Inttiin lähdössä?

  • 1 211 073
  • 3 574

Pappa1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Tribe, Tigers, Angels, Rangers (Texas)
Jaahas, mitäs se on, 27 taitaa olla oikea luku? 27/180. Joulun virka-apu ainoa miinus jäljellä olevasta palveluksesta.

PsPr, JTR, PshPtri, Tväl. Tuossa minun tarinani. Aika paskaahan se oli leireillä nostella 22 kg:n panoslaatikoita edes taas pommiautolta edes takas. Yhdessä laatikossa 2 panosta yhdistelmää ja päivittäin ammuttiin ~150 kutia.

Rovallakin käytiin (12pv), pakkasta pahimmillaan oli sellaiset -4(?), lähinnä nollakeliä plus/miinus 1. Melkosen normileiri, nukkua saatiin tarpeeksi (toisin kuin viestiryhmän jäsenet), hommia tehtiin tarpeeksi ja kiinteässä sotkussa asioitiin suhteellisen usein.

Ihan kiva kokemus, mutta kyllä täältä jo pois tahtoo.

Ja ainiin, harmillinen asia, JTR:llä ei ollut varaa osallistua loppusotaan PYRY 09:iin.
 

Zago

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuinka paljon VK:ssa oli muuten vempuloita perjantaina? Meidän joukkueemme vahvuus oli 19/25.

Ei tietääkseni montakaan ollut perjantaina poissa. Oman joukkueen vahvuus oli 22/23 ja tällä joka sai vemppaa niin oli kyllä todella pahat hiertymät jalassa, ja ei niitä jalkoja kannattanut tuonne lähteä rikkomaan. Nelosjoukkueessa oli kaikkein eniten noita poissaoloja, kun saivat hätäseen sen 15/20 ukkoa sieltä. Varmaankin koko VK:n vahvuus oli jotain 90/100 luokkaa. Ihan hyvin meillä porukka on tuolla jo sellaista, ettei moveteta jokaista tapahtumaa, jossa on vaara hengästyä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kirkkis on aika rankasti ylihypetetty tapahtuma. Kouluttajakokelaat ja kantapeikot pelottelivat, että jengi on ihan kuollutta miestä maalissa, mutta ei se kyllä niin mennyt. Oma joukkueeni oli tosin vasta kolmastoista, koska parille jätkälle tuli kramppeja jalkoihin, ja jouduttiin löysäämään tahtia.

Kirkkiksestähän saa kyllä rankan jos siitä tekee rankan, noin niinkuin menestystavoitteilla ts. vauhti tappaa. Se, että jollain kramppaa paikat tarkoittaa vain sitä että tavarat otetaan jakoon ja jos ei vieläkään toimi, niin sitten kannetaan miestä, ei nyt ~20km kävelymarssi kevennetyssä varustuksessa voikaan olla mikään rasite tai jos on niin sitten jotain on todella pahasti pielessä.

Periaatteessa kramppitilanteessakin voi olla parempi ottaa hetken tauko, hoitaa neste/suolatasapaino kuntoon, venytellä kunnolla ja jatkaa sitten entisellä vauhdilla.

Jos esim. katsoo tuolta viime kurssin marssiaikoja
http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/ruk/kirkkis_ja_isoympyraviesti.dsp
Niin nuo lähemmäs neljän tunnin ajat ovat kyllä jo aika vitsejä jos haetaan jotain rasituksen multihuipennusta. Toisaalta pakkohan sen yleiskunnon heikkenemisen on näyttävä hiljalleen myös RUK-tasolla, vaikka periaatteessa sinne asti mentäessä ehkä ne kaikkein heikoimmat lenkit karsiutuvat joukosta.
 

-RVL-

Jäsen
Nyt on intti periaatteessa paketissa, kun loppusotakin on nyt paleltu. Enimmäkseen jäi hyviä muistoja mieleen. Metsäöitä kertyi puolessa vuodessa vain ~40, olisin odottanut enemmän. Kylmään/nälkään/janoon tuolla tottui ja varsinkin loppusodassa palelti koko viikon ja vielä kun lämmintäkään ruokaa ei tullut syötyä. Lihaskunto tuolla putosi reilusti, mutta cooper-tulos nousi sentään lähelle 3000 m, vaikka sillä olinkin komppanian huonoimmasta päästä.

Laskeskelin, että aika paljon kertyi marssi kilometrejä. p-kaudella kaksi yli 20 km marssia, e-kaudella rinkka ja kalusto mukana 15 km, 20 km ja 45 km marssit ja j-kaudella pari lyhyempää.

Intti on/oli kiva piristys arkeen, mutta on kyllä taas kiva mennä töihin.
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Homma alkaa pikku hiljaa olemaan paketissa täälläkin. Aamuja 342 takana ja 20 edessä, joten helvetin hyvältä näyttää. Lisäksi eilen alkoi 16 päivän joululomani eli taikaisin menen vasta 3.1 ja reserviin sitten 8.1. Näin ollen kassuaamuja olisi jäljellä ne kokonaiset viisi kappaletta.

Näin jälkikäteen ajateltuna vuosi on mennyt kyllä kohtuu nopeasti. Täytyy sanoa että parhaimmat muistot löytyvät juurikin AUKista niistä hetkistä, jotka vituttivat silloin ja rankasti. Nyt on helvetin mukava muistellla niitäkin kertoja kun keskellä yötä vieläpä useimmiten sateisena sellaisena sen tunnin/kahden nukkumisen jälkeen tulee käsky että teltta kasaan ja liikkeelle. Johtajakausikin on ollut hienoa ja varsin opettavaista aikaa kun on saanut johtaa aika kirjavaa porukkaa. Meitä on todellakin moneksi.

Kokonaisuutena voisi sanoa että näin vuoden jälkeen ei ihan pienistä tai suuremmistakaan asioista jaksa enää vittuuntua vaan kynnys on todellakin noussut vaikken itseäni minään jatkuvana kyrpänaamana koskaan ole pitänytkään. Asiat yksinkertaisesti voivat aina olla huonomminkin.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Usein kuulee hoettavan klisettä: "Armeija-aika oli loppujen lopuksi todella hienoa aikaa, vaikka välillä vituttikin" eri tavoin ilmaistuna.

Nyt kun omasta "nuoruuden kultaisimmasta vuodesta" on kulunut jo rapiat kymmenen vuotta, en vieläkään ole sisäistänyt, että mikä tuossa pakkopalveluksessa sitten niin hienoa ja lämpimiä muistoja herättävää oli. En halua synkistää palvelukseen pian astuvia tai palveluksessa parhaillaan olevia, mutta aina vapautumisestani lähtien on kiinnostanut, että mikä tuossa laitoksessa vasten tahtoa lusimisesta teki niin arvokasta, että sen väliin jättämällä "olisi jäänyt paljosta paitsi"? Eli mitä minulta on mennyt ohi??
 

Weber80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Usein kuulee hoettavan klisettä: "Armeija-aika oli loppujen lopuksi todella hienoa aikaa, vaikka välillä vituttikin" eri tavoin ilmaistuna.

Nyt kun omasta "nuoruuden kultaisimmasta vuodesta" on kulunut jo rapiat kymmenen vuotta, en vieläkään ole sisäistänyt, että mikä tuossa pakkopalveluksessa sitten niin hienoa ja lämpimiä muistoja herättävää oli. En halua synkistää palvelukseen pian astuvia tai palveluksessa parhaillaan olevia, mutta aina vapautumisestani lähtien on kiinnostanut, että mikä tuossa laitoksessa vasten tahtoa lusimisesta teki niin arvokasta, että sen väliin jättämällä "olisi jäänyt paljosta paitsi"? Eli mitä minulta on mennyt ohi??

Niin en tiedä. Ehkä sama asia on mennyt minulta ohi. Armeijaan astuin tammikuussa -99, vuoden lusin ja pääsin pois. Näin jälkeenpäin ajateltuna, sekä silloin että nyt, aivan turha reissu. Mitä siellä muka opin? En mitään. Heräämään aikaisin? Vitut. Tuliko minusta mies? Ei ainakaan niillä opeilla. Itsestäni pidin huolen jo ennen tuota vuoden vitutusta. Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin ei sieltä minun elämään ole tarttunut yhtään mitään. Ei siitä varmaan mitään haittaakaan ollut, mutta ei mitään hyötyäkään. Senkin vuoden olisi voinut käyttää työntekoon.

Ainoa mitä voisi pitää oppimisena on se, että jos vaikka töihin lähtö vituttaa, niin voi ajatella, että armeijassa olo vituttaisi vielä enemmän. Joskus olen nähnyt unta, että olen armeijassa. Silloin heräämistä ei voita mikään, ilosta hihkun kun paska painajainen on ohi.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllähän sieltä nyt jäi mieleen paljon hienoja tapahtumia ja juttuja. Ja tietysti tärkeimpänä ne muutamat loistavat kaverit joita ei olisi koskaan tavannut ilman inttiä. Itse siis vuoden mies. Sinänsä ymmärrän jos ei 6kk miehille muodostunut niin lyhyessä ajassa mitään suurempia kaverisuhteita.

Ja omassa tuttavapiirissäni suurimmat intistä parkujat ja ne jotka eivät siitä mitään hyvää löydä ovat juuri näitä puolen vuoden jannuja jotka vetivät intin läpi itkien kaikesta ja movettamalla. Yllättäen ovat myös siviilissä niitä kaikkein laiskimpia inisijöitä.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Ja omassa tuttavapiirissäni suurimmat intistä parkujat ja ne jotka eivät siitä mitään hyvää löydä ovat juuri näitä puolen vuoden jannuja jotka vetivät intin läpi itkien kaikesta ja movettamalla. Yllättäen ovat myös siviilissä niitä kaikkein laiskimpia inisijöitä.

No itse olin vuoden, kävin johtajakoulutuksen ja niin edelleen. Mutta silti, taatusti olisi sillekin vuodelle löytynyt tarpeellisempaa käyttöä niin itseni, kuin Suomen kansantaloudenkin kannalta. Enkä ole juurikaan tämän kymmenen armeija-ajan jälkeisen vuoden aikana hyötynyt tuolla lusimisesta, ellei sellaiseksi lasketa jo mainittua tietoisuutta siitä, että intissä vituttaisi vielä enemmän kuin maanantai-aamuna töihin herätessä.

"Opetus"metodit ovat jämähtäneet ties mille vuosikymmenelle, kantahenkilökunta isolta osin jotenkin keskenkasvuisen oloista porukkaa (muutama motivoiva ja fiksukin kapiainen toki joukkoon mahtui). Kaikkein eniten "Suomen suurimmassa kuntokoulussa" kuitenkin harmitti yksilöllisyyden nujertaminen. Varmaan ainoa konsti hallita isoja joukkoja, mutta meikäläisen kaltaiselle luonteelle täyttä myrkkyä. Kaiken kaikkiaan armeija on aika lapsellista aikuisten miesten vetämää teatteria. Miesten koulu - heh heh.

Ja kun koko ajan oli tietoinen, että tuon kurjuuden joutui käymään läpi vain siksi, että sattui olemaan sukupuoleltaan mies, latisti se entisestään muutenkin melko alhaista motivaatiota.

Ja siviilissä en mielestäni ole laiska inisijä, kaikissa tähänastisissa työpaikoissani olen saanut erittäin positiivista palautetta. Aika loukkaavakin yleistys kettu666:lta oli tuo, että armeijassa kitisijät ovat automaattisesti kitisijöitä myös siviilissä.

Mutta tämähän on Jatkoaika, koti-uskonto-isänmaa -henkinen palsta, jossa varsinkin "yleisen" asevelvollisuuden kritisoiminen tuntuu olevan todella arka paikka monille. Suorastaan tabu.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Hep, täällä myös yksi kymmenenisen vuotta sitten armeijasta reserviin vapautunut kaveri, joka hoiti omat hommansa intissä asiallisesti, kävi AUK:n, ei halunnut RUK:hon urheiluhommien takia, oli siis vuoden mestoilla särmästi eikä oppinut yhtään mitään. En ole jäänyt kaipaamaan metsäreissuja, ampumaleirejä enkä kavereitakaan. Parhaat inttikaverit oli kavereita jo ennen inttiä.

Onnea vaan niille jotka ovat varusmiespalvelukseen astumassa. Ei käy kateeksi, suosittelen hoitamaan hommat liikoja jännittämättä mutta tunnollisesti ja pyrkimään puolen vuoden mieheksi.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Nyt on intti periaatteessa paketissa, kun loppusotakin on nyt paleltu. Enimmäkseen jäi hyviä muistoja mieleen. Metsäöitä kertyi puolessa vuodessa vain ~40, olisin odottanut enemmän.

Samoja tuntoja täällä. 2930 tuli juostua cooperissa ja joukkueen keskiarvo lähenteli hyvin paljon samaa. Pioneerinä kumminkin tuli metsässä aika paljon rämmittyä, joten ei tuo maastoöiden ns. vähyys häiritse yhtään :)

Loppusota oli haastava ja tuli sulutettua nasse päässä yms, mutta eiköhän aika kulla muistot tuoltakin. Tuleville pioneerimorteille, elkää hajotko miinoihin..
 

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Ja omassa tuttavapiirissäni suurimmat intistä parkujat ja ne jotka eivät siitä mitään hyvää löydä ovat juuri näitä puolen vuoden jannuja jotka vetivät intin läpi itkien kaikesta ja movettamalla. Yllättäen ovat myös siviilissä niitä kaikkein laiskimpia inisijöitä.
Huonot on ystäväpiirit siis. Itse ½-vuotta kohta takana, movetin kun siltä tuntui ja saatoin "inistäkkin" kun oikeen vitutti. Kuitenkin siviiliin paluu edessä ja 2/3 amiksen työharjoittelupaikoista ovat valmiina ottamaan minut töihin heti kotiuduttuani. Ei ne vuoden hommiin jäävät henkilöt ole sen parempia ihmisiä kuin muut, vaikka heistä itsestään siltä tuntuukin.
 

Kolokettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KoU, HJK, AS Roma, Chelsea
Mutta silti, taatusti olisi sillekin vuodelle löytynyt tarpeellisempaa käyttöä niin itseni, kuin Suomen kansantaloudenkin kannalta.

Eiköhän joku viisas ole laskenut, että nimenomaan yleinen asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kannattavin vaihtoehto puolustuksen järjestämiseksi...?

Ja kun koko ajan oli tietoinen, että tuon kurjuuden joutui käymään läpi vain siksi, että sattui olemaan sukupuoleltaan mies, latisti se entisestään muutenkin melko alhaista motivaatiota.

On kyllä todella käsittämätöntä, että edelleen tässä tasa-arvoa vauhkolla puolustavassa maassa tällainen mieletön asia vain jatkuu ja jatkuu. Menisiköhän läpi, jos sama velvollisuus olisi naisilla?

Eipä sillä, kyllähän naiset "kärsivät" osaltaan sitten raskaudesta ja sen aiheuttamista ongelmista vaikkapa työelämässä. Toisaalta, hieman sovinistisesti ajatellen raskaus on kuitenkin naisen itse päätettävissä oleva asia, mutta miehelle ei anneta valinnanvapautta...

Ja siviilissä en mielestäni ole laiska inisijä, kaikissa tähänastisissa työpaikoissani olen saanut erittäin positiivista palautetta. Aika loukkaavakin yleistys kettu666:lta oli tuo, että armeijassa kitisijät ovat automaattisesti kitisijöitä myös siviilissä.

kettu666 sanoi vain, että hänen tuttavapiirissään suurimmat armeijainisijät ovat inisijöitä muutenkin. Eipä siis yleistänyt millään tavalla, kertoi vain huomioistaan asian tiimoilta...

Mutta tämähän on Jatkoaika, koti-uskonto-isänmaa -henkinen palsta, jossa varsinkin "yleisen" asevelvollisuuden kritisoiminen tuntuu olevan todella arka paikka monille. Suorastaan tabu.

Itse ainakin arvostan vapaata isänmaata, kotia ja uskontoa, ja voin sen puolesta vuoden elämästäni uhrata. Varsinkin kun olen aivan varma, ettei vuosi täysin hukkaan mene.

Toki ainoastaan tiettyyn pisteeseen asti nykymallia kannattaa jatkaa. Jos asevelvollisuudesta ei mitään hyötyä ole, niin homman saa minun puolestani lopettaa. Konfliktin tullessa Venäjä jyrää meidät nykyisessä nappienpainallussodankäynnissä varmasti, oli meillä reserviarmeija tai ei. Mutta itselläni on siitä huolimatta vähän turvallisempi olo tietäessäni, ettei Venäjä vain kävele tänne tuosta noin vain, eikä meillä ole pistää heidän eteensä muita kuin kourallinen leppoisia linnan juhlien kadetteja.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Eiköhän joku viisas ole laskenut, että nimenomaan yleinen asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kannattavin vaihtoehto puolustuksen järjestämiseksi...?

Meillä ei ole yleistä asevelvollisuutta. Meillä on miehiä koskeva asevelvollisuus. Naisille palvelus on vapaaehtoinen, ei velvollisuus.

On kyllä todella käsittämätöntä, että edelleen tässä tasa-arvoa vauhkolla puolustavassa maassa tällainen mieletön asia vain jatkuu ja jatkuu. Menisiköhän läpi, jos sama velvollisuus olisi naisilla?

No turha toivo, että naiset luopuisivat saavutetusta edustaan, eli vapautuksesta asevelvollisuudesta. Eli ei tulisi menemään läpi.

Toisaalta, hieman sovinistisesti ajatellen raskaus on kuitenkin naisen itse päätettävissä oleva asia, mutta miehelle ei anneta valinnanvapautta...

Mitä sovinistista tuossa ajatuksessa on? Fakta on, että naisia ei uhkaa vankilatuomio, vaikka eivät hankkisikaan lapsia. Enemmän syrjivää on kannattaa nykysysteemiä.

kettu666 sanoi vain, että hänen tuttavapiirissään suurimmat armeijainisijät ovat inisijöitä muutenkin. Eipä siis yleistänyt millään tavalla, kertoi vain huomioistaan asian tiimoilta..
.

Kertoi omista kokemuksistaan, kyllä, mutta rivien välistä oli luettavissa yleistys ja varsinkin puolen vuoden varusmiesten halveeraaminen.

Itse ainakin arvostan vapaata isänmaata, kotia ja uskontoa, ja voin sen puolesta vuoden elämästäni uhrata. Varsinkin kun olen aivan varma, ettei vuosi täysin hukkaan mene.

Hyvä on, jos sinulla ei ole mennyt se vuosi täysin hukkaan. Minulle sen sijaan siitä ei toistaiseksi ole mainittavaa hyötyä ollut. Juuri mitään tarpeellista en siellä oppinut. Ja kun näitä meidän nykypäättäjiä ja -meininkiä seuraa, voin omalla kohdallani kyseenalaistaa halun puolustaa näitä.

Mutta itselläni on siitä huolimatta vähän turvallisempi olo tietäessäni, ettei Venäjä vain kävele tänne tuosta noin vain, eikä meillä ole pistää heidän eteensä muita kuin kourallinen leppoisia linnan juhlien kadetteja.

Kova on sinullakin luottamus meidän puolen miljoonan reserviläisarmeijan - johon kuuluvien yksilöiden kunto huononee huononemistaan - puolustuskykyyn miljoona-armeijan ja äärimmäisen tehokkaan aseistuksen omistavaa valtiota vastaan.
 

J.Petke

Jäsen
Kaikkein eniten "Suomen suurimmassa kuntokoulussa" kuitenkin harmitti yksilöllisyyden nujertaminen. Varmaan ainoa konsti hallita isoja joukkoja, mutta meikäläisen kaltaiselle luonteelle täyttä myrkkyä. Kaiken kaikkiaan armeija on aika lapsellista aikuisten miesten vetämää teatteria. Miesten koulu - heh heh.

Muistetaan kuitenkin, että mihin tuolla koulutetaan. Jos joskus käy niin huonosti ja joudutaan sotaan niin ei siellä todella voi olla älyttömän yksilöllinen. "Mä en tykkää kalasta ja mun kengätkin hiertää, missä muuten mun banjo on"-asenteella ei pärjätä. Armeijassa kaikki on yhtä ja porukan täytyy toimia yhdessä. Intti on siitä hyvä paikka, että se on ensimmäisiä tosikouluja hyvin monelle. Suhtautumalla positiivisesti armeijaan siitä voi saada yllättäviä asioita irti. On olemassa yllättävän paljon porukkaa ketkä tulevat armeijaan äidin helmoista ja joutuvat ensimmäistä kertaa elämässään ajattelemaan itse ja ottamaan samalla myös muut huomioon.


Mutta tämähän on Jatkoaika, koti-uskonto-isänmaa -henkinen palsta, jossa varsinkin "yleisen" asevelvollisuuden kritisoiminen tuntuu olevan todella arka paikka monille. Suorastaan tabu.

Kyllä kritisoida saa mutta muitakin perusteita olisi mukava kuulla kuin että "mä en oikeen viihtyny". Onhan tuo jo aikansa elänyt systeemi mutta en mitenkään näe, että tuosta voi kenellekään olla muuta kuin hyötyä. Puoli vuotta tai vuosi oloissa missä ei aina pääse maksimoimaan sitä omaa mukavuutta ja tekemään juuri sitä mitä itse juuri silloin haluaisi on ihan hyvä kokemus.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Jos joskus käy niin huonosti ja joudutaan sotaan niin ei siellä todella voi olla älyttömän yksilöllinen. "Mä en tykkää kalasta ja mun kengätkin hiertää, missä muuten mun banjo on"-asenteella ei pärjätä.

Jos joskus käy niin huonosti, että joudutaan sotaan, niin huonosti käy, jos meillä pelkkä nykymallinen reserviläisarmeijamme on. Ja minä en kitissyt kuvailemaasi tyyliin, vaikka yksilöllisyyden nujertaminen olikin minulle tuskaa. Menin joukon mukana ja hoidin asiat niin hyvin kuin pystyin, kitisemättä, mutta kärsimystä se samaan muottiin änkeminen minulle silti oli.

Puoli vuotta tai vuosi oloissa missä ei aina pääse maksimoimaan sitä omaa mukavuutta ja tekemään juuri sitä mitä itse juuri silloin haluaisi on ihan hyvä kokemus

Puoli vuotta tai vuosi on kuitenkin niin lyhyt aika, että se ei opeta ihmistä arvostamaan pieniä asioita tai vapautta tehdä mitä lystää kuin sen armeija-ajan tai muutaman kuukauden sen jälkeen. Näin kävi omalla kohdallani ja monelle kaverillenikin. Ihan yhtä mukavuudenhakuisia ollaan kuin ennen armeijan käymistäkin, kun se palvelus on jo niinkin kaukana takanapäin.
 

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
On olemassa yllättävän paljon porukkaa ketkä tulevat armeijaan äidin helmoista ja joutuvat ensimmäistä kertaa elämässään ajattelemaan itse ja ottamaan samalla myös muut huomioon.
Väärin. Nämä henkilöt tulevat armeijaan ja lönnivät lapsenmielisellä asenteellaan homman loppuun asti. Armeijassa ei tarvitse ajatella, koska asiat päätetään puolestasi. Vanha virsi järkeä saa käyttää on intissä todellinen korulause, koska asiat on pakko hoitaa vaikeimman kautta.
Kyllä kritisoida saa mutta muitakin perusteita olisi mukava kuulla kuin että "mä en oikeen viihtyny". Onhan tuo jo aikansa elänyt systeemi mutta en mitenkään näe, että tuosta voi kenellekään olla muuta kuin hyötyä. Puoli vuotta tai vuosi oloissa missä ei aina pääse maksimoimaan sitä omaa mukavuutta ja tekemään juuri sitä mitä itse juuri silloin haluaisi on ihan hyvä kokemus.
Olet ilmeisesti melko onnekkaassa asemassa, jos mielestäsi armeija on ainoa paikka missä ei pääse "maksimoimaan sitä omaa mukavuutta". Itselläni on kyllä "oikeassakin" elämässä paljon asioita mitä en haluaisi tehdä, mutta ne vaan täytyy. Näiden asioiden tekeminen tosin johtaa johonkin, toisin kuin puolustusvoimissa. Nykymuodossaan Suomen armeija on täysin vanhanaikainen ja toimimaton systeemi joka on vain perinteiden vaalimista. Uskomatonta että päättäjät luulevat että sota voitaisiin voittaa nykypäivänä samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten.
 

Kolokettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KoU, HJK, AS Roma, Chelsea
No turha toivo, että naiset luopuisivat saavutetusta edustaan, eli vapautuksesta asevelvollisuudesta. Eli ei tulisi menemään läpi.

Tarkoitin siis, että vieläköhän olisi voimassa systeemi, jossa naiset pistettäisiin vuodeksi metsään oppimaan erätaitoja ja miehet lähtisivät opiskelemaan / työelämään... En siis ole laittamassa naisia armeijaan, koska se ei ikimaailmassa menisi läpi, mutta jos asiat olisivat toisin päin niin tasa-arvolautakunta sanoisi HEP ja homma loppuisi siihen... Tasa-arvo, missä olet?

Mitä sovinistista tuossa ajatuksessa on? Fakta on, että naisia ei uhkaa vankilatuomio, vaikka eivät hankkisikaan lapsia. Enemmän syrjivää on kannattaa nykysysteemiä.

No ei uhkaa ei, mutta toisaalta itse ainakin haluan joskus saada oman lapsen, mutta vaimoni saa/joutuu silti kantaa häntä raskausajan, synnyttää ja olla pois työmarkkinoilta minun jatkaessa uraani. Eli toisaalta armeija edes vähän tasaa näitä puntteja... Mutta kyllä, loppujen lopuksi vauva on naiseltakin oma päätös, armeija ei.

Mitä taas tulee vankilatuomioon, on se mielestäni karuin epäkohta koko systeemissä. Armeijan voi kuitenkin käytännössä välttää niin halutessaan erinäisiin syihin vedoten, eli vankilaan joutuvat vain ne "suoraselkäisimmät". Ei mitään järkeä, ärsyttää.

Kova on sinullakin luottamus meidän puolen miljoonan reserviläisarmeijan - johon kuuluvien yksilöiden kunto huononee huononemistaan - puolustuskykyyn miljoona-armeijan ja äärimmäisen tehokkaan aseistuksen omistavaa valtiota vastaan.

Sanoinkin tuossa edellisessä viestissäni, että Venäjä meidät kyllä jyrää niin halutessaan. Mutta samalla lailla kotiinikin murtaudutaan kyllä, jos vain todella halutaan. Siitä huolimatta pistän ulko-oven lukkoon lähtiessäni ja minulla on turvallisempi olo.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Tarkoitin siis, että vieläköhän olisi voimassa systeemi, jossa naiset pistettäisiin vuodeksi metsään oppimaan erätaitoja ja miehet lähtisivät opiskelemaan / työelämään... En siis ole laittamassa naisia armeijaan, koska se ei ikimaailmassa menisi läpi, mutta jos asiat olisivat toisin päin niin tasa-arvolautakunta sanoisi HEP ja homma loppuisi siihen... Tasa-arvo, missä olet?

Kiitos kun tarkensit, näinhän homma todennäköisesti menisi. Mutta mielestäni on hölmöä, että vain toisella sukupuolella on joku velvollisuus jota toisella ei ole, sukupuoleen katsomatta. Ei minusta tuntuisi hyvältä sekään, että naiset pakotettaisiin ilmaiseksi töihin vaikka vanhainkoteihin/sairaaloihin puoleksi vuodeksi-vuodeksi ilman, että miehillä olisi samanikäisinä mitään velvollisuutta. Räikeää naisiin kohdistuvaa syrjintäähän se olisi.

Mutta kyllä, loppujen lopuksi vauva on naiseltakin oma päätös, armeija ei.

Ja minulle on lisäksi muodostunut käsitys, että naiset usein jopa haaveilevat lapsesta, ovat onnellisia äitiydestään ja rakastavat lapsiaan. Ihan samanlaisia kicksejä kukaan mies tuskin armeijan suorittamisesta saa.

Mitä taas tulee vankilatuomioon, on se mielestäni karuin epäkohta koko systeemissä. Armeijan voi kuitenkin käytännössä välttää niin halutessaan erinäisiin syihin vedoten, eli vankilaan joutuvat vain ne "suoraselkäisimmät". Ei mitään järkeä, ärsyttää.

Jos viittaat siihen, että vankilatuomion voi välttää hankkimalla vapautuksen asepalveluksesta esim. mielenterveyssyihin vedoten, on sekin epäkohta. Silloin saa mielenterveyspotilaan leiman otsaansa. Sellaisen kanssa ei välttämättä ole aina helppoa elää yhteiskunnassamme.

Sanoinkin tuossa edellisessä viestissäni, että Venäjä meidät kyllä jyrää niin halutessaan. Mutta samalla lailla kotiinikin murtaudutaan kyllä, jos vain todella halutaan. Siitä huolimatta pistän ulko-oven lukkoon lähtiessäni ja minulla on turvallisempi olo.

Hyvä vertaus.
 

Kolokettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KoU, HJK, AS Roma, Chelsea
Mutta mielestäni on hölmöä, että vain toisella sukupuolella on joku velvollisuus jota toisella ei ole, sukupuoleen katsomatta. Ei minusta tuntuisi hyvältä sekään, että naiset pakotettaisiin ilmaiseksi töihin vaikka vanhainkoteihin/sairaaloihin puoleksi vuodeksi-vuodeksi ilman, että miehillä olisi samanikäisinä mitään velvollisuutta. Räikeää naisiin kohdistuvaa syrjintäähän se olisi.

Juuri näin.


Ja minulle on lisäksi muodostunut käsitys, että naiset usein jopa haaveilevat lapsesta, ovat onnellisia äitiydestään ja rakastavat lapsiaan. Ihan samanlaisia kicksejä kukaan mies tuskin armeijan suorittamisesta saa.

Joo tarkoitus ei siis ollut sanoa, että miehet haluaisivat armeijaa yhtä paljon kuin naiset vauvoja. Mutta ajattelenkin asian enemmän meidän sorrettujen miesten lohdutuskeinona. Vapaa isänmaa kelpaa molemmille sukupuolille, mutta vain miehet ovat pakotettuja uhraamaan sen eteen puoli vuotta. Samalla lailla vauvat kelpaavat molemmille sukupuolille, mutta siitä huolimatta nainen joutuu vauvan synnyttämään ja he eivät välttämättä saa tietyn ikäisinä töitä helposti / urakehitys lykkääntyy lapsien takia.

Vertailun ei siis olekaan tarkoitus käydä yksi yhteen, mutta ainakin minun "tuskaani" se helpottaa.


Jos viittaat siihen, että vankilatuomion voi välttää hankkimalla vapautuksen asepalveluksesta esim. mielenterveyssyihin vedoten, on sekin epäkohta. Silloin saa mielenterveyspotilaan leiman otsaansa. Sellaisen kanssa ei välttämättä ole aina helppoa elää yhteiskunnassamme.

Nojuu, mielenterveydellisiä/terveydellisiä syitä ajoin takaa. Erinäisiä terveydellisiä seikkojakin suurentelemalla on mahdollisuus päästä maaliinsa eli vapautukseen. Ja toisaalta mielenterveyspotilaan leimaa ei otsaansa saa vain sen takia että on saanut armeijasta vapautuksen. Tiedot eivät kuitenkaan ole julkisia, eikä tällaista leimaa tosiasiassa muodostu.

Tarkoitukseni ei siis ole väittää, että kaikki armeijasta vapautetut olisivat jotenkin lusmuilijoita, ei todellakaan. Jos ei pysty niin ei pysty. Minua ärsyttää vain se, että jos on tarpeeksi häikäilemätön ja päämäärätietoinen, niin sen vapautuksen kyllä saa. Jos taas rehellisesti sanoo, että minä en armeijaan mene, joutuu vankilaan. Se on epäkohta.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Nyt kun omasta "nuoruuden kultaisimmasta vuodesta" on kulunut jo rapiat kymmenen vuotta, en vieläkään ole sisäistänyt, että mikä tuossa pakkopalveluksessa sitten niin hienoa ja lämpimiä muistoja herättävää oli.

Sammantsuunttaisesti tuumin. Koko ajan pienenee mielessäin yhdentoista kuukauden aktin arvo. Jos saisin juuri tässä hetkessä ja näissä tunteissa sissien asepalveluksen järjestää, niin yhdeksi malliksi valitsisin tämänmoisen:

a) Paikan päällä kolme kuukautta perusjuttuja ja tekniikkaa, pari asentoakin ja yksi taakse poistu.

b) Kuntotesti, joka on suoritettava vuoden sisällä perusopintojen jälkeen. Jos testistä ei pääse kahdella yrittämällä läpi, on edessä rangaistukseksi uusi kolmikuukautinen perusteita.

c) Vuosittainen raportointi kunnon ylläpidosta noin seitsemän vuoden ajan. Kunto voidaan testata milloin tahansa asuinpaikkakunnalla pistokokeella. Testin kriteereitä ei tule korottaa kohtuuttomuuksiin, vaan jonkinlaisen hyvän yleiskunnon on riitettävä.

Kunnon ylläpitomenetelminä tulee suosia edes jotenkin sissitoimintaan liittyviä harrasteita kuten lämmittömättömän teltan varassa tehtyjä talvivaelluksia. Näitä edistääkseen valtio voisi maksaa matkat lappiin ja takaisin ja kenties lainata varusteitakin.

Taustalla on siis ajatus, että maanpuolustus vaatii vähän taitoa mutta jonkin verran kuntoa. Näin on todennäköisesti Suomen kaltaisessa maassa jatkossakin. Reservin kuntopohjaa on siis hoivattava.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Ohi on!! Kyllä on hyvä fiilis, vaikka loppuseremoniat yms. jäi omalta inttiuralta vähiin. Ehkä se "yhteinen" viimmeinenaamu on se ikimuistettavin asia, mutta kyllä kelpaa tälläkin tavalla.

Omasta puolestani toivotan kaikille Kajaaniin meneville uusille pioneereille todella paljon voimia todella raskaaseen koulutukseen. Varsinkin 1.pionkilaisten kanssa vaihtaisin mieluusti omia kokemuksia ja vertaisin niitä uusien alokkaiden touhuihin vaikka sitten ihan yv:llä.
 

Matsku

Jäsen
Elikkäs elikkäs. Maanantaina ois siis edessä lähtö Santikseen. Tällä hetkellä aika hyvillä mielin lähetään varusmiespalvelusta suorittamaan. Päässyt työn puolesta jo aika hyvin seuraamaan intin hommia ja kuullut kavereilta tarinoita, niin suht tuttuja juttuja pitäis jo suurinpiirtein olla.

Pahinta on varmaan meikäläiselle herääminen. Kunnon puolesta ei mitään ongelmaa. Sillä asenteella lähetään, että aika monta keijoa sieltä on hengissä selvinnyt, niin miksi en sitten mäkin. :)

Mites noi ilta-aktiviteetit, ilmeisesti musiikkia ja kirjoja kannattaa varata mukaan. Olisko vielä jotain muita hyviä ajanviettovinkkejä?
 

naapuri

Jäsen
Mites noi ilta-aktiviteetit, ilmeisesti musiikkia ja kirjoja kannattaa varata mukaan. Olisko vielä jotain muita hyviä ajanviettovinkkejä?

Tuskinpa ihan alkuun ryhdyt mitään lukemaan, sillä on melko todennäköistä että kaikki aika mikä liikenee, menee nukkumiseen tai muuten vaan jännittämiseen. Mulla oli mp3-soitin messissä ja siitä riitti iloa koko intin ajaksi. Piti vaan olla tarkkana ettei hiljaisuuden jälkeen alikessut huomannu että napit oli korvilla. Peittoa vaan korville, kirjaimellisesti... Tosin mulla palveluspaikka vaihtui tiheään (Upinniemi, Mil Pohjanmaa ((Joo, onhan se Öbiksessä, mutta on ihan eri asia asua laivalla kuin kassulla)), Isosaari) enkä siksi kokenut tylsistymistä missään, joten musat korvilla riitti mulle ihan hyvin. Sitten kun iltaisin alkaa olla aikaa muuhunkin kuin nukkumiseen, niin sode on paras paikka oleskella. Tuskin viitsit jäädä kirjaa lukemaan tupaan kun muut lähtee munkille. Toisaalta, kun päivärahat on loppu, kirja on ihan hyvä kaveri. Mutta ota vaikka ekoilla lomilla messiin.

Jos joku ihmettelee tuota paikan vaihtoa, niin p-kausi meni 1.Koossa Upinniemessä, sieltä 1. skanssiin laivalle ja kun maamme lippulaiva oli/on niin heikossa hapessa, jouduttiin Isosaareen loppuajaksi kun miinalaiva ajettiin telakalle Naantaliin. Se kippo muuten tuntui olevan siellä koko ajan. Kun astuttiin ekan kerran laivaan, se oli ylläripylläri Naantalissa korjattavana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös