Puolassa toimivan Fundacha Ocalenie -järjestön edustaja Czwarnog näkee siis Suomen vain kauttakulkumaana ja että siirtolaiset haluaa esim. Ranskaan tai Saksaan. Czwarnogin mielestä raja-asemien sulkeminen ei ole järkevää, koska rajan voi ylittää muualtakin. Suomen kylmä talvi voi Czwarnogin mielestä hidastaa ilmiötä. Czwarnog pitää kriisiä enemmän humanitäärisenä kriisinä, kuin hybridivaikuttamisena. Salakuljettajaorganisaatiot yleensä näiden siirtolaisten takana. Czwarnog toivoisi EU:lta yhteistä ratkaisua asiaan.
Puolassa toimivan Fundacja Ocalenie -järjestön edustaja
Kalina Czwarnog arvelee, että itärajan yli tulevat siirtolaiset eivät halua jäädä Suomeen ja Suomi on vain kauttakulkumaa.
Kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikkaa on haettava Schengen-alueella ensimmäisessä maassa, johon saapuu. Näin ollen Venäjältä Suomeen tulevien siirtolaisten tulisi hakea turvapaikkaa Suomesta.
Jo nyt viranomaisten tiedossa on, että kaikki tulijat eivät ole jättäneet Suomessa hakemusta.
Erilaisia maahanmuuttajia avustava Fundacja Ocalenie -järjestö tehnyt töitä Puolan rajalla kesästä 2021 lähtien, jolloin Valko-Venäjältä alkoi tulla sankoin joukoin siirtolaisia Puolaan. Czwarnog on järjestön hallituksen jäsen ja työskennellyt järjestössä 12 vuoden ajan.
Czwarnog on tietoinen, että Suomi on tällä viikolla sulkenut viimeisenkin raja-asemansa itärajalla. Czwarnogin mielestä raja-asemien sulku ei ole järkevää, koska ”rajan voi ylittää muualtakin”.
Hän on nähnyt, että ihmiset etsivät paikan tulla rajan yli, vaikka viralliset rajanylityspisteet olisivat kiinni – siitä huolimatta, että Puola rakensi 5,5 metriä korkean aidan 186 kilometrin matkalle. Suomen kylmä talvi saattaa hänestä hidastaa ilmiötä.
Czwarnog sanoo, että Suomen itärajan tilanne on vielä niin tuore, että järjestöllä on alueen siirtolaisista vain vähän tietoa.
Czwarnog katsoo rajakriisejä ensisijaisesti humanitaarisina kriiseinä.
Czwarnog sanoo, että vuonna 2021 Valko-Venäjän hallinto järjesti turvapaikanhakijoita Puolan rajalle, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Nyt tavalliset salakuljettajaorganisaatiot ovat Czwarnogin tietojen mukaan ottaneet reitin haltuunsa. Czwarnogin tietojen mukaan salakuljettajien myymä matka jostain Lähi-idän maasta Saksaan saattaa maksaa noin 7 000 dollaria.
Siirtolaiset haluavat Czwarnogin mukaan usein Saksaan, Ruotsiin, Isoon-Britanniaan tai Ranskaan, riippuen hieman siitä, miltä alueilta ovat kotoisin. Vain murto-osa Puolan rajan ylittäneistä siirtolaisista on hakenut turvapaikkaa Puolasta.
Selkeää ratkaisuehdotusta Puolan tai muiden maiden hybridivaikuttamisen rajatilanteisiin Czwarnogilla ei ole. Hän toivoo, että EU tekisi yhteisiä ratkaisuja ja esimerkiksi push-backit kiellettäisiin.
Puolan rajalla siirtolaisia auttaneen järjestön Kalina Czwarnog kertoo, miten Puolassa siirtolaiset ovat tulleet rajan yli. Hän ennakoi samoja ilmiöitä myös Suomessa.
www.iltalehti.fi