Inttiin lähdössä?

[Atthe]

Eihän tuo kyllä yhtään houkuttele. Pelleilyä tuo on vaan sivarikin tuntuu välillä vaan vähän hassulta vaihtoehdolta. Muutenkin menen myöhemmin kuin useimmat ikäluokkani edustajat kun olen vaihdossa tällä hetkellä. Eiköhän sinne kuitenkin lopulta mennä, hammasta purren ja sitten jotain jännää keksitä että kestää.

 

[Magenta]

Sellainen vinkki teille uusille lähtijöille, että jos valmiiksi menette asenteella "elämäni paskin aika" niin se 100% varmasti tulee olemaan sitä. Pientä mielikuvaharjoittelua, asenteen korjaamista ja pilkettä silmäkulmaan niin saatatte viettää jopa hauskoja hetkiä armeijan vihreissä. Kokemus on kuitenkin elämänne aikana uniikki, koittakaa ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.

 

[bart]

Sellainen vinkki teille uusille lähtijöille, että jos valmiiksi menette asenteella "elämäni paskin aika" niin se 100% varmasti tulee olemaan sitä. Pientä mielikuvaharjoittelua, asenteen korjaamista ja pilkettä silmäkulmaan niin saatatte viettää jopa hauskoja hetkiä armeijan vihreissä. Kokemus on kuitenkin elämänne aikana uniikki, koittakaa ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.

Allekirjoitan tämän täysin. Itse kävin aikoinaan intin vasta opiskelujen jälkeen 24 vuotiaana sillä ajatuksella, että pidän 8 kuukauden loman pitkän opiskeluputken jälkeen. Ensimmäiset päivät meni toki rytmiin totutellessa, mutta sen jälkeen ei juuri valittamisen aihetta ollut. Toki helpollahan minä pääsin, kun komppanian vääpeli totesi jo ensimmäisenä päivänä, että tästä miehestä tehdään kirjuri niinkuin myöhemmin sitten tehtiinkin. Mutta enpä usko, että normijääkärinäkään vaikeuksia olisi ollut.

Näin jälkeenpäin väittäisin, että minulle sopi paljon paremmin varusmiespalvelun suorittaminen normi-ikää vanhempana. Oma asenne oli takuulla paremmin kunnossa kuin 18-19 kesäisenä olisi ollut. Toisaalta aistin myös sellaista, että niin kantahenkilökunta kuin omat varusmiesesimiehetkin käsittelivät minua eri tavalla kuin muuta saapumiserää. Muut kun olivat kuitenkin sen neljä viisi vuotta nuorempia. Tietenkin kirjurin tehtävä vaikutti myös tähänkin omalla tavallaan ja toi mukanaan omia erivapauksiaan. Kaiken kaikkiaan mulla jäi kyllä hyvin positiivinen kuva niistä 8 kuukaudesta.

 

[Hakametsän Järkkäri]

Sellainen vinkki teille uusille lähtijöille, että jos valmiiksi menette asenteella "elämäni paskin aika" niin se 100% varmasti tulee olemaan sitä. Pientä mielikuvaharjoittelua, asenteen korjaamista ja pilkettä silmäkulmaan niin saatatte viettää jopa hauskoja hetkiä armeijan vihreissä. Kokemus on kuitenkin elämänne aikana uniikki, koittakaa ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.

Komppaan tätä myös. Vaikka kuinka on kuullut läheisiltä ja lukenut Jatkoajasta ja Iltalehdestä kaikenlaisia kauhukuvia intistä, ei sitä kokeilematta voi eikä saa leimata. Tai itse en ainakaan anna tällaisille kommentoijille mitään arvostusta. Ne jotka siellä jo ovat (olleet) saavat omasta puolestani avautua aiheesta ihan niin paljon kuin haluavat. Toisaalta harvemmin olen kuullut jonkun jo kotiutuneen valittavan intistä tosissaan. *hymiö* Mutta jos asiasta ei ole oman käden kokemusta lainkaan, voi yhtä hyvin olla sanomatta mitään.

 

[Knox]

Sellainen vinkki teille uusille lähtijöille, että jos valmiiksi menette asenteella "elämäni paskin aika" niin se 100% varmasti tulee olemaan sitä. Pientä mielikuvaharjoittelua, asenteen korjaamista ja pilkettä silmäkulmaan niin saatatte viettää jopa hauskoja hetkiä armeijan vihreissä. Kokemus on kuitenkin elämänne aikana uniikki, koittakaa ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.

Kyllä mua vitutti melko ankarasti koko intti ennenkuin olin palveluun astunut, ja olin varma että siitä tulee elämäni paskinta aikaa. Ja eihän tuo ihme ole, olin 19-vuotias ja vietin omasta mielestäni elämäni parasta aikaa. Sitten joutuu rovaniemelle eristyksiin kuuntelemaan puupäiden vittuilua.

Ensimmäiset pari päivää meni kuin usvassa. Jännitti, ahdisti ja pelotti samaan aikaan, eikä oikein ollut varma että mikä tämä paikka on. Sitten siihen tottui, arki rupesi pyörimään ja tutustui tupakavereihin. Vaikka lomilta kasarmille paluu vitutti ihan joka kerta. Jopa kotiutumislomilta palaaminen.

Hyviä muistoja, loistavia kavereita ja ehkä siinä oppi jotain itsestäänkin. Vastapainoksi jäi muistoja armottomista vitutuksista, idiooteista ihmisistä ja kaikesta naurettavuudesta mitä intti pitää sisällään. Puistattaa pelkkä ajatuskin maata poterossa 30 asteen pakkasessa odottamassa vihollista.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kaikki nämä vuodet olen onnistunut hyvällä prosentilla hymisemään hiljaa aina kun puolituntemattoman tai semitutun miesvoittoisen porukan puheenaihe on kääntynyt inttijuttuihin. Nyt tämän ketjun avaaminen ja varsinkin tuo 30 pakkasasteen potero kirvoitti sellaiset inttimuistelot ja sympatiat tulevia palvelukseen astuvia kohtaan, että täältäpä tärähtää ilmoille inside-henkinen lähtijän lista:

- Rulla 3 litran pakastepusseja (tämä on ylivoimaisesti paras vinkki, voi sitä kavereiden ja tulevien vastapalvelusten määrää kun ensimmäisissä pakkiruokailuissa olet ainoa jolla on pakkipusseja)
- Muutamat omat sukat ja kalsarit, kenties pari teknistä t-paitaa (saat hieman pelivaraa vaatehuoltoon, ja voit kenties käyttää jonkun liinavaatevarastolla käyntiin varatun aikaikkunan johonkin hyödyllisempään).
- Compeed rakkolaastarit, eri kokoisia (ei kaipaa selitystä)
- 3M ihoteippi (voit teipata nekin hiertymät joita rakkolaastareilla ei voi teipata ja välttyä paleltumilta ammunnoissa jos mulkku kantahenkilökunta ammuttaa hanskoitta kovallakin pakkasella kuten meillä tekivät)
- Kynsisakset. Ei leikkurit vaan sakset. (leikkaa kynsien lisäksi myös hiertymälaastaria ja ihoteippiä)
- Pienet askartelusakset (näitä voit sitten lainata kavereille, kun he tulevat lainaamaan tuvan tai komppanian ainoita saksia, sinun kynsisaksiasi, luoja tietää ties mihin eri kohteisiin.)
- Omat särmärit (Mil-Tec särmärinauhat, kaksi paria - Varusteleka.fi)
- Oma luha (Mil-Tec särmärinauhat, kaksi paria - Varusteleka.fi - kannattaa pitää aina matkassa mukana, jolloin voit syödä senkin jälkeen kun olet hävittänyt toisen metsään kesken leirin)
- Omat lenkkarit (ainakaan minun aikanani ei ennen lääkärintarkastusta saanut käyttää maihareita, joten ensimmäiset viikot riehuttiin kokonaan joko smurffipuvun aikaisissa karhuissa, omissa lenkkareissa, tai pakkassaappaissa jos niin määrättiin)
- Muutama vara-akku luuriin (heh, eihän tästä kauaakaan ole kuin itse olin, ja silloin irkattiin yhdellä akulla viikko. nykyisellään voi mennä päivän reissulla parikin akkua.)
- Pari kirjaa. (Ei varmaan tule yllätyksenä, että intissä saa silloin tällöin odotella. Hyödyllisten kirjojen lukeminen on hyvä tapa ottaa nälkäpalkallinen vapaa-aika orjuudessa hyötykäyttöön.)

 

[Koikkaaja]

Kerroin jo aikaisemmin, että lappuun merkittiin tänä syksynä kutsunnoissa Parolannummi Tammikuu 2015. Kuitenkin saatan harkita vielä sivariin hakemista tai sitten lykkäystä, koska en näe edelleenkään koko touhussa mitään järkeä.

Olen allekirjoittanut Ohi On! -kansalaisaloitteen, koska ajattelen juurin niin. Tämä asevelvollisuus ei tee Suomesta tasa-arvoista. Ei siitä nyt sen enempää.

Omat kaverit menee inttiin, vaikka osalla se on vapaaehtoista. Vitsiä on heitetty, että olen meistä ainoa, joka ei halua inttiin, mutta ei saa vapautusta mitenkään. B-mies kuitenkin olen kuulon takia, vaikka loppupeleissä mun kuulo on hyvä, koska kuulostestissä oli liikaa taustamelua.

Isoveljeni ei käynyt inttiä, vaikka hän oli varautunut menemään. Hänelle ilmoitettiin muutama viikko intin alkua aikaisemmin, että hänet on siirretty seuraavaan erään. Sitten hän haki lykkäystä lykkäyksen perään ja lopulta hankki vapautuksen.

Syitä miksi en halua inttiin:
1. Intti ei sovi jokaiselle ja voin sanoa, että mun pääkoppa ei kestä pitkään sitä kaikkee.
2. Se rikkoo tasa-arvoa.
3. Pakottaminen

 

[kahden suunnan sentteri]

Jos olisin palvelusikäisenä tiennyt kuinka helppo on välttää intin käyminen vedoten vaikka johonkin olemattomiin huumeongelmiin, olisin saletisti sen myös tehnyt. No, tuli käytyä "Jesse Niinimäki AHL:ssä" -asenteella, ja jälkikäteen on harmittanut ainoastaan se että sluibasin puolella vuodella enkä ottanut vastaan sitä johtamistaitoa jota valtio olisi halunnut vielä puolen vuoden ajan ilmaiseksi opettaa. Pidän nykyistä asevelvollisuutta ja inttiä käymistä yhteiskunnan kannalta huonona ratkaisuna, mutta palvelusikäisen pojan näkökulmasta hyvänä juttuna. Hyviä puolia on niin lukemattomasti kuntokoulusta sosiaaliseen kasvamiseen kun toimii eri viiteryhmistä ja eri paikkakunnilta tulevien vertaisten kanssa, 'erätaitoihin', ei jaksa edes luetella...

 

[Tähtipakki]

Kerroin jo aikaisemmin, että lappuun merkittiin tänä syksynä kutsunnoissa Parolannummi Tammikuu 2015. Kuitenkin saatan harkita vielä sivariin hakemista tai sitten lykkäystä, koska en näe edelleenkään koko touhussa mitään järkeä.

Olen allekirjoittanut Ohi On! -kansalaisaloitteen, koska ajattelen juurin niin. Tämä asevelvollisuus ei tee Suomesta tasa-arvoista. Ei siitä nyt sen enempää.

B-mies kuitenkin olen kuulon takia, vaikka loppupeleissä mun kuulo on hyvä, koska kuulostestissä oli liikaa taustamelua.

Syitä miksi en halua inttiin:
1. Intti ei sovi jokaiselle ja voin sanoa, että mun pääkoppa ei kestä pitkään sitä kaikkee.
2. Se rikkoo tasa-arvoa.
3. Pakottaminen

Itsekin olen tuon samaisen adressin allekirjoittanut, vaikka intistä 165 vuorokauden jälkeen juhannuksena pois pääsinkin. En kuitenkaan suosittele suoraa sivariin menoa, vaikken siinä mitään pahaa näekään. Varsinkin kun olet B:n mies niin todennäköisesti saat ns. helppoja hommia. Keuruulla ainakin nämä äijät hoitivat tervaksen (=terveysasema tjsp.) vastaanottoa tai olivat asevarastolla joissain helpoissa hommissa. Lisäksi, jos se intti tuntuu kamalalta vaikkapa kahden viikon päästä, niin aina sieltä voi lähteä pois.
Suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Itselle se aika ei napannut lainkaan, mutta on niitäkin tapauksia, joille siellä tulee innostus siihen hommaan. Itsellä homma meni juuri päinvastoin. Etukäteen ajattelin, että voi olla ihan mielenkiintoista, mutta iltavapaita ja lomia lukuunottamatta et useaa mielenkiintoista hetkeä lopulta kurkkusalaateissa kokenut.

 

[Malmi]

- Rulla 3 litran pakastepusseja (tämä on ylivoimaisesti paras vinkki, voi sitä kavereiden ja tulevien vastapalvelusten määrää kun ensimmäisissä pakkiruokailuissa olet ainoa jolla on pakkipusseja)

Meillä ei ainakaan saanut alkuun käyttää ollenkaan pakkipusseja. Vastustuskyky kasvaa oli perusteena. Itse en uskonut tuohon kyllä sekuntiakaan.

 

[stemme]

Voin ite syyskuussa Sodankylästä kotiutuneena sanoa että kyllähän sinne vituttaa varmaan jokaisella mennä, mutta onhan se loppujen lopuksi myös palkitsevaa. Niinku sanottu, jos valmiiksi lähtee asenteella "edessä on elämäni kamalin 5,5-11,5kk" niin sitä se tulee varmasti olemaan. Intissä tulee vastaan hetkiä jolloin ottaa päähän suunnattomasti, että tekis mieli vaan lähteä veksiin hakemaan vapautuspapereita, mutta se myös kasvattaa todella paljon. Omalla kohalla varmasti p-kauden lysyämiset -30 asteen pakkasessa oli kaikesta hirveintä mutta senkin kestää. Huumorilla pärjää todella pitkälle, eikä inttiä tarvi ottaa niin vakavasti, joskus voi päivän päätteeksi vain nauraa mulkuille alikessuille. Tupa-/linjakavereiden kans syntyy omanlainen hyvä porukka ja huumori, jotka auttaa kestämään. Alussa totutteluun meni ainakin itsellä aikaa mutta tuntuhan se hyvältä päästä ekoille lomille. Muutenkin aina palkitsevaa päästä päivän päätteeksi vapaa-ajalle ja perjantaisin (yleensä) lomille. Positiivinen asenne kantaa pitkälle ja loppujen lopuksi se on erittäin lyhyt aika elämästä jota suurin osa ei jälkeenpäin ainakaan kadu yhtään.
Ja Sodankylään menijöille voin suositella spolle-hommia, etenki kun sinne vasta tuli uus kouluttaja joka ei sekään ota armeijan touhuja liian vakavalla naamalla. Muutenkin aivan huippu jätkä! :D Muutkin spol-kouluttajat mukavia lukuunottamatta yhtä yli-innokasta miekkakessua.

 

[Hawk #22]

Nyt tämän ketjun avaaminen ja varsinkin tuo 30 pakkasasteen potero kirvoitti sellaiset inttimuistelot ja sympatiat tulevia palvelukseen astuvia kohtaan, että täältäpä tärähtää ilmoille inside-henkinen lähtijän lista:

Lisätään listaan vielä erilaiset lämpöpussit, jotka pelastavat jokaisen varmusmiehen kylmältä tähyltä, poterolta tai sulkulinjalta. Esimerkiksi lähes kaikista urheilukaupoista löytyy NEVERCOLD käden- ja varpaanlämmittimiä, jotka oikeasti parantavat mielialaa kun joutuu 8 tuntia makoilemaan tähystypaikalla 20 asteen pakkasessa.

Muuten armeijasta, niin johtamistyyli ei todellakaan sovi ajatusmaailmaani, joten en siksi ole myöskään olostani siellä juurikaan nauttinut. Toki hyvä tupa tekee elämästä helpompaa ja intistä olen löytänyt paljon uusia ystäviä, mutta armeijan mielekkyys riippuu aivan liikaa kouluttajien ja johtajien mielialasta. Yleensä muuten täydellisesti mennyt päivä saattaa päättyä tunnin siivouspalveluun ainoastaan siitä syystä kun alikersanttia vituttaa, eikä tällainen piirre ainakaan minun arvomaailmaani sovi millään tasolla. Toki rajojen kokeilu on aina hyväksi, ja niitä pääsee oikeasti testaamaan useita kertoja. No tj 96, eli vielähän tässä on paljon koettavaa jäljellä.

PS. Hauskinta sinänsä, että parhaat hetket intissä ovat olleet niitä, jotka vituttivat sillä hetkellä eniten. Esim. 7 tunnin tähyvuoron jälkeen käydyt keskustelut aikaisemmin täysin tuntemattoman jätkän kanssa ovat olleet mitä mielenkiintoisimpia ja antoisampia. Ts. kun vituttaa, tukeudu taistelupariin, joka tietää tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu juuri sillä hetkellä.

 

[TosiFani]

Tulis sota ja normaalit ajat...

Miten intistä selvittiin ennen kun ei ollut käden- ja varpaanlämmittimiä, teknisiä alusvaatteita ja käytävän päässä oli lankapuhelin??

 

[erku]

Nyt on kyllä pakko vähän kompata TosiFania. En ainakaan itse intissä koskaan tarvinut mitään sen ihmeellisempiä varusteita, vaan armeijan antamat kuteet riittivät varsin mainiosti. Toki jossain kuntosalilla käydessä tuli käytettyä omia t-paitoja ja jossain vaiheessa ne armeijan bokserit alkoivat vituttamaan, niin käytin omia. Mutta ei siellä nyt kylmä tule armeijan tarjoamilla vaatteilla jos vaan osaa pukeutua. Ja metsäkeikatkin meni ihan hyvin ilman puhelimia ja ilta-aika kasarmilla ilman läppäreitä. Ekaan puoleen vuoteen ei päästy edes tv-tupaan, kun edellisen saapumiserän perseilystä johtuen vääpeli oli sulkenut sen. Aikamoisessa mediapimennossa sitä silloin viikolla tuli elettyä.

Olihan se inttiaika pitkälti ihan hirveää paskaa, mutta jälkeenpäin aika on jotenkin kullannut muistot ja paremmat hetket on enemmän mielessä. Hyvät kaverithan sitä auttoi jaksamaan ja joskus jopa viihtymään. En nyt sano, että intin väliin jättämällä nyt hirveän paljosta jää paitsi, mutta onhan se omanlainen kokemus.

 

[BLEGI]

Meillä ei ainakaan saanut alkuun käyttää ollenkaan pakkipusseja. Vastustuskyky kasvaa oli perusteena. Itse en uskonut tuohon kyllä sekuntiakaan.

Kuulostaa kyllä harvinaisen typerältä. Meillä sai käyttää alusta lähtien ja kaikki skapparitkin pitivät järkevänä käyttää pakkipusseja..

Noin 9kk on siitä, kun kotiuduin intistä, enkä vieläkään osaa ajatella kovinkaan positiivisesti tuosta ajasta. Ainoa positiivinen asia oli se, että intissä sai paljon frendejä. Muuten intistä ei jäänyt mieleen, kuin ainainen kiire odottamaan.

 

[Rantsu]

Karjalana lennosto, tammikuu 2015. Näin lukee papereissa. Luultavasti vuoden olo edessä, henk.kohtasesti lähden innolla mutta eiköhän siellä tiputeta maanpinnalle hyvinkin nopeella aikataululla...

 

[Action Bronson]

Meillä ei ainakaan saanut alkuun käyttää ollenkaan pakkipusseja. Vastustuskyky kasvaa oli perusteena. Itse en uskonut tuohon kyllä sekuntiakaan.

Meillä perusteena oli "kenttähygienian" oppiminen. Alikessuista ylöspäin sai sitten käyttää, koska KSE. Eipä tuota silti kukaan valvonut ja typerimmät totteli.

 

[Baldrick]

Jos joku menee Keuruun 1PionK:iin tai on jo siellä, niin koittakaahan jossain vaiheessa palvelustanne tarkistaa, että vieläkö siellä päivystäjänpöydän viereisellä tietokoneella on Elastomanian jokaisessa kentässä ennätykset Toimarin nimissä. Epäilen, että meikäläisen ennätyksiä ei kovin helpolla ole rikottu, mikäli joku on sen pelin edes sieltä löytänyt.

 

[Tähtipakki]

Jos joku menee Keuruun 1PionK:iin tai on jo siellä, niin koittakaahan jossain vaiheessa palvelustanne tarkistaa, että vieläkö siellä päivystäjänpöydän viereisellä tietokoneella on Elastomanian jokaisessa kentässä ennätykset Toimarin nimissä. Epäilen, että meikäläisen ennätyksiä ei kovin helpolla ole rikottu, mikäli joku on sen pelin edes sieltä löytänyt.

Harmi kun et aiemmin tuota ole sanonut, kesään mennessä olisin vielä voinut tarkastaa. Muutaman kerran kuitenkin tuli katseltua vierestä kun joku sitä siinä koneella hakkasi.

Tulis sota ja normaalit ajat...

Miten intistä selvittiin ennen kun ei ollut käden- ja varpaanlämmittimiä, teknisiä alusvaatteita ja käytävän päässä oli lankapuhelin??

Nojoo, en itse ainakaan käyttänyt minkäänlaisia "lämmittimiä", vaikka tänä vuonna intin kävin. Kyllä siellä ilman niitäkin selviää, muttei toki mitään haittaa niistä ole.
Ilman puhelinta olisi ollut jo hassumpaa olla, mutta se nyt koskee ihan jokapäivästä toimintaa siviilissäkin.

 

[Baldrick]

Harmi kun et aiemmin tuota ole sanonut, kesään mennessä olisin vielä voinut tarkastaa. Muutaman kerran kuitenkin tuli katseltua vierestä kun joku sitä siinä koneella hakkasi.

Jos on kaveriksi jäänyt niitä, jotka sitä pelasivat niin voitko kysyä? :D Ollaan nimittäin yhden kaverin kanssa asiaa spekuloitu ja tultu siihen tulokseen, että max. 3 kenttään on rikottu. Itse löysin sen sieltä uumenista ja joku nöösipoika oli sitä koittanut räpeltää, mutta Toimari saapui paikalle ja pisti hyrskyn myrskyn. Liekkö jäänyt sitten elämään, kun siitä ei sitten varsinainen salaisuus tullut meikäläisen paukutellessa henkseleitä koko komppaniassa. Monet yritti, mutta jalkoihin jäivät.

 

[Jay Baseline]

Tj 5. Maanantai-iltana takaisin kasarmille, jolloin jäljellä pari viimeistä päivää. On kyllä outo fiilis että toi on kohta ohi, niin paljon paskaa ja turhaa on intti pitänyt sisällään. Miinuksia nyt lienee turha edes listata, mutta tässä jotain positiivisia asioita kaivamalla kaivettu, mitä intti on mahdollisesti tuonut:

+ oppii jos ei nyt sietämään, niin ainakin kestämään vitutusta
+ oppii selviämään ilman yöunia, vähällä ruualla sekä huonolla hygienialla
+ näkee kaikenlaisia äijiä
+ muutamat hyvät kaverit

Sen verran täytyy kyllä tosta "Suomen suurimmasta kuntokoulusta" todeta, että jos harrastat vähänkään esim. kilpaurheilua, niin kuntosi ei todellakaan tule nousemaan intin aikana, vaan päinvastoin. Tietysti sellaisilla, jotka eivät muuta tee siviilissä kuin pelaa tietokonetta niin vaikutus on toki positiivinen.

 

[xAnZax]

...
Sen verran täytyy kyllä tosta "Suomen suurimmasta kuntokoulusta" todeta, että jos harrastat vähänkään esim. kilpaurheilua, niin kuntosi ei todellakaan tule nousemaan intin aikana, vaan päinvastoin. Tietysti sellaisilla, jotka eivät muuta tee siviilissä kuin pelaa tietokonetta niin vaikutus on toki positiivinen.

Tuosta tuli mieleen eräs tupakaverini. Kuskeja kun oltiin, niin ei kauheasti tarvinnut tetsata tai muutenkaan sykkiä. Liikuntamuotona toimi lähinnä kävellen sotkuun ja munkkia naamaan. Viimeisen ~8kk aikana taisi olla kahdesti cooperin testi ja muutaman kerran jotain muuta liikuntaa ja se oli siinä, ellei vapaa-ajalla itse sitten omatoimisesti käynyt liikkumassa.

Muistan kun kotiutuminen lähestyi ja tämä tupakaverini naureskeli, että P-kauden aikana lähti n. 10kg painoa ja loppupalveluksen aikana tuli kaikki takaisin ja vielä reilu 10kg ylimääräistäkin.

 

[varjo]

Sen verran täytyy kyllä tosta "Suomen suurimmasta kuntokoulusta" todeta, että jos harrastat vähänkään esim. kilpaurheilua, niin kuntosi ei todellakaan tule nousemaan intin aikana, vaan päinvastoin. Tietysti sellaisilla, jotka eivät muuta tee siviilissä kuin pelaa tietokonetta niin vaikutus on toki positiivinen.

D'ah, eiköhän tuo nyt ole aika itsestäänselvää, eri asia jos inttiä mainostettaisiin Suomen suurimpana huippu-urheilun kehittämiskeskuksena.
Se pointti kuitenkin on siinä että kun varusmiesten lähtötaso on niin surkea kuin se on, niin keskimääräisen kuntotason nosto onnistuu helposti vaikka muutama huippuyksilö hieman tipahtaisikin kuntotasolla. Tosin sekin riippuu paljon siitä mitä intissä tekee, ei kukaan pakota huippukuntoista kaveria päätymään IT-mieheksi ja syömään lähinnä soden munkkeja, sitä varten on erikoisjoukot ja erikoiskoulutushaarat jos tahtoo rasittaa itseään enemmän.

 

[Mr.Fox]

Muistan kun kotiutuminen lähestyi ja tämä tupakaverini naureskeli, että P-kauden aikana lähti n. 10kg painoa ja loppupalveluksen aikana tuli kaikki takaisin ja vielä reilu 10kg ylimääräistäkin.

Niin, miten tuon nyt itse kukakin ottaa?

Omalla kohdallani paino vaihteli siinä 83-88kg välillä inttiaikana (pituus 183cm). Kunto heilahteli sitten enemmänkin! Ensimmäisessä cooperissa (alokasajan loppupuolella) 2.850m, joka jäikin parhaaksi suorituksekseni. AUK:n lopulla painoin toukokuussa >2.600m 10min, kunnes luovutin armottoman koivuallergian johdosta. Olen edelleenkin melko varma, että vaikka perkeleellä olisin repinyt 3.000m puhki tuona toukokuisena aamuna (legendaarinen "JOS"...). Ainakin meillä 2.600+ oli raja "johonkin", jonka jälkeen ihan suosiolla lopetin itseni kiduttamisen. Kotiuttamis-cooperista "pääsin" luistamaan jonkun leirin johdosta.

Kutsunnoissa (1995) olin muistaakseni 83kg. Inttiin menin (1998) 88kg painoisena. Alokasaikona housut löystyivät kummasti, mutta jälkimmäisen 8kk aikana painon noustessa housut eivät kummasti kutistuneetkaan, vaan ennemminkin paidat alkoivat kiristää. En mä nyt missään nimessä väitä mikään 6-pack olleeni intin loppupuolellakaan, mutta aika hoikka poika noissa kuvissa näytän olleeni.

Tosin talvella/keväällä 1995 hieman ennen kirjoituksia mun painoni huiteli vähän reilu 70kg luokkaa. Pelasin tosissani salibandya ja sulkapalloilin kaksi kertaa viikossa, kunnes vasemmasta polvesta nivelsiteet sanoivat sopimuksensa irti. Vielä lakkiaiskuvissa olin ~75kg tuulennussima vinkuheinä, mutta jo lokakuussa 1995 joku 83kg pullaposki. Inttiaikana painoa ei lähtenyt paljon paskaakaan, mutta lihasta tuli kroppaan reilusti.

 

[haepis]

Päivän biisi:
Youtube

Huomenna se on ohi. Voi jestas.

Palveluksesta sen verran, että tullessa 183/76 ja nyt lähtiessä 183/83. Urheillut olen koko pienen elämäni, joten vähän ihmeissäni painonnoususta olen. Yleensä, kun on jättänyt salin väliin, on paino laskenut, mutta ei nyt. Ei kuitenkaan huono asia!

Alkucooper paskalla alustalla hyvässä kelissä 3170, loppucooper 15 asteen kuivassa pakkasessa lumisella ja muutenkin paskalla alustalla 3125. Kunnon olosuhteissa olisi mennyt varmaankin 3200 rikki. Kuntotesteistä alussa punnerruksia vaille täydet, lopputesteissä täydet.

Vaikka AUK jäi kesken siviiliasioiden takia, niin helvetin mukavaa täällä on ollut. Jos siviilissä ei olisi niin paljoa tekemistä, niin olisin varmasti ollut koko vuoden. Rajalla palvellessa touhu ei ole pelkkää muniin puhaltelua, vaan tekemistä on riittänyt ja Tiedusteluharjoitusten yhdeksänä yönä tuli unta yhteensä noin 17 tuntia, joista sissiteltassa (hyi!) noin kymmenen. Jäistä telttaa oli muuten kiva kantaa... Meidän saapumiserän mukana poistuu myös Onttolan legendaarinen luutnantti Kuparinen, joka on palvellut Onttolassa kolmisenkymmentä vuotta ihan alokkaasta asti. Oikein mukavat 164 takana ja enää yksi edessä, eli ei muuta kuin muutaman tunnin päästä unille, aamulla ylös, lomakamat varastolle
ja vamoooos!

Kiitos Onttolan Rajajääkärikomppanian SE:lle 2/13 - kertauskutsua odotellessa! (toivottavasti ei nyt kuitenkaan ihan heti tule)

E: Laitetaan nyt vielä tämä: Kun kasa ei ole enää kasa - aamukasa.fi