tää menee jo OT:ksi, mutta…
Nyt menee ulkomailla asuvan suomalaisen verotus ulkomaalla saaduista tuloista ja artistivero kirjoittajalla vähän ristiin. Alla lainaus niistä ehdoista, joilla voidaan katsoa rajalliseen verovelvollisuuteen tuon asumisen perusteella.
Ei mene. Samaan verosuunnittelun kategoriaan kuuluvat. Tästä on EU alueella harmonisointia koitettu saada aikaan.
Kiitos, mutta olen omalta osaltani oikeustieteiden osalta opintoni päättänyt (vaadittavaan määrään, en keskeyttänyt). Käy nyt kysymään vaikka joltain ammattilaiselta tuon kirjaimen ja hengen eroa.
No kysäisenpä
Minä: Kumpaa suomen oikeuskaaressa käsittelyjen ja päätösten yhteydessä noudatetaan, lain kirjainta vai henkeä?
Kihlakunnan tuomari pöydän vastapuolelta: lain kirjainta
Siinä sivussa voisit selvittää käsitteen ennakkotapaus, joita Suomen oikeuslähteet eivät virallisesti tunne.
ennakontapaus on tapaus, joka on käsitelty korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan halitunoikeuteen asti, ja josta on päätös. Tällaisessa keissessä samaa asiaa ei voida enää ajaa ylempiin oikeusasteisiin., vaan näissä alemmat oikeusasteet katsovat mitä korkeimmassa asteessa laita on tulkittu.
Suomessa keskeinen oikeuslähde on toki kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi
Toisin on common law –maissa, joissa ennakkotapauksilla on suuri merkitys. Tämä ei tarkoita etteikö niitä käytetä myös Suomessa.
Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on lisääntynyt. Ennakkotapaukset eivät ole toki samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki (ja tavanomainen oikeus). Kyse on silti korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksistä. KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut jo pitkään.
Korkeimmalla oikeudella ei suomessa ole valtuuksia tehdä ennakkopäätöksiä.
KKO muutettiin ennakkotapaustuomioistuimeksi vuonna 1979
Jos viittasit hallituksen perusteluilla hallituksen esitykseen, niin kotoinen oikeusjärjestyksemme on ehkä pikkuisen mutkikkaampi ja sisältää oletuksen erivahvuisista oikeuslähteistä, jotka eivät rajoitu tuohon edellä mainittuun.
niin? kuten kerroin, lisäksi siis tulkitaan komiteanmietinnöt ja hallituksen esitykset eduskunnalle (ns. esityöt ). Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain normeille. Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä perusteluissa
Verottajan käännetty todistustaakka on kyllä isolti legendaa. Tiettyjä oikeuksia verottajalla tietysti on, koska hommahan on käytännöllisesti katsoen mahdoton hoitaa ilman.
lueppa aikasi kuluksi: Ryynänen, Olli: Selvittämisvelvollisuus ja todistustaakka verotuksessa
Defensor Legis 2001
teen villin olettamuksen että joku on katsonut vähän liikaa televisiota.
Teen villin arvauksen, on jäänyt oikeustieteen perusteet (3ov) väliin
Kun viimeisessä perustuslain uudistuksessa (vai pitäisikö sanoa ensimmäisessä?) saatiin myös jonkunlainen velvoite eri oikeusasteille tulkita perustuslakia kaikissa päätöksissään, on mutkien vetäminen suoriksi "LAIN KIRJAINTA" kuvittelemalla edes tärkeimmäksi tekijäksi vähän yksioikoista.
Perustuslakiuudistuksen ratkaisut perustuslainmukaisuuden valvonnassa pohjautuivat edelleen ennakolliseen valvontaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Uudessa perustuslaissa säädetty tuomioistuinten mahdollisuus lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvontaan yksittäisissä oikeustapauksissa ainakin toistaiseksi on jäänyt tuomioistuimissa hyvin vähäiseksi. Täämä siksi että perustuslaissa 106 §:n vaatimus ristiriidan (perustuslain kanssa) ”ilmeisyydestä”, nostaa tuomioistuimen tulkintakynnyksen liian korkeaksi, joten sitä ei tehdä.
Siksi, esim Vihreät on ehdottanut, että perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan selkeyttämiseksi perustuslain 106 §:stä on syytä poistaa vaatimus ristiriidan ilmeisyydestä.
Lakikeskustelua voidaan jatkaa yleisen keskustelu puolella tarvittaessa.