Ilves 2007-08

[Artsi]

Olisiko ollut? Sitä ei taideta koskaan saada kunnolla tietää, koska homma sössittiin osittain viime kaudella. Nyt yritetään korjata mitä voidaan ja osataan.
Kyllähän tilanne olisi toisenlainen, jos Sandell, Korhonen ja Huhtala pelaisivat tällä kaudella lähtökohtasesti kolmessa ensimmäisessä kentässä ja Lehtivuori kahdessa ensimmäisessä parissa. Ja se olisi kaiketi ollut mahdollista, jos viime kaudella olisi reenattu, eikä vaan palauteltu, ja että peliaikaa olisi ollut enemmän kuin 2-3 minuuttia peliä kohden.
Tällä kaudella olisi sitten ollut mahdollista ajaa Antosta, Palosta, J-M Järvistä, Mattilaa, Savolaista ja Snellmania sisään. Nyt näiden pelaajien peliaika liigassa tulee olemaan vähissä, eikä osa pelaajista enää edes ole Ilveksen organisaatiossa.

No lisää lahjakkuuksia on tulossa.

Paljon kertoo jatkossa myös se, mihin rooleihin joukkueissaan nousevat nämä muualle muuttaneet. Jos esim. Järvinen ei saa "loistavasti pelaajia kehittävässä" HPK:ssa merkittävää ja kehittävää roolia, niin vika saattaa olla meidän ylisuurissa odotuksissa näiden pelaajien suhteen, eikä pelkästään huonosti hoidetussa sisäänajossa.

 

[Ragulin]

Paljon kertoo jatkossa myös se, mihin rooleihin joukkueissaan nousevat nämä muualle muuttaneet. Jos esim. Järvinen ei saa "loistavasti pelaajia kehittävässä" HPK:ssa merkittävää ja kehittävää roolia, niin vika saattaa olla meidän ylisuurissa odotuksissa näiden pelaajien suhteen, eikä pelkästään huonosti hoidetussa sisäänajossa.

Ei Järvinen tällä kaudella isoa roolia saakkaan, eikä Palola. Eikä se, että nämä pelaajat siirtyivät muihin seuroihin, tarkoita sitä, että heidän kehityksensä olisi uusissa seuroissa positiivisempaa kuin se olisi ollut Ilvekseen jäädessä. Se että ilves sössiii, ei tarkoita väistämättömästi sitä, että joku toinen osaa tehdä sen paremmin. Näitä asioitahan me emme koskaan saa kuitenkaan tietää.

Mitä tulee Järvisen lahjakkuuteen, niin olihan hän tärkeimpiä ellei tärkein kenttäpelaaja Suomen alle 18-vuotiaiden joukkueessa, kun Suomi sai toissa vuonna yllätyshopean. Tärkein pelaajahan oli maalivahti Riku Helenius.

Totta kai nuorisomaajoukkueen tähdestä tai runkopelaajasta on vielä pitkä matka liigapelaajaksi. Ilveksen tasoisella organisaatiolla ei vain olisi varaa hukata turhaan (huonon toiminnan vuoksi) yhtään tämänkaltaista lahjakkuutta.

Viime vuonna nuorten kehitys pysähtyi puutteellisen valmennuksen vuoksi. Nyt korjausliikkeenä jouduttiin käyttämään ulkomaalaispaikka asennepelaajaan ja tilantekijään. Tämä ei tarkoita, että Malmström olisi huono pelaaja. Jos nuorten sisäänajo olisi jatkunut viime vuonna yhtä menestyksekkäästi kuin Elorannan ja Pajuojan aikana, niin meillä voisi olla nyt Kanteen sijasta ulkomaalainen kolmos-nelospakki.

Mutta toivottavasti virheistä opitaan, ja tilanne tosiaan muuttuu tämän kauden aikana, ja liiga-akatemiakin porskuttaa muuallakin kuin paperilla.

 

[PJx]

Kahden viime kauden aikana olisi pitänyt tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden ansiosta nyt oltaisiin rauhallisesti ajamassa kasikasien terävintä kärkeä liigajoukkueeseen.

Olen aidosti kiinnostunut näkemyksestäsi, miten tällainen projekti pitäisi toteuttaa pienillä resursseilla vaarantamatta liiga-joukkueen menestystä. (Sanotaan nyt vaikka joukkueessa XX, ettei "henkilöityisi" liikaa Ilvekseen)

Mielessä pyörii muutama eri joukkueiden vastaavan suuntainen projekti. Harvassa niistä on kai onnistuttu tavoitteiden mukaisesti.

 

[Ragulin]

Ilmeisesti tämä kommentti on osoitettu minulle, mutta hudiksi menee pahemman kerran. En ole väittänyt (enkä ole huomannut kenenkään muunkaan väittäneen), että Ilves olisi onnistunut hyvin nuorten sisäänajamisessa. Sitävastoin olen tällä palstalla useasti moittinut Ilvestä linjattomuudesta ja haparoinnista toimintansa tällä sektorilla.

Puutuin Hiitelän perusteettomaan väitteeseen, jonka mukaan 87-ikäluokka olisi jo "hukattu". Se väite ei pidä paikkaansa - tarkasteli asiaa sitten miltä kantilta tahansa. Kyse ei edes ole mielipideasiasta, vaan kiistattomasta faktasta. Kyseinen ikäluokka on kaikesta haparoinnista ja linjattomuudesta huolimatta saatu hyödynnettyä poikkeuksellisen hyvin. Se voidaan laskea poikien oman lahjakkuuden, hyvän säkän tai jonkin muun tekijän ansioksi, mutta tulos ei siitä muutu.

Ikäluokkaa 1988 puolestaan ei ole saatu hyödynnettyä vielä lainkaan, ja suurena uhkakuvana näkyykin skenaario, jossa tämä erittäin lahjakas porukka hukataan organisaation osaamattomuuteen ja kyvyttömyyteen. Kahden viime kauden aikana olisi pitänyt tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden ansiosta nyt oltaisiin rauhallisesti ajamassa kasikasien terävintä kärkeä liigajoukkueeseen. Nyt ollaan kuitenkin kaukana tällaisesta tilanteesta, eikä asian korjautuminen lähitulevaisuudessa näytä todennäköiseltä.

Ei ole tarkoitettu suoranaisesti sinulle, eikä mene hudiksi yleisesti ottaen. Kyllä näitä nuorten taitojen ja potentiaalin vähättelijöitä palstalla on aika lailla. En minäkään usko, että Sandell, Korhonen ja Mattila olisivat pelaajina menneen talven lumia. Päinvastoin, nuoriahan he ovat. Mutta he eivät ole ensi kaudella niin valmiita liigapelaajia kuin he olisivat voineet olla, jos heille olisi ollut tarjolla viime kaudella muutakin kuin tupenpurentaa ja palauttavia harjoituksia. Tästähän me ollaan yhtä mieltä?

Ymmärsin Hiitelän tarkoittaneen, että jolleivat asiat Ilveksessä muutu, niin nämäkin nuoret lahjakkuudet etsivät nostetta uralleen muualta. Tässä mielessä kyseiset pelaajat saattavat olla Ilveksen kannalta ehkä menetetyt.

Sinun näkökulmasi lähti pelaajista ja heidän tulevaisuudestaan, Hiitelän Ilveksen organisaation tekemisestä ja tulevaisuudesta. Olisikohan ristiriitaa ollut ollenkaan olemassa, jollei kirjoituksen pessimismi olisi iskenyt kuin tuhannen volttia. Tässä vaiheessa kautta, kun pitäisi valaa uskoa Ilveksen mahdollisuuksiin, mennään kirjoittamaan noin vastuuttomasti....

Ilveksellä on nyt moni asia yhden kortin varassa, eli menestyksen. Ainoastaan menestys tällä kaudella voi palauttaa uskon organisaation osaamiseen. Sen edellytyksenä on valmentajakysymyksen periaatteellinen selvittäminen jo nyt. (Jatkaako Pietilä, ja jollei jatka, niin kuka tulee tilalle. Voihan olla että tämä on jo hoidettu rasti). Tilanteen selkiyttäminen ja kriisin välttäminen edellyttää lisäksi jatkosopimuksia tärkeimpien uraansa jatkavien pelaajien kanssa jo lokakuussa.

 

[Raymond Pearl]

Jos tässä tilanteessa Korhonen, Mattila, Sandell ja Lehtivuori jäävät vähälle peliajalle vielä tänäkin vuonna, on katastrofin ainekset ilmassa, sillä näiden pelaajien pitäisi olla silloin jo selviä runkopelaajia.

Määrittele katastrofi.

Itse toteaisin kyynisesti, jos omista kasvateistamme ei nousisikaan tulevaisuuden vastuunkantajia, olisi se paha menetys ja imagotappio varsinkin P&I:lle, mutta ei varsinainen katastrofi. Siirtokorvausten poistumisen jälkeen voi aggressiivisella toisten töiden hedelmien värväyksellä paikata omaa osaamattomuuttaan. Läpimurron kynnyksellä olevat kaverit hakeutuvat usein ensisijaisesti isomman roolin ja peliajan perässä, mutta valmennuksenkin on toki oltava houkuttelevaa.

Kokemus on lisäksi osoittanut, että seuran perseennäytön jälkeenkin asiat on sovittavissa ja kaverit haluavat palata kotikonnuilleen (Salmela). Aika parantaa monesti haavat ja ehkäpä Järvisen ja Palolankin paluu vielä nähdään, jos ruoho ei osoittaudukaan vihreämmäksi aidan toisella puolella.

Ragulinille totean, että en ole ainakaan omalta osaltani puolustanut P&I:n toimivuutta, vaan todennut (kuten HN jo mainitsti), että 1987-vuonna äitinsä römpsästä kurkanneita kavereita saatiin poikkeuksellisen paljon hyödynnettyä jo todella nuoressa iässä - mahdollisesti P&I:stä huolimatta.

 

[Ragulin]

Määrittele katastrofi.

Itse toteaisin kyynisesti, jos omista kasvateistamme ei nousisikaan tulevaisuuden vastuunkantajia, olisi se paha menetys ja imagotappio varsinkin P&I:lle, mutta ei varsinainen katastrofi. Siirtokorvausten poistumisen jälkeen voi aggressiivisella toisten töiden hedelmien värväyksellä paikata omaa osaamattomuuttaan. Läpimurron kynnyksellä olevat kaverit hakeutuvat usein ensisijaisesti isomman roolin ja peliajan perässä, mutta valmennuksenkin on toki oltava houkuttelevaa.

Kokemus on lisäksi osoittanut, että seuran perseennäytön jälkeenkin asiat on sovittavissa ja kaverit haluavat palata kotikonnuilleen (Salmela). Aika parantaa monesti haavat ja ehkäpä Järvisen ja Palolankin paluu vielä nähdään, jos ruoho ei osoittaudukaan vihreämmäksi aidan toisella puolella.

Ragulinille totean, että en ole ainakaan omalta osaltani puolustanut P&I:n toimivuutta, vaan todennut (kuten HN jo mainitsti), että 1987-vuonna äitinsä römpsästä kurkanneita kavereita saatiin poikkeuksellisen paljon hyödynnettyä jo todella nuoressa iässä - mahdollisesti P&I:stä huolimatta.

Katastrofi olisi sijat 11-14, joka saattaisi olla tulossa kaudella 2008-2009, jos valmentaja ja lähes puolet joukkueesta vaihtuvat.

Pitäähän ne muualtakin ostetut lahjakkuudet ajaa sisään. He ovat lisäksi kalliimpia kuin omat kasvatit, joiden kanssa on tehty hyvissä ajnoin pitkä sopimus. Toki täsmähankintoja on helpompi tehdä. On toki mahdollista, että Järvinen ja Palola jossain vaiheessa palaavatkin, mutta silloin heidän palveluksensa maksavat jotain aivan muuta, edellyttäen, että läpimurto SM-liigatasolla on tehty. Muussa tapauksessa heidän takaisin ottamisensa 22-vuotiaana on kyseenalaista.

Käsittääkseni Poika ja Ilves onnistui noinkin hyvin Pertun ja Tuukan ikäryhmässään poikkeuksellisen lahjakkuuden ja A-junioreiden hyvän valmennuksen vuoksi. Eli vähän niin kuin "puolihuolimattomasti".

 

[PJx]

Totta kai tällainen toimintatapa vaatisi panostamista nuorten pelaajien oheisharjoitteluun ja valmennukseen varsinaisen joukkueharjoittelun ulkopuolella. Näin varmistettaisiin se, että pienissä rooleissa ja pelaavan kokoonpanon ulkopuolella olevat nuoretkin kehittyisivät koko ajan. Yhteistyö jonkin Mestis-joukkueen kanssa olisi myös tärkeä osa toimintatapaa.

Juuri tämä on se osa-alue, joka on käsittääkseni se villakoiran ydin, enkä oikein ole ymmärtänyt kuinka tämän voisi konkreettisesti hoitaa tyylikkäästi. Jos pojat treenaavat (edustus)joukkueen kanssa, niin silloin jämäminuuteille jäävät eivät saa oikean tyyppistä harjoittelua. Jos he eivät treenaa joukkueen kanssa, niin kuuluvatko he joukkueeseen?

Perusasetelma on, että siinä joukkueessa jossa pelaat niin myös reenaat. Tilanteen ongelmallisuus kärjistyy junnu-maalivahdeilla: joukkue tarvitsee n. 3 maalivahtia treenien hyvään läpiviemiseen, mutta pelipaikkoja on 1-2. Ei näitä jämä-minuuteille jääviä voi oikein siirtää muihin joukkueisiin pelaamaan, sillä silloin omat maalivahdit jäisivät ilman minuutteja. Kenttäpelaajilla tilanne ei ole aivan yhtä kärjistynyt, mutta kuitenkin.

Eli lyhyesti: miten hoidetaan A:n ja edustuksen välimaastossa roikkuvien poikien treenaaminen/pelaaminen? Mestis voisi olla ratkaisu, mutta silloin menetetään ote poikien treenaamiseen. Selkeä reservi/farmi-joukkue systeemi, jossa liiga-joukkue ottaisi ison osan valmennusvastuusta?

Joukkueenrakennuksessa lähdettäisiin siitä, että tärkeimmät pelipaikat täytetään ensin. Järjestyksessä ykkösmolari, ykkössentteri, ykköspakki, ykkösketjun laiturit, toinen johtava pakki, jne.

Tästä asiasta en voisi olla enempää samaa mieltä.

 

[Raymond Pearl]

Sopiva normaalivauhti voisi olla kaksi uutta nuorta 26 sopimuspelaajan joukkoon per vuosi. Poikkeuksellisen lahjakkaiden tai heikkojen ikäluokkien kohdalla määrää tietysti vaihdeltaisiin tilanteen mukaan.

Ilveksen kaltaisella juniorituotannolla tämä tarkoittaisi kaikesta (kehityssuunnitelmista ja Mestis-peluutuksista) huolimatta erittäin tiukkaa priorisointia ja riskinottoa useiden pelaajien osalta. Lisäksi poistuman pitäisi aina kohdistua niille pelipaikoille, joille on myös tulijoita eli yhtälössä on monta muuttujaa. Tämä on yksi syy, miksi täsmähankinnat ovat monen joukkueen valinta.

Jos esimerkiksi 1987 ikäluokka olisi ajettu sisään viime vuonna paremmin ja Huhtala, Mattila, Sandell ja Korhonen miehittäisivät vakiokokoonpanon paikat, eivätkä Palola ja Järvinen olisi vaihtaneet maisemaa, olisiko Ilveksessä ollut tälle kaudelle yhtään sen paremmin muita kuin jämäroolin sisäänajopaikkoja kasikasien hyökkääjille, kun kärkkymässä ovat lisäksi Antonen, Snellman, Pellinen, Tuominen jne.? Jos tässäkin olisi onnistuttu, olisiko seuraava ja sitä seuraava ikäluokka tehnyt omat johtopäätöksensä ja esimerkiksi Roppo vaihtanut maisemaa? Joonas Raskilla ja Toni Rajalallakin lienee odotuksissa liigapaikka jo 18-19-vuotiaina. Lindgrenin ja Raskin kaltainen "positiivinen poistumakaan" (pari pelaajaa NHL:ään per vuosi) ei ole realistinen odotusarvo.

Sisäänajoprosessi ykkös-kakkosketjuun ei tapahdu yhdessä kaudessa kuin poikkeuksellisten lahjakkuuksien kohdalla ja tällöinkin pitää onnettaren olla mukana. Huippulahjakkuuksien osaltakin tämä saattaa viedä vuosia, kuten mm. Joensuun tai Lehterän esimerkki on osoittanut. Nuorten pelaajien kehityksen kannalta on myös olennaista se, että he uskaltavat käyttää vahvuuksiaan ja parhaiten tämä onnistuu kokeneempien rinnalla. Huippupelaaja-statuksella liikkuvia vahvistuksiakaan on vaikea houkutella joukkueeseen, jos runko koostuu pääosin 19-21-vuotiaista kavereista, eikä kovinkaan mittavia menestysodotuksia voi asettaa pelkkien junnujen ja muutaman ulkomaalaisen varaan. Mehän monesti samanaikaisesti haikailemme vielä paluumuuttajien perään ja monihan olisi halunnut Ilveksen hankkivan takaisin esimerkiksi Ossi Pellisen.

Toisin sanoen: helppoa tämä ei missään nimessä ole ja Akatemian tehokas toiminta vaatii muutakin kuin oto-toimintaa ja kauniita puheita. Jokaisen pelaajan potentiaalin tunnistus on avainasemassa ja tätä vasten on rakennettava urapolku, johon liittyy kullekin sopiva kehitysportaikko. Panostus on kohdistuttava niihin, joilla on parhaat edellytykset nousta huipulle ja joiltakin on vain ymmärrettävä katkaista napanuora. Toinen edellytys on se, että myös joistakin kokeneista ja uskollisistakin Ilveksistä on osattava irrottaa tasaisin väliajoin, vaikka se varmasti kirvoittaisi kovaakin kritiikkiä. Paluumuuttajiinkin suhtautuminen on oltava kriittisempää, vaikka se tylyltä kuulostaakin.

 

[Tarinankertoja]

En tykkää projekteista, koska projekti on aina jotain väliaikaista. Mieluummin puhuisin vaikka toimintamallista - omasta Ilvesläisestä tavasta rakentaa ja kehittää joukkuetta. Visiossani kyse olisi nimenomaan jatkuvasta, pysyvästä tavasta toimia.
.

Asian ytimessä

Tässä törmätään vaan sellaiseen asiaan, kuin resurssipula. Akatemian johtoon tulee ihmisiä, joiden pitää hoitaa asiaa OTO:na, eli oman toimen ohessa. Ei se, että määritellään toimintamalleja ja tehtäviä tarkoita sitä, että resurssit niiden hoitamiseen kasvaisivat. Käy itse asiassa päinvastoin, jos lisäresursseja ei hankita. Eli Suomeksi, ei palkata lisähenkilökuntaa.

Lisääntyvät tehtävät mutta ei lisähenkilökuntaa, tarkoittaa joko sitä, että alkuperäiset toimenkuvat on niin ”löysiä” että niihin on varaa ympätä lisävelvoitteita ja töitä, tai sitä että oletetaan vaan että tekijät venyvät. Kummasakin tapauksessa ollaan metsässä.

Jos toimintamalleja muutetaan niin, että toiminnassa on lisätyötä, tarvitsee tuo työ tekijänsä, henkilöresurssin. Ja tämmöistä ei Ilvekseen ole hankittu. Budjetin menopuolelle on otettava rohkeasti myös vakiohenkilökuntaa, jos jonkin näköisä ”akatemiotia” tms. halutaan oikeasti pysytä pyörittämään.

Ihan perus lainalaisuuksia missä tahansa yritystoiminnassa, henkilöstöresurssin tulee olla riittävä, tai homma jää ”juosten kustuksi”. Ja siitä P&I:ssä pitkälti oli kyse, ja siitä näyttää Akatemiassakin olevan kyse. Toimintamalli luodaan, ja oletetaan että jo olemassa oleva henkilöstö tekee sen lisätöinä samalla tuloksella kuin varsinaisen. Not gonna work

 

[PJx]

Akatemia/ ryhmät a-d alkaa näyttämään jossain määrin reservijoukkueen kaltaiselta. Tästä herää kysymys, pitäisikö myös reservijoukkueelle järjestää pelejä poikien kehityksen varmistamiseksi. Itse näkisin, että jos tälle linjalle lähdettäisiin, pelejä pitäisi olla siinä 10-20.

Tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen: riittäisikö tämä porukka saamaan aikaan pelikykyisen joukkueen ilman, että liiga-miehistön ja/tai A-junnujen toimintaa häirittäisiin liikaa. Missä puitteissa pelit järjestettäisiin: reservijoukkueet vastakkain vai esim. Suomi-sarja?

 

[Ragulin]

Mä en näe pelaavaa reservijoukkuetta kovin tarpeelliseksi, vaan uskon, että tälle ylimääräistä treeniä vetävälle "kehitysryhmälle" olisi saatavissa tarpeeksi pelitilaisuuksia hyödyntämällä järkevästi A-junnujoukkuetta, nuorisomaajoukkueita ja Mestis-yhteistyötä. Ehkä tarvetta palvelisi farmisopimuksen sijaan paremmin tiivis yhteistyö parin-kolmen sopivan Mestis-joukkueen kanssa. Täytyy muistaa, että "kehitysryhmän" vaihtuvuus olisi kauden aikana melko suurta ja iso osa ryhmän mukana treenaavista jätkistä olisi mukana vain lyhyen jakson kerrallaan.

Juuri näin. Sitä paitsi harva mestisjoukkue haluaa varsinaiseksi farmijoukkueeksi, koska sellainen tuo liikaa ennustamattomuutta myös heidän toimintaansa. Olisi ollut hienoa, jos esimerkiksi Antti Savolaisen tapauksessa Ilves ja Savolainen olisivat tehneet 3-4 vuoden sopimuksen, jonka ensimmäinen kausi kuluu armeijassa ja Hokissa. Sitten seuraavana vuonna kesäharjoituksiin ja mittaamaan taso, jonka jälkeen olisi voinut miettiä, mikä olisi pelaajan kehityksessä seuraava askel.

Voihan olla että tällaista on tarjottukin, mutta pelaajalle ei ole kelvannut. Mene ja tiedä. Viime keväisen tilanteen valossa tilanne näytti muotoutuneen kuitenkin enemmän ajolähdöksi.

 

[PJx]

Reservijoukkuesysteemi olisi kallis, eikä siksi kai realismia. Mestis yhteistyön kautta ote poikiin menetettäisiin aina useiksi viikoiksi, sillä en usko, että Mestis-seurat voisivat tarjota lyhyillä komennuksilla ainakaan vastuullista pelipaikkaa. Nuorisomaajoukkueesta on iso vaara pudota ilman peliminuutteja muualta ja liian opportunistinen liikenne "reservin" ja A:n välillä ei varmasti tekisi hyvää A:n joukkueelle.

Näistä syistä johtuen pitäisin kaikkia osapuolia palvelevan peli/treenisysteemin kehittämistä haasteellisena. Itse asiassa itse en näe A-ikäisille pojille juuri muuta mahdollisuutta kuin joko pelaamisen A:ssa tai sitten sekä A:ssa että edustuksessa (ajoittain?). Siinä vaarana on loppuun palaminen ja ylirasitus. Vaikea nähdä miten muuten riittävä määrä pelejä ja treenejä pelaavien joukkueen kassa saataisiin aikaan.

Sinänsä farmi-joukkue systeemiä en pidä pelaajien kehittämisen kannalta optimaalisena, sillä prioriteetit farmin puolella ovat toiset kuin perusjoukkueessa.

 

[ranger]

Niin paljon kuin tasokkaasta keskustelusta pidänkin ja niin paljon kuin tässä ketjussa kirjoitetuille, lukemattomille fantastisille kirjoituksille arvoa annankin, niin joskus tekisi mieli tokaista, että vittu mitä paskanjauhantaa.

Tapahtuisikin joskus jotain.


Ranger

 

[Kunto]

Perhana olin jo luvannut itselleni, että olen tästä jo tarpeeksi kirjoittanut, mutta ... taas mennään.

Ensinnäkin veljet hyvät. Keskustelunne on hyvätasoista, mutta se ei johda mihinkään. Eli Ilveksen ongelma on se, että Ilves Hockeyn omistaa yksinvaltiaasti henkilö muutaman tuhannen kilometrin päässä ja onpa vettäkin välissä jokunen litra. Tällä hienolla ex-närpiöläisellä, joka aikoinaan pelasti Ilveksen liigakiekkoilun, on täällä kotimaassamme pari luottohenkilöä, joihin tämä ex-närpiöläinen luottaa. Ydinongelma on: Tämä tilanne ei tule muuttumaan, vaikka me ilvesläiset kuinka väittelesimme, ehdottelisimme, vakuuttelisimme, itkisimme ja potkisimme. Meillä tai muutamilla kovan luokan tamperelaisilla jääkiekkovaikuttajilla ei ole näillä näkymin ainuttakaan keinoa vaikuttaa asoiden muutoksiin. Ilves pysyy manhattinalaisena. Kuvittele, että olet ostanut itsellesi krikettijoukkueen Intiasta ja sinulla on pari luottohenkilöä Intiassa. Punjabin seudun fanit käyvät kuumana, mutta sinä luotat kaverisi Amirin ja Rashimin vainuun.

Olen jo kyllästymiseen asti vouhottanut strategian merkityksestä. Nykyisen johdon aikakaudella PI-projekti oli jo ties kuinka mones julkaistu strategia, joka vain julkaistiin, eikä sitä juuri sen jälkeen ajateltu. Tai jos ajateltiin, niin esimerkiksi molemmat päävalmentajavalinnat sotivat tätä valittua strategiaa vastaan. Enkä tällä tarkoita, että Sakke tai Piri olisivat huonoja valmentajia.

Joku kyseli oliko näissä 15-20 ikäluokkansa maajoukkuemiehestä mihinkään. Kaksi ykköskierroksen varausta oli odotetusti kansainvälistä huipputasoa ja pari kolmannen kierroksen varausta lähes samalla tasolla. Joukkokadon jälkeen riveissä on vieläkin pari hyökkääjää, jotka pitivät pari kautta takaperin Lehterän ja Enlundin tapaisia kavereita lähinnä syöttöseininä olleessaan samalla puolella ja vastakkain joutuessaan keiloina. Tosin Ilves Hockeyn tehovalmennukseen päästyään erot supistuivat dramaattisesti. Joka ei valmennuksen tehokkuuteen usko, niin lupaan hänelle tehdä valmennusohjelman, jolla tähdätään läpäisemään Tukholman Maraton 2008 hieman reilu 12 tuntiin.

Eli lyhyesti: miten hoidetaan A:n ja edustuksen välimaastossa roikkuvien poikien treenaaminen/pelaaminen?

Sain tänään kunnian kuulla välikäden kautta Aravirran näkemyksen Pelsujen vastaavasta projektista. Aravirta kertoi siitä, kuinka heillä on tarkka järjestelmä nuorten pelaajien sisäänajoksi.Rajamailla olevat pelaajat ovat aamupäivän harjoituksen Pelikaanin kanssa, iltapäivän harjoittelun HeKin kanssa ja pidemmän pelijakson HeKin käytössä. Jos tämä optio ei toimi, niin sitten yhteistyö pelaa oman A:n kanssa. Joka tapauksessa jokaisella lupaukselle katsotuksi nuorelle taataan A) riittävän tehokasta harjoitusta B) riittävästi peliaikaa C) vastuullisia rooleja. Pienessä hiljaisuudessa muutamasta Lahden lupauksesta on kehittynyt jo 30-35 tehopinnan miehiä.

Mutta keskustelumme on siinäkin mielessä turhaa, että PI on enemmän tai vähemmän unohdettu strategia. Eipa siitä juuri sisäisissäkään keskusteluissa tarinoida. Nyt edetään toisella mallilla ja kukaan meistä ei arvostele Ilvestä, jos joukkue nappaa kevään päätteeksi sen mitalin tai hyvän sijoituksen. Ei vaikka riveissä olisi joukkueellinen pieniä miehiä Kiinasta.

Ja lopuksi HN:n innoittamana lyhennelmä Ipan SWOT tulevalle kaudelle:

Strengths:
- kokemus
- tasainen kalusto, leveämpi materiaali
- Toni Koivisto (ja Mike Bishai)
- roolitus
- ehjä kesäjakso (pelaajat ehjinä ja joukkue kasassa poikkeuksellisen aikaisin)
- Sakari Pietilä version 2.0

Weaknesses:
- hidas pelitempo?
- viivapeloite puuttuu
- liian tasainen materiaali
- rightraitrallallaa
- Hyökkäyksessä liikaa kokemusta, pakistossa liian vähän?
- yv-pelaaminen (toivottavasti saadaan käännettyä vahvuudeksi)
- Sakari Pietilä dos-version

Opportunities:
- helpohko sarjanavaus (pelit 1-5) eli satsaus alkuun ja isoilla pisteillä kohti vaikeita kierroksia 6-10. Loistavalla startilla ja itseluottamuksella kaatamaan suosikkeja. Hyvä startti kantaa pitkälle.
- päivitetty Sakke saa porukan liikkeelle ja yv:n kuntoon liiga-avaukseen mennessä

Threats:
- helppo sarja-avaus munitaan ja tappiot niskassa pahoille kierroksille, tällöin 10 pelin jälkeen voi olla viiva kaukana.
- Proffasta on tullut hajamielinen
- Budjettieurot käytettiin melko tasaisesti neljään ketjuun. Viime kaudella pelattiin runsaasti ylivoimaa, eikä nelosta juuri kentällä näkynyt. Onko riittäviä yv-experttejä?

SWOT:iin on paljonkin lisättävissä, mutta nuo tulivat päällimmäisenä mieleen. Kuten huomasitte esiintyy Sakke niissä kaikissa. Mielestäni poikkeuksellisen paljon kasaantuu Saken harteille. Joukkue oli valmis ja melko ehjä tähän saakka (loukkaantumisten vuoksi tulee muutoksia?). Paljon on siis kiinni siitä, kuinka Sakke sai porukan reenaamaan ja henkisesti yhteen.

SWOT 2008-2009 Threats: 6-8 avainhyökkääjää siirtyy muualle keväällä 2008.

Muistakaa, että tarkoituksenani ei ollut heittää enää bensaa tähän junnukeskusteluun. Unohdetaan se keskustelu, se on myöhäistä. Tämän viestin ydinkohtana on se, että on aivan sama mitä me Ilveksen kannattajat kirjoittelemme tai pohdimme. Meillä ei ole vaikutusvaltaa Ilves Hockey Oy:n asioihin. Sitä orkesteria tullaan johtamaan samalla tavalla, niin kauan kuin suitset kantaa yli valtameren. Se ei muuksi muutu. Meidän vain tulee toivoa satunnaisia onnistumisia.

 

[ranger]

Onko siis näin maksavana asiakkaana täysin vailla ensikäden tietoa ymmärrettävä niin, että Ilvestä pyörittää ummikko yksinvaltias ilman vastinedollareita?

Eli vähän kuin saisi appivanhemmat muttei söpöä emäntää?


Hyvältä näyttää.



Ranger

 

[Tarinankertoja]

Tämän viestin ydinkohtana on se, että on aivan sama mitä me Ilveksen kannattajat kirjoittelemme tai pohdimme. Meillä ei ole vaikutusvaltaa Ilves Hockey Oy:n asioihin. Sitä orkesteria tullaan johtamaan samalla tavalla, niin kauan kuin suitset kantaa yli valtameren. Se ei muuksi muutu. Meidän vain tulee toivoa satunnaisia onnistumisia.

ööö . . krhm. tuota. . Olemme keskustelupalstalla internetein suomalaisella jääkiekkosivustolla. Jos jollakulla on harhaluuloja siitä, että keskustelupalstoille kirjoittamalla voi vaikutta asioihin, niin hmm. Ikävä särkeä lumous, mutta ei voi. Nämä ovat keskustelupalstoja, eli viihdettä, eli jatkoaika sille itse hallissa tapahtuvalle viihteelle, jota me kulutamme.

En näe mitään pointtia olla keskustelemasta ”asiasta” jos siihen ei voi vaikuttaa, sillä ei kait se nyt kenenkään motiivi tällä ole keskustella = Yrittää vaikuttaa konkreettisesti? Eiköhän se tapahdu vähän muita keinoja käyttäen, joten . .

kirjoittakaamme ja analysoikaamme, sitä vartenhan nämä palstat on. Täyttävät sitä kiekkoviihteen reaalimaaliman aukkoa, jonka haluamme jääkiekolla, ja nimenomaan Ilvesläisellä sellaisella, täyttää.


Vois sen ajan näinkin käyttää satunnaisia onnistumisia odotellessa . . .

 

[Kunto]

kirjoittakaamme ja analysoikaamme, sitä vartenhan nämä palstat on. Täyttävät sitä kiekkoviihteen reaalimaaliman aukkoa, jonka haluamme jääkiekolla, ja nimenomaan Ilvesläisellä sellaisella, täyttää.

Juu anteeksi. Piti kyllä viestin loppuun pistää, että onhan kesksutelu kuitenkin hauskinta mitä voi internetin ääressä tehdä housut jalassa.

Halusin vain lopettaa ainakin omat päiväuneni siitä, kun joskus kirjoitetaan, että tämä ja tämä hyvä ehdotus pitäisi saada vietyä eteenpäin päättäjille.

 

[Raymond Pearl]

Lyhyt setti paskanjauhantaa vielä aiheesta, toveri jääkärin pyynnöstä.

Järjestelmälliseen omien kasvattien tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuva toimintatapa tarkoittaisi siis myös sitä, että entistä suurempi joukko poikia tippuisi pois jo ennen liigaringin portteja.

Aivan. Joukosta on poimittava ne, joilla on kykyjä nousta johtaviin rooleihin, mutta myös ne, jotka ovat liigassa jämähtäneet rivimiehiksi, on karsittava isomman potentiaalin omaavien kandidaattien tieltä pois. Tässä valossa viime vuosien hankinnoista esimerkiksi Darzins, Petriläinen ja Tuomanen ovat olleet omituisia.

Joukkokadon jälkeen riveissä on vieläkin pari hyökkääjää, jotka pitivät pari kautta takaperin Lehterän ja Enlundin tapaisia kavereita lähinnä syöttöseininä olleessaan samalla puolella ja vastakkain joutuessaan keiloina.

Nuoret kaverit etenevät eri vauhtia kehityskaarellaan ja vaatii rautaista ammattitaitoa ja kokemusta tunnistaa kunkin pelaajan kehityskaaren lakipiste ja aikajänne, jolla se voidaan saavuttaa. Laadukas valmennus vaikuttaa luonnollisesti eroja tasoittaen, mutta silläkään ei voida täysin paikata luontaisista ominaisuuksista johtuvia eroja.


Ajatushan on toki kaunis. Ongelmana on, että menestyäkin pitäisi sekä kentällä että taloudellisesti. Kasvatustyöhön panostaminen laajamittaisesti ei useinkaan konkretisoidu mitaleina.

Voi siis kysyä, onko Ilveksen missio olla menestyvä jääkiekkojoukkue (prio 1), joka ohessa kasvattaa laadukkaasti pelaajia (prio 2) vai ensisijaisesti kasvattajaseura, joka sen ohessa pyrkii mahdollisimman hyvään menestykseen?

 

[ranger]

voin vakuuttaa, että hän ei elämässään janoa mitään niin paljon kuin jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voittamista Ilveksen kanssa. Hän uskoo vahvasti siihen, että nykyinen tapa vastuuttaa organisaatio - toimisto (asiantuntijat) tekee ja hallitus (luottomiehet) valvoo - on oikea.

Eipä tästä sinänsä minkäänlaisia epäilyksiä ollut missään vaiheessa. Edellisen kirjoitukseni viesti säilynee silti ennallaan.

On tämäkin muuten risti, ajautua nyt sydänverellään kannattamaan Tampereen Ilvestä ja Die Mannschaftia yhtä aikaa. Harvoin sitä vastaavanlaisesta äärimmäisyydestä toiseen joutuu painimaan, huippuammattimaisuuden ja amatöörien puuhastelun välillä.


Ranger

 

[Dirty deed]

Eli vähän kuin saisi appivanhemmat muttei söpöä emäntää?

Oiva vertaus. Putosin.

Kovin kiemuriaisilta vaikuttavat kuviot olevan Ilveksen ympärillä ja niin kai vähän aina on olleetkin. Keittäjät vaihtuu, mutta soppa tuntuu pysyvän samana.

Ehkä jonain päivänä. Meidän kevät. "Now i can die in peace"

 

[puuntakaa]

Sain tänään kunnian kuulla välikäden kautta Aravirran näkemyksen Pelsujen vastaavasta projektista. Aravirta kertoi siitä, kuinka heillä on tarkka järjestelmä nuorten pelaajien sisäänajoksi.Rajamailla olevat pelaajat ovat aamupäivän harjoituksen Pelikaanin kanssa, iltapäivän harjoittelun HeKin kanssa ja pidemmän pelijakson HeKin käytössä. Jos tämä optio ei toimi, niin sitten yhteistyö pelaa oman A:n kanssa. Joka tapauksessa jokaisella lupaukselle katsotuksi nuorelle taataan A) riittävän tehokasta harjoitusta B) riittävästi peliaikaa C) vastuullisia rooleja. Pienessä hiljaisuudessa muutamasta Lahden lupauksesta on kehittynyt jo 30-35 tehopinnan miehiä.

Pakko käyttää tätä lainausta aasinsiltana aiheeseen joka on itsessä aiheuttanut eniten kipinöintiä viime aikoina. Nimittäin juuri yllämainittu herra on juuri se The Män jonka haluaisin nähdä Ilveksessä tämän kauden jälkeen. Pietilähän on mitä ilmeisimmin ns väliaikainen ratkaisu ja jos Hra Aravirran saisi Ilveksen peräsimeen, niin menestystä ehkä saattaisi osua Ilveksenkin kohdalle.

 

[Kunto]

Nuoret kaverit etenevät eri vauhtia kehityskaarellaan ja vaatii rautaista ammattitaitoa ja kokemusta tunnistaa kunkin pelaajan kehityskaaren lakipiste ja aikajänne, jolla se voidaan saavuttaa. Laadukas valmennus vaikuttaa luonnollisesti eroja tasoittaen, mutta silläkään ei voida täysin paikata luontaisista ominaisuuksista johtuvia eroja.


Ajatushan on toki kaunis. Ongelmana on, että menestyäkin pitäisi sekä kentällä että taloudellisesti. Kasvatustyöhön panostaminen laajamittaisesti ei useinkaan konkretisoidu mitaleina.

Voi siis kysyä, onko Ilveksen missio olla menestyvä jääkiekkojoukkue (prio 1), joka ohessa kasvattaa laadukkaasti pelaajia (prio 2) vai ensisijaisesti kasvattajaseura, joka sen ohessa pyrkii mahdollisimman hyvään menestykseen?

Mennään kerta kiellon päälle, vaikka aloitin tästä jo pari vuotta sitten. Olin silloin sitä mieltä, että A: Ilves ei pysty ostamaan kultajoukkuetta ja B: Meillä on tulossa poikkeuksellisen lahjakkaita kavereita paljon ikäluokissa 87-91. Organisaation suurin helmi taitaa tulla 93:ssa.

Olin tyytyväinen, kun Ilveksen johto valitsi strategiakseen PI:n. Luulin, että seuraavasta päivästä alkaen Ilveksen vastuuhenkilöt istuvat pöydän ääreen vuoroin keskenään ja vuoroin poikien kanssa. Keskinäisissä keskusteluissa faktoina olisi ollut se, että poikia on peräti 15-20 maajoukkuetasolla, toisaalta sisältä oli tieto, ettei poikien harjoitusruuvia oltu vielä edes laitettu kovin kireälle, poikien pelityyli oli tiedossa ja kartoittaa, keiden päävalmentajien tyyli ja ajatusmalli olisi lähinnä valittua PI:tä. Odotin myös, että jokaiselle pelaajalle laaditaan etenemismalli eli tyyliin, mitä Ilves pystyy tekemään, jotta Joonas Lehtivuori tai Jarkko Näppilä kykenee pelaamaan ykkösparissa kaudella 2009-2010.

Mistä en julistuksessa tykännyt oli rummutus, että tällä mallilla kaudella 2007-2008 otetaan mitali. Itse toivoin, kuten HN edellä mainitsi, pysyvää toimintamallia, jonka avulla Ilves palautettaisiin pysyvästi kärkeen. Realistisempi aikakausi olisi ollut jossain kaudesta 2009-2010 alkaen tai kautta myöhemmin. Olisin ollut valmis uhraamaan kauden 2005-2006 ja viime kauden Ilveksen suurmenestykset. Ja olisin ollut valmis jaksamaan vieläkin 1-2 menestykseltään hiljaista kautta, tosin nousuvoittoista. Vuonna 2009 meillä olisi saattanut olla jo monta hyvin sisäänajettua ja erityisesti hyvän valmennuksen saanutta 20-22 vuotiasta pelaajaa. Tämän jälkeen olisi helpottanut huomattavasti eli olisi ollut useita parhaassa peli-iässä olevia ja edelleen hyvä nuoria tulokkaita.

Kärpät teki tästä menestysmallin ja Pelicans tekee sitä pienessä mittakaavassa. Isoja julistamatta he ovat ajaneet sisään kasivitosia ratkaisijoiksi asti ja kasiseiskoja on tulossa.

Nyt täällä osa kyselee, ettei Ilves ole kasvatuslaitos ja eikä sillä voi menestyä. Minustakaan ei kasvatusvaiheessa voida menestyä, mutta ydinkysymys on se, että miksi Ilveksen johto valitsi tulevaisuuden strategiakseen Poika ja Ilveksen? Mikä oli Ilvesjohdon visio keväällä 2005, kun he julkaisivat tämän projektin ja menestymistavoitteen. Eikös se saa heidät hassuun valoon, jos he nyt toteavat, etteivät omat nuoret olleetkaan lahjakkaita. .. Tosin eräs kiekkotietäjä sanoi heille, että kenessä on vika, jos ei saa Ferraria kulkemaan lujaa.

Menneet on menneitä. Me kaikki osaamme tuomita menneet ja todeta virheet.
Yrittäkäämme keskustella, miten tästä. Eli jos tiedossa on, että kevään päätteeksi Ilves menettää 6-8 avainhyökkääjää. Mitä sinä tekisit tässä tapauksessa? Minkä strategian valitsisit?

 

[Artsi]

Menee jo vuodella ohi aiheen, mutta pakko jatkaa edellisistä viesteistä.

HN tuossa kertoikin hyvin mitä pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen kauden loppumista. Sopimuksen alaiset pelaajathan ovat nyt:

Leinonen

Tukio-Kantee
Kuukka-Lehtivuori

Järvinen-Sandel-Männikkö
Anttonen-Pellinen-Snellman

Kuten HN sanoi, niin hyökkäykseen tarvitaan ensimmäiseksi vahvistusta, sillä puolustukseen on omista saatavilla kuitenkin nykyisistä jo pari paria. Maalivahtirintamallakaan ei ole mitään hoppua, ennen kuin Metsolan paluuasiat varmistuvat.

Nykyisistä pelaajista olisin puolustukseen tarjoamassa jatkopestiä ainakin Niemelle ja Jääskeläiselle. Silloinhan puolustus olisi Kanteeta lukuun ottamatta oman kylän poikia. Hyökkäysosastolla Koiviston jatko olisi erittäin tärkeää, mutta vaara on suuri, että Koivisto ei ensi kaudella Suomessa pelaa. Määttäsen jatko olisi myös välttämätöntä ja hyvin todennäköistäkin, mikäli paikat vaan kestävät. Mattilaa ei myöskään saisi missään tapauksessa hukata. Marko Anttilan tilanne on mielenkiintoinen, sillä hyvät harjoituspelit pitää saada jatkettua myös hyväksi liigakaudeksi. Jos onnistuu, niin jatkoa myös hänelle.

Paljon jää kuitenkin vielä näiden tulevien ulkolaisten kontolle ja siksi Bishain kanssa pitäisi koittaa saada hyvissä ajoin jatkosopimus. Wernerin jatkosta en vielä näiden pelien perusteella osaa sanoa mitään.

 

[Kunto]

Pyrkisin kaikin keinoin signaamaan talven aikana kolme tai neljä kotimaista, 22-27 -vuotiasta SM-liigahyökkääjää pitkillä sopimuksilla. Sellaisia kavereita, jotka ovat jo antaneet hyviä näyttöjä pääsarjassa ja pystyvät sopivissa olosuhteissa nousemaan avainpelaajiksi, mutta eivät vielä kuuluu liigapelaajien kalleimpaan kategoriaan. Esimerkkeinä sopivista nimistä mainittakoot vaikkapa Joonas Vihko (HPK), Ilari Filppula (JYP), Tomi Mustonen (Kärpät), Petri Lammassaari (Lukko), Jesse Saarinen ja Tuomas Santavuori (Pelicans), Jarkko A. Immonen ja Ville Snellman (SaiPa) sekä Tuomas Suominen (TPS).

Hyvä! Tuosta listasta varsinkin Petri Lammassaaresta olen ollut jo toista kautta poikkeuksellisen kiinnostunut. Right, taitava, äärimmäisen urheilullinen ja vahva kuin härkä (penkiltä 2,1 kertaa oma paino, onnistuuko muilta liigapelaajilta?). Aravirta tänne (ei taida olla pienintäkään saumaa) ja mukana vielä Saarinen&Santavuori.

Lisäksi Bishai pidettävä tyytyväisenä ja jos lähipäivinä näyttää siltä, niin nimi paperiin. Ja Koivistolle tyhjän oloinen, jos Suomi-niin-Ipa-jatkopaperi.

Eli neljä paikkaa täytetty, kuuleeko Manhattan?

 

[Mortal]

Ja Ilveksen vetovoimalla kotimaisten profiilipelaajien hankkiminen onnistuu helposti ! Suorastaan surkeaa mikäli Takojankadulla ei näin helpossa hommassa onnistuta.

Tuskin näiden pelaajien potentiaalia huomataan muualla, joten varmaahan rekrytointi on kun ollaan ajoissa liikkeellä.

Kesken kauden rekrytointia helpottaa se, että tulevan kauden valmennus on auki, eipähän kukaan tyrmää Ilvestä ainakaan valmentajan perusteella.