Molempi pahempi.
Luulisi (siis luulisi), että Ilves-toimiston väen ns. salassapitovelvollisuutta voisi pitää itsestäänselvyytenä. Näin ei kai kuitenkaan ole, jos/kun näistä pelaajahankinnoista vuotaa tietoa jotain salamyhkäistä reittiä toimiston seinien ulkopuolelle ennen kuin se olisi tarkoituksenmukaista.
Tänä kesänä Ilves on tehnyt kolme sellaista hankintaa, joita harvoin sattuu nimenomaan Ilveksen tai yleensäkään SM-liigaseuran kohdalle samana suvena. Meille on onnistuttu kalastelemaan ykkösmolari, -pakki ja -sentteri. Kaikkien näiden kolmen kohdalla olisi ollut mielestäni perusteltua järjestää jonkin sortin "kahvittelusessio" median edustajien kanssa. Toivonen ja Milman olisi julkistettu samalla kertaa ja nyt, ehkä koko liigan toistaiseksi kovimman värväyksen kohdalla, olisi ihan oma julkistamistilaisuus ollut paikallaan. Toki ainakin tässä jälkimmäisessä tilanteessa ongelmaksi olisi muodotunut pelaajan saaminen paikalle. Voisi olla vähän kolkkoa tuijotella jotain piirtoheittimen kuvaa tulevasta ykkössentteristä.
Tällaiset varsinaiset tiedotustilaisuudet ovat jääneet liigassa vähän vähemmälle viime vuosina. Yhtenä syynä on varmasti juuri tämä kirottu internet, jonka ansiosta/takia asiat, olivat ne tietoa tai huhuja, leviävät hetkessä jokaiseen talouteen. Tältä kesäsesongilta ei muistu mieleen kuin HIFK:n järjestämä tilausuus, jossa pöydän ääressä istui Kari Jalonen. Tosin mediahuomio oli taattu.
Jos asiaa ajattelee organisaation kannalta, niin kyllähän tuota huomiota mediassa tulee joka tapauksessa, tapahtuipa esim. uuden pelaajahankinnan julkitulo sitten virallisessa seuran järjestämässä tilaisuudessa tai netin kautta. Yleensä vielä tällainen herra Plattin kaltainen tapaus kerää sitä huomiota määrällisesti paljon enemmän ja pidemmän aikaa, kun asialla ensin spekuloidaan, sitten todetaan ja lopuksi vielä analysoidaan sitä.
Se, onko se saatu huomio ja sen ajoitus sitten juuri sitä, mitä itse organisaatio halusi, onkin sitten eri asia, mutta näin ne asiat näyttävät nykyään tapahtuvan. Toki aina vaikkapa Ilveksessä voidaan miettiä toimintapoja ja toimijoita sen suhteen, onko toimittu täsmälleen päämäärähakuisesti.