Itsemurha

[tres11]

Katohan, tässä saattaa olla koko Jatkoajan historian kusipäisin viesti. Toivottavasti tämä ääliö heitetään hevon vittuun täältä.

En ole kanssasi eri mieltä. Päin vastoin olen täysin samaa mieltä ja lähtöpassithan sieltä ko. nimimerkille tulikin kuten ehdottomasti pitikin. On kuitenkin mielestäni hieman kaksinaismoralistista, kun olet lähtenyt itse no jos nyt suoraan sanotaan niin vittuilemaan rivien välistä minulle tuosta poltergeist-keissistä. Tästä on nimittäin muodostunut elämäni helvetillisin keissi. Ongelma on nyt palannut kolme kertaa ja puhutaan vieläkin pahemmasta asiasta. Aiheesta on satoja tutkittuja tapauksia ja useita kirjoitettuja kirjoja. Olen joutunut käyttämään melkein kaiken aikani siihen, että löydän tietoa kuinka pystyn suojautumaan ja että kuinka saan ongelman poistumaan. Mm. viestiesi takia en ole tuonne Kummittelu-ketjuun halunnut kirjoittaa vaan käynyt keskustelut yv:nä.

On tässä tietysti se etu, että välillä yöllä ei tarvitse hissiä edes itse tilata, kun se lähtee tulemaan automaattisesti kerrokseen tyhjänä, kun vaan astuu rappuun. Sitten pääsee myös pelaamaan futista pahvilaatikolla näkymätöntä vastustajaa vastaan. Mulla on tommoinen vedettävä roskis niin se aukesi juuri itsestään. Näitä on sitten vaikka mitä muitakin paranormaaleja tapahtumia ollut.

Nimimerkkiä @sammakkosaari kehottaisin soittamaan tuohon Mieli ry:n numeroon. Saat varmasti apua sieltä. Itsehän en edes tiedä, että minne tässä pitäisi itse soittaa. Puoli vuotta helvettiä takana, olen aivan hajalla.

 

[Kiekoton Mies]

En ole kanssasi eri mieltä. Päin vastoin olen täysin samaa mieltä ja lähtöpassithan sieltä ko. nimimerkille tulikin kuten ehdottomasti pitikin. On kuitenkin mielestäni hieman kaksinaismoralistista, kun olet lähtenyt itse no jos nyt suoraan sanotaan niin vittuilemaan rivien välistä minulle tuosta poltergeist-keissistä. Tästä on nimittäin muodostunut elämäni helvetillisin keissi. Ongelma on nyt palannut kolme kertaa ja puhutaan vieläkin pahemmasta asiasta. Aiheesta on satoja tutkittuja tapauksia ja useita kirjoitettuja kirjoja. Olen joutunut käyttämään melkein kaiken aikani siihen, että löydän tietoa kuinka pystyn suojautumaan ja että kuinka saan ongelman poistumaan. Mm. viestiesi takia en ole tuonne Kummittelu-ketjuun halunnut kirjoittaa vaan käynyt keskustelut yv:nä.

On tässä tietysti se etu, että välillä yöllä ei tarvitse hissiä edes itse tilata, kun se lähtee tulemaan automaattisesti kerrokseen tyhjänä, kun vaan astuu rappuun. Sitten pääsee myös pelaamaan futista pahvilaatikolla näkymätöntä vastustajaa vastaan. Mulla on tommoinen vedettävä roskis niin se aukesi juuri itsestään. Näitä on sitten vaikka mitä muitakin paranormaaleja tapahtumia ollut.

Nimimerkkiä @sammakkosaari kehottaisin soittamaan tuohon Mieli ry:n numeroon. Saat varmasti apua sieltä. Itsehän en edes tiedä, että minne tässä pitäisi itse soittaa. Puoli vuotta helvettiä takana, olen aivan hajalla.

Asiasta yhtään enempää tietämättä toteaisin, että samaan numeroon soittamalla voit saada oman vyyhtisi purkautumaan. Mieli on sen verran laaja käsite, että aina voi tuonne soittaa jos tuntuu asioita olevan pitkäkestoisesti mielen päällä. Jos siellä kokevat asian kuuluvan jonnekin muualle, niin ohjaavat kyllä sinut eteenpäin oikeampaan osoitteeseen.

 

[UnenNukkuja]

@sammakkosaari taisi sanoa, että Mieli ry:n puhelimeen piti jonottaa.

Itse somaattisella puolella jonkin verran touhuavana tiedän, ettei nämä ole niin itsestäänselvyyksiä tässä hetkessä. Vapaaehtoisia on vaikea saada. Heitä pitää myös kouluttaa, mihin pitää tietenkin olla resursseja. Toisille yhteydenotto nimettömänä tai kasvottomana on se helpoin, eli puhelin tai chat. Mieli ry:n sivuilta kun kurkkaa, hakevat hekin koko ajan lisää toimijoita linjojen taakse, palkallisia ja vapaaehtoisia.

Eli wink myös päättäjille. Tällä tavalla se paniikin hetki voi lähteä aivan väärille raiteille, kun ei oikea paikka palvele oikeaan aikaan. Viikonloppu on kiireinen aika myös päivystyksille ja hätäkeskuksille (Kaisa Juuso, älä v* koita antaa neuvoja tällaisessa). Onneksi tämä on valtaosin fiksu palsta, mutta ei varmasti ole ainoa, jossa tämä näkyy.

Mutta suuret tsemppini vielä @sammakkosaari :lle. Koitahan pitää itsestä huolta.

 

[FASlapsi]

En ole kanssasi eri mieltä. Päin vastoin olen täysin samaa mieltä ja lähtöpassithan sieltä ko. nimimerkille tulikin kuten ehdottomasti pitikin. On kuitenkin mielestäni hieman kaksinaismoralistista, kun olet lähtenyt itse no jos nyt suoraan sanotaan niin vittuilemaan rivien välistä minulle tuosta poltergeist-keissistä.

No niin, ihan asiallista kritiikkiä. Tässä sun tapauksessa en ole ihan tajunnut miten tosissasi asian kanssa olet, ja miten iso ongelma asia sinulle on. Ja kun en osaa mitään järkevää ja rakentavaa sanoa, niin tyhmällä urpoilullani olen yrittänyt tuoda ilmi että sinua ei oikeasti vaivaa poltergeist, koska poltergeistejä ei ihan oikeasti ole olemassa. Mutta vittuiluksi se on sitten mennyt, se on perseestä, olen siitä tosi pahoillani.

Tästä on nimittäin muodostunut elämäni helvetillisin keissi. Ongelma on nyt palannut kolme kertaa ja puhutaan vieläkin pahemmasta asiasta. Aiheesta on satoja tutkittuja tapauksia ja useita kirjoitettuja kirjoja. Olen joutunut käyttämään melkein kaiken aikani siihen, että löydän tietoa kuinka pystyn suojautumaan ja että kuinka saan ongelman poistumaan. Mm. viestiesi takia en ole tuonne Kummittelu-ketjuun halunnut kirjoittaa vaan käynyt keskustelut yv:nä.

On tässä tietysti se etu, että välillä yöllä ei tarvitse hissiä edes itse tilata, kun se lähtee tulemaan automaattisesti kerrokseen tyhjänä, kun vaan astuu rappuun. Sitten pääsee myös pelaamaan futista pahvilaatikolla näkymätöntä vastustajaa vastaan. Mulla on tommoinen vedettävä roskis niin se aukesi juuri itsestään. Näitä on sitten vaikka mitä muitakin paranormaaleja tapahtumia ollut.

Nimimerkkiä @sammakkosaari kehottaisin soittamaan tuohon Mieli ry:n numeroon. Saat varmasti apua sieltä. Itsehän en edes tiedä, että minne tässä pitäisi itse soittaa. Puoli vuotta helvettiä takana, olen aivan hajalla.

Minä en ole minkäänlainen asiantuntija tämmösissä jutuissa, mutta luulen että asiat joita koet poltergeistien aiheuttamaksi, todennäköisesti aiheuttaa jonkinlainen mielenhäiriö ja sitä sinun pitäisi päästä hoitamaan. Se että itse yrität etsiä netistä apua, ei ole hyvä, jos saat sieltä vahvistusta uskoosi että kokemasi asiat ovat poltergeisteja, ja että kyllä niitä poltergeisteja on kun joku jossain kirjoittaa että kyllä niitä on, ja että poltergeisteihin olisi muka jotain tieteellisesti todistettuja apuja. Parempi tulokulma olisi tiedostaa, että todennäköisempää on että kokemasi asiat tai ainakin niistä aiheutuvat reaktiot ja ajatukset ovat aivoissasi tapahtuva häiriö, jota pitäisi päästä huoltamaan.

Miten sitten saisit apua, sitä en tiedä, mutta kuten täällä jo sanottiin niin minä ainakin aloittaisin soittamalla näihin täällä listattuihin numeroihin, tuo Mieli-kriisipuhelin varmasti on kokeilun arvoinen juttu. Niistä toivoisin jonkun osaavan ohjata sinua oikeaan paikkaan saamaan asiassasi apua. Tai jos soittaminen tuntuu vaikealta, niin tuossa on tuo linkki chattiinkin jonka kautta voisit yrittää selittää ongelmaasi.

Kaikista huonoin vaihtoehto on tuo että koet ettei tännekään voi asioista kirjoittaa, koska täällä vaan vittuillaan. Tästä oon tosi pahoillani. Hyvä jos olet pystynyt joidenkin minua tahdikkaampien ja järkevämpien ihmisten kanssa silti täällä yyveitse asioista puhumaan.

 

[tres11]

No niin, ihan asiallista kritiikkiä. Tässä sun tapauksessa en ole ihan tajunnut miten tosissasi asian kanssa olet, ja miten iso ongelma asia sinulle on. Ja kun en osaa mitään järkevää ja rakentavaa sanoa, niin tyhmällä urpoilullani olen yrittänyt tuoda ilmi että sinua ei oikeasti vaivaa poltergeist, koska poltergeistejä ei ihan oikeasti ole olemassa. Mutta vittuiluksi se on sitten mennyt, se on perseestä, olen siitä tosi pahoillani.

Kiitti vastauksesta, ei siinä mitään ongelmaa sitten. Ollaan eri mieltä näistä paranormaaleista ilmiöistä ja kait se tosiaan niin on, että näitä pitää itse kokea ensin niin vasta siinä vaihteessa alkaa uskomaan. On näitä tutkittukin ja paljonkin, mutta ei taida olla tämän ketjun asia. Pidän itseäni järkiperäisenä ihmisenä ja en minäkään näihin aiemmin uskonut. Osasta tapauksista on ihan seinänaapurin vahvistus, että en näitä kuvittele. Mutta ei keskustella tästä aiheesta tässä ketjussa.

Tässä puolen vuoden aikana on ruokahalukin melkein mennyt, housut ei meinaa enää pysyä jalassa, uni tulla, täysin voimaton olo, mieli mustana, alkoholiongelmaa jne. Ei ole ollut edes voimia seurata Ukrainan sotaa enää. Olen menettänyt toimintakykyni tässä puolessa vuodessa. Odotan, että joku mäkitorspo tulee kertomaan kuinka pitää ottaa itseään niskasta kiinni. On tässä kaikkinensa sellainen ongelmavyyhti kyseessä, että pitää varmaan kilauttaa tuonne kriisipuhelimeen...

 

[mikko600]

On tässä kaikkinensa sellainen ongelmavyyhti kyseessä, että pitää varmaan kilauttaa tuonne kriisipuhelimeen...

Todellakin suosittelen tätä. Jos ei muuta niin siellä osaavat neuvoa miten edetä asian kanssa seuraavaksi.

 

[tres11]

Todellakin suosittelen tätä. Jos ei muuta niin siellä osaavat neuvoa miten edetä asian kanssa seuraavaksi.

Tässä ovat kyllä kaikkinensa menneet asiat pieleen ja siis aivan kaikki yli kymmenen vuotta putkeen. Äidin kuolema ja siihen liittyvät asiat, sairastuminen masennukseen, ero, potkut töistä, sydänkohtaus, masennuksen paheneminen ja sitten tämä viimeisin keissi miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Tämmöinen syö ihmistä ja tuntuu, että toimintakyky on nyt mennyt, koska ei ole voimia.

 

[ultrar]

Yritän kertoa positiivisen tapahtuman omalta kohdaltani, josta te kaikki oivallatte miten pienestä eleestä voi olla valtava apu.

Omalla kohdallani saattaa olla monta ihan hyvää päivää ja sitten tulee pari takaiskua ja on taas aivan pohjalla. Näin kävi jälleen pari viikkoa sitten ja maanantaina illalla lenkillä ollessani alkoi iskeä paniikki, että miten pääsen jälleen tilanteesta ylitse. Mieli alkoi tunkea esiin niitä synkimpiä mahdollisuuksia ja tuntui, että miten helvetissä tätä voi jatkaa eteenpäin. Ei ole ketään kuka haluaisi tavata tai soittaa, ei edes viestiä tule mistään ja itsehän ei halua väkisin tuoda omia murheitaan, viimeisenä omille lapsilleni.

Seuraavana päivänä jälleen illasta sain puhelun eräältä tutultani, olemme tunteneet pitkään, mutta emme ole varsinaisesti koskaan viettäneet aikaa yhdessä, mutta olen työelämän kautta vaikuttanut hänen uraansa paljon. Hän halusi kuulla miten voin ja kun olo oli paha, niin avauduin, luotan häneen riittävästi. Keskustelimme toista tuntia ja sovimme, että menemme vielä viikolla pelaamaan sulkapalloa yhdessä. Teimme sen, keskustelimme paljon ja hän todella ymmärsi, etten voi hyvin. Minusta jopa tuntui, ettei keskustelumme ja pelimme ollut hänelle vain pakkopullaa.

Tiedän, että huonoja aikoja on tulossa taas, mutta tämä oli osoitus siitä, että miten niitä voi myös laukaista. Kunpa kaikki saisivat vastaavasti apua, millaista se sitten milloinkin onkaan. Itse en ole juuri saanut ja varmasti olen iso syyllinen siihen aivan itse, koska en halua häiritä ketään, joilta ehkä voisin saada apua. Liian ylpeä myöntämään heikkoutensa. Mutta jos joku joskus pyytää minulta apua, niin hän saa varmasti sitä, tiedän miltä tuntuu, kun tuntee olevansa täysin arvoton ihminen, josta kukaan ei ole kiinnostunut, mikä jälkeen kyseenalaistaa halunsa elää.

 

[WildCore]

@tres11 toivottavasti saat pian apua, oikeanlaista hoitoa saamalla voi olosi helpottua ja selkiintyä hyvin nopeastikin. Pelkkä tieto, että saa apua voi jo auttaa. Ole mahdollisimman avoin hoidolle, mitä se sitten ikinä tuleekin olemaan.

 

[mikko600]

Tämmöinen syö ihmistä ja tuntuu, että toimintakyky on nyt mennyt, koska ei ole voimia.

Sepä se juurikin. Siksi ota vaan rauhassa alkuun ja soita tuonne puhelimeen tai varaa aika terveysasemalta. Iso askel, mutta tämän jälkeen saat apua ja nuo kaikki hoidetaan puolestasi.

 

[tres11]

Haluan täsmentää kaikille, että en ole miettinyt itsemurhaa, ainakaan kovin vakavasti, mutta mieli on musta ja olo voimaton. Minulla on tässä masennuksessani ja toimintakyvyttömyydessäni jäänyt asioita hoitamatta ja tämä kalvaa minua. Melkoinen negatiivisuuden kierre menossa.

 

[Knox]

Tässä ovat kyllä kaikkinensa menneet asiat pieleen ja siis aivan kaikki yli kymmenen vuotta putkeen. Äidin kuolema ja siihen liittyvät asiat, sairastuminen masennukseen, ero, potkut töistä, sydänkohtaus, masennuksen paheneminen ja sitten tämä viimeisin keissi miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Tämmöinen syö ihmistä ja tuntuu, että toimintakyky on nyt mennyt, koska ei ole voimia.

Ehdottomasti soitat ja haet apua.

Mieli on uskomattoman voimakas vääristelemään asioita. Jo edesmennyt enoni oli vakuuttunut, että hänen autoonsa on yön aikana vaihdettu moottori, ja hänen hänen autonsa kuulostaa nykyään formulalta. Enoni, hänen veljensä, isäni ja minä seistiin auton vieressä, ja kuunneltiin miten se käy. Meidän kolmen korviin se kävi aivan kuten normaalit autot käyvät, mutta enoni oli aivan järkyttynyt miten emme kuulleet muutosta. Hänelle ne formulaäänet olivat aivan totisinta totta, vaikka meitä oli kolme vieressä sanomassa että ei tämä McLarenilta kuulosta.

Ihan vilpittömästi toivon sinulle kaikkea hyvää.

 

[tres11]

Ihan vilpittömästi toivon sinulle kaikkea hyvää.

Kiitos kaikille ohjeistuksista ja tsemppiviesteistä! Ei tässä mitään akuuttia hätää tosiaan ole, mutta ei näinkään voi hommat jatkua eli apua on haettava. Tämä keskustelukin täällä auttaa jo vähäsen...

 

[tres11]

Saitko @sammakkosaari apua tänään?

 

[sammakkosaari]

Saitko @sammakkosaari apua tänään?

En virallista kautta muuta kuin nimeni johonki listalle. Avautuminen helpotti ja siitä saatu tuki. Frendit jeesannu ja oon saanut rästiin jääneitä asioita hoidettua tänään, eilenkin. Pikkuhiljaa vaikea edetä. On täs ollu muutakin häiritsevää kuin nuo perjantaisessa viestissä mainitut asiat. Vois vähä himaan sisustaa uusiks odotellessa pääsyä jolekki the spesialistille. Vähän tuntu et ne ei oikeen ymmärtänyt että en mä kykene ilman lääkkeitä olemaan "normaali", vaan muuten on negatiivisia tunteita eri tavoin.

 

[Kiekoton Mies]

En virallista kautta muuta kuin nimeni johonki listalle. Avautuminen helpotti ja siitä saatu tuki. Frendit jeesannu ja oon saanut rästiin jääneitä asioita hoidettua tänään, eilenkin. Pikkuhiljaa vaikea edetä. On täs ollu muutakin häiritsevää kuin nuo perjantaisessa viestissä mainitut asiat. Vois vähä himaan sisustaa uusiks odotellessa pääsyä jolekki the spesialistille. Vähän tuntu et ne ei oikeen ymmärtänyt että en mä kykene ilman lääkkeitä olemaan "normaali", vaan muuten on negatiivisia tunteita eri tavoin.

Olet jo pitkällä kun tiedostat avun tarpeesi! Joskus tie on pimeä, mutta aamu voi olla jo lähellä. Koita sinnitellä ja olla myös virallisessa jonossa, koska se on lopulta kuitenkin toimiva systeemi, joskin on todella kankea ja hidas.

 

[maken veivi jr.]

Kiitos kaikille ohjeistuksista ja tsemppiviesteistä! Ei tässä mitään akuuttia hätää tosiaan ole, mutta ei näinkään voi hommat jatkua eli apua on haettava. Tämä keskustelukin täällä auttaa jo vähäsen...

Piti käydä lukemassa nuo viestisi kummittelu-ketjusta ja minä en todellakaan usko, että keksit huviksesi noita asioita, eikä varmasti kukaan meistä pysty sanomaan niitä todeksi / epätodeksi.

Se tiedetään, että ihmisen mieli on hyvin ihmeellinen ja vahva, eikä siihen voi aina 100% luottaa. Minusta sinun kannattaa ehdottomasti soittaa esim. tuohon mieli ry:n numeroon ja jutella jonkun kanssa noista asioista.

Se että jos olet tuon asian kanssa täysin yksin ei kuulosta hyvältä ja se varmasti tuntuu koko ajan isommalta asialta.

 

[tres11]

Piti käydä lukemassa nuo viestisi kummittelu-ketjusta ja minä en todellakaan usko, että keksit huviksesi noita asioita, eikä varmasti kukaan meistä pysty sanomaan niitä todeksi / epätodeksi.

Se tiedetään, että ihmisen mieli on hyvin ihmeellinen ja vahva, eikä siihen voi aina 100% luottaa. Minusta sinun kannattaa ehdottomasti soittaa esim. tuohon mieli ry:n numeroon ja jutella jonkun kanssa noista asioista.

Se että jos olet tuon asian kanssa täysin yksin ei kuulosta hyvältä ja se varmasti tuntuu koko ajan isommalta asialta.

Eikä noissa viesteissä ole edes kaikki asiat, ei lähimainkaan. Tältä palstalta löytyy eräs nimimerkki kenen kanssa meillä on melkein identtiset kokemukset paranormaalista niin on ollut hyvä vaihtaa viestejä yv:llä. Näin irl olen yksin asian kanssa ja tämä on vain yksi osa ongelmaani. Joo pitää soitella...

 

[Kaskelotti]

Haluan täsmentää kaikille, että en ole miettinyt itsemurhaa, ainakaan kovin vakavasti, mutta mieli on musta ja olo voimaton. Minulla on tässä masennuksessani ja toimintakyvyttömyydessäni jäänyt asioita hoitamatta ja tämä kalvaa minua. Melkoinen negatiivisuuden kierre menossa.

Erittäin hieno kuulla, että et ole ainakaan kovin vakavasti miettinyt itsemurhaa. Tässä vaiheessa haluan korostaa, että en ole millään tavalla aiheeseen liittyen - puhutaan sitten itsemurhasta tai ”vain” masennuksesta - ammattilainen, en edes kokemuksen kautta. Ja nuo heittomerkit sanan ”vain” ympärillä ovat alleviivaamassa ko. sanan naurettavuutta tässä yhteydessä, ei vähättelemässä vakavaa sairautta.

Kirjoitustesi perusteella (tässä ketjussa) suosittelen lämpimästi ammattiavun puoleen kääntymistä. En minkään yksittäisen asian vuoksi, vaan siksi, miten asiasta kirjoitat. Itse saan sellaisen käsityksen, että tilanne on lähivuosina mennyt huonompaan suuntaan. Terveytesi siis. Kun fyysinen terveys pettää, se asettaa myös mielenterveyden koetukselle. Siinä ei ole mitään hävettävää, jos oma työkalupakki ei riitä sellaisten asioiden käsittelyyn, joiden olemassaoloa ei välttämättä aina edes tiedosta tai joita ei ole aiemmin tarvinnut kohdata. Ei sieltä välttämättä mitään yksittäistä ja selkeää diagnoosia tule, eikä repullista lääkkeitä, mutta ammattilaisen kanssa keskustelu voi auttaa saamaan omat ajatuksensa jäsentymään paremmin, mikä helpottaa arjen rullaamista. Jos yksin yrittää pärjätä, aivot jäävät helposti jonkinlaiseen luuppiin ja pyörittämään samoja asioita uudestaan ja uudestaan, ja hiljalleen helpotkin askareet muuttuvat ylitsepääsemättömiksi ja ylivoimaisiksi.

Ystäville puhuminen usein auttaa ja helpottaa. Samoin tuntemustensa ja ajatustensa kirjoittaminen johonkin. Joko vain itselleen tai sitten anonyymisti muiden nähtäväksi. Jälkimmäisen hyvä puoli on, että sellaiset ihmiset, joilla on vastaavia kokemuksia, saattavat osata kohdata sinut oikealla tavalla ja ohjata oikeaan suuntaan. Huonona puolena sitten se, että kohdalle voi osua tunteettomia, empatiakyvyttömiä hölmöjä, joiden kylmät sanat tekevät vain lisää tuhoa.
Eniten apua kuitenkin uskon olevan ammattilaisista. Sellaisista ihmisistä, jotka osaavat kuunnella ja jotka osaavat auttaa umpisolmujen avaamisessa. On se sitten esim. Mieli ry:n työntekijä, seurakunnan diakoni tai sitten terveydenhuollon kautta löytynyt psykiatri, psykologi tai psykoterapeutti, joku mielenterveyden ammattilainen siis.

Tärkeintä on vain löytää joku, kenelle puhua tai kirjoittaa. Siitä ne pyörät lähtevät pyörimään.

 

[tres11]

Jos yksin yrittää pärjätä, aivot jäävät helposti jonkinlaiseen luuppiin ja pyörittämään samoja asioita uudestaan ja uudestaan, ja hiljalleen helpotkin askareet muuttuvat ylitsepääsemättömiksi ja ylivoimaisiksi.

Hieno viesti. Juuri näin on käynyt ja sitten tuohon päälle vielä on asioita, että en edes tiedä kuinka ne hoidan niin kaikki tuntuu kasautuvan valtavaksi ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Tilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan yli kymmenen vuotta tässä nyt ja suorastaan sukeltanut viimeiset puoli vuotta.