Inttiin lähdössä?

[Howitzer]

Nyt on selvitty ihan kivasta leiriputkesta. Ensin MA-LA ampumaleiri Vuosangassa joka oli aika kevyttä ja sen jälkeen taas MA-LA leiri jossa sai ihan sykkiä. Tuo esikunnan perustaminen on harvinaisen ärsyttävää hommaa ja muutenkin yöunet jäivät siihen 2 tuntiin. Onneksi luvassa on enää 2 leiriä, johtamisjärjestelmäharjoitus ja loppusota.

Yllättävän helppoa ollut kuitenkin tämä armeija-aika. Kaikenkaikkiaan tulen olemaan vain 4 viikonloppua kiinni.

Ja siitä AUKkiin joutumisesta, niin kannattaa kusta ne pällikokeet. Jos saa liian huonot pisteet niin ei voi joutua aukkiin.

TJ 47

 

[flintstone]

En tiedä onko tämä oikea ketju tälle mutta liippaa se nyt ainakin inttiä joten menkööt nyt tänne...

Tässä on tällä viikolla saanut lueskella Iltapuluista kuinka Kainuun prikaatin huoltokomppaniassa varusmiesjohtajat on pitäneet naiskolleegoistaan ns lortto-vihkoa johon on kirjailtu herjaavia kommentteja yms. No vaikka tuo kirjoittelu on noille naisille varmasti ikävää luettavaa niin silti minusta nämä kirjoittelijat kyllä paljastavat enemmänkin itse oman pienuutensa miehenä lähtemällä tuollaiseen. Tuota vielä korostaa mielestäni se seikka että huoltokomppania ei käsittääkseni muutenkaan ole ihan se sankarikomppania jonne valikoituu saapumiserän parhaimmisto. Varsinaisia sankareita siis lienee tässäkin kyseessä. No meitä tuntuu aina olevan vähän joka junaan ja osa jää pois jo asemalla.

Minusta naiset armeijassa oli ainakin silloin kun minä siellä olin vain piristysruiske (tosin silloin naiset armeijassa olikin vasta uutta ja ihmeellistä) ja oli ihan sama vaikka komentamassa oli sitten mies tai nainen. Ja jos tuo naisten kanssa toimeentuleminen jo armeijassa tuottaa ongelmia niin mitähän mahtaa olla luvassa työelämässä jossa kolleegoina löytyy varmasti alalta kuin alalta naisia. Eikä se naisen alaisenakaan työskentely ole mitenkään ihmeellistä.

Ja jotta viesti käsittelisi otsikkoakin niin ei, en ole lähdössä armeijaan, en edes kertaamaan.

 

[L4E]

Tuota vielä korostaa mielestäni se seikka että huoltokomppania ei käsittääkseni muutenkaan ole ihan se sankarikomppania jonne valikoituu saapumiserän parhaimmisto.

Mitenkäs nuo jaot nykyään menee? Ennen ainakin kantakessujen tutut tai "puolitutut" pääsivät juuri sinne minne halusivat, ne kenen naama ei miellyttänyt pitemmälle pestille kauemmas ja osa jopa "taitojensa" mukaiseen paikkaan. Näin ainakin pienemmisä varuskunnissa kuten rantapyssyssä homma toimi. Nykyään sen verran isompia nuo yksiköt, että taidetaan "taitoja" otettaa paremmin huomioon.

 

[pettter]

Minusta naiset armeijassa oli ainakin silloin kun minä siellä olin vain piristysruiske (tosin silloin naiset armeijassa olikin vasta uutta ja ihmeellistä) ja oli ihan sama vaikka komentamassa oli sitten mies tai nainen. Ja jos tuo naisten kanssa toimeentuleminen jo armeijassa tuottaa ongelmia niin mitähän mahtaa olla luvassa työelämässä jossa kolleegoina löytyy varmasti alalta kuin alalta naisia. Eikä se naisen alaisenakaan työskentely ole mitenkään ihmeellistä.

Noh, en sitten tiedä oliko minun inttiaikanani sattumoisin just sillä kertaa vain keskivertovarusmiesnaista heikompia naisia, mutta ainakin silloin -00 siellä Hyrylän it-rykmentissä mikälie patteri se nyt olikaan missä palvelin, niin ne naiset olivat suoraan sanottuna aika huonoja. Siis samahan se nyt kuka siinä rivin edessä muita komentaa ja muutkin sellaiset vastaavat suht helpot jutut, mutta auta armias jos oltiin esimerkiksi jollakin leirillä, niin lähes aina naisjohtajan alaisuudessa sai kärsiä siitä ja sen avuttomuudesta. Ja noin muutenkin saihan ne naiset niitä helpotuksia esim. ei tarvinnut reppu selässä juosta sinne minnelie virka-aputarkistuksiin, vaan saivat lähteä kävelemään sinne meitä miehiä aiemmin. Niin eivät siis tietenkään samaan pystyneet kuin miehet. Enkä mä nyt tarkoita mitään sellaista, etteikö niiden miesten joukossa olisi ollut yhtään yhtä heikkoa, niin ei kenenkään nörtin naistenpuolustelijan tarvitse tulla siitä erikseen mainitsemaan.

Mä voin hyvin kuvitella, että ainakin ne jätkät jotka minun inttiaikanani olivat niiden naisten kanssa siellä enemmänkin tekemisissä, ovat noin yleisesti ottaen niitä, jotka seurustelusuhteessa ovat naisen tossun alla. Siis just niitä äärimmäisen säälittäviä ressukoita, "katotaan nyt vaan tv.stä tota lostia kun sä kerta haluat katsoa sitä."

Noh, mutta siis mitä inttiin lähtemiseen tulee, niin ei sitä ennen tarvitse mitään erityisiä valmisteluja tehdä. Kunhan vaan menee sinne niin siellähän ne kaikki tarvittavat asiat selviää. Turhan paljon nuoret tuntuvat nykyään murehtivan ja kyselevän muilta esimerkiksi tässäkin ketjussa.

 

[hannes_ko]

Minun aikanani Kajaanissa huoltokomppaniassa ja 1. jääkärikomppaniassa pidettiin kanssa paskavihkoa. Se oli alikersanttien miehistölle antama vihko, johon sai kirjoittaa ihan mitä vaan alikeista. Ja myös kirjoitettiin.

 

[Pavlikovsky]

Minulla on sellainen kuva, että tuo vihkokulttuuri on eri varuskunnissa ja komppanioissa lähes poikkeuksetta hyvin yleistä. Omasta inttiajastani ei kovin kauaa ole ja sielläkin kyseinen "paskalista" tai "sikavihko" kierteli tuvasta toiseen ja siihen jokainen sai sitten kirjoitella väsyneitä mukahauskutteluja johtajista.

Komppaniassani ei naisia ollut ei perus jakke jääkäreinä saatika johtajina, joten aika huumorilla tuo kuitattiin. Eriasia sitten tosiaan, kun naiset nyt sattuu varmasti herkemmin olemaan tuollaisen pilan kohteena ja herkempiä myös suodattamaan sitä paskaa mitä sieltä tulee, koska kaikki johtavat tuon vihon pääsevät näkemään jossain vaiheessa.

 

[Shardik]

Komppaniassani ei naisia ollut ei perus jakke jääkäreinä saatika johtajina, joten aika huumorilla tuo kuitattiin. Eriasia sitten tosiaan, kun naiset nyt sattuu varmasti herkemmin olemaan tuollaisen pilan kohteena ja herkempiä myös suodattamaan sitä paskaa mitä sieltä tulee, koska kaikki johtavat tuon vihon pääsevät näkemään jossain vaiheessa.

Niin semmoinen erohan tässä on, että nyt vihkoon kirjoittelivat muut varusmiesjohtajat. Lisäksi paskavihot ainakin mun komppaniassa olivat kaikkien yleisessä tiedossa, eikä salassa pidettyjä. Jos kyseessä olisi ollut varusmiesten pitämä normipaskavihko naisalikeista (oletettavasti miesalikeista olisi löytynyt samanlainen), pitäisin koko tätä noussutta hälyä naurettavana. Nyt ihmetyttää se, mitä varten varusmiesjohtajat ovat tunteneet tarvetta pitää tällaista vihkoa salassa. Ei ole ihan reilua meininkiä kohdella osaa vertaisistaan näin. Tosin tuntuu, että pilkan kohteetkin ovat ottaneet vähän helposti herneen nenäänsä. Ei kai se olisi kivalta tuntunut, jos itselle olisi tj:n ollessa 3 työnnetty käteen vihko, jossa muut jäksterit olisivat mollanneet pelkästään mun tupalaisia, mutta tuskinpa tuota olisi skappareiden eteen kannettu.

 

[Selänne 8#]

Minkäslainen komppania on tuo jääkärikomppania? Tarviis lisätietoa

 

[InTheYear2000]

Minkäslainen komppania on tuo jääkärikomppania? Tarviis lisätietoa

Mitähän sinä haluaisit siitä tietää? Ilmeisesti siis tarkoitat Kainuun Prikaatin jääkärikomppaniaa?

Omat kokemukset ajoittuu 07 heinäkuusta - 08 heinäkuuhun, joten en siis tiedä, mitä siellä on vuodessa muuttunut. Itse palvelin 1.jk:ssa ja AUK:n 3.jk:ssa.

3.jk:ssa on p-kausi samanlainen kuin 1. ja 2.jk:ssa, mutta sen jälkeen sinne tulee 1. ja 2.jk:sta AUK:lle menijät ja samoin 3.jk:n omat AUK:lle menijät. 3.jk:ssa on kuitenkin muutamia 6kk miehiä, jotka palvelevat tekakuskeina ja spadeina sekä yksi kirjuri. 3.jk:ssa oli minun aikana todella mahtavat skapparit, jotka osasivat olla riittävän vaativia, mutta ei ollenkaan kyrpäotsassa olevia mulkkuja.

1.jk:ssa on sitten monenlaisia tehtäviä tarjolla. Löytyy perusjääkäriä, tarkka-ampujaa, pst-jääkäreitä, heitinmiehiä ja sen sellaista. 1.jk:n skappareista ei kovin mukavaa kuvaa jäänyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

 

[Selänne 8#]

Mitähän sinä haluaisit siitä tietää? Ilmeisesti siis tarkoitat Kainuun Prikaatin jääkärikomppaniaa?

Joo niin tarkoitan. Pitääkö kunnon olla miten kova, että tuolla pärjää?

 

[hannes_ko]

Pitääkö kunnon olla miten kova, että tuolla pärjää?

Ei erikoinen. Ei ainakaan jääkärihommissa vajaa kymmenen vuotta sitten. Tekalla viestiin hyökkäämään ja tekalla poistuttiin ylläkön jälkeen pois. Tosin tulin jääkärikomppaniaan kesken koulutuksen, mutta p-kausihan on kaikille sama.

 

[Rocket Richard]

Vanha lähtee....

Niin se aika vaan menee. Keskiviikkona tultiin viimeiseltä leiriltä pois ja nyt ollaan sitten juhannuslomilla kotona. Tj näyttää tällä hetkellä 22 eli kohta alkaa intti olemaan aika valmis. On siis aika kirjoitella hiukan tuntemuksia tähän mennessä ja miksei jotain vinkkejäkin II/09 erälle asepalvelukseen.

Menin tammikuussa inttiin suhteellisen heikossa kunnossa. Olin päässyt syksyn aikana hiukan lihomaan, ja vaikka en mikään läski ollutkaan, niin jonkinlaista köllikkää oli kuitenkin päässyt kertymään ja kuntokin selvästi laskusuunnassa. Tästä ei kuitenkaan ollut kovinkaan merkittävää haittaa, sillä jo muutaman palvelusviikon jälkeen kiloja tippui pois ja kuntokin mukavasti parani.

P-kausi oli jotenkin hämmentävä ja vittumainen. Oli talvi, kylmä ja kaikki vielä niin uutta. E-kausi oli jo hiukan helpompi ja palvelusajan varmistuminen 180 vrk:ksi auttoi asiaa. Nyt J-kaudella ei enää tuntunut oikein missään. Leirit hajotti, mutta niistäkin selvittiin kunnialla.

Kotiutuminen odottaa RR:llä jo kolmen viikon päässä ja fiilis on sen mukainen.

Vinkkinä sanottakoon palvelukseen astuville, että huumori ja asenne on se juttu intissä. Kaikkea ei kannata ottaa vakavasti ja se, miten asennoituu itse asioihin vaikuttaa kummasti siihen, miten siellä pärjää.

Mikä on sitten minulle se paras opetus intissä? No.. ainakin opin arvostamaan siviilielämää aivan uudella tavalla ja toisaalta kasvoin henkisesti tänä aikana varmasti aika paljon. Enää ei ihan pikkuasiat vituta. II/09 aamuja! ;)

 

[Zorba]

II/09 aamuja! ;)

Niitähän riittää, sillä II/09 ei kotiudu koskaan.

Nimimerkillä II/08

 

[Favor]

Se olis sitten Favorilla palvelusta jäljellä 14 aamua. Vaikea käsittää että tämäkin alkaa olemaan ihan oikeasti kohta loppu, olen siis saapumiserää II/08. Alikersanttismiehenä todennäköisesti kotiudun kun ei tässä aselajissa hirveästi kessun nappuloita tunnuta jakavan (sotilaspoliisi).

Noh, mitäs intistä nyt sitten on jäänyt käteen? Ainakin lisää kärsivällisyyttä, ripaus nöyryyttä ja näin esimiesasemassa kun on häärinyt niin rutkasti lisää suoraa puhetta samoin kuin oma-aloitteisuutta. Tulin palvelukseen hyväkuntoisena mutta palveluksen aikana itsenäinen liikunta on jäänyt vähän vähemmälle joten luultavasti kunto on heikentynyt intin aikana. Asenne on pysynyt samana kuin palvelukseen tullessaankin: teen asiat kerralla kunnolla, mutta pilke silmäkulmassa.

Tietysti intistä jää mieleen palveluskaverit ja erinäiset kokemukset leireillä ja koulutuksessa. Sen olen huomannut että paskimmat kokemukset tuntuu jälkeenpäin parhaimmalta. Makkaranpaistosta kun ei jää loppupeleissä mitään käteen vaikka sillä hetkellä tuntuukin hyvältä olla tekemättä mitään. Sotilaspoliisi on siitä hyvä aselaji että hommat ei lopu koskaan kesken. Koulutusta on hamaan loppuun asti ja leireillä tehdään jotain muutakin kuin paistetaan makkaraa, tämä on tietysti toisinaan hieman vittumaista palveluksen aikana mutta jälkeenpäin ajateltuna parempi näin ja onhan spollet tietysti kasarmin kuninkaita. Yhteenvetona voisin sanoa että hieno kokemus mutta en kävis uudelleen.

Palvelusta jatkaville ja uusille saapumiserille aamuja!
Tj 14, tuntuu hyvältä. Tämä viesti olisi sopinut paremmin "Intistä lähdössä?" topicciin mutta sellaista ei löytynyt.

 

[tutzba]

Jahas, tutzballa on armeijaan astumiseen enää vajaa kuukausi. Parolaan koittaa tie 13.7. Saas nähdä, kuinka miehen käy.

AUKiin olisi mukava päästä, toinen vaihtoehto olisi nykyisten duunien puolesta Ruotuväki-lehti. Jos olen oikein ymmärtänyt, voi ne myös yhdistää. Eli AUKin jälkeen kirjoittamaan. Noh, eiköhän se sitten armeijassa selviä.

JA:ssa muita Parolaan lähteviä?

 

[Hippi Hiiri]

Kontioranta 13.7., tavoite: 6 kk ja kotiin. Tosin jos yliopistohaku tuotti tulosta, en sulje 12 kk:n palvelustakaan ulos kuvioista. Enpä osaa olla vielä oikein mitään mieltä koko hommasta. Katsellaan.

 

[Pappa1]

Parola 13.7, ei mitään Hennalaa. Yliopisto paikka saletti JKL:ssä odottamassa, joten ei mitenkään pakko päästä kuudella kuukaudella, kahhotaan miten homma maistuu. MM-kisat olisi silti kiva päästä kattomaan.

Ykkösvaihtoehtona ehta aito tyhkimies.

 

[Jääkaappi]

Tjuu, Parolannummella nähdään, jos nähdään. Toistaiseksi ihan mielenkiintoisin mielin lähdössä, mutta eiköhän se siitä vitutukseksi jossain vaiheessa muutu, tai sitten ei.

Mitään tietoa tai erityistä ykköstoivetta ei oikeastaan ole siitä, että minne joudun. Sittenhän sen näkee.

 

[Pappa1]

Mitään tietoa tai erityistä ykköstoivetta ei oikeastaan ole siitä, että minne joudun. Sittenhän sen näkee.

Niin meille tuli (Oletan, että myös tutzballe) paperi, mihin sai ite laittaa toiveet jne.

 

[tutzba]

Niin meille tuli (Oletan, että myös tutzballe)

Tulihan tänne jotain papereita. Niissä ilmaisin halukkuuteni päästä AUKiin, kakkosvaihtoehtoa en valinnut. Ei oikein kiinnostanut mikään muu niistä. Tai no siihen kohtaan, mihin sai kertoa erityistoiveista tai jostain sellaisista, kirjoitin lehdistöhommista. Ruotuväki-lehden päätoimittajan kanssa olen jo alustavasti jutellut, mutta eihän se mitään takaa.

 

[Cmprs]

Vähiin käy ennen kuin loppuu

Jäljellä 14 aamua, joista 9 lomalla. Kohta saa kiinnittää nappulan rintaansa ja sitten pääseekin kävelemään portista ulos viimeistä kertaa. Vänrikkinä.

Vuoden päivät armeijassa ovat menneet varsin kivuttomasti. Joukkuepelaajalle sopeutuminen oli alusta alkaen varsin helppoa ja itselleni RUK oli jo ennakkoon selkeä päämäärä. Hieno paikkahan se olikin, näin jälkeen päin muisteltuna ainakin. Nyt toki valitsisin ainakin aselajin eri tavalla, menisin varmaankin Uttiin laskuvarjojääkäriksi.

Olen ollut AUK:ssa apukouluttajana ja aiemmin kuulemani puhe saapumiserien välisistä tasoeroista osoittautui ainakin kouluttamallani linjalla varsin paikkansa pitäväksi. Jotain kertoo se, että oman AUK I- linjani aikana RUK:n pääsemättä jäänyt alikersanttikaverini lähti I/09 linjan mukana ns. jälki rukkiin toiseksi parhailla valintapisteillä. II/08 linjalla pisteet olivat riittäneet muistaakseni yhdeksänteen sijaan. Paljon jää tietysti jossiteltavaa AUK -valinnoissa - varmasti on jäänyt paljon kyvykkämpiä kavereita valitsematta, halukkuus kun ei ollut kovin suurta kesään verrattuna ja valinnoissa jouduttiin menemään ikään kuin esteellisyysvertailuun. Mitä siis yritän sanoa on se, että kesällä palvelukseen menevät ovat massana motivoituneempia ja kyvykkäämpiä, mutta järjestelmä vielä korostaa eroja.

Itselleni palveluksesta jää käteen kohtuullinen määrä johtamis -ja kouluttamiskokemusta. Totta se vain on, että tässä iässä vastaavaa ei missään muualla ole oikein tarjolla. Samalla tuli varmasti myös lisää luonteenlujuutta: pikku asioista ei tarvitse niin välittää, kunhan juna puksuttaa eteen päin. Kohta se onkin ihan ikioma juna joka puksuttaa!

 

[Rocket Richard]

Itselleni palveluksesta jää käteen kohtuullinen määrä johtamis -ja kouluttamiskokemusta. Totta se vain on, että tässä iässä vastaavaa ei missään muualla ole oikein tarjolla. Samalla tuli varmasti myös lisää luonteenlujuutta: pikku asioista ei tarvitse niin välittää, kunhan juna puksuttaa eteen päin. Kohta se onkin ihan ikioma juna joka puksuttaa!

Niin, itse intin kohta käyneenä olen tullut siihen tulokseen, että kyllä ne RUKin käyneet ainakin suurimmaksi osaksi osaavat todella sen joukon johtamisen. Sitä vastoin paljon kehuja ja hypetystä osakseen kerännyt Aliupseerikoulun arvostus ainakin omissa arvioissa on päässyt laskemaan oman palvelukseni aikana. Onhan siellä muutama ihan päteväkin kaveri, mutta ei ne meidän alikessut ainakaan mitään synnynnäisiä johtajia ole, vaikka AUKin ovat suorittaneetkin.

Mutta eikös se niin olekin, että RUK keskittyy enemmän juuri itse siihen johtamiseen, kun taas AUK opettaa enemmänkin kouluttamaan? Näin itse olen asian käsittänyt. Alikersantit opastavat perusasioita ja kokelaat keskittyvät ns. "isoihin linjoihin". Näin ainakin meillä on ollut.

Itselleni alkaa kanssa aamut loppumaan. Tammikuussa tultiin ja 10.7 kotiudutaan takaisin siviilielämään. AUK tai RUK ei ollut minulle missään vaiheessa vaihtoehto, enkä ole sitä katunut ainakaan vielä. Ilman nappuloita kotiudun näillä näkymin, mutta silti olen ylpeä omasta koulutuslinjasta ja siitä mitä saatiin aikaiseksi. Aamuja 17, ei ne paljoa enää paina!

 

[# 76]

Huh huh, jos on edellisillä kirjoittajilla aamut vähissä niin täällä ne ovat varsin pian vasta edessä!

Vajaan kolmen viikon päästä siis edessä Kainuun Prikaati, toiveissa päästä Tiedustelukomppaniaan (toiveeni kirjattiinkin kutsunnoissa ylös ja johonkin papereihin näin kirjotettavan Sissi/tiedustelu, palvelukseenastumismääräyksessä vaan ei lue muuta kuin KaiPr/Hoikankangas, ilmeisesti ihan yleinen käytäntö...). Harrastuksina kun on metsästys, kalastus, vaeltaminen ym. luonnossaliikkuminen, partiotakin on tullut harrastettua nuorempana melkein 10 vuotta. Positiivisella ja avoimella mielellä lähden, oikeastaan tietyllä tapaa odottaakin palvelusta. Tavoitteena on päästä vähintäänkin AUK:iin, mutta toki myös RUK kiinnostaa mikäli vain on pieniäkään jakoja sinne päästä.

Arvomerkit on opeteltu, siviiliasiat hoidettu suurinpiirtein sellaiseen kuntoon ettei mitään ole vaivaamassa mieltä, kuntoa on kohotettu aika reippaastikin ja vähän on kavereiden puheiden perusteella varauduttu siihen mitä odotettavissa on. Muutenkin tulevaan palvelukseen on varauduttu, vaikkakin homman voisi hoitaa myös jättämällä aivot narikkaan ja luottamalla siihen, että kyllä siellä pärjää. Jotenkin tuntuu, että tämmöinen pieni varautuminen on helpottanut elämää ja laskenut hieman sitä jännitystä, joka varmasti jokaisella lähtijällä on. Valtio ei ole unohtanut muistutella tulevasta palveluksesta, viime tai toissaviikolla tuli postissa Ruotuväki ja Alokasliite, eilen kolahti postilaatikkoon Kainuun Prikaatin kirje (tai no, lappu, joka ei ollut edes kirjekuoressa) jossa kerrottiin lyhyesti tärkeimmät asiat. Niin, ja ovathan nuo kaveritkin muistaneet muistutella kiitettävästi...

Vielä on siis päiviä siviilissä jäljellä, mutta "pelottavan" nopeasti ne menevät.

 

[Selänne 8#]

Jaaha niin se olis täälläkin lähtö edessä reilun kahden ja puolen viikon päästä. Tällä hetkellä ei jännitä juuri ollenkaan, mutta eiköhän sekin asia korjaannu, kun päivät vähenee. Kaverien kanssa puhuminen on auttanut ja hyvä valmistautuminen henkisesti auttaa paljon suhtautumisessa armeija aikaan.

 

[Lampinen]

Jaaha niin se olis täälläkin lähtö edessä reilun kahden ja puolen viikon päästä. Tällä hetkellä ei jännitä juuri ollenkaan, mutta eiköhän sekin asia korjaannu, kun päivät vähenee. Kaverien kanssa puhuminen on auttanut ja hyvä valmistautuminen henkisesti auttaa paljon suhtautumisessa armeija aikaan.

Heh :) Kyllähän mahanpohjalla tietysti vähän kutisee ;) Itse olin siis 1/09 ja tulen vielä 2/09 saapumiserässä, mutta kavereiden kanssa oli justiin tänään puhetta tuosta alkuajasta ja p-kaudesta. Siellä on jokainen jantteri ihan samassa tilanteessa ja ihan luonteesta riippuu kuinka nopeasti pääsee sinuiksi uusien kavereiden kanssa. Ensimmäinen päivä voi mennä semmoisessa jään purkamis-fiiliksellä. Lomakuljetuks on ekalla kerralla perseestä, kun joka ikinen linja-auto tungetaan ihan täyteen jätkiä. Onnea reissuun ja ehkäpä nähdään Pioneereissa lokakuussa :)