Ismo Alanko

[NIN]

Viime kesänä vetivät pari uutta biisiä Ruisrockin keikalla, jotka olivat molemmat tätä parempia. Nimiä tai muutakaan en niistä valitettavasti muista. Pakko-ostos anyway ja livenä Ismo & Teho on maaginen.

 

[Evil]

Viime kesänä vetivät pari uutta biisiä Ruisrockin keikalla, jotka olivat molemmat tätä parempia. Nimiä tai muutakaan en niistä valitettavasti muista. Pakko-ostos anyway ja livenä Ismo & Teho on maaginen.

Ismo on aina maaginen. Joskus 90-luvun alussa teki kiertueen Ismo Alanko Yksin, ja uskomatonta miten yksi mies ja ääni (sekä kitara, piano ja sello) pystyi vangitsemaan yleisön sillä tavalla. Karismaattisimpia näkemiäni esiintyjiä ehdottomasti.

 

[Miguel]

Yksi ralli, nimeltään Onnellisuus, on kuultavissa Ismon kotisivuilla.

Tämähän kuulostaa lupaavalta. Ei sillä, että Onnellisuus olisi klassikoksi muodostumassa, mutta tämän perusteella Ismolla on aikeita päivittää soundiaan nykyaikaan ja biisiin on selvästi ladattu myös henkilökohtaista tunnetta.

2000-luvulla Ismo on ollut kokeileva moneen suuntaan, tehnyt yhden hyvän tunnelmalevyn (Hallanvaara) ja yhden hyvän suoraviivaisen rocklevyn (Minä ja pojat), mutta muiden levyjen teossa ollut enemmän omassa kuplassaan ja ottanut vaikutteita erikoisista suunnista. Blanco Spirituals oli tästä ehkä kaikkein vaisuin esitys. Teho on virtuoosi soitinpatterinsa takana, mutta biisiaines oli ohutta eikä levyllä kilkuttelu toimi koko pitkäsoiton ajan.

90-luvun lopulle asti Ismo päivitti tyyliään paremmin ajan henkeen, mutta sitten kokeellisuus vei liikaa mennessään eikä noussut briljantille tasolle.
Vertailukohdaksi sopiva CMX on hionut tyyliään tälläkin vuosikymmenellä jatkuvasti, pysynyt onnistuneesti ajan hengessä mukana, kuulostamatta liian kornilta ja opportunistiselta sinkoilijalta. Olisikohan nyt Ismolta täsmäisku tulossa? Odotan mielenkiinnolla.

 

[Vuokralainen]

Olen tavallaan jäävi arvioimaan Ismon tekemisiä, koska Ismo on ollut aina minulle SE rockstara.
Paras Suomirock levy mielestäni on Sielun Veljien L'amourha. Rakkautta ja murhaa ja kokonaisuutena aivan loistava.

Kevättä ja levyä odotellessa. Verkatehtaallekin Ismo saapuu Tehoilemaan, joten toivottavasti sen pääsee katsastamaan.

Kuten Fingerpori sarjakuvassa kerran sanottiin niin Ismo on jäänyt pikkuveljensä Ilkan varjoon ;) tai sitten ei.

 

[Evil]

Paras Suomirock levy mielestäni on Sielun Veljien L'amourha.

Loistava levy. Kuitenkin, paras suomenkielinen rocklevy on Rumat Sävelet. Tietänet esittäjän.

 

[Kuusumu]

Loistava levy. Kuitenkin, paras suomenkielinen rocklevy on Rumat Sävelet. Tietänet esittäjän.

Olette molemmat väärässä, sillä paras suomenkielinen rocklevy on tietysti Suomi-Finland.

 

[Kole13]

http://www.levykauppax.fi/artist/alanko_ismo/onnellisuus/%29

Tuolla voi kuunnella Ismon uusimman levyn, levyhän ilmestyy siis vasta keskiviikkona.

Itse laitoin tilaukseen ilmanmuuta kuuntelematta ennakkoon, sen verran kova luotto Ismoon on että taattua laatua sieltä taas irtoaa.
Tosin nyt aion kuunnella sen kun tilaus on jo sisällä. (=

 

[Lapanen]

Itse laitoin tilaukseen ilmanmuuta kuuntelematta ennakkoon, sen verran kova luotto Ismoon on että taattua laatua sieltä taas irtoaa.

Jos Ismosta diggailee ei uusinkaan levy tuota pettymystä. Uusin on ehkä snadisti popmaisempi kuin edellinen. Voisi ehkä sanoa myös että rennompi.

Tämä näin reilu viikko nopean kertakuuntelun jälkeen muisteltuna.

 

[Vintsukka]

Muutama viikko sitten hommasin tuon viimeisimmän Onnellisuus-levyn ja hetki sitten kotiuduin Teho-osaston Tammerfest-keikalta Pakkahuoneelta.

Levy alkoi aueta vasta n. kolmannella kuuntelukerralla, mutta on sen jälkeen parantunut joka kierroksella. Muutama biisi löytyy jotka eivät tartu ollenkaan, mutta suurin osa levystä on vahvaa kamaa. Nimibiisi, Vuorelle, Sytytä elämä ja Mannerlaatat svengaavat kaikki vahvasti, ja loppupään rennot biisit, kuten Loputon kasvu ja Friikkaan, saavat hyvälle tuulelle.

Keikasta sitten. Uusi Teho-osasto-nimellä kulkeva kokoonpano vakuutti. Teho, Kämäräinen ja Karjalainen ovat toki jo Säätiön ajoilta tuttuja naamoja, mutta uutena miehenä remmiin tullut Zarkus Poussa toi ryhmään mukavasti uutta verta. Kahden rumpalin (tai paremminkin yhden rumpalin ja yhden lyömäsoitinvirtuoosin) tausta toi ihan uutta menoa ja meininkiä ja sopi loistavasti varsinkin uusiin biiseihin. Myös vanhat klassikot, kuten Rakkaus on ruma sana ja Totuus vai tequila saivat uutta groovea alleen.

Viidettä kertaa nyt näin Ismon livenä ja aina se vaan jaksaa innostaa. Meinaan mennä kuudennenkin kerran seuraavan kerran kun mies Tampereella esiintyy.

Ainoa negatiivinen asia, joka keikasta tulee mieleen, on että biisivalinnat voisivat olla vielä vähän yllättävämpiä. Onhan siellä nytkin joka kerta ylläreitä seassa mutta ne Levottomat jalat, Peltirumpu ja Rappiolla, niin hyvin kuin futaavatkin, on jo pariin kertaan kuultu. Tilalle vaikka Kaisa ja Ben, Lokki sekä Ära kaugele, niin Vintsukka on onnesta pyöreenä.

Kukaan muu käynyt Teho-osastoa katsomassa?

EDIT: Niin ja sitä piti kysymäni, että onko kukaan tutustunut noihin puolitoista vuotta sitten julkaistuihin Siekkareiden Kansan parissa-livelevyihin? Ovatko hankkimisen arvoisia? Soundin arvostelujen perusteella ainakin kuulostavat ihan mielenkiintoisilta tuttavuuksilta.

 

[Evil]

EDIT: Niin ja sitä piti kysymäni, että onko kukaan tutustunut noihin puolitoista vuotta sitten julkaistuihin Siekkareiden Kansan parissa-livelevyihin? Ovatko hankkimisen arvoisia? Soundin arvostelujen perusteella ainakin kuulostavat ihan mielenkiintoisilta tuttavuuksilta.

Ovat mielestäni hyviä. Niissähän on jokaisella oma "teema" (Nurmion biisit, akustispsykedelinen meno...), ja mulle maistuu kaikki, mutta olen kuullut myös eriäviä mielipiteitä. Jos kirjastostasi löydät niin lainaa ensin ja kuuntele pois ennen hankkimista, varmuudeksi.

 

[Sistis]

Muutama viikko sitten hommasin tuon viimeisimmän Onnellisuus-levyn ja hetki sitten kotiuduin Teho-osaston Tammerfest-keikalta Pakkahuoneelta.

Itselläni tuo Onnellisuus on hommaamatta, enkä aio tehdä investointia ennen kuin levy löytyy jostain alelaareista. Kuuntelin sen useaankin kertaan läpi, kun levy oli hetken aikaa koekuunneltavana Levykauppa Äx:n sivuilla, eikä se iskenyt missään vaiheessa. Ehkä edeltäjäänsä parempi, mutta valitettavan kaukana maestron suuruudenpäivistä.

Levy alkoi aueta vasta n. kolmannella kuuntelukerralla, mutta on sen jälkeen parantunut joka kierroksella. Muutama biisi löytyy jotka eivät tartu ollenkaan, mutta suurin osa levystä on vahvaa kamaa. Nimibiisi, Vuorelle, Sytytä elämä ja Mannerlaatat svengaavat kaikki vahvasti, ja loppupään rennot biisit, kuten Loputon kasvu ja Friikkaan, saavat hyvälle tuulelle.

Sytytä elämä oli ainoa, josta pidin. Muulta osin levy oli mielestäni aika lailla tyhjänpäiväistä renkutusta.

Keikasta sitten. Uusi Teho-osasto-nimellä kulkeva kokoonpano vakuutti. Teho, Kämäräinen ja Karjalainen ovat toki jo Säätiön ajoilta tuttuja naamoja, mutta uutena miehenä remmiin tullut Zarkus Poussa toi ryhmään mukavasti uutta verta. Kahden rumpalin (tai paremminkin yhden rumpalin ja yhden lyömäsoitinvirtuoosin) tausta toi ihan uutta menoa ja meininkiä ja sopi loistavasti varsinkin uusiin biiseihin. Myös vanhat klassikot, kuten Rakkaus on ruma sana ja Totuus vai tequila saivat uutta groovea alleen.

Käsittääkseni Teho-osasto on vain laajennettu erikoiskokoonpano, jolla nämä keikat vedetään. Mutta siihen se sitten jääkin. Eli jatkoa ei olisi tulossa. Zarkus Poussa on muuten varsin guru jätkä, ja melkein voitaisiin puhua, että bändissä oli kaksi lyömäsoitinvirtuoosia, vaikka toinen olikin alistettu rumpuihin.

Rakkaus on ruma sana on kappale, joka melkeinpä huutaisi Kimmo Pohjosta mukaan. Nuo biisin kannalta erittäin tärkeät "slaavilaistilutukset" kun loistavat poissaolollaan nykykokoonpanolla. Samaa ongelmaa olin havaitsevinani myös "kitarasäätiönn" aikana.

Viidettä kertaa nyt näin Ismon livenä ja aina se vaan jaksaa innostaa. Meinaan mennä kuudennenkin kerran seuraavan kerran kun mies Tampereella esiintyy.

Itse olen nähnyt Ismon varmaan ainakin 20 kertaa livenä, ja menen kyllä jatkossakin. Kovimmat vedot ovat olleet aikanaan Tampereen YO-talolla nähty alkuperäisen Säätiön veto sekä Tampere-talossa sinfoniaorkesterin kanssa tehty Hallanvaara-keikka. Valitettavasti viime vuosina on menty alamäkeen ja perinteisemmän rokin suuntaan. Viimeksi näin Ismon viime sunnuntaina Ruisrockissa.

Ainoa negatiivinen asia, joka keikasta tulee mieleen, on että biisivalinnat voisivat olla vielä vähän yllättävämpiä. Onhan siellä nytkin joka kerta ylläreitä seassa mutta ne Levottomat jalat, Peltirumpu ja Rappiolla, niin hyvin kuin futaavatkin, on jo pariin kertaan kuultu. Tilalle vaikka Kaisa ja Ben, Lokki sekä Ära kaugele, niin Vintsukka on onnesta pyöreenä.

Tästä samaa mieltä. Mutta yleisö tykkää näistä, joten ei voi mitään. Vanhan Säätiön aikaan noitakin biisejä oli ilo kuunnella - sen verran oudoiksi sovitettuja ne olivat. Rappiolla oli yleensä pannassa, mutta jos Säätiö sen soitti, se veti sen humppana.

Rappiolla-biisistä sen verran, että minusta on suunnaton vääryys, että sitä pidetään Hassisen Koneen suurimpana hittinä ainakin kansan syvien rivien keskuudessa. Ärsyttävän tyhjänpäiväinen perusrenkutus, jonka parodioiva tekstikin ymmärrettiin aikanaan väärin... Koneella on kuitenkin Rumilta Säveliltä ja Harsoiselta Teräkseltä massoittain niin paljon hienompia veisuja, että soisi niidenkin saavan ansaitsemansa arvostuksen.

 

[Sistis]

Maestro Alanko täyttää tänään 50 vuotta, joten onnittelut lienevät paikallaan. Toivottavasti maestrolla piisaa energiaa tehdä musiikkia vielä pitkään, ja toivottavasti viime vuosien musiikillinen taantuma selätetään, ja se kokeilevampi linja vielä löytyy.

 

[DR_J]

Maestro Alanko täyttää tänään 50 vuotta, joten onnittelut lienevät paikallaan. Toivottavasti maestrolla piisaa energiaa tehdä musiikkia vielä pitkään, ja toivottavasti viime vuosien musiikillinen taantuma selätetään, ja se kokeilevampi linja vielä löytyy.

Ainakin lavalla maestrolla tulee piisaamaan energiaa vielä vuosia. Ainakin viime kesän Ilosaarirockin keikan perusteella, joka oli ehkä huikeinta tykitystä ikinä!

 

[Vintsukka]

Minulta oli tämä uutinen mennyt ihan ohi: Sielun Veljet alkuperäiskokoonpanossaan (Alanko, Forsman, Hohko, Orma) esiintyy kesällä Ilosaarirockissa ja on äänittänyt yhden uuden biisin, joka on kuultavissa bändin nettisivuilla.

Eipä tuo biisi ensikuuntelulla erityisemmin innostanut, vaikka olihan siinä sitä Siekkareiden saundia. Festareilla en ole käynyt yli kymmeneen vuoteen, mutta voi olla että nyt tulee mentyä.

 

[Vuokralainen]

Uusi levy tehokuuntelussa ja illalla katsastamaan Ismon keikkakunto.

Uudesta levystä on vaikea sanoa vielä mitään.

Livenä Ismo Alanko kokoonpanosta riippumatta on aina ollut loistava ja eiköhän niin ole tänäänkin.

 

[mice]

Uusi levy on yllättävän hyvä. Montaa huonoa biisiä ei joukosta löydy ja kokonaisuudessaan selvästi Alangon paras sitten Pulun.

 

[Sistis]

Uusi levy on yllättävän hyvä. Montaa huonoa biisiä ei joukosta löydy ja kokonaisuudessaan selvästi Alangon paras sitten Pulun.

Älä sentään unohda Hallanvaaraa välistä. Mielestäni se on yksi maestro Alangon parhaita levyjä ikinä...

Itse olen tätä levyä kuunnellut joitain kertoja, ja oma mielipiteeni on, että se on selvästi parempi kuin nuo kaksi edeltävää, Ismo Alanko Teholla -kokoonpanon kanssa väännettyä renkutuslevyä, mutta kuitenkin kaukana maestron parhaiden päivien tekeleistä. Noista I.A.T.-kokoonpanon levyistä Blanco Spirituals tuli aikanaan ostettua, ja minusta se oli jopa varsin huono ihan millä mittapuulla tahansa. Onnellisuutta en edes ostanut, koska Levykauppa Äx:n nettisivuilla aikanaan järjestämän ennakkokuuntelumahdollisuuden perusteella levy ei iskenyt, joskin ehkä Blanco Spiritualsin edelle se olisi kuitenkin päätynyt...

Uudella levyllä on minusta varsin kiva soundimaailma. Tykkään siitä oikein kunnolla. Biisimateriaalissakin on hetkensä. Parhaiten iskevät kappaleet vaikuttaisivat olevan Vanha nuori ja Tuulen selkään. Myös levyn nimikappale vaikuttaa olevan ihan kohtuullinen... Vuoden turhin laulu on taas minusta nimensä veroinen... Harmaa on hyvä väri on taas pilattu ikävän yksinkertaisella kertosäkeellä.

Kuuntelin levyn jälkeen pitkästä aikaa kitarasäätiön aikaiset "Minä ja Pojat" sekä "Ruuhkainen taivas" -levyt, ja laskisin tämän tekeleen samalle tasolle niiden kanssa. Kaikissa on hyvät hetkensä, mutta täytemateriaalin osuus on valitettavan suuri...

Tampereen YO-talon keikka pitää joka tapauksessa käydä katsomassa ensi viikolla. Edellisen kerran Ismo tuli bongattua livenä Sielun Veljien comeback-kiertueen Hämeenlinnan keikalla. Se toimi hyvin. Ehkä tämäkin toimii - ainakin Ismon uraa pitkään seuranneilta kavereilta kuullut ennakkotiedot antavat ymmärtää sellaista olevan odotettavissa...

 

[Ramchester]

Uusi levy on yllättävän hyvä. Montaa huonoa biisiä ei joukosta löydy ja kokonaisuudessaan selvästi Alangon paras sitten Pulun.

Kyllä sieltä melkoista kuraakin löytyy kuten esim. Puusilmä ja Itara kitara.

Tukahdeutettu tango ja Harmaa on hyvä väri sen sijaan aivan loistavia.

 

[timop]

Keikka oli kyllä tiukkaa kamaa. Alanko (Ismo) on siitä takuuvarma että voi vetää minkä biisin tahansa ja toimii livenä.

Henk koht vaan tykkään noista uusista tuulista joita on esim itara kitara -biisissä. Ja kuusilmä taas vetää touhun ihan eri laitaan eli perinteiseen suomalaiseen laulantaan.

Itse näen harmaa on hyvä väri -biisin kertosäkeen tarkoituksellisesti tympeänä. Eli korostetaan myös musiikillisesti sanojen sanomaa.

Pitää käydä LP poimimassa kaupasta, meni xbox musicista ennen keikkaa kuunneltuna heittämällä "ostetaan" -osioon. Mahtavaa huomata että siinä missä vtuttaa Metallica ja CMX joka menee yliyrittämisen takia pilalle kun väkisin yrittävät jotain mitä eivät ole niin Ismo pystyy muuttumaan, ei yritä väkisin mitään vanhaa vaan tekee uutta joka kuitenkin sopii vanhaan tuotantoon saumattomasti.
e: ja tämä siis lähti siitä pohdinnasta kun keikalla soittivat hassisen koneesta lähtien biisejä ja totesin että mulla taitaa olla paria levyä vaille kaikki Ismon levyt hyllyssä ja olen henk koht tykännyt kaikista vaikka eri albumien välillä mennään oikein valittuna aika lailla äärilaidasta toiseen.

 

[Kumielvis]

Ismo Alanko on itselleni se rakkain kotimainen artisti. Huolimatta siitä että uran kohokohta osui ajalle juuri ennen syntymääni, tai ehkä juuri sen vuoksi on Ismon musiikki ollut osa elämääni syntymästäni saakka. Sielun veljet on mielestäni paras suomalainen yhtye koskaan, Hassisen Kone tulee hyvänä kakkosena. Koko tuotanto sushibaaria ja enkku-siekkareita lukuunottamatta taitaa löytyä levyhyllystä ja mielestäni Alangon vahvuus löytyy siinä, että jokaisella noista levyistä löytyy sitä jotain. Yksi-kaksi kappaletta per levy on kolahtanut joka kerta, vaikka suurin osa tuosta soolotuotannosta on melko mitäänsanomatonta tuubaa on joka levyllä omat helmensä.
Livenä miehen karisma on jotain aivan uskomatonta. Kerran eturivissä ollessani hän otti lyhyen tuijotuskisan kanssani ja voi hyvää päivää sitä poltetta ja vimmaa mikä hänellä onkaan katseessaan halutessaan. Oli kyllä elämäni parhaita keikkakokemuksia, ei voi muuta sanoa.

 

[heavy]

Juhannusaaton aatoksi ei ollut mitään erityista ohjelmaa sovittuna joten suunta Tavastian juhannusjuhliin katsoman Kullervo Kiveä ja Ismo Alankoa. Tavastia oli koristeltu perinteiden mukaisesti koivuilla ja kyllähän se vihreä toikin kesäistä tunnelmaa maamme legendaarisimpaan rokkiluolaan. Pian yhdeksän jälkeen, tanssilattialle kasattu soittokalusto sai soittajat luokseen ja perinteinen suomalainen iskelmä lähti Ismon vuosien takaisen alter egon johdattamana paikalle kertynyttä juhlakansaa viihdyttämään. Tutut schlagerit Kullervon repertuaarista kuten "Joosef, Joosef", "Valkovuokot", "Satumaa" ja "Kolmatta linjaa takaisin" saivat seurakseen hieman tuoreempaakin sävellystä "Elokuun häävalssin" muodossa. Yhtyeen lainahanuristi Kimmo Pohjosen humppayhtyeestä sai omatkin spotit Ism..Kullervon vetäessä henkeä. Lieneekö Säkkijärven polkka ikinä soinut niin hienona versiona Tavastialla? Hieno johdanto juhannukseen oli tämä Kulervo Kivi & El Mosquiton keikka.

Kellon lähestyessä puolta kahtatoista illalla Tavastian päälavalle nousi Ismon tämänhetkinen bändi soittaman yleisöäänestyksellä kasatun festarisettinsä hieman laajennettuna muilla Ismo Alangon uran biiseillä. Uusinta tuotantoa edustivat ainakin keikan aloittanut "Lintuperspektiivi", "Liikemies", "Mikrokosmos" sekä "Pannaanko pakasteet pieneen pussiin". Vanhinta tuotantoa oli mukana tietysti Hassisen Koneen muodossa alkaen "Muoviruusuista omenapuissa" hittejä kuten "Rappiolla" ja "Tällä tiellä" unohtamatta. Jotain harvinaisempaakin oli setissä mukana kun alkupuolella soi joku itselleni tuntematon biisi, joka oli varmaan joltain viime vuosikymmenen levytyksiltä peräisin (aika jolloin Ismon kuuntelu jäi vähemmälle). Ismon nykyinenkin bändi osittaa hyvin ja nuoret miehet näyttävät nauttivan soitosta yhden suomirockin legendan kanssa. Ismolla on aina ollut kyky saada hienoja tyylitajuisia kitaristeja rinnalleen, myöskin nykyinen kitaristi Jussi Jaakonaho jatkaa hienosti tätä tyylikkäiden kitaristien perinnettä Riku Mattilan ja Jokka Orman tapaan.

Hieno keikka siis, lähes kaksi ja puoli tuntia oli tämän jälkimmäisen setin kesto, joten rahoillensa sai yleisö varmasti vastinetta oikein reilusti näiden kahden esityksen ansiosta. Semifinallissa olisi ollut mahdollista käydä katsomassavielä Jonna Tervomakin, mutta käytin sen ajan sosiaaliseen kanssakäymiseen mieluummin tällä kertaa. Ajankohta tälle keikalle oli hieno, muistan joskus aikaisemminkin olleeni Ismon juhannuskeikalla Tavastialla, varmaan joskus 90-luvulla. Jokatapauksessa, jos olisi pakko valita yksi ainoa artisti koko juhannuksen vieton soundtrackiksi, valinta olisi ehdottomasti Ismo.

 

[Moto]

Oli hankittuna kahden päivän lippu tuohon Tavastian juhannusjuhlaan, mutta meni suunnitelmat sen verran munilleen, että kävin lopulta katsomassa vain J. Karjalaisen eilen.

Pisti silmään, että eilen Semifinalin puolella esiintyi joku "Joosef & Orkesteri". Mitään muita mainintoja tuosta pumpusta ei löydy Googlella kuin kyseinen tapahuma, niin olisikohan tuokin ollut joku Ismon viritys? Tai ehkä J. Karjalaisen alter ego, mutta se että esitykset olivat peräkkäin, ei ehkä viittaa siihen.

 

[heavy]

joku "Joosef & Orkesteri".

Mitään tietoa ei ole mutta spekuloin sillä että kun isä J ja poika Väinö on keikalla samassa paikassa niin tuo voisi olla joku heidän yhteinen proggis ollut.

 

[Joona D]

Oli joo Ismon Tava keikka ihan helvetin kova, pitkä setti täynnä hittejä, uutta levyä ja vähän harvemmin viimeaikoina kuultuja Säätiö ajan biisejä.
Bändi on tällä hetkellä ehkä tiukin mitä Ismolla on ikinä ollut, ja puhaltimet ja padit maustoivat täydellisesti esim Extaasiin ja Säkenöivä Voima stygejä.
Kovaa settiä, kannattaa käydä tsekkaamassa jos esim festareilla tulee vastaan.

 

[Individual]

Bändi on tällä hetkellä ehkä tiukin mitä Ismolla on ikinä ollut, ja puhaltimet ja padit maustoivat täydellisesti esim Extaasiin ja Säkenöivä Voima stygejä.

Tätä pitää kompata (heh). Näin nämä nuoret herrat reilu vuosi sitten Ismon kanssa ja silloin soitto oli vielä, sanoisinko hajanaista (?) ja lähti helposti laukkaamaan milloin minnekin (kärjistys, sori), mutta nyt vappuna! Voi jumalauta! Aivan huikeassa tikissä ja tosiaan esim. Säkenöivä Voima ei ole varmaan sitten Siekkareiden päivien kuulostanut noin hypnoottiselta ja kovalta. Lisäksi bändin multi-instrumentalistit maustoivat mahtavasti biisejä koko Ismon uran varrelta. Pitää vaan toivoa, että tämä pumppu säilyisi, eikä Ismo A. saisi taas päähänsä jotain uutta projektia. No se taitelijalle sallitakoot, mutta ymmärtänette pointin.