Tarinankertoja kirjoitti:
Kuukausittainen kahdenkeskinen juttutuokio valmentajan kanssa a15 min = 2h. + raportin kirjoittaminen jokaisesta, leikitään optimistisesti valmiille lomakkeelle toiset 15min = 2h + valmiin lomakkeen teko toimiston tytöltä 8h kertaluontoisesti (0,7h/kk). Tiedostojen/lomakkeiden kopioinnit asianosasille ja arkistointi, 1 h/kk. Valmentajien ja muiden tarkkailijoiden keskinäinen palaveri kerta kk, käsitellään nämä 8 pelaajaa a 15 min = 2h x 6 ihmistä (UTJ, A valkku, B valkku, Liiga Valkku, 2 tarkkailijaa) = 12h/kk. Pöytäkirja ja pelaajakorttein päivitys toimistontytöltä 2h/kk.
Itse asiassa suuri osa tälläistä työtä tehtiin aikoinaan jo F-junnujen kanssa eli valmentaja kävi pelaajien kanssa henkilökohtaiset keskustelut ja ne kirjattiin ylös lomakkeelle jne. Tietokannatkin on ollut käytössä jo pitkään, mutta niitä ei ole osattu hyödyntää. Palkkana oli muuten kausikortti. Näiden keskustelujen lisäksi 100-160 harjoitusta kaudessa. Ajaa muutama tuhat kilometriä ja puhua useita tunteja puhelimeen...
Tarinankertoja kirjoitti:
Lisäharjoituskerta näille Akatemia prospekteille 1 kerta vko. 1,5h valkuille + Liigavalkku mukana + huoltaja = 6h/vko = 24h/kk. Kokouskutsujen ja aikataulujen sovittaminen toimiston immeiseltä 1 h/kk. Jäävuoro tätä varten lisähintana.
Tuota kuinka usein käyt katsomassa aamuharjoituksia? Siellähän on monesti 4-5 nuorta innokasta poikaa ja pari veskaa tyhjällä jäällä. Mitä voidaan tehdä Ipan osalta? Laittaa esimerkiksi kakkosvalmentajan sopimukseen pykälä
kissankokoisin kirjaimin, että kahvion sijaan sinä olet jäällä näissä reeneissä. Laadit harjoitteen pojille ja nuo harjoitteet vedetään ohjatusti jäältä - ei kahviosta käsin. Jos yhteistyöseuraa ei ole, noille jäille kutsutaan liigassa 0-7 minuutin peliaikaa pyörittävät ja lupaavimmat A-junnut. Sinne saadaan helpostikin kymmenen nuorta, jolloin jo pienpeliharjoitteetkin onnistuvat. Kustannustasolla pyöritään nykyiseen verrattuna edelleen samoissa. Kakkosvalmentaja säästää hieman kahvikuluissa, mutta utj. voi vaikka pari kertaa viikossa puolestaan uhrata nuo kahvikulut valvoessaan, että homma tehdään oikein ja voipa vuoron päätteeksi vaikka vaihtaa käytävällä pelaajan tai kahden kanssa hieman kuulumisia.
Tarinankertoja kirjoitti:
Entäpä sitten, kun tarvitsisi tehdä jotain enemmän jollekin prospektille Hankkia se Mestissoppari jne? Äkkiä meillä on jo puolikas miestyökuukausi koossa, ja ilman että kukaan vielä hoitaa asian koordinointia ja järjestelyjä ja kanna vastuuta että asiat tehdään ja tapahtuu.
No nyt tullaan jo hieman työläämpään kohtaan. Itse jouduin tahtomattani muutamaksi tunniksi tälläisiin tehtäviin. Siis erittäin pintapuolisesti. Minuun otti yhteyttä eräs nuori pelaaja, joka osan viime kautta kiekkoili liigajoukkueemme mukana. Elettiin heinäkuun loppua ja pelaaja soitti minulle, että Ipasta ei odotetusti kuulunut mitään ja pari Mestis-seuraa on kysellyt. Itse kerroin tälle kaverille, että mielestäni hänen kehityksensä kannalta Ruotsin aladivarit ovat hänelle paras paikka. Soittelin vielä parille kaveria viimeksi valmentaneelle ja he olivat samaa mieltä. Nuorukainen soitti uudestaan ja kysyi voisinko auttaa häntä. Sanoin, etten ole vuosiin ollut kiekossa mukana, mutta katsotaan. Soitin pari puhelua ja sain parissa tunnissa selville, kenellä Suomessa on pätevin tieto ja kontaktit Ruotsin alasarjoihin. Eräs Vaasassa liigaa pelannut kaveri uhrasi aikaansa ja otti kontaktia useisiin ruotsalaisiin seuroihin. Lisäksi hieman kartoitettiin Ranskan divaria. Ranskasta olisi paikka löytynyt heti, mutta itse kehotin pelaajaa tuota välttämään, koska hänen kehitykselle se ei ollut paras paikka. Valitettavasti Ruotsin alasarjojen kanssa oltiin liian myöhään liikkeellä, sillä heinäkuu-elokuu on siellä hiljaista. Uusi viritys on lokakuulle ja muutama seura pyysi ottamaan yhteyttä ensi keväänä.
Onko tällä tapauksella mitään opetusta? No minulle se maksoi muutaman euron. Pelaaja teki lopulta sopimuksen Suomen mestikseen (toivottavasti optiolla lokakuussa Ruotsiin, jos mahdollista). Jälkeenpäin ajattelin, että olisipa ollut pelaajalle hieno juttu, jos vaikka Ipasta, joku toimihenkilö olisi heti huhtikuussa sanonut, että kuules liigapaikkaa ei ole näkyvissä ja mielestämme kehityksesi kannalta Ruotsin Allsvenskan olisi sinulle mahtava paikka. Otapa jo huomenna yhteyttä tähän Vaasan kaveriin. Voin vaikka ensin soittaa sille ja sanoa, että meiltä ottaa hyvä kaveri sinuun huomenna yhteyden. Kaveri on erittäin kiekollinen ja tarvitsisi ensi kaudella runsaasti peliaikaa. Tähänkin tosin olisi kulunut muutama euro ja ystävällinen sana. Kauden aikana olisi voinut hurjastella kuluja jopa niin, että soittaisi kaverille pari kertaa (tällöin tulee tosin ulkomaanpuhelukustannus) ja pyytäisi, että käypä vaikka jutulla joulutauolla tai tule käymään jääreeneissä heti kauden jälkeen. Katsotaan mitä Ruotsin vuosi on tuonut tullessaan. Pelaajalle olisi jäänyt Ilveksestä hurjasti parempi mielikuvakin. Voihan olla, että jonakin päivänä tämä kaveri on kokenut Miikka Männikkömäisen kehityksen.
Itse asiassa jatkoajatuksenani tuli jopa mieleen sekin, ettei olisi yhtään hullumpaa, kun pyydettäisiin ex-Ipan pelaajia kartoittamaan muutama hyvä Allsvenskanseura ja 1 divisioonaseura. Meillä on liuta pelaajia, jotka kiekkoilivat siellä aikoinaan ja jopa joitakin tälläkin hetkellä. Jopa utj. kiekkoili aikoinaan siellä päin. Monet Ruotsalaiset I divisioona joukkueet hoitavat asiansa paljon ammattimaisemmin kuin suomalaiset Mestis-joukkueet.
Tarinankertoja kirjoitti:
Onko toisiaan A., B ja Liiga -valkun, UTJ:n ja toimistoihmisten työnkuva niin löysä, että sinne voi ympätä lisätöitä ilman muiden töiden viivästymistä tai kärsimistä?
Minun täytyy vastakysymyksenä kysyä, että mitä sitten kuuluu UTJ:n, 4 liigajoukkueen valmentajan, 2 A-junnuvalmentajan jne toimenkuvaan, jos ei sinne saa mahtumaan jääkiekkopelaajien kehitystä eteenpäin vievää toimintaa ja suunnittelua? Jos tässä on vaikka 7 työmiestä ja viikkotunteja on 40. Niin siitä tulee jo 280 jääkiekon eteen tehtyä työtuntia. Vuodessa vaikka 1700 työtuntia per mies eli 11 900 tuntia. Ja kun otetaan huomioon, ettei jääkiekkopelaajia ja harjoitusohjelmia keksitty samalla hetkellä kuin PI-potkaistiin käyntiin, vaan Ilveskin on tätä harrastanut jo 75 vuotta, niin tuntimääräksi tulee jo iso luku. Yksi vertailukohta on se, että Vova teki pitkälti yksin suurimman osan tästä Akatemiaksi kutsutusta hommasta ja isä Jursi vieläkin enemmän. ... ja lisätään vielä, että Rauli Uramakaan ei jää tästä kauaksi.
Sanotaan nyt vielä sekin, että minäkin tein OTO:n (eli oman firman) ohella parhaana (tai pahimpana) vuotena Ilvekselle reilu 1500 tuntia työtä. Sain palkaksi kaksi kausikorttia (riviltä 6 kaarre) ja 2000 markkaa (sai myös vaihtaa verkkareiksi). Ja olin vain yksi monista...
En vieläkään näe ydinfyysikon tarvetta ... Enkä halua tästä kinata, koska menneet on menneitä ... Toivottavasti en kuulostanut ylimieliseltä...