Mainos

Iron Maiden

  • 421 542
  • 2 315

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Nyt kun keikkoja on takana lähemmäs parikymmentä niin kyllähän se soitto on yhä vaan tiukempaa ainakin kaikilla muilla paitsi ehkä Nickolla. Komeita keikkoja olleet mm. Hannover, Dublin ja Glasgow. Setti ja biisien esitykset ovat hiotuneet oikeisiin uomiin. Toki sitä oli havaittavissa ihan Tampereellakin jo. 4.6. oli soitannollisesti parempi minusta kuin 3.6 ja kämmejä kävi vähemmän.

Onneksi tosiaan suurin osa on ollut hallikeikkoja. Niissä mitkä on ollu ulkona on tunnelma paljon laimeampi yleisössä ja onhan se show kaikkine tehosteineen jossain auringonvalossa aika paljon huonompaa nähtävää kuin pimeässä hallissa. Festarit ehkä huonoimmat kun suurin osa yleisöstä vieläpä pönöttää läpi keikan.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Lontoossa! Greenwichin nurkilla vähän ruokaa naamariin ja hiljakseen kohti O2-areenaa. Tämän illan ajattelin ottaa mahdollisimman mukavasti ja rennosti, eli kenttälipusta huolimatta ei ole hillitön kiire rynniä sisään, vaan rauhassa juotavaa ja vessakäynnit sun muut ennen asettumista yleisömassan sekaan.

... huomiselle keikalle arpaonni puolestaan suosi First to the Barrier -täkyn muodossa!
 
Suosikkijoukkue
Raipen SaiPa
Lontoossa! Greenwichin nurkilla vähän ruokaa naamariin ja hiljakseen kohti O2-areenaa. Tämän illan ajattelin ottaa mahdollisimman mukavasti ja rennosti, eli kenttälipusta huolimatta ei ole hillitön kiire rynniä sisään, vaan rauhassa juotavaa ja vessakäynnit sun muut ennen asettumista yleisömassan sekaan.

... huomiselle keikalle arpaonni puolestaan suosi First to the Barrier -täkyn muodossa!
Tukehdu siihen fish and chipsiis... No ei, hyvää keikkaa ja laita sitten huomisen jälkeen raporttia mikä oli meno vrt Tampere ja mikä bändin kunto, eiköhän tuo liene hitsaantunut reilussa kuukaudessa huomattavasti parempaan. Vaikkei Tampereen keikoissa kyllä ollut mitään vikaa, mikä sitten on huomattavasti ":D"
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Tukehdu siihen fish and chipsiis... No ei, hyvää keikkaa ja laita sitten huomisen jälkeen raporttia mikä oli meno vrt Tampere ja mikä bändin kunto, eiköhän tuo liene hitsaantunut reilussa kuukaudessa huomattavasti parempaan. Vaikkei Tampereen keikoissa kyllä ollut mitään vikaa, mikä sitten on huomattavasti ":D"
Juu mitä nyt videoita itse katsonut niin soitannollisesti monella keikalla ollut vielä paljon parempaa ja tiukempaa meininki kuin mitä Tampereella mitkä ei nekään tosiaan olleet huonoja keikkoja. Mut nyt on jo niin paljon keikkoja takana ettei ole ihmekään. Sinne kymppiin ja sen yli kun päästiin keikkojen määrässä niin aina vaan on ollut toinen toistaan kovempia vetoja. Toki jotain mokia sattuu edelleen milloin kellekin mutta onpahan tosiaan aitoa liveä.

Monelle bändille käy myös niin että rundin vikat vedot ei olekaan sitten kovin ihmeellisiä versus esimerkiksi puolivälin vedot. Syynä osin varmaan kiertueväsymys ja ehkäpä mieli halajaa jo himaan.

Tämän illan jälkeen vielä kaksitoista vetoa Euroopassa ja sitten pieni breikki jonka jälkeen sitten Kanadassa seuraavat keikat.
 
Viimeksi muokattu:

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Kuulostaapa huikealta nuo Lontoon keikkojen klipit, mitä on YouTubesta tsekkaillut. Melkein tulee tippa linssiin. Noiden pohjalta just päätin ostaa tämän keikan kuvallisena protuotantona, jos Maiden sen julkaisee. Näin ei niin harjaantuneellakin korvalla kuulee eron esim Tampereen keikkoihin. Ihan kuin olisivat tähdänneet huippukuntopiikkinsä tuonne kotikulmille. Brucen ääni kuulostaa noissa tosi hyvältä. Tältä kiertueelta voisi kyllä jonkun Rock In Rio tasoisen tuotoksen laittaa ulos. Ok, ikä tuo siihen tietyn jutun, mutta ei haittaa.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Lontoon keikoista ajatuksia alla.

Olihan ne ihan timanttia. Eikä tarvitse antaa minkäänlaisia ikä- tai fanikompensaatioita, sillä yhtyeen livekunto on tosiaan verraton.

Allaolevaa kirjoittaessa ne fanilasit puolestaan saattoi pudota otsalta ihan silmillekin, mutta sitä en pyytele anteeksi.

Bruce on ihan luonnonoikku ja Nicko on parantanut edellisiä rundeja vähän ruosteisemman alun jälkeen hienosti. Joo, fillejä on silti karsittu, mutta silminnähden pitää fokuksen nyt tahdin ylläpitämisessä ja tämä mielestäni palvelee settiä erinomaisesti, sillä esim. Caught Somewhere in Time elää temmosta ja Stranger in a Strange Landin ja The Prisonerin tapaiset biisit ovat Maiden-mittapuulla todella herkän "grooven" biisejä. Etenkin alkupään keikoilla tiuhempaan sattunutta Wasted Yearsin melkein-luhistumista ei myöskään nähty, vaan hyvin Nicko veti läpi setin.

Ainoat ns. fuck-upit keikoilla oli ainakin näin äkkiseltään muisteltuna todella harvinaislaatuinen Adrianin pikkukämmi Strangerin soolossa ekalla keikalla ja toisen keikan lopussa The Trooperin taustalakana ei suostunut liikkumaan, mistä seurasi ihan hauskaa yhteistä hihittelyä bändille ja yleisölle ja lopulta biisi vedettiin tuon kiertueposteri/Wasted Years -lakanan kera. Tuo Adrianin pieni soolosählinki saattoi toki johtua siitäkin, että Bruce (mielestäni vähän turhaan) höpisee tuon soolon ihanan alkuosan päälle turhan paljon; se esimerkki taputtaa mukana ja muutama "hei... hei..." mielestäni riittäisi, sillä turha tuon H:n jumalaisen soolon päälle on muuta mutista, mut noh.

Ensimmäisen keikan yleisö oli jo hyvin mukana, mutta toisella keikalla tuntui intoa riittävän keskimäärin laajempaan osaan setin biiseistä, kun taas ensimmäisenä iltana ero suosikkien ja esim. jonkun Death of the Celtsin saamien reaktioiden välillä oli ehkä isompi. Toki vaikea sanoa, kun kentältä on aina vähän hankala muodostaa kokonaiskäsitystä muuten kuin välittömässä läheisyydessä vellovan massan osalta. Ensimmäisenä iltana oman tonttini lähelle osui Maiden-keikoille ehkä vähän epätyypilliset ja ehkä vähän (vain oma mielipide, ei siinä mitään jos jengi nauttii!) ei-toivotutkin moshpitit, mutta onneksi ottivat kanssayleisön pääosin hyvin huomioon; tästä siis jälleen heviyleisölle pisteet!

Yksi kaveri oli kyllä niin pähkinöinä Stranger in a Strange Landista, ettei tosikaan. Lauloin toisen säkeistön ko. jäbän kanssa ja ukko ei tosiaan tiennyt miten päin olisi. Hymyilyttää vieläkin. Fingelskaa käyttääkseni tajuton draivi!

Toiselle keikalle minua tosiaan onnisti First to the Barrier -arvonnan suhteen; tässä mielessä ei kaduta, että Fan Clubiin tuli viime syksynä uudelleen liityttyä. Fanifoorumeilta suhteellisen hyvin... jos ei tuntemani, niin tietämäni ukko Chicagosta lähti +1 kaveriksi ja hän kävi myös nappaamassa jonopaikkamme, koska majoittui huomattavasti lähempänä areenaa ja oli muutenkin aikeissa hengailla koko päivän sillä suunnilla. Järjestyksessä olimme #25, joka on ihan kelvollinen. Kiitokset hänelle siis! Todella reilu kaveri ja oli niin innoissaan mahdollisuudesta, että osti mulle paidankin.


Noh, ihan eturiviin sillä #25 numerolla ei päässyt (no ehkä lavan reunojen ulkopuolelle olisi mahtunut, mutta tässä tapauksessa toinen rivi onkin sitten jo parempi), sillä tuttuun tapaan eturivi täyttyi näistä tyyliin aamusta asti jonottaneista - osittain samaa jengiä, jotka monella muullakin keikalla samoille paikoille pääsevät. Ei siinä mitään, mitään epäreilua siinä ei sinänsä ole ja kun on hyvät verkostot, niin tuo +1 (eli mahdollisuus tuoda FTTB:n voittaessaan aina vieras mukaan, jos tällä vain on kenttälippu) tarjoaa mahdollisuuden hyvään porukan sisäiseen sumplintaan. Tämä siis vain enemmänkin havaintona, ei niinkään katkerana tilityksenä: olisinhan minäkin voinut karsia unista ja muusta ja tulla paikalle aiemmin kuin 15:15 tai jotain siihen suuntaan.

Oma paikka oli lopulta siinä Janickin edessä, tai jotakuinkin Janickin ja Steven "positioiden" välissä toisessa rivissä, eli kelpo paikka! Janickilla ei tällä rundilla ole hirveästi sooloja, vaan Adrian on aika selkeä MVP, mutta oli silti ilo seurata miehen työskentelyä, vilpittömän iloisen näköistä esiintymistä ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Ja Steve... on se sälli! Ja ajatella, että ukko vetää vieläpä välillä niitä tuplaviikonloppuja British Lionin ja Maidenin kanssa.

Tykkään nauttia nestettä aika usein ja en lähtökohtaisesti pidä tuntikausien seisoskelusta ja nesteytys-vessakäynnit-tasapainoilun äärimmäisestä optimoinnista, mutta aamupäivän litrakaupalla tankkaus ja muutama paloletku-mallin tyhjennys ennen lopulliseen jonoon asettumista osoittautui toimivaksi ja kyllähän Maidenin aloittaessa väsymys katosi tehokkaasti! Edelleen, vaikea täysin jäävisti arvioida keikkojen eroa kun toiselle osui noin hyvä paikka, mutta toinen ilta oli tosiaan ehkä vieläkin tiukempi. Kaikki pikkujutut tuntui sitä The Trooperin taustalakanaa lukuunottamatta (ja tämä oli oikeastaan pelkästään hauska kuriositeetti!) kulkevan, jos mahdollista, vieläkin paremmin. Somewhere in Timen biisithän kuulostaa tällä rundilla käsittämättömän upeilta. En rehellisesti olisi joskus muutama vuosi sitten uskonut, että bändi pystyy tällä tavalla vetämään Caught Somewhere in Timen ja onhan tuo Alexander the Great järjettömän eeppinen ja toimiva livebiisi, vaikkei se omia suosikkieepoksiani yhtyeeltä olekaan. Keikan kohokohtia! Heaven Can Waitia odotin lähtökohtaisesti tältä kiertueelta kaikkein vähiten, joten siinä mielessä se onkin päässyt yllättämään toimivuudellaan. Jos oikein halotaan hiuksia niin joojoo, totta kai mieluisampia biisejä keksisi jokusen tusinan, mutta kun kiertue on tämä, niin ihan selvä paikkahan tuolla on setissä ja kylläpä muuten toimii! Yhteislauluosuus tempaa mukaansa, Bruce kuulostaa olevan biisistä jopa innostuneempi mitä esim. 2008, mutta tää nyt on vähän vaikea sanoa tai todentaa. Hassuttelu Eddien kanssa toimii myös tämmöisessä kepeämmässä biisissä todella hienosti. Lavan öinen, Blade Runner/Somewhere in Time/Japani -näkymä toimii upeasti, Eddie on voimansa tunnossa ja bändillä, vissiin erityisesti Brucella, lystiä. Hyvä meininki.


The Writing on the Wall on uutukaisista todellinen livesuosikki; tämähän sai yleisön hoilottamaan mukana jo viime vuonna todella hyvällä otannalla! Mielestäni Days of Future Past on oikein kelpo livejyrä; ainakin ensimmäisissä riveissä porukka menee ihan kohtuulliseen hurmioon siitä Adrianin aloitusriffistä! The Time Machinea edelsi jo tutuksi tullut Brucen höpinä aikamatkustuksesta ja ekana iltana myös DeLorean-viittauksineen ja hyvinhän tuo biisi livenä kulkee, vaikkei levyllä omia suosikkeja ollutkaan. Kyllähän se Maiden™ pätkä siinä välissä saa aina yleisön hyvin mukaan. The Prisoner on ihan julmetun kova livebiisi ja setin kohokohtia! Erinomaista, että yleisö näyttää reagoivan siihen myös sen ansaitsemalla tavalla; ehkä tässä näkyy, että vaikka puoliksi deep cut -osastoa onkin, niin The Number of the Beast on albumina suurenkin yleisön silmissä arvossaan myös kovimpien hittien ulkopuolella! Death of the Celts ei edelleenkään ole suosikkiosastoani Senjutsulta, mutta lavashow on nätti, biisissä on livesovituksena sentään pikkuisen enemmän potkua ja Brucen kyky värittää tulkinnallaan Steven lyriikkapuuroa nostaa biisin livenä selkeästi levyversiota korkeammalle. Ehkei kohokohta, mutta maistui mulle etenkin toisella keikalla jo todella hyvin; ehkä veto oli pikkuisen edellisiltaa ja esim. Tamperetta tiukempi, tiedä häntä, mutta jotenkin potki jo aika hyvin. Toki auttoi myös, kun ihan läheltä näki miten Bruce tulkitsee ja eläytyy tekstiin - lauloi alkupuolta aika pitkään ihan Janickin edustalla, joten pääsin lähietäisyydeltä todistamaan!


Can I Play With Madness on minunkin mielestäni ehkä Seventh Sonin yleisesti heikoin biisi, mutta kyllähän toi rokkaa livenä ihan täysillä. Sitäpaitsi "Seventh Sonin näennäisesti heikoin biisi" ei oikeastaan kerro yhtään mitään, niin timanttinen levy se on. Kolme keikkaa tältä kiertueelta on toki sinänsä rajallinen otanta, mutta jokaisella tuo Brucen hyväntuulinen pohjustus ehkä lievästi uneliaan Celtsin jälkeen toimii hyvin ja biisi räjähtää joka kerta sellaisella energialla käyntiin, että areenan katto meinaa lähteä lentoon. Toimii korostetun hyvin Death of the Celtsin perään; joku The Evil That Men Do ei ehkä lähtisi ihan yhtä pirteästi tuossa slotissa ja vaikka The Clairvoyantin paluuta kovasti toivonkin, niin eipä jäänyt yhtään harmittamaan, että Madness kajahti. Oikeasti, tämä biisi vaan rokkaa livenä niin hyvin.


Bruce veti nimenomaan tällä toisella keikalla varsin pitkän venytyksen Alexander the Greatin vikan kertsin päätteeksi! Olipahan rutistus ja hienoa tulkintaa läpi biisin. Fear of the Darkit ja Iron Maidenit meni ihan pirteästi molempina iltoina ja Hell on Earth sykähdyttää henkilökohtaisesti todella paljon. Istuu mielestäni hyvin encoren avaajaksi ja korostaa tämän kiertueen ehkä keskimääräistä korkeampaa fanipalvelus-astetta isoimpien massojen miellyttämisen sijaan. Toimi upeasti ensimmäisenäkin iltana, mutta tämänkin biisin kanssa arvioisin toisen illan vedon olleen vielä vähän astetta napakampi ja Bruce onnistui tuon kertsinomaisen osuuden laulujen rytmityksessä (on muuten tosi hankala pätkä vetää tuosta rekisteristä, kun tuo sanojen rytmitys ja laulumelodia on taattua Steveä :D) ehkä hitusen paremmin.

Hell on Earth on ylipäätään sellainen modernin Maidenin epitoomi bassointro-outroineen ja muine tuttuine jippoineen aina sointukulusta tämän ajan Steve-sävellyksien tyypilliseen väripalettiin kuuluvine folk-flirttailuineen. Ymmärrän, jos tämä pieni kliseetykittely ei kaikille maistu - tässä mielessä tulee mieleen edellisalbumin The Red and the Black, josta löytyi vieläpä ihan puhtaat woo-oo-osuudetkin, mutta itselle Hell on Earth on ihan napakymppi. Onko se Steven parhaita biisejä tai Maidenin albuminlopetusbiisinä edes keskivertoa parempi? En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta tehdä mitään rankingia. Hell on Earth on kaikessa melankolisessa melodisuudessaan tämän ikäisen bändin 17. studioalbumille täydellinen päättäjä ja livekontekstissa tunnetasolla ihan täydellinen biisi.

The Trooper on asettunut fillejä myöten koko ajan paremmin uomiinsa, vaikka ei mitään kaikkien aikojen ilotulitusta enää keikan toiseksi viimeisenä biisinä olekaan; rytmityksen osalta toimii kuitenkin loistavasti Hell on Earthin tarjoileman matkan jälkeen ja mielestäni on ollut niin tänä kuin viimekin vuona ihan raikas tapaus tuolla encoressa sen monta vuotta rutiinina olleen 5-6. spotin sijaan.

Wasted Years on hieno tapa päättää keikka ja biisin symbolinen arvo on vuosi vuodelta kasvanut. Siinä on jotain ainutlaatuista fiilistä, kun nimenomaan tämä biisi soi keikan vikana biisinä Maidenin ikäisen yhtyeen vedettyä aivan timanttisen setin. Tämä voi olla ihan puhtaasti subjektiivinen kokemus, mutta tietyllä tapaa yhtye näyttäisi tarttuvan jopa enemmän hetkeen mitä vaikkapa vuosikymmen sitten: 2011-2014 bändi tuntui vetävän tietyiltä osin kaikkein rutiininomaisimpia settejään ja oli ehkä muutamian hittibiisien kanssa "pakko soittaa" -limbossa, vaikka toki jotain helmiäkin nostettiin tuolloin settiin, kunnes The Book of Souls -rundi osittain Brucen tilanteen... paremman sanan puutteessa innoittamana polkaisi astetta raikkaamman vaihteen päälle mm. settilista-ajattelun suhteen. No, tää menee aika ylimalkaiseksi heittelyksi. Ajatus vain.

...niin että olipahan keikat! Tarkoitus on nähdä Maiden vielä tulevaisuudessakin livenä, eikä se oo niin justiinsa, vaikka näitä keikkoja paremmaksi eivät välttämättä enää saa pistettyä; jos nämä nyt kuitenkin jäisi osaltani viimeisiksi, niin saisin olla ihan helvetin kiitollinen. Vau.
 
Viimeksi muokattu:

Thombson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuulostaapa huikealta nuo Lontoon keikkojen klipit, mitä on YouTubesta tsekkaillut. Melkein tulee tippa linssiin. Noiden pohjalta just päätin ostaa tämän keikan kuvallisena protuotantona, jos Maiden sen julkaisee. Näin ei niin harjaantuneellakin korvalla kuulee eron esim Tampereen keikkoihin. Ihan kuin olisivat tähdänneet huippukuntopiikkinsä tuonne kotikulmille. Brucen ääni kuulostaa noissa tosi hyvältä. Tältä kiertueelta voisi kyllä jonkun Rock In Rio tasoisen tuotoksen laittaa ulos. Ok, ikä tuo siihen tietyn jutun, mutta ei haittaa.
Toivotaan että mahdollisen livejulkaisun editoinnissa Mr. Harris köytettäisiin tuoliinsa ja sakset laitettaisiin hyvään jemmaan ettei pääse sotkemaan.
 

Ferris

Jäsen
Tänään Teemalla


Elikkäs samasta kirjasta tehty elokuva mistä Dickinson ammentanut samannimiseen biisiin sisältöä. Joskus mietinkin, että mistä moisen aiheen valinnut, mutta oishan se pitänyt arvata että brittikirjallisuudesta. Tai toki voihan se olla tuosta leffastakin se idea lähtenyt.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Raipen SaiPa
Viimeksi muokattu:

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Viime rundi sujui hyvin ei kuin yksi peruttu keikka ja sekin huonon sään takia. Tällä kiertueella ei vielä yhtään peruttua keikkaa.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Bruce ollut erittäin hyvä tuulinen ja energinen läpi rundin. Ei myöskään ole polttanut päreitä vielä mistään.
Kyllä Tapparan pelipaidan päälle pukeminen kielii jonkinlaisesta henkisestä romahduksesta
 
Suosikkijoukkue
Raipen SaiPa
Bruce nauttii ja voi keskittyä siihen mitä bändissä tekee kun ei tarvitse kellontarkasti vaihtaa asua joka biisin välissä tai heilutella jotain lippua tai lyhtyä
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Bruce nauttii ja voi keskittyä siihen mitä bändissä tekee kun ei tarvitse kellontarkasti vaihtaa asua joka biisin välissä tai heilutella jotain lippua tai lyhtyä
Toisaalta uskoisin, että nämä asuhärdellit teattereineen ovat olleet juurikin Brucen aikaansaannoksia.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Toisaalta uskoisin, että nämä asuhärdellit teattereineen ovat olleet juurikin Brucen aikaansaannoksia.

Aika pitkälti näin! Tässä on varmaan ihan se perinteinen "vaihtelu virkistää" -kulma ja toki tuo Legacy-kiertue venyi koronataukoineen sun muineen ja viime vuoden osuudelle integroidun Senjutsu-osion myötä sen verran paljon, että tuon rutistuksen jälkeen tämä astetta kevyempi lähestymistapa Future Past -kiertueella on varmaan ihan tietoinen valinta.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Milloinhan tulee tietoa jatkuuko tämä kiertue vielä ensi vuonna, milloin ja missä? Kesken tämän menossa olevan kiertueen vaiko vasta loppuvuodesta?
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Milloinhan tulee tietoa jatkuuko tämä kiertue vielä ensi vuonna, milloin ja missä? Kesken tämän menossa olevan kiertueen vaiko vasta loppuvuodesta?

Yleensä seuraavan vuoden keikkoja on alkanut putoilla siinä loppusyksystä! Olikohan marraskuu 2018, kun esimerkiksi vuoden 2019 rundi oli suurinpiirtein kokonaisuudessaan julkaistu.

Suurella todennäköisyydellä ensi vuosi menee vielä tämän Future Past -rundin merkeissä siis; tämän vuoden viimeisten keikkojen julkaisu oli sanamuotojen osalta jotakuinkin "tässä on vuoden 2023 keikat" mutta ei muotoa "tässä kaikki Future Past -kiertueen keikat." Ehkä kolmaskin vuosi Maiden Englandin ja Legacyn tapaan on mahdollinen, mutta voi olla, että Senjutsun saatua jo viime vuoden kiertueella valokeilaa jää tämä kiertue kaksivuotiseksi ja 2025 sitten muita kuvioita.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan visiitti ensi vuodelle lienee selvä tapaus. Euroopan keikatkaan esimerkiksi loppukesästä eivät ole mikään mahdottomuus, sillä monelle on jäänyt sellainen fiilis Brucen muutamista "see you... sooner than you might think!" -heitoista keikkojen päätteeksi, mutta hyppysellisellä suolaa noihin kannattaa toki aina suhtautua. Mahdollista kuitenkin.

Sen sijaan Japanissa ja Australian ja Uuden-Seelannin kulmilla eivät välttämättä tälläkään kertaa ole järin onnekkaita.

Eli oisko:
- 2023 Eurooppa + pari pistoa Pohjois-Amerikkaan
- 2024 Stadionkierros Etelä-Amerikassa ja Meksikossa ja "keskipitkä" USA & Kanada -rykäisy. Mahdollisia festareita ja muutama oma keikka Euroopassa. Mahdollisena pitäisin esimerkiksi Kreikkaa, jonne tämän kesän kiertue ei yltänyt ja kun tämän kesän ainoa Ruotsin keikka oli festarikeikka, niin Tukholman Friends Arena tai Göteborgin Ullevi heinäkuun lopussa tai jonain elokuun iltana ei varmaan mikään mahdottomuus sekään
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Yleensä seuraavan vuoden keikkoja on alkanut putoilla siinä loppusyksystä! Olikohan marraskuu 2018, kun esimerkiksi vuoden 2019 rundi oli suurinpiirtein kokonaisuudessaan julkaistu.

Suurella todennäköisyydellä ensi vuosi menee vielä tämän Future Past -rundin merkeissä siis; tämän vuoden viimeisten keikkojen julkaisu oli sanamuotojen osalta jotakuinkin "tässä on vuoden 2023 keikat" mutta ei muotoa "tässä kaikki Future Past -kiertueen keikat." Ehkä kolmaskin vuosi Maiden Englandin ja Legacyn tapaan on mahdollinen, mutta voi olla, että Senjutsun saatua jo viime vuoden kiertueella valokeilaa jää tämä kiertue kaksivuotiseksi ja 2025 sitten muita kuvioita.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan visiitti ensi vuodelle lienee selvä tapaus. Euroopan keikatkaan esimerkiksi loppukesästä eivät ole mikään mahdottomuus, sillä monelle on jäänyt sellainen fiilis Brucen muutamista "see you... sooner than you might think!" -heitoista keikkojen päätteeksi, mutta hyppysellisellä suolaa noihin kannattaa toki aina suhtautua. Mahdollista kuitenkin.

Sen sijaan Japanissa ja Australian ja Uuden-Seelannin kulmilla eivät välttämättä tälläkään kertaa ole järin onnekkaita.

Eli oisko:
- 2023 Eurooppa + pari pistoa Pohjois-Amerikkaan
- 2024 Stadionkierros Etelä-Amerikassa ja Meksikossa ja "keskipitkä" USA & Kanada -rykäisy. Mahdollisia festareita ja muutama oma keikka Euroopassa. Mahdollisena pitäisin esimerkiksi Kreikkaa, jonne tämän kesän kiertue ei yltänyt ja kun tämän kesän ainoa Ruotsin keikka oli festarikeikka, niin Tukholman Friends Arena tai Göteborgin Ullevi heinäkuun lopussa tai jonain elokuun iltana ei varmaan mikään mahdottomuus sekään
Joo olisi kiva nähdä vielä kolmaskin keikka tältä rundilta kun bändi on vaan parantanut koko ajan keikkojaan Tampereen jälkeen ja setti alkaa olla hallussa vähemmän soitettujenkin osalta. Toivottavasti tulee toi Ruotsin keikka esimerkiksi.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Iron Maiden heitti todella todella kovat keikat Barcelonassa ja Murciassa vaikka molempia kaupunkeja piiskasi tappohelle. Molemmilla keikoilla myös Mr Smith oli erittäin hyväntuulinen ja Murciassa rento ja jopa leikkisä.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo




Aliarvostetuin Maiden-biisi ikinä. Tämä on oikeasti 70-luvun heviä. Sellaista mitä Maiden oli aluksi. Ehkä hienoin Maiden-biisi ikinä. Meikäläisen suosikki aina ja ikuisesti.

If you're feelin' down depressed and lonely
I know a place where we can go
22 Acacia Avenue
Meet a lady that I know
So if you're looking for a good time
And you're prepared to pay the price
Fifteen quid is all she asks for
Everybody got their vice
If you're waiting for a long time
For the rest to do their piece
You can tell her that you know me
And you might even get it free
So any time you're down the East End
Don't you hesitate to go
You can take my honest word for it
She'll teach you more than you can know
Charlotte can't you get out from all this madness? (Madness)
Can't you see it only brings you sadness?
When you entertain your men don't know the risk of getting disease
Some day when you're reach the age of forty
I bet you'll regret the days when you were laying
Nobody then will want to know
You won't have any beautiful wares to show, any more
22, the Avenue
That's the place where we all go
You will find it's warm inside
The red light's burning bright tonight
Charlotte isn't it time you stopped this mad life
Don't you ever think about the bad times
Why do you have to live this way?
Do you enjoy your lay or is it the pay?
Sometimes when your strolling down the avenue
The way you walk it make men think of having you
When you're walking down the street
Everybody stops and turns to stare at you
22, the Avenue
That's the place where we all go
You will find it's warm inside
The red light's burning bright tonight
Beat her, mistreat her, do anything that you please
Bite her, excite her, make her get down on her knees
Abuse her, misuse her, she can take all that you've got
Caress her, molest her, she always does what you want?
You're running away, don't you know what you're doing?
Can't you see it'll lead you to ruin?
Charlotte you've taken your life and you've thrown it away
You believe that because what you're earning?
Your life's good don't you know that it's hurting?
All the people that love you don't cast them aside
All the men that are constantly drooling
It's no life for you stop all that screwing
You're packing your bags, you're coming with me
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Jep erinomainen biisi, vaikka en voi ihan yhtä vuolaisiin kehuihin yltyä. Olisi kuitenkin hyvä lisä esim livenä soitettavaksi.

Hassumpi biisi ei ole Charlotte The Harlotkaan, jonka jatko-osa 22 Acacia avenue on. Tarinahan tosiaan kertoo työläistytöstä.



 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jep erinomainen biisi, vaikka en voi ihan yhtä vuolaisiin kehuihin yltyä. Olisi kuitenkin hyvä lisä esim livenä soitettavaksi.
Voisin ottaa tässä nummistyyliin kuukauden huilit arvelemalla, että Eddie, oletko se sinä, mutta en nyt sitten kuitenkaan. Eli luulen että et ole tämä Maidenin hirviö. Varmaan se kirjoittelee tänne toisella nimimerkillä. Laita privaa jos haluat nähdä. Mielelläni näkisin Eddien. Muista naamari. Tarjoan kaljan jos nähdään.

Nämä vanhat maidenithan ovat ihan järisyttävän hyviä. Maiden aloitti silloin, kun kaikilla sen ajan rockbändeillä oli toinen jalka 70-luvussa ja Black Sabbathissa. Myös Maidenilla. Ihan täyttä sapattiahan nämä alkuaikojen Maidenit ovat. Esimerkiksi Wrathchild on on törkeän aliarvostettu Maiden-klassikko. Ja on sitä Brucekin paljon laulanut. Näitä Maidenin pitäisi soittaa paljon enemmän.

Ja jo noissa näkee miten loistava basisti Steve Harris on. Esimerkiksi Wrathchildissa Steve vetää koko ajan ihan loistavia bassokuvioita. Vittu mikä groove! Steven parhaita bassolinjoja ikinä!

Uskallan väittää tuntevani Maidenin tuotannon aika hyvin, kun sitä on 80-luvulta saakka tullut kuunneltua ja bändikin on toisinaan tullut nähtyä. Siksi nautin näistä vanhoista Maideneista. Ja nimenomaan niistäkin.

Jumankekka nuo vanhat ovat hyviä!
 

Hööty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Penguins
Voisin ottaa tässä nummistyyliin kuukauden huilit arvelemalla, että Eddie, oletko se sinä, mutta en nyt sitten kuitenkaan. Eli luulen että et ole tämä Maidenin hirviö. Varmaan se kirjoittelee tänne toisella nimimerkillä. Laita privaa jos haluat nähdä. Mielelläni näkisin Eddien. Muista naamari. Tarjoan kaljan jos nähdään.

Nämä vanhat maidenithan ovat ihan järisyttävän hyviä. Maiden aloitti silloin, kun kaikilla sen ajan rockbändeillä oli toinen jalka 70-luvussa ja Black Sabbathissa. Myös Maidenilla. Ihan täyttä sapattiahan nämä alkuaikojen Maidenit ovat. Esimerkiksi Wrathchild on on törkeän aliarvostettu Maiden-klassikko. Ja on sitä Brucekin paljon laulanut. Näitä Maidenin pitäisi soittaa paljon enemmän.

Ja jo noissa näkee miten loistava basisti Steve Harris on. Esimerkiksi Wrathchildissa Steve vetää koko ajan ihan loistavia bassokuvioita. Vittu mikä groove! Steven parhaita bassolinjoja ikinä!

Uskallan väittää tuntevani Maidenin tuotannon aika hyvin, kun sitä on 80-luvulta saakka tullut kuunneltua ja bändikin on toisinaan tullut nähtyä. Siksi nautin näistä vanhoista Maideneista. Ja nimenomaan niistäkin.

Jumankekka nuo vanhat ovat hyviä!
Kyllähän Maidenin 80-luku on yhtä juhlaa, huipentuen Seventh Soniin.

Maidenhan on soittanu Wrathchildia mun mielestä tosi paljonkin. Toki rokkimaidenilla on aina tilaa setissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös