Aikamoisia herkkuperseitä täällä, kun leireille on pitänyt työntää mukaan sata kiloa karkkia ja muuta paskaa. Kyllä niillä annoksilla siellä pärjää ja jää vitusti ylikin mitä spadet vääntävät, viikon pärjää kyllä ilman karkin mussutustakin. Makkarat ym. saa vielä suoraan vielä muoniksesta mukaan, joten eipä niistä tarvi välittää. Ikinä en leireillä nälkää kokenut.
Loppusodan päivärytmikin oli yleensä;
- kipinämies (valvoja/ei pidetty kipinää) haki aamupalan korissa suoraan telttaan, josta pystyi aamupalailemaan silloin kuin huvitti
- vähän ennen lounasta alettiin heräilemään ja lähdettiin syömään
- sen jälkeen otettiin ruokatirsat
- pari tuntia yleistä perseilyä, jonka jälkeen päivällinen
- löhöilyä teltassa, jonka jälkeen peseytymään järveen
- iltapala mukaan telttaan
- nukkumaan
Intissä yleensä on niin väsynyt, että tuo nukkumismäärä ei ole edes ongelma. Kyllä silti jaksaa nukkua. Toki välillä tuon ohjelman rikkoi, joku sissihyökkäys vihollista päin, mutta nekin hoidettiin parin äijän ryhmissä. Kerran jouduin jopa päivystämään komentopaikalla.
Tärkeintä on ottaa leireille tupakkaa mukaan aivan helvetisti, koska jos sitä polttaa niin sitä menee niin perkeleesti, koska muutakaan tekemistä ei ole. Ja vaikkei polttaisi, niin joko alkaa polttamaan tai sitten se on ehdottomasti paras kauppavaluutta. Tupakka-askin myymällä jollekin, jolta on loppu on mittaamaton arvo.
Pinkasta ja kaapeista ei kannata stressata. Jos ei onnistu niin ei onnistu. Kyllä ne itseensä kyllästyneet alikessut katsoo sormien läpi. Loppupuolella sitä pinkkaakaan ei tarvitse enää tehdä, kun on jo niin tuttuja naamoja. Kaapissahan ne tetsarin pikkulaukut pitää olla rivissä alahyllyssä siten, että muuta alahyllyä ei nää. Lomareppu taisi olla ylähyllyssä siten, ettei sen taakse nää. Hyvää onnea, vaan taideteoksen teossa.