Inttiin lähdössä?

  • 1 239 868
  • 3 632

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Toisaalta, ihmetteliväthän raukat sitäkin, miksi se laulaminen on niin kivaa. Hölmöläiset eivät ymmärtäneet, ettei se itse laulaminen ole niin nastaa kuin tykäreiden herättäminen harvase aamu ja varsinkin etuaamupalalle
Liki yhdeksänvuoden takaisesta 2kt:sta terveisiä että olisitte laulaneet kovempaa, koska ainakaan minun yöunia ei häirinnyt joukko uupunut korsukomerossa. Vaikka olinkin kentän/tupakkapaikkojen puoleisessa tuvassa.
 

Moses

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eikö seuraava saapumiserä aloitakin palveluksensa huomenna (eli tänään)? Onko palstalta joku aloittamassa, ja jos, niin millä fiiliksillä?
Kyllä vain, täällä ollaan. Suoraan sanottuna paskoilla fiiliksillä, ei huvittaisi yhtään mennä sinne sotkemaan. Mutta yritetään pitää asenne posin puolella, jos se auttaisi kestämään sen.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Kyllä vain, täällä ollaan. Suoraan sanottuna paskoilla fiiliksillä, ei huvittaisi yhtään mennä sinne sotkemaan. Mutta yritetään pitää asenne posin puolella, jos se auttaisi kestämään sen.

Mulle sanottiin ennen inttiä, että pilke silmäkulmassa kaikki menee hyvin ja pärjää. Vitut: kun lähtö inttiin koitti, ei ollut perhosia vatsassa lainkaan. Uskoin sitä, ettei tarvitse ottaa stressiä ja ottaa "oikean asenteen". Tietenkin kaikki käsittelevät asioita omalla tavallaan, mutta minulle tuo lähestymistapa oli väärä. Todellisuus iskee kasvoille kovemmin, jos sinne lähtee siinä uskossa, että onhan se ihan kirjekurssi. Tietenkään en voi puhua muiden puolesta, ja kyllä siihen touhuun lopulta tottuu, mutta kuitenkin. Ymmärrän paskat fiilikset, mutta loppuun saakka se silti kannattaa käydä. Ja jos mahdollista, posin kautta.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Mulle sanottiin ennen inttiä, että pilke silmäkulmassa kaikki menee hyvin ja pärjää. Vitut: kun lähtö inttiin koitti, ei ollut perhosia vatsassa lainkaan. Uskoin sitä, ettei tarvitse ottaa stressiä ja ottaa "oikean asenteen". Tietenkin kaikki käsittelevät asioita omalla tavallaan, mutta minulle tuo lähestymistapa oli väärä. Todellisuus iskee kasvoille kovemmin, jos sinne lähtee siinä uskossa, että onhan se ihan kirjekurssi. Tietenkään en voi puhua muiden puolesta, ja kyllä siihen touhuun lopulta tottuu, mutta kuitenkin. Ymmärrän paskat fiilikset, mutta loppuun saakka se silti kannattaa käydä. Ja jos mahdollista, posin kautta.

Kiitos tästä, nyt en saa unta. ;)

Itse ajattelin lähteä siitä näkökulmasta, että on mielenkiintoista nähdä ihka aitoja maalaisjuntteja ja tarkkailla kaikkia keittiöpsykologisia juttuja. Ja yrittää selvitä hengissä.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Kiitos tästä, nyt en saa unta. ;)

Itse ajattelin lähteä siitä näkökulmasta, että on mielenkiintoista nähdä ihka aitoja maalaisjuntteja ja tarkkailla kaikkia keittiöpsykologisia juttuja. Ja yrittää selvitä hengissä.

Ole hyvä! Kirjoitin muistaakseni oman puolivuotiseni päätyttyä tänne vähän pidempää stooria. En kyllä yhtään muista, että mitä tuli lätistyä, mutta jos kiinnostaa niin pankaa etsien.

Juntteja siellä kyllä oli. Ja kirjavaa sakkia muutenkin.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Näin se aika vain rientää. Hemmetti viisi vuotta jo siitäkin, kun pääsi intistä pois. Olihan se vuoden reissu sellainen tunteiden vuoristorata, kun välillä homma tuntui ihan kivalta ja joskus teki mieli melkein itkeä, kun ei olisi sunnuntaina kiinnostanut lähteä takaisin. Erään sunnuntain intin loppupuolelta muistaa vieläkin, kun tiesi että seuraavan kuukauden aikana ei pääsisi kotona käymään kertaakaan ja siitä kuukaudesta saisi reilut kolme viikkoa römytä ympäri metsiä. Ensin oli viikon sotaharjoitus Vekaranjärven lähistöllä ja sitten heti perään kaksi viikkoa Rovajärvellä Lapin pakkasissa. Toki helpotti asiaa, kun olin jo aliupseerina AUK:a santsaamassa, joten ei tarvinnut kovinkaan paljon itse sykkiä, vaan lähinnä ohjailla ja valvoa muita.
AUK:n santsarin hommat olivat kyllä leppoisaa touhua ainakin omalla ja muidenkin meidän santsaavien aliupseerien osalta. Tultiin pirun hyvin juttuun skappareiden kanssa ja leireillä nukuttiin keskenämme omassa teltassa, jossa oppilaat kävivät kaminaa pitämässä. Ainakin oman käsityksen mukaan santsareiden pitäisi nukkua lähinnä sen oman tupansa/ryhmänsä mukana, mutta tiedä näistä. Tehtiin kyllä aina kaikki hommat pirun hyvin, joten ehkä skapparit siitäkin syystä antoivat tiettyjä erivapauksia muihin alikkeihin nähden.

Kuten täälläkin on useasti mainittu, niin armeijassa jos jossain näkee hyvän läpileikkauksen eri ihmisistä ympäri Suomen. Ihmistyyppejä ja persoonia löytyy aivan laidasta laitaan, niin varusmiesten kuin skappareidenkin toimesta. Erästä skapparia jengi ihan oikeasti pelkäsi ja siitä ei ikinä tiennyt mistä aikoo huutaa seuraavaksi. Entinen nyrkkeilijä ja naamasta sekä olemuksesta näki, että nyt on täysi kyrpä ja aivan saatanan tyhmä ihminen kyseessä. Joskus kun tiesi kyseisen henkilön olevan talossa, niin osa ei uskaltanut lähteä edes kusella käymään peläten tämän tulevan vastaan käytävällä.

Suurin osa skappareista oli kyllä varsin rentoja, vaikka tarpeen tullen osasivat olla sitten vaativia mulkkujakin, mutta pysyi sellainen hyvä tasapaino siinä touhussa. Kun hommat luisti ei ongelmia, kun perseiltiin tai muuta, niin siitä sitten maksettiin.

Hyviä muistoja tuli jo silloin armeijassa ollessa, mutta tottakai näin jälkikäteen ne huonotkin hetket saa jo hymyilyttämään. Aina voi verrata jotain arkielämän juttuja siihen paskimpaan hetkeen intissä, niin johan taas alkaa hymyilyttämään. "Ainakaan ei tarvitse loskassa kontata villasukat märkinä" tai vastaavaa. Tai sitten joku ampuratapäivä 20 asteen pakkasessa ja "Kymmenen laukausta omaan rauhalliseen tahtiin", kun täytyy paljain käsin tai sitä ohutta "prinsessäkäsinettä" käyttäen ampua. Nahkahanska meni muuten käteen pikkuisen nopeasti sen jälkeen, aina.
Loppuu se itku, kun jäistä autoa skrapaa sormet jäässä, kun tietää että kohta pääsee varmuudella lämmittelemään ja voi tehdä ihan mitä itse lystää.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Liki yhdeksänvuoden takaisesta 2kt:sta terveisiä että olisitte laulaneet kovempaa, koska ainakaan minun yöunia ei häirinnyt joukko uupunut korsukomerossa. Vaikka olinkin kentän/tupakkapaikkojen puoleisessa tuvassa.

2KT 2/14 ilmoittautuu. Joka aamu reippaasti ennen herätystä pioneerit herättivät mukavasti. Tiesipähän, että ei saa makoilla enää montaakaan hetkeä.

Intti vitutti aikanaan aivan saatanasti ja valitinkin siitä hyvin paljon tänne. Silloin sain kovasti rapaa niskaan muutamilta nimimerkeiltä, että kasvapa poju vähän, siviilissä koet paljon pahempaakin. Noh puolitoista vuotta olen ollut siviilissä, töissä ja opiskellut. Vielä ei ole ollut sellaista päivää, joka olisi vituttanut lähimainkaan niin paljon kuin jokaisena intti päivänä ja paljon se vaatii, että ylipäätään tulee ainakaan opiskelujen aikana. (Terveisiä vaan @TosiFani ja kaikkee hyvää ;)) Sellaista se vain oli, vitutuksen kautta voittoon. Vaikka aika sinänsä kultaa muistoja, en ikimaailmassa kaipaa sinne takaisin. Hommat ja kuri ei omassa patterissa ollut juurikaan mitään vaan yksinkertaisesti se, että sun on vaan pakko siellä vähintään 165 päivää viettää. Se sai mielen matalaksi, varsinkin palveluksen puolen välin paikkeilla, jolloin asiat ovat jo pelkkää rutiininomaista toistoa, mutta reserviin pääsy ei ole edes lähellä vielä. Okei, j kauden leirit erosivat selkeästi koko muusta palveluksesta, mutta sekin vain huonompaan suuntaan kun seitsemästä viimeisestä palvelusviikosta 5 oli kokonaan metsän uumenissa. Paska reissu vielä puolentoista vuodenkin jälkeen.

En todellakaan halua masentaa ketään kohta inttiin lähtevää, vaan jaoin vain oman lyhyen versioni kokemuksistani. Jokainen kokee asiat tavallaan, itsellä kyseinen kokemus vain vahvisti sitä, mitä minä elämältäni haluan. Armeija ei ollut minua varten, enkä minä armeijaa varten vaikka korpiksi kehtasivat ylentääkin. Tsemppiä jokaiselle, kyllä se aika kuluu vaikka aina ei siltä tunnukaan. Yrittäkää edes ajatella positiivisesti ja ennen kaikkea huumorilla, sen pitäisi auttaa edes hiukan.

EDIT. Yrittäkää muuten oikeesti olla lihomatta intissä. Itellä paino nousi E ja J kauden aikana yhteensä yli 10 kiloa. Se on liian helppoa mennä ilta vapailla sotkuun muutamalle munkille ja vaikka kantaa pizza tupaan iltapalaksi. Metässä ainoa helpotus oli se karkkipussi, joita olikin sitten varattu omalla kohdalla sen verran, että loppumaan ne eivät päässeet. Edelleenkin painoni on sama, kuin se oli intissä poistumisen aikana, mutta nyt on onneksi lihasta vähän luiden ja rasvan seassa ja cooperissakin menee yli 400 metriä enemmän kuin kotiuttamisen aikana, mutta töitä se on vaatinut. Eli siis hillitkää sitä ainaista mässäilyn himoa, vaikka se tuokin muutamaksi hetkeksi tuoksahduksen siviilistä.
 
Viimeksi muokattu:

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Intti vitutti aikanaan aivan saatanasti ja valitinkin siitä hyvin paljon tänne. Silloin sain kovasti rapaa niskaan muutamilta nimimerkeiltä, että kasvapa poju vähän, siviilissä koet paljon pahempaakin. Noh puolitoista vuotta olen ollut siviilissä, töissä ja opiskellut. Vielä ei ole ollut sellaista päivää, joka olisi vituttanut lähimainkaan niin paljon kuin jokaisena intti päivänä

Trollasivat perkeleet. Mitä pumpulia se nyt on, paitsi jos on gonakuski tahi pyöränvirittelijä. Puoli vuotta on kyllä aika laitoshoitoa, sano.

Jäi mieleen, kun joku laski leirin synkimmillä hetkillä tj55, kun just silloin olisi huvittanut olla moisia miettimättä. Menee hetket nopeemmin, tai ei nyt ainakaan hitaammin. Se etu siellä kyllä on, että aikaa riittää, vaikkei sillä mitään teekään.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
10 siitä, kun astuin palvelukseen. Eipä pioneerien laulu muakaan herättänyt kertaakaan, vaikka tupa oli sillä puolella, josta pioneerit marssivat patterin ohi.

Kyllä kelpaa morttien kannella vauhtisäkkiä näillä pakkasilla. Pakkasen on luvattu yhä kiristyvän vain, joten antoisia ensimmäisiä viikkoja luvassa mosille... Harmi, etten muistanut tätä aamulla autoa harjatessani. Olisi vituttanut heti vähemmän, kun asiat voisivat olla huonomminkin. :D

EDIT: Allekirjoittanut oli myös 2KT:ssa aka suklaapatterissa... Oliko Rintanen vielä kapteenina?
 

Jakke76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Boston Bruins, Man United, Darts
Hohhoijaa, tätä lukiessa tuli mieleen että siitä on kohta tarkalleen 20 vuotta kun Vekaralle aloitin matkaani. Niin se aika kuluu. Ja vituttihan siellä monesti todella paljon, mutta aika kultaa muistot. Alokasleirillä helmikuussa Taipalsaarella taisi yöllä olla pahimmillaan 34 astetta pakkasta. Siellä tuli hieman vilu poterossa seistessä :)
Pari kertaa on päässyt kertaamaankin pääesikunnan autonkuljetushommissa, viimeisin taisi olla kesäkuussa 2004 Kaivopuistossa. Se oli aika hienoa. Oli sauna, suihkut, sotku jne.. pahvipaaleilla rakennetulla leirialueella. Ja tietenkin kaivarin kaikki ihanuudet. Aika vapaa liikkuvuus oli tuolloin. :)
 

Jeffrey

Jäsen
Muistakaa nyt hyvät palvelukseen astujat ja muutkin. Te itse valitsette sen ympäristön, jossa elämäänne vietette. Se ympäristö sitten luonnollisesti vaikuttaa siihen kuinka tyytyväisiä oloonne olette, missä sitten ikinä olettekaan.

Jos menette sinne missä ketään ei kiinnosta koko homma, vaan kokevat olevan siellä pakosta, on siellä varmasti perseestä. Oli kyseessä sitten joku matalapalkka paskaduuni, tai ne intin löysimme hommat, se ilmapiiri luo siitä entistä paskemman.

Omalta osaltani AUK II oli intti urani parasta aikaa. Loistavaa, mukavaa porukkaa ympärillä, ja kaikkia kiinnosti edes sen mitä oli tarves. Ihan erilaista olla porukassa, jossa kukaan ei valita, vaikka kaikkia vituttaa, ja silti hoidetaan hommat sillein, että kaikilla olisi mahdollisimman mukava olla. En ole ikinä ollut missään muussa ryhmässä, jossa yhteinen konsensus olisi ollut niin selkeä. Ei tuosta ryhmästä mitään sydänystäviä jäänyt, mutta kun telttapaikat rakennettiin kunnolla, marsseilla autettiin toisia, oma vitutus pidettiin sisällä ja sen sijaan heitettiin joki paska vitsi, oli kaikilla elämä hyvin paljon mukavampaa.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
EDIT: Allekirjoittanut oli myös 2KT:ssa aka suklaapatterissa... Oliko Rintanen vielä kapteenina?

2kt, rosvopatteri, suklaapatteri. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Juuri kun minä astuin palvelukseen kapteeniksi oli siirtynyt J.Jyrkkä, varmaan se on siellä vieläkin. Skapparit, tai ainakin oman perusjaoksen luutnantti oli kyllä varmaan asiallisin äijä koko 2KT patterissa.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
2kt, rosvopatteri, suklaapatteri. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Juuri kun minä astuin palvelukseen kapteeniksi oli siirtynyt J.Jyrkkä, varmaan se on siellä vieläkin. Skapparit, tai ainakin oman perusjaoksen luutnantti oli kyllä varmaan asiallisin äijä koko 2KT patterissa.

Oliko Ltn Turunen vielä kehissä? Siinä oli kyllä hauska äijä, paitsi suuttuessaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tultiin tänään junalla maalta Helsinkiin - aika paljon oli vaitonaisia, lyhyt-tukkaisia nuoria miehiä matkassa. Ei mitenkään tehnyt mieli kuittailla, kun muisti sen oman 20 vuoden takaisen matkan Säkylään, eipä juuri hymyilyttänyt silloin...
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Oliko Ltn Turunen vielä kehissä? Siinä oli kyllä hauska äijä, paitsi suuttuessaan.

Ei kyllä Turunenkaan ole tuttu nimi. Hyvin paljon nuoria, max 30-vuotiaita luteja. Yliluutnantit ja kapteenit sitten heistä hiukan vanhempaa sakkia. Veikkaisin, että koko nykyinen 2KT sakki aika uutta porukkaa. Hauskana miehenä muuten muuan ylikers Suotama. Siinä oli suuttuessaan pelottava, mutta muuten myös saatanan hauska mies.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hauskana miehenä muuten muuan ylikers Suotama. Siinä oli suuttuessaan pelottava, mutta muuten myös saatanan hauska mies.

Vanha kunnon Suotama :D. Oli vielä kersantti meikäläisen palvelusaikaan. Oi kyllä suuttuessaan pelottava kaveri ja varsinkin alokasaikaan, kun ei ollut vielä täysin talon tavoille oppinut niin pelottava kaveri. Mutta jälkeenpäin mietittynä asiansa osaava, innostava kouluttaja. Mieleen jäänyt itsepuolustuskoulutus, jossa valitsi isoimman kaverin koulutettavien joukosta ja kehotti hyökkäämään kimppuun. Siinä ei sitten kauaa nokka tuhissut, kun Suotama painoi kaverin mattoon.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Oliko Ltn Turunen vielä kehissä? Siinä oli kyllä hauska äijä, paitsi suuttuessaan.
Turunen oli meikäläisen aikana eli 2007. Kiistämättä hauska mies. Kapteeni taisi tosiaan olla Rintanen mutta en nyt ihan 100% varmaksi muista tuota nimeä. Muuan Rouva Luutnantti oli myös kouluttajana meidän aikaan, en tiedä onko näitä nykyään enemmän mutta silloin tuntui aika harvinaiselta. Eiköhän nuo ole tähän päivään mennessä laitettu koko porukka kiertoon.
 

Janippa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Vanha kunnon Suotama :D. Oli vielä kersantti meikäläisen palvelusaikaan. Oi kyllä suuttuessaan pelottava kaveri ja varsinkin alokasaikaan, kun ei ollut vielä täysin talon tavoille oppinut niin pelottava kaveri. Mutta jälkeenpäin mietittynä asiansa osaava, innostava kouluttaja. Mieleen jäänyt itsepuolustuskoulutus, jossa valitsi isoimman kaverin koulutettavien joukosta ja kehotti hyökkäämään kimppuun. Siinä ei sitten kauaa nokka tuhissut, kun Suotama painoi kaverin mattoon.

Jotenkin kaverista tän osaan kuvitella, ihan pikkunaperosta asti tuntenut kyseisen ylikersantin. Samalla tavalla sitä juttua siltä on aina tullut ja vähän ku uskaltaa heittää ite herjaa, niin suht helposti lähtee vitsailuun mukaan.

Omasta ekasta palvelukseenastumisesta tulee se 7,5 vuotta, mutta nyt sitten ois edessä Raja- ja Merivartiokouluun lähtö ensi viikon alussa, vähän eri tunnelmissa kai tämä odottelu ittellä verrattuna palstaveljiin. Toivottavasti sattuu samalle kurssille samoja tyyppejä mihin jo pääsykokeissa törmäs, sen verran mukavanoloista sakkia siellä oli. Ei täältä muita sinne oo menossa?
 
Suosikkijoukkue
#17 & #29
2kt, rosvopatteri, suklaapatteri. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Juuri kun minä astuin palvelukseen kapteeniksi oli siirtynyt J.Jyrkkä, varmaan se on siellä vieläkin. Skapparit, tai ainakin oman perusjaoksen luutnantti oli kyllä varmaan asiallisin äijä koko 2KT patterissa.
2kt 1/14 lämäri kuittaa! Osaatko yhtään sanoa muuttuiko meno yhtään löysemmäksi sen jälkeen kun lähdimme reserviin? J.Jyrkkä taisi ainakin kerran pitää koko yksikön edessä ylimääräisen oppitunnin kun pääsi yllättämään meidät nukkumasta lounasaikaan...

Voin sanoa että viimeiset 3kk vietetty aika 2kt:ssa on edelleen elämäni turhin jakso. Yhden kerran tuli 2kt täysin gonahtanut oma vääpeli kl 10:30 herättämään koko tuvan, kun olimme kaikki edelleen peittojen alla nukkumassa ilman vapautuksia... Ainoa kommentti "Koittakaa nyt edes näyttää, että teitä kiinnostais edes vähän näiden uusien takia..."

Olikohan meillä viimeisen 3kk aikana ehkä 3-4 merkattua ohjelmaa viikko-ohjelmassa, nekin väkisin väännettyä liikuntaa/muuta turhaa. Normaalipäivä sujui siis näin viimeiset 90 aamua:

Kl 6:30 ylös. Punkka kuntoon ja M05 housut päälle t-paidan lisäksi näyttääksemme että olisimme käyneet aamupalalla, jos joku skappari saattaisi tulla tupaan käymään aamupäivän aikana.Yhdessä vaiheessa ei jaksanut edes laittaa noita housuja laittaa päälle taikka punkkaa petaa. Takaisin nukkumaan.

Kl 10:45 hyvien unien jälkeen käymään lounaalla omaan tahtiin. Lounaan jälkeen n. 1-2h päiväunet.

Kl 12-15 välillä käymään hallilla pelaamassa sulkkista/uimassa muiden lämäreiden kanssa. Tämäkin vapaaehtoista.

Kl 15:30-16:30 käymään päivällisellä, jälleen omaan tahtiin.

Kl 16:50-17:01 välillä sotkun ensimmäisinä asiakkaina ostamaan 2-3h FIFA eväät.

Kl 17:05-20:30 Ensimmäisinä "asiakkaina" varaamaan PS4 kahden muun lämärin kanssa. 2,5h FIFA/NHL pelaamisen jälkeen oli hyvä siirtyä takaisin tupaan lepäämään,jossa sai mennä haluttuun aikaan nukkumaan ilman mitään iltavahvuuksia jne...

Joku varmasti luulee, että tämä on provoa eikä näin voi käydä varsinkaan suomen puolustusvoimissa. Mutta kyllä, näin minä itse vietin lääkintämiehenä muuun yhdeksän lämärin kanssa viimeiset 3kk. TJ0 aamuna kerroimme kyllä suoraan mielipiteemme koko touhusta ja kerroimme varsin suoraan meidän tekemisistämme viimeisen 3kk sisään, ja "toivoimme" seuraaville lämäreille hieman lisää ohjelmaa :D

@KuumaaKamaa voi halutessaan lisätä jos näki jotain muuta mitä yllä mainitsin. Taidettiin viettää samassa yksikössä noi 3kk kun astuit kesällä palvelukseen?
 

Hanhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, AS Roma
Snadisti harmittaa uusien alokkaiden puolesta tuo huominen (tämä tiistai siis). Ensimmäinen toimintapäivä, milloin ei katsota kelloa, eikä edes itseasiassa ajatella sitä. Ohjelmaa on siitä aamukuudesta iltakymmeneen. Sitten vasta peiton alla voi puhelimesta tsiikata, miten nuorten leijonien kävi.

Tai miten se sitten on nykyään. Päivystäjä voi huikata tuloksen keskusradioon ja sille on sopivaa antaa kannustavat golf-taputukset. Tai sitten alikersantti pistää tuparadion päälle taustalle, kun asetellaan kaappeja ja pinkkoja. Tai sitten porukka pääsee ohjatusti seuraamaan ottelua yksikön luokkahuoneeseen. Tai sitten yksikön johtaja laskee alokkaat sotilaskotiin katsomaan peliä. Samalla sitten keskiviikolle myöhäisempi herätys, kun on kuitenkin pyhäpäivä ja tuvissa riekuttu mestaruushumussa aamutunneille.
 

KuumaaKamaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
@KuumaaKamaa voi halutessaan lisätä jos näki jotain muuta mitä yllä mainitsin. Taidettiin viettää samassa yksikössä noi 3kk kun astuit kesällä palvelukseen?

Tosiaan taidettiin olla tuo kolmen kuukauden pätkä samaan aikaan samassa yksikössä. Vaihdettiin myös jotain yksityisviestejä jos en väärin muista.

Muistan vain aina sen kun järjestäydyttiin ulos syömään niin kaverit oli aivan tokkurassa, eikä teitä kiinnostanut vittuakaan alikkien tai kokelaitten käskyt. Painelitte syömään omassa "muodossa" milloin mitenkin päin. Teidän päiväohjelmasta en varsinaisesti tiedä, kun omia hommia oli tottakai päivät täynnä, mutta taisi joku leiri olla kun skapparit kirosivat sitä kun teitä lämäreitä oli tasan yksi paikalla. Joku yhden yön sotilaan peruskoe tms.

Teidän sotilaallinen ilme ei ollut ihan ehkä se kaikista sotilaallisin ja siitä ehkä tuo yksi kurinpalautusoppituntikin :D. Huvitti ajoittain nähdä sitä kuinka gonahtaneen oloisia olitte, lomille lähdössä esimerkiksi varusteet päin vittuja yms. Tosiaan jos lämäreitä täytyy pitää 9kk palveluksessa, miksi helvetissä teillä ei ole mitään järkevää koulutusta?

Kuria johtajat yrittivät ylläpitää aina loppuunsaakka, mutta muutaman miehistön jäsenen totaallinen perseily kyllä sai pinnan kieltämättä kiristymään heillä. Miehistöähän se vain nauratti. Viimeisimpinä viikkoina kuri kyllä selvästi löystyi, vaikka kapteeni uhkaili ties millä sotilasoikeudella perseilyn johdosta. Ehkä paskin muisto koko J.J:stä oli kotiutumisemme, kun itse kotiuduin tasan klo 15.00 ja juosten juuri ja juuri kerkesin reserviin vievään bussiin. Koko tj 0 päivä rötvättiin punkissa, mutta sotilaspassien jako päätettiin aloittaa niin myöhään, että oikeasti osa myöhästyi niistä busseista.
 

Fordél

Jäsen
EDIT. Yrittäkää muuten oikeesti olla lihomatta intissä. Itellä paino nousi E ja J kauden aikana yhteensä yli 10 kiloa. Se on liian helppoa mennä ilta vapailla sotkuun muutamalle munkille ja vaikka kantaa pizza tupaan iltapalaksi. Metässä ainoa helpotus oli se karkkipussi, joita olikin sitten varattu omalla kohdalla sen verran, että loppumaan ne eivät päässeet. Edelleenkin painoni on sama, kuin se oli intissä poistumisen aikana, mutta nyt on onneksi lihasta vähän luiden ja rasvan seassa ja cooperissakin menee yli 400 metriä enemmän kuin kotiuttamisen aikana, mutta töitä se on vaatinut. Eli siis hillitkää sitä ainaista mässäilyn himoa, vaikka se tuokin muutamaksi hetkeksi tuoksahduksen siviilistä.

Mässäilyn välttelemisen lisäksi kannattaa harrastaa liikuntaa, sitten kun siihen on aikaa. Mahdollisuuksia varmasti löytyy kassulta ja sen ympäristöstä. Ei muuta kuin lenkille, salille, uimaan tai jotkut pelit pystyyn porukassa. Turha vain lonnia kassulla illasta toiseen. Näin pysyyy paino kurissa, kunto voi jopa kasvaa ja saa mielekästä tekemistä muuten ehkä turhalle ajanjaksolle elämässä. Toinen asia on tottakai pääsykokeisiin lukeminen, jota vuosittelen.

Kaiken tämän sanon omasta kokemuksesta. Mulla meni intin loppuaika plaeikkaa pelataessa. Olisihan sen ajan voinut käyttää järkevämminkin, kuten lukemalla oikiksen yms. pääsykokeisiin.
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Mässäilyn välttelemisen lisäksi kannattaa harrastaa liikuntaa, sitten kun siihen on aikaa.

Joissain aselajeissa koulutus on fyysisesti sen verran raskasta, ettei vapaa-ajan liikunta oikein houkuttele. Melkein kaiken vapaa-ajan rötväsin punkassa ja joka viikko meni pari levyä suklaata, mutta painoa lähti silti puolen vuoden aikana reilu viisi kiloa.

Olisihan sen ajan voinut käyttää järkevämminkin, kuten lukemalla oikiksen yms. pääsykokeisiin.

En voi olla tarttumatta tähän. Aika kova jätkä saa olla, jos oikikseen lukee itsensä sisään intistä käsin. Stadissa sisäänpääsy vaatii keskimäärin yli kahdeksan tunnin päivittäistä lukemista parin kuukauden ajan. Ei suurimmassa osassa intin hommista voi mitenkään päästä tuollaisiin määriin.

Toki lähes kaikki muut oppilaitokset sitten asia erikseen ja taisi peräti kolme E- ja J-kauden tupakaveria saada opiskelupaikan pääsykokeen kautta.
 

Fordél

Jäsen
Joissain aselajeissa koulutus on fyysisesti sen verran raskasta, ettei vapaa-ajan liikunta oikein houkuttele. Melkein kaiken vapaa-ajan rötväsin punkassa ja joka viikko meni pari levyä suklaata, mutta painoa lähti silti puolen vuoden aikana reilu viisi kiloa.

En voi olla tarttumatta tähän. Aika kova jätkä saa olla, jos oikikseen lukee itsensä sisään intistä käsin. Stadissa sisäänpääsy vaatii keskimäärin yli kahdeksan tunnin päivittäistä lukemista parin kuukauden ajan. Ei suurimmassa osassa intin hommista voi mitenkään päästä tuollaisiin määriin.

Toki lähes kaikki muut oppilaitokset sitten asia erikseen ja taisi peräti kolme E- ja J-kauden tupakaveria saada opiskelupaikan pääsykokeen kautta.

Kuten olemme tämäkin ketjun kirjoituksia lukiessa huomannut, varusmiespalveluksen voi suorittaa hyvin monella tavalla. Ymmärrän toki, että osa porukasta sykkii siellä ihan oikeasti ja silloin illalla voi olla väsy. Osalla on kuitenkin paljon aikaa tehdä jotain hyödyllistä palvelusajan ohessa, kuten liikkua tai lukea pääsykokeisiin. Itse kuulun juuri tähän porukkaan. Olisin voinut hyvinkin lukea vaikka oikiksen tai jonkun muun alan pääsykokeilsiin sekä pitää huolta fyysisestä kunnosta. Sen sijaan pelasin lähes joka ilta pleikkaa ja kävin silloin tällöin lenkillä. Jälkikäteen ajateltuna typerä valinta, mutta onneksi tie vei yliopistoon lopulta. Tosin ei oikikseen.
 

A Siente

Jäsen
Jos joskus elämänsä aikana haluaa herkutella, niin intissähän se kannattaa tehdä. Halvat karkit ja munkit + maistuvat rankan palveluksen jälkeen hemmetin hyvälle. Liikuntaa saa päivän palveluksen aikana aivan tarpeeksi. Itselle ei tullut edes mieleen lähteä vapaa-ajalla lenkille, mutta ei tuo paino silti juurikaan noussut. Henkisesti tuli oltua sen verta paskana ettei iltaisin pystynyt todellakaan keskittymään yhtään mihinkään järkevään. Punkassa rötväys ja musiikin kuuntelu + karkkipussi, parasta koko palveluksen aikana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös