelaajan nimi saattaisi löytyä myös valmentajaa kampittavasta kirjelmästä. Ainakin jos motiivina olisi pelkkä kosto.
Tanja Niskanen on nimetyistä pelaajista pelannut viimeksi Naisleijonissa. Sentterin maajoukkueura päättyi vasta hiljattain kevään olympialaisiin. Myös seurajoukkueura päättyi keväällä. Tässäkin tapauksessa syynä oli haasteet työelämän ja huippu-urheilun yhdistämisessä.
Viime talvena Rädyn valintakohua julkisesti arvostelleista ja jopa Mustosen potkuja vaatineista entisistä maajoukkuepelaajista moni kuluu Rädyn kirjankin perusteella maalivahdin läheiseen ystäväpiiriin sekä opiskelu-, kämppä- tai seurajoukkuekavereihin. En olisi yllättynyt, jos tammikuun kirjelmän allekirjoittaneista anonyymeistä pelaajista löytyy samoja nimiä.
Täällä keskustelupalstalla on useaan otteeseen esitetty kysymys, että pystyisikö Räty masinoimaan 16 pelaajaa Mustosta vastaan. Mielestäni näyttää ihan mahdolliselta, että hän pystyisi, mutta yhtä todennäkoistä on, että Mustosen heikkoudet ihmisjohtajana ovat jo itsessään ruokkineet tuollaisen opposition syntymistä. Maaperä on saattanut olla siis hedelmällinen mahdolliselle kapinalle.
Surullistahan tuollaisten jakolinjojen syntymisessä on, että ne saattavat pilata vuosia kestäneitä ystävyyssuhteita pysyvästi. Yksilöt joutuvat ristiriitaiseen asemaan, kun eivät voi olla yhtä aikaa lojaaleja riitaantuneille osapuolille, vaan joutuvat valitsemaan jonkin puolen. Tässä vaiheessa ei voine sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Tanskan MM-kisojen fiasko liittyisi jollain tavalla tuollaisiin jakolinjoihin joukkueen sisällä, vaikka päävalmentaja Toivolan suulla vakuuteltiinkin joukkueen sisällä olevaa hyvää ilmapiiriä. Siinäkin mielessä on mielenkiintoista nähdä marraskuun maaotteluiden pelaajavalinnat ja peliesitykset.
