Eläytyminen ja tunteella suhtautuminen asioihin on mielestäni se tämän podcastin "tavaramerkki" ja varmasti tarkoituskin on herättää tunteita. Tavallaan ihan mukavakin välillä kuunnella kuinka viisikymppinen perheenisä jaksaa innostua ja elää tunteella musiikkiin liittyen.
Yleensä tulee kuunneltua johonkin soittajaan tai yhtyeeseen tarkemmin syventyviä jaksoja. Esim. jokin aika sitten julkaistu jakso Cozy Powellista oli taas loistava ja sisälsi paljon hyvää tietoa ja analyysiä rumpalista ja hänen urasta. Olikohan viime keväänä kun Purplesta tuli kolme jaksoa, näissäkin tuli joitakin uusia nippelitietoja itselle esille kuten, että Gillanin lähdettyä 70-luvulla Purple oli isosti havitellut Paul Rodgersia laulajakseen, joka kuitenkin kiltäytyi tarjouksesta. Pari päivää sitten tuli kuunneltua jakso The Cultista ja pitihän se tuon jälkeen kertaalleen kuunnella Sonic Temple ja Love albumit läpi.
Juurikin tuo Vesan innostuneisuus on mielestäni koko podin ydin ja tavaramerkki. Ne toimivat itselleni kyllä. Siellä on se sama fiilis mitä varmasti ollut silloin teini-ikäisenä ollut. Ja se on mielestäni hieno sapluuna, että Vesa hankkii vierailijoita noihin spessujaksoihin, joissa käsitellään esim. juurikin mainitsemaasi Cozya. Tuo tosi paljon lisää sisältöä jaksoihin.
Juu. Hän esittää lähes aina omat mielipiteensä absoluuttisena faktana ja puhetyyli on paasaava tai jotenkin liian innokas ja toisinaan se vaan ärsyttää.
Jos joku esittää jossain palautteessa oman eriävän mieliteen niin se yleensä pitää teilata. Myös vieraiden päälle saattaa välillä puhua ja jos ovat eri mieltä niin silti yrittää saada oman mielipiteensä ykköseksi. Monesti niissä podcasteissa on myös ollut jotain asiavirheitä eli väärin vuosilukuja tai muuta vastaavaa.
Sitten tosiaan Van Halen fanilasit on vahvasti päässä ja se on siis täysin huippua levyjen ja keikkojen osalta vuosilta 1978-1984 eikä sitä sovi arvostella kriittisesti.
Jonkin verran hakua päälle puhumiseen toisinaan on kyllä, mutta omakohtaisesti näen siinäkin syyksi innostuneisuuden. Ja tätä keskeyttämistä/päälle puhumista tapahtuu enemmän niissä jaksoissa, joissa ei ole julkkisvierasta vaan Vesan tuttuja. Ymmärrettävästi kynnys tuolloin on pienempi kun jutellaan kuin kaverit keskenään.
Mielestäni Van Halen-ehdottomuus on vähentynyt selvästi tässä vuosien aikana ja kyllähän esim. Roth saa kovaakin kommenttia nykytoimistaan. Lisäksi alkuun ajattelin ettei Hagar-aikakausi maistu hälle yhtään, mutta kyllä sekin osasto posia saa.