En nyt ole ihan varma, että pitäisikö islam tai muutkaan uskonnot kieltää, mutta aika hankalaa se on ajattelun kieltäminen.
Sen sijaan mitä pitäisi tehdä on uskonnon ja valtion erottaminen niin, että valtio julistautuu täysin sekulaariksi ja ei ota mitään kantaa uskontoihin. Lisäksi erottaminen olisi hyvä tehdä niin, että lain muuttaminen olisi mahdotonta. Tällä pyrittäisiin varmistamaan se, että ei islam tai mikään muukaan uskonto voi ikinä saada mitään määräysvaltaa tässä maassa.
Semmosta. Kirkossamme on voimassa Lutherin laatima kahden regimentin oppi, joka pohjaa vanhalle kristilliselle (Jeesuksen) opetukselle; "antakaa Jumalalle mikä on Jumalan ja keisarille mikä on keisarin", tai jotenkin sinne päin. Tästä näkökulmasta käydään tälläkin palstalla yli 99% keskustelusta ja se heijastuu sekulaareihin ajatuksiin uskonnon roolista modernissa yhteiskunnassa.
Islam ei toimi näin, ei voi toimia, eikä alistu mitenkään olemaan ulkopuolinen mistään yhteiskunnan osa-alueesta. On turha väittää, etteikö islamilaisissa maissa olisi ja olisi ollut monenlaista ja laajaa kulttuurista, taloudellista ja tutkimuksellista sivistystä. Silti islam on läsnä kaikessa, se on kuin veri ruumiissa, ilman sitä ei mikään jäsen toimi. Kaikkein maallistuneimpana (länsimaalainen käsite) pidettyssä Turkissa elettiin yli kaksi sukupolvea kemalismin hengessä, joka pyrki islamin vaikutuksen ohjaamaan valtio-nationalismin käyttöaineeksi ja hallinnoimaan sitä poliittisesti. Uusi AKP;n johtama hallinto kaivaa olemassa olevan vahvan islamin valtion sisältä sen päälle. Erdoganin kannatus vahvistuu, moskeijat lisääntyvät kilpaa ultramodernien valtavien kauppakeskusten kanssa, usein samoille alueille ja saman AKP- eliitin rakennushankkeina. Modernit nuoret naiset räpläävät starbuckseissa uusimpia älypuhelimia entistä useammin huiviin verhoutuneena.
Ataturkin tasavallan puolustajat (sikäli kun saavat äänensä kuuluviin) vastustavat huivien käytön lisääntymistä julkisisissa virastoissa, alkoholin myynnin vaikeuttamista ja AKP:n eliitin taloudellisesti häikäilemätöntä toimintaa. He eivät kuitenkaan tuomitse tai kiellä mitenkään islamia, koska se on aivan eri tavalla osa heidän identiteettiään kuin kristinusko sekulaarien länsimaalaisten identiteetissä. Ataturkin tasavalta oli kaikkea muuta kuin uskonnollisesti, tai etnisesti suvaitsevainen, kunnon kansalainen on turkkilainen ja tietysti islamilainen. Sata vuotta sitten Istanbulin asukkaista puolet oli islamilaisia, nyt 99%. Tämä kehitys tapahtui jo ennen Erdogania.
Juttelin hiljattain täällä Lähi-Idässä pitkään työskennelleen tiedustelu-alan ammattilaisen kanssa. Hän totesi erittäin selvästi, ettei Euroopassa ymmärretä mistä on kysymys, eivät poliitikot, eivät sotilaat eivätkä edes uskonnon/kulttuurin tutkijat. He kaikki katsovat asoita västämättä länsimaalais-kristillisestä näkökulmasta käsin, eikä islam ole kristinusko. Tähän sopii Turkin välinpitämättömyyttä, vai sanoinsinko sallivaa tai jopa hyväksyvää toimintaa kuvaava uutinen.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/usa_tr_isis_rajat-31380
Siis lyhyesti islam ei ole vain uskonto, ei ole koskaan ollut eikä tule vain olemaan. Se suvaitsee kirjan uskonnon edustajia, jotka ovat lähellä, mutta eivät vielä ole ymmärtäneet totuutta (kristityt ja juutalaiset). Mutta näiden on alistuttava islamin ylivallan alle, joka ei ole vain uskonnollista vaan poliittista, taloudellista ja kulttuurista ylivaltaa.
Kannattaa katsoa Areenalta dokumentti, joka pääsee lähelle ydintä. Pieni ongelma on, että Ataturkin kannattajat esitetään länsimaalais-tyylisenä vastavoimana Erdoganille. Niin se ei ole.
http://areena.yle.fi/tv/2152131