Ilveksen pelitapa ja ketjuviritykset kaudella 2012–2013

[Mr. Smith]

Kai Kantola "ykkösen" keskellä on jotain, mitä en ymmärrä edes tässä taloustilanteessa. Näin ei voi olla kun Tappara astelee tänään vastaan.

Miksei voi olla? Jos kerran Kantola pelasi kaikki harkkamatsit ykkösen keskellä niin tuskin häntä nyt sitten kauden alussa siirretään nelosen laitaan. Ja harkkamatseissa Kantola oli toisena Ilveksen maali- ja pistepörssissä

Marjamäki - Kantola - Sointu
Korhonen - Kangasniemi - Kivimäki
Huhtala / Nikkilä - Kokkala - Keränen
Välimaa - Kuronen - Bendzius / Kokkonen

Toki Huhtalan paikka voi vaihtua, mutta Teemu teki harkkamatseissa tehot 2+1, joilla pitäisi tuo kolmosen paikka kyllä saavuttaa. Nelosessa sitten vaikeampi sanoa pelaako Bendzius nelosen laidassa vai joku muu. Niinimäen mahdollinen pelaaminen laittaa sitten ketjut vähän uusiksi.

 

[George Parros]

Avauspelin ketjut ovat ilmiselvät:

Marjamäki-Kantola-Sointu
Korhonen-Kangasniemi-Kivimäki
Huhtala-Kokkala-Keränen
Välimaa-Kuronen-Kokkonen

Ilman viime hetken sairastumisia noilla mennään.

 

[Kaukosäädin]

Välimaa-Kuronen-Kokkonen

Muuten hyvä mutta nelosvitja on Välimaa Kuronen Nikkilä.

 

[Edustaja]

Voisiko joku ekat kaksi peliä nähnyt selventää mitä Ilves yrittää tehdä siellä kentällä? Jos tilanne on se, että kiekko yritetään jotenkin saada punaselle, jotta voidaan lakaista se välittömästi päätyyn, niin tämä on viimeinen kausi liigassa vähään aikaan. Kaupunginosien junnuvalmentajatkin osaavat pelata tuollaisen muinaistaktiikan pois. Pelkällä tsemppikiekolla ei pärjää nykyliigassa vaikka Mälkiä saikin sillä pronssia joskus satavuotta sitten.

Kommentit Ilveksen pelistä ovat tällaisia:

Jos nyt puhutaan ihan suoraan, niin Ilves oli paljon huonompi mitä odotin. Oli tiedossa, että materiaali on heikko ja tilanne muutenkin mikä se on mutta ei helvetti tuollaisella pelillä voi lähteä kauteen. Jätkät juoksevat kiekon perässä ympäri kenttää ja ovat joka paikassa aivan hukassa. Hyökkäyspeliä ei ole lainkaan.
Ilveksellä ei ole pelillistä tavoitetta, se pyörii selviytymässä kaukalossa. Hyökkäyspelissä ei ole sitten yhtään mitään juonta, ei mitään toistuvia asioita. Yksi tekee yhtä ja toinen toista. Voin kuvitella, että penkillä huudetaan töitä ja tahtoa sun muuta hölynpölyä, kun peli "ei kulje".

Ilveksestä mieleen jäi parhaiten sekasortoisuus. Avauksia oli varmasti harjoiteltu, mutta hyökkäyksissä kukaan ei tuntunut tietävän mitä tehdä. Ei tuolla hyökkäysmateriaalilla ja pelikirjalla paljoa tulla maaleja tällä kaudella tekemään.

Ilveksen peli aika sekaisin ja pelissä ei ollut havaittavissa mitään kunnollista suunnitelmaa vaan enemmän roiskittiin ja kuljeteltiin kiekkoa.

Ilves oli todella vaisu, jopas kävi vähän sääliksi. Onko edes olemassa mitään pelisuunnitelmaa, niin älytöntö räiskimistä ja sekoilua peli Ipalta oli.

 

[Artsi]

Voisiko joku ekat kaksi peliä nähnyt selventää mitä Ilves yrittää tehdä siellä kentällä? Jos tilanne on se, että kiekko yritetään jotenkin saada punaselle, jotta voidaan lakaista se välittömästi päätyyn, niin tämä on viimeinen kausi liigassa vähään aikaan. Kaupunginosien junnuvalmentajatkin osaavat pelata tuollaisen muinaistaktiikan pois. Pelkällä tsemppikiekolla ei pärjää nykyliigassa vaikka Mälkiä saikin sillä pronssia joskus satavuotta sitten.

Olen molemmat pelit nähnyt paikan päällä ja tuo kuvauksesi on väärä. Ilves vie kiekon alueelle paljon paremmin kuin vuosi sitten. Kuten toisessa ketjussa olikin puhe, niin siellä ei vaan niitä syöttöjä enää saada kohdilleen ja pelin levittäminen ei onnistu. Sekä Tappara, että HPK ovat näissä peleissä harrastaneet enemmän päätykiekkoja ja HPK myös roiskaisuja omalta alueelta keskikentälle sattumanvaraisesti.

 

[Tarinankertoja]

Sekä Tappara, että HPK ovat näissä peleissä harrastaneet enemmän päätykiekkoja ja HPK myös roiskaisuja omalta alueelta keskikentälle sattumanvaraisesti.

Missäs peleissä sää oot ollu? Tappara pelissä Ilves roiskas punaviivalta päätyyn n. 10 kertaa pelitilanteessa, Tappara ei kertakaan (alivoimia lukuun ottamatta). Tappara vaihtoi aina niin, että palautettiin alas, Ilves niin, että roiskaistiin punaselta päätyyn.

Avauksissa käyteltiin kahdelta viimekaudelta tuttua kimmokekiekko laidan kautta keskialueelle, kun Tappara syötti keskelle ja lähti rintamana liikkeelle. Kerho oli lähes yhtä huono mekin mutta heillä ei laita-avauksia nähty ja kun kikat loppu, eivät yrittäneet nostaa kiekkoa alueelle yksittäisen pelaajan voimin jalalla, kuten Ilves teki toistuvasti. Yksi kerrallaan ja päätyyn, laitapaini ja maalipaikka vaihdon loppuun väsyneelle miehelle…


Joskus pitäny palstaläppänä "kävisi peleissä", mutta ehkä se pitäs muuttaa muotoon, "kattele sitä peliä"

 

[Artsi]

Missäs peleissä sää oot ollu? Tappara pelissä Ilves roiskas punaviivalta päätyyn n. 10 kertaa pelitilanteessa, Tappara ei kertakaan (alivoimia lukuun ottamatta). Tappara vaihtoi aina niin, että palautettiin alas, Ilves niin, että roiskaistiin punaselta päätyyn.

Avauksissa käyteltiin kahdelta viimekaudelta tuttua kimmokekiekko laidan kautta keskialueelle, kun Tappara syötti keskelle ja lähti rintamana liikkeelle. Kerho oli lähes yhtä huono mekin mutta heillä ei laita-avauksia nähty ja kun kikat loppu, eivät yrittäneet nostaa kiekkoa alueelle yksittäisen pelaajan voimin jalalla, kuten Ilves teki toistuvasti. Yksi kerrallaan ja päätyyn, laitapaini ja maalipaikka vaihdon loppuun väsyneelle miehelle…


Joskus pitäny palstaläppänä "kävisi peleissä", mutta ehkä se pitäs muuttaa muotoon, "kattele sitä peliä"

Olen ollut molemmissa Ilveksen tämän kauden SM-liigapeleissä ja katsomonut niitä melko korkealta (E-katsomo), mistä näkee pelin laaja-alaisesti.

Tappara-pelissä avauksissa käytettiin erittäin paljon ekassa erässä "viistosyöttöä" laidassa vauhdissa olevalle kaverille, mikä toimikin ensimmäisessä erässä hyvin ja kiekko saatiin hyvin alueelle. Toisessa erässä 0-2 maalin jälkeen peli sekosi ja syötöt alkoivat menemään minne sattui. Siinä vaiheessa tuli jonkin verran noita päätykiekkoja.

Lähes aina kun Ilveksen pakit alkoivat omassa päässä syöttelemään, niin tuli karmeita kiekon menetyksiä Tapparan aktiivisen karvauksen vuoksi.

HPK heitteli muuten ottelussa puolen tusinaa "kaaripalloja" keskialueelle ja kerran sellainen osui video-kuutioonkin. Tuo ei minusta ole kovin järjestelmällistä hyökkäämistä.

 

[Infamous]

HPK heitteli muuten ottelussa puolen tusinaa "kaaripalloja" keskialueelle ja kerran sellainen osui video-kuutioonkin. Tuo ei minusta ole kovin järjestelmällistä hyökkäämistä.

HPK olikin tänään huono. Sillä ei kuitenkaan voi selitellä Ilveksen surkeutta, pikemminkin päinvastoin. Tänään Ilveksen pelissä ei ollut päätä eikä häntää. Tosiaan kuten sanottua, kaikki vähäiset paikat tuli puolivahingossa yksilösuoritusten tai kerhon virheiden seurauksena. Mitään järjestelmällisyyttä ei meidän hyökkäyspelaamisessa näkynyt, ja se on varsin huolestuttavaa.

Tällä hetkellä tuleva talvi vaikuttaa todella synkältä.

 

[HekeK]

Omalla tavallaan erikoista, että omaa surkeutta jotenkin voidaan hyväksyä vastustajan surkeudella. Kyllä sen pitäisi olla juurin toisin. Omaa surkeutta pitäisi kritisoida entistä enemmän, jos onnistuu häviämään surkeasti pelaavalle vastustajalle.

Oli sitten miten oli, ei ole mulle koskaan avautunut tämä yltiöpositiivisten maailmankatsomus.

 

[Ben_D]

Kerho oli surkea....tokassa erässä. Muuten pelasi suht pirteästi ja teki just sen mitä tarvi. Varsinkin komannen erän alussa meininki oli se, että tää homma hoidetaan nyt ja niin he tekivätkin.

Ekassa ja kolmannessa erässä ei Ilveksellä ollut paljoo saumaa, koska ei ole mitään pelisuunnitelmaa. Jalat liikkuu kyllä, mutta kun syötöissä ei ole päätä eikä häntää. Useamman kerran onnistuivat antamaan jopa oman pään pakki-pakin tai alaspäin palautuksen minne sattuu, vaikka kärki karvaajaa ei ollut lähistölläkään. Syötöt menevät luistimiin, alin ukko kompastuu kiekkoon jne.

Kun saisivat edes tollaset pienet asiat kuntoon niin vois alkaa tapahtuun. Ei sen syötönkään tarvi mennä kun 10cm perseelleen niin vastustaja on jo iholla.

 

[Mr Pond]

Jossakin haastattelussa Raipe kertoi, että lähdetään pelaamaan puolustuksen kautta ja välttämään virheitä. Mielestäni tämä on aivan väärä lähtökohta ja johtaa nimenomaan roiskimiseen ja helppoihin virheisiin, kun pelaajan pelirohkeus häviää ja aletaan pelaamaan varman päälle. Raimo Summanen kirjoitti aikanaan kirjassaan siitä miten tärkeää on, että kentällä ei pidä pelätä, vaan virheitä saa tehdä, mutta omat virheet pitää tunnustaa ja virheistä pitää oppia. Nyt hiukan näyttää siltä, että etenkin puolustajat pelkäävät tekevänsä virheitä ja se paradoksaalisesti vain lisää virheiden määrää. Kahden pelin perusteella näyttää siltä, että osalta pelaajista on pelihuumori kadoksissa ja esimerkiksi Koistinen, jonka pitäisi näyttää mallia nuoremmille on pahasti pihalla etenkin oman pään puolustuspelissä.

Peli olisi varmasti huomattavasti parempaa, jos HN:n mainitsemat perusasiat saataisiin kuntoon, eikä aikaa kuluisi virheiden paikkailuun. Toki valittu pelitapa on minunkin mielestäni väärä ja mielellään näkisin Ilveksen pelaavan kiekollisempaa peliä. Kuitenkin tällä hetkellä tilanne on se, että edes nykyistä pelitapaa ei pystytä toteuttamaan, koska perusasiat tökkivät. Sillä pakkohan joukkueella on jonkinlainen pelitapa olla olemassa, vaikka kahden pelin perusteella sellaista on vaikea havaita.

 

[Tarinankertoja]

”Mitä te siellä harjoituksissa teette?”

Komppaan edellistä siinä, että suurimmat ongelmat ovat toistaiseksi näyttäneet olevan toteutuksessa - tärkeitä "pieniä" perusasioita ei saada tehtyä kunnolla, mikä sekoittaa koko pelin. Järjestelmällisyyden sijaan peliä hallitsee virheiden paikkailu.

”Mitä te siellä harjoituksissa teette?”

Aikaan kun isäni valmensi futisjoukkuetta ja taas semmosen ottelun jälkeen, jossa juuri mikään ei ollut onnistunut, syötöt meni mihin sattu, miehet seilas väärissä paikoissa jne. kysyi katsomossa ollut teatteriohjaaja: ”Mitä te siellä harjoituksissa teette?”

Teatteriohjaajan oli vaikea käsittää, että joka päivä harjoiteltiin ja joskus jopa vuosia, mutta mitään ei tunnuttu oppivan. Teatteriohjaaja oli tottunut siihen, että 3kk harjoiteltuaan oli näytelmä valmis, jokainen tiesi mistä kulkea mihin, koska puhua ja mitä puhua. Ja näyttelijät ja tekniikka tekivät monia näytelmiä yhtä aikaa.

joten ”Mitä te siellä harjoituksissa teette?” Eikö siellä opetellakaan sitä miten joukkueen tulisi pelata, vai mitä siellä tehdään? Toki urheilussa elementtinä on aina myös vastustaja, mutta nyt kun Ilveksen peliä on viimevuosina katsellut, on tuo kysymys tullut mieleeni yhä uudestaan. ”Mitä ihmettä ne siellä harjoituksissa tekevät?”

Osa pelaajista on ollut tämän pelisysteemin harjoituksissa jo kolmatta vuotta, ja eivätkö he vieläkään osaa sitä?

 

[Tarinankertoja]

Viestisi pointtihan on erinomainen, sillä laatu harjoittelussa tuottaa laatua pelissä. Kaikki, mitä harjoituksissa tehdään, välittyy jollain tavalla ja tasolla peliin.

No, OT enivei..

Mikä voi tehdä jääkiekosta niin vaikeaa harjoiteltavaa, että monilla valmentajilla menee kausia ajaa pelisysteeminsä sisään? Suikkanen on toki poikkeus tässä, mutta yleensä se ottaa kauden kaksi, ennenkuin se alkaa toimimaan.. Miten se on mahdollista? Mitä siellä harjoituksissa tosiaan tehdään, jos noinkin yksinkertaisten asioiden opiskelussa menee vuosia... Jos nyt ajatellaan vaikka semmosta erittäin fyysistä lajia (jotta ei pääse sanoon, että tarttee kuntoakin ja voimaa harjoittaa), niin miten Helvetissä se Baletti raappii esityksen kasaan kolmessa kuukaudessa? Jokainen tietää paikkansa jokaisella sekunnilla ja on ao. paikassa toistuvasti jokaisessa esityksessä millisekuntien tarkkuudella.. miten ne oppii tämmöisen ”ryhmäliikunnan” 3kk mutta urheilija ei edes kolmessa vuodessa?

.. joo en odota vastuasta, sillä se joka siihen vastaa päässee Suikkaseksi Suikkasen paikalle

 

[Infamous]

Jos nyt ajatellaan vaikka semmosta erittäin fyysistä lajia (jotta ei pääse sanoon, että tarttee kuntoakin ja voimaa harjoittaa), niin miten Helvetissä se Baletti raappii esityksen kasaan kolmessa kuukaudessa? Jokainen tietää paikkansa jokaisella sekunnilla ja on ao. paikassa toistuvasti jokaisessa esityksessä millisekuntien tarkkuudella.. miten ne oppii tämmöisen ”ryhmäliikunnan” 3kk mutta urheilija ei edes kolmessa vuodessa?

Kaiken reiluuden nimissä baletti-esitys on aika paljon yksinkertaisempi harjoitella, koska siinä liikeradat pysyvät täsmälleen samoina, eikä "pelin" sisällä tarvitse reagoida ikäviin muuttujiin, jotka voidaan tässä nimetä vaikkapa vastustajiksi.

Sikäli ymmärrän pointtisi, ja hieman samaa ihmettelen... ei siellä susirajallakaan materiaaliltaan meitä kummoisempi joukkue ole, mutta silti vaan tuntuu toimivan joka kausi vähintäänkin siedettävästi. Tekemisessä on siis oltava jotain vikaa.

 

[Mr Pond]

Mun muistaakseni Raipe ei ole missään sanonut, että pyrittäisiin erityisesti välttämään virheitä. Puolustuksen kautta pelaamisesta hän on kyllä puhunut. Ymmärtääkseni koutsiduomme on painottanut joukkueelle nimenomaan sitä, että virheitä ei tarvitse pelätä, mutta jokaisen tulee sitoutua tekemään töitä ja auttamaan viisikkopuolustuksessa.

En valitettavasti muista missä haastattelussa Raipe noin kommentoi, mutta särähti silloin sen verran pahasti korvaan, että asia oli nimenomaan siten, että pyritään välttämään virheitä. Ilmeisesti en kuitenkaan ihan yksin ole muistikuvani kanssa, sillä myös J.Grönvall näköjään oli kommentoinut samaa asiaa eilen tuolla pelitapaketjussa.

Lisäksi Helmisen puheet siitä, että puolustuksessa pitää välttää virheitä ovat aivan pelkkää sanahelinää niin kauan kuin pelin rakenne on noin järkyttävässä kunnossa. Hänen ja Vesa Viitakosken tulee ymmärtää, että ne virheet ovat seuraus eivätkä syy.

Olen samaa mieltä siitä, että Ilveksen peli Tapparaa vastaan oli ensimmäisessä erässä ihan ok ja paikkoja tosiaan saatiin aikaan ja ainoastaan viimeistely ontui. Enemmän olen huolissani eilisestä pelistä, jossa Ilveksen peli oli aivan sekaisin ja Ilves sai luotua koko ottelun aikana ainoastaan pari kunnollista maalintekopaikkaa.

 

[Nwoke]

Ei sillä etteikö Ilveksen taktista köyhyyttä huomaisi muutenkin, niin kahdessa pelatussa pelissä on tullut muutama hyvä esimerkkitapaus, joka todellakin kertoo että kiekollinen peli ei ole joukkueen vahvuus.

Ilveksen pelaajalla on ollut kiekko oman päätyviivan takana ja lähes yksittäinen karvaaja on tullut ahdistamaan kiekollista pelaajaa. Kiekollisella pelaajalla on ollut hyvin aikaa katsoa mitä kiekon kanssa voisi tehdä ja Ilveksen toinen pakki on ollut täysin vapaana oman maalin edessä ja kiekollinen pelaaja näkee, että sille voisi hyvin syöttää koska muita karvaajia ei ole tulossa paineistamaan. No syöttö sitten tulee, niin tämä maalineduspelaaja on täysin kuutamolla, eikä osaa ollenkaan odottaa syöttöä ja helposti purettavissa oleva painetilanne ei raukea.

Väitän, että jokainen toinen liigajoukkue purkaa tämän paineen maalineduspelaajan kautta, koska näissä tilanteissa tilaa ja aikaa on todellakin ollut.

Mikä hauskinta, niin Raipe pelaajana purkaisi tämän paineen nimenomaa keskustan kautta, mutta valmentajaraipe haluaa ilmeisesti kiekon vain varmasti pois omalta alueelta, vaikka todellista hätää ei edes ole. Tai sitten vain Raipe näkee pelaajamateriaalin liian kädettömänä tämän kaltaisiin "riskisyöttöihin".

 

[Tarinankertoja]

Kaiken reiluuden nimissä baletti-esitys on aika paljon yksinkertaisempi harjoitella, koska siinä liikeradat pysyvät täsmälleen samoina, eikä "pelin" sisällä tarvitse reagoida ikäviin muuttujiin, jotka voidaan tässä nimetä vaikkapa vastustajiksi.

On, se yksi esitys, mutta kentällä tapahtuvia asioita varten voi harjoitella aina oman "esityksensä" ihan kuten ne tanssijat tekevät montaa roolia eri iltoina.

Kyllä, totta kai urheilussa on aina vastustaja, mutta en silti ymmärrä miten pelöitapaa täytyy harjoitella vuosia sen oppiakseen, en vain ymmärrä.

Suikkanenhan ei ole missään tapauksessa mikään "pelitapavalmentaja", vaan Johtaja. Hänellä on selvät, yksinkertaiset periaatteet, joiden mukaan peli rakentuu, mutta suurimman ja merkityksellisimmän työnsä mies tekee henkisellä puolella - motivoimalla, vaatimalla ja mahdollistamalla. Suikkanen osaa ottaa joukkueensa haltuun omalle kämmenelleen

No en tunne Suikkasta, mutta tuolta hänen joukkueensa nimenomaan eivät näytä. Ne näyttävät aina siltä, että jo muutaman kuukauden jälkeen kaikki pelaajat ovat samalla kartalla. Heillä on sama ajatus pelistä ja siitä mitä kentällä tehdään.

Ikään kuin heillä olisi se käsikirjoitus ulkoa opeteltuna. Sitoutumisesta on ihan puppua puhua ammattilaisurheilussa, sitouttaminen tulee rahan muodossa tilille. Amatöörejä täytyy motivoida toteuttamaan johtajan opetuksia ja ohjeita.

Mutta toki, siis isoin asia menestyvällä valmentajalla on taatusti motivointi ja johtamiskyvyt. Mutta nämä tulevat siis esiin siinä vaiheessa, kun on pelillisesti saman tason joukkueet vastakkain, ei ennen.

 

[Tarinankertoja]

Se, että pelitapaa pitäisi muka ajaa sisään vuositolkulla, on silkkaa puppua.

Näin kuitenkin monet huippuvalmentajat Suomessa aina silloin tällöin kertovat, viimeksi Kari Jalonen IFK valmennuksensa aikana (vasta kolmantena vuotena joukkue alkaa sisäistämään pelityylin ja toimimaan yhtenäisesti tms. oli lausunto, varmaan löytyy tältä sivustolta).

Ei pelitavan laatiminen ja opettaminen ole Raimo Helmisen ja Vesa Viitakosken suurin ja tärkein haaste Ilveksen valmentamisessa.

Ikävä kyllä näyttäs olevan. Vaikka kuinka olisi fyysisesti heikompi, tai henkisesti haperampi, niin tyhmempiä ne pelaajat eivät ole. Ne siis oppivat toteuttamaan asioita, jos niitä heille opetetaan.

Tässä tullaan juuri tuon kysymykseen ”mitä siä harjoituksissa tehdään?”. Jos aika mene kuntoharjoitteluun, niin ollaan väärässä sarjassa.

Ilveksen pelaajamateriaali koostuu voittopuolisesti raakileista, joista osalla on ihan oikeaa huippupotentiaaliakin, mutta joilla kaikilla on älyttömästi tekemistä ihan jokaisella osa-alueella tiellä huippu-urheilijaksi ja oikeaksi ammattilaiseksi.

Tällä kaudella.. mutta ilmiöhän ei ole tämänkautinen.. tai viimekautinen.. tai toissakautinen.. tai sitä edeltäväkautinekaan.. Selkeä pelitapa on puuttunut vuosia. Saken joukkueessa oli viimoisena selkeä pyrkimys pelitapaan, mutta se ei ollut kokosarjaa kantava pelitapa ja senkin pelikuri petti luvattoman usein.

Tyhmiä jätkä ei siis ole, sen osoitti Pajuoja viimekaudella kun hän muutti pelitapaa, ja kato, jätkä oppi sen lähes heti. Sitten palattiin tähän laidankautta roiskimiseen, jota siis ei tehdä, jos siihen valmentajat eitä ole ohjeistaneet.. Jos sitä pystyyn nopeasti haluaa pelata, niin kuinka vaikeaa se on opettaa niin, että on jokin tietty tapa tai kaksi, jolla omista lähdetään? Ei voi olla vaikeaa, se vaatii vaan toistoja.

joten ”mitä ihmettä siellä harjoituksissa oikein tehdään?”

 

[sekolust]

Näin kuitenkin monet huippuvalmentajat Suomessa aina silloin tällöin kertovat

Suikkanen nosti puolessa vuodessa täysin sekaisin olleen turkulaisryhmän pleijareihin mukaan. Seuraavana vuonna sitten tuli mestaruus, eikä paperilla joukkue kuitenkaan häikäissyt. Ensimmäisellä kaudella Lahdessa entinen liigajumbo pelasi mestaruudesta.

Menestys ei ole kiinni vain pelitavasta. Pelitapa on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta oleellisempaa on pystyä myymään oma pelitapa pelaajille, saada heidät antamaan kaikkensa joukkueen eteen ja saada heidät haluamaan eteenpäin uralla. Ainakin itse väitän, että pelitavan saa ajettua sisään muutamassa kuukaudessa JOS sen pystyy myymään pelaajille. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin melko samanlaisista liikeradoista ja ajoituksista: nuo kyllä oppii tyhmempikin pelaaja jos hänellä on halua toteuttaa pelitapaa.

Suikkasta miettiessä mulla on tullut mieleen sellainen ajatus, että hän olisi pelikurin osalta maan parhaita. Hänen joukkueissaan on pelattu juuri niin kuin hän on halunnut tai ei pelattu ollenkaan. Ei hänen menestyksensä kuitenkaan ole perustunut ylivertaisiin rostereihin tai mihinkään täysin poikkeuksellisiin pelitapoihin.

viimeksi Kari Jalonen IFK valmennuksensa aikana (vasta kolmantena vuotena joukkue alkaa sisäistämään pelityylin ja toimimaan yhtenäisesti tms

Jalosen astuessa remmiin HIFK oli kyllä suoraan sanottuna kasa paskaa. Edarimeiningistä voinee naapurin hemmot kertoa enemmän, mutta hiiva ja muu epäammattimainen toiminta kaukalon ulkopuolella söivät menestystä. Jalonen ei uudistanut HIFK:n pelitapaa niin radikaalisti kuin tunnut ajattelevan, suurin muutos tapahtui nimenomaan kentän ulkopuolella: pelaajien ateriointia ja kuntoa alettiin valvoa ja pelaajamateriaali muodostui Peltosen tapaisista kundeista ja Pikkaraisen tapaiset epäammattimaiset höntsääjät saivat lähtöpakit.

Lisäksi on vielä muistettava sellainen pieni homma, että Jalosen mestaruus oli kirjaimellisesti muutamasta sentistä kiinni. Jos Hentusen läpiajo olisi uponnut, Jalosen aikaa ei olisi kukaan muistellut hyvällä.

Tällä kaudella.. mutta ilmiöhän ei ole tämänkautinen.. tai viimekautinen.. tai toissakautinen.. tai sitä edeltäväkautinekaan.. Selkeä pelitapa on puuttunut vuosia.

Mitä Ilveksen toimintaa olen passiivisesti seurannut, niin meininki on tavallaan tuonut mieleen Jokerien puuhailut Virmasen aikana tai HIFK Matikainen I:n kanssa. Fokus on puuttunut tekemisestä, energiaa tuhlattu vääriin asioihin ja mitkään päätökset eivät tunnu pitävän.

HIFK:lla kesti muutama vuosi saada vene käännettyä ja fokus siirrettyä oikeisiin asioihin. Tuloksena on ollut suuret voitot miljoonatappioiden sijaan, täydet katsomot ja mestaruus. Meillä vene on kääntymässä, mutta tuloksia on saavutettu mm. juniorituotannon ja markkinoinnin osalta. Ilves on nyt siinä tilassa, että suunnan on käännyttävä tai tie vie alaspäin.

Yhteinen nimittäjä Jokerien ja HIFK:n kääntymisessä on ammattimaisuus. Kun johdosta on potkittu harrastelijat ja puuhailijat pois, koko organisaatio on ottanut askeleen kohti oikeaa suuntaa. Nyt valmentajilta vaaditaan enemmän, heidän valintaansa vaikuttaa muutkin seikat kuin taidot areenan saunojen lämmittämisessä ja joukkueita on pyritty rakentamaan valmentajien toiveiden mukaiseksi.

Itse näkisin homman niin, että Ilvekselle pelitavan olemattomuus on seurausta huonosta toimimisesta eikä vain syy menestymättömyyteen. Kun valmennus on sekavassa tilassa, pelaajamateriaali korkeintaankin keskinkertaista ja koko organisaation toimintaa leimaa ammattimaisuuden totaalinen puuttuminen, ei enempää voi oikein odottaa. Matikaisen ja Virmasen aikana sarjasijoitukset pysyivät yleensä siedettävinä rahan voimalla, mutta Ilveksen kohdalla ei - ehkä onneksi - rahaa ole tuhlattavaksi.

joten ”mitä ihmettä siellä harjoituksissa oikein tehdään?”

Itse näkisin homman niin, että olisi oleellisempaa kysyä mitä toimistolla on tehty ja mitä ei olla tehty. Jos organisaatio on kunnossa, joukkueeseen kyllä löytyy asiansa osaavia koutseja ja ammattimaisia pelaajia. Jos taas johdossa puuhaillaan, niin tulos on nähdyn kaltainen.

En usko siihen, että pelkästään valmentajaa vaihtamalla Ilveksen suunta kääntyisi. Vaikka paremman soutajan tuohon paattiin saisikin, niin se korkeintaan hillitsee pohjaanmenoa. Jos vene itsessään on murhekryyni, niin ratkaisu ongelmaan on uuden veneen hankkiminen, ei uuden soutajan. Sen suurimman muutoksen pitää tapahtua aivan muualla kuin valmennuksessa. Ilveksellä on nyt ollut melkoista pyöritystä toimistolla, mutta vielä tässä vaiheessa lienee liian aikaista puhua onnistumisista, epäonnistumisista tai vastaavasta.

 

[choose_life]

Back to life, back to realities

Se, että pelitapaa pitäisi muka ajaa sisään vuositolkulla, on silkkaa puppua. Jotkut tavat ovat tietysti vaativampia kuin toiset ja siksi niiden omaksuminen viisikko- ja joukkuetasolla kestää kauemmin, mutta kyllä pelitavan pystyy hyvin valmentamaan joukkueeseen sisään kahden SM-liigakauden välissä (kevät-kesä-alkusyksy).

Ei pelitavan laatiminen ja opettaminen ole Raimo Helmisen ja Vesa Viitakosken suurin ja tärkein haaste Ilveksen valmentamisessa.

Haaste on fyysisesti ja henkisesti kaukana huippuammattilaisista olevien poikasten saaminen pelivalmiuksiltaan samalle tasolle vastustajien kanssa. Ilveksen joukkue koostuu voittopuolisesti raakileista, joista osalla on ihan oikeaa huippupotentiaaliakin, mutta joilla kaikilla on älyttömästi tekemistä ihan joka osa-alueella tiellä huippu-urheilijaksi ja oikeaksi ammattilaiseksi.

Tekemättä jääneet voima- ja kestävyyspohjat, kokemattomuus ratkaisijan ja johtajan rooleissa toimimisesta aidosti tavoitteellisessa ympäristössä, puutteellinen ymmärrys huippu-urheilijan elämäntavoista ja asenteesta, tottumattomuus kovaan kilpailuun ja vaatimustasoon jne... Siinä aidosti suuria haasteita, joiden kanssa valmennus joutuu nyky-Ilveksessä painimaan. Ei ole lainkaan ihmeellistä, että joukkueen on vaikea pystyä toteuttamaan mitään pelitapaa menestyksekkäästi SM-liigajoukkueita vastaan.

Helpottaisi huomattavasti, jos harvalukuinen kokeneempien pelaajien kalusto koostuisi pääosin kovista johtajatyypeistä, mutta... noh, yksi Marjamäki ei ihan riitä.

Tämä pitäisi printata ja lyödä aika monen Ilves-kannattajan seinälle - tai otsaan. Niin kauas se käsitys jääkiekon realiteeteista ja olennaisista syy-seuraussuhteista tuntuu välillä karanneen tällä(kin) palstalla.

Yleisemmällä tasolla saman printtaa ja länttää -operaation voisi tehdä myös valmentajien selittelijä/mystifioija/jumaltautiosaston edustajille, ja tuuban sellaisenaan ostaville (kts. valkopyykki, jota aletaan hinkata kloriitilla ennen kuin mitään on edes tehty). Helmisellä ja Viitakoskella on puutteensa, mutta tuo ei takuulla kuulu niihin. Paskanjauhamiseen sortumattomien koutsien koodinimi on muuten kaisuikkanen.

Respect siis molemmista postauksista, joihin on paha lisätä enempää.

 

[Iku-Turso]

Raipen ja Veskun suurin haaste on fyysisesti ja henkisesti kaukana huippuammattilaisista olevien poikasten saaminen pelivalmiuksiltaan samalle tasolle vastustajien kanssa. Ilveksen pelaajamateriaali koostuu voittopuolisesti raakileista, joista osalla on ihan oikeaa huippupotentiaaliakin, mutta joilla kaikilla on älyttömästi tekemistä ihan jokaisella osa-alueella tiellä huippu-urheilijaksi ja oikeaksi ammattilaiseksi.

Täysin samaa mieltä..

Lyhyesti sanottuna: Ilves elää nyt samanlaisia aikoja kuin KalPa vuosina 2005-07. Eli potentiaalista pelimiesten raakileista pitäisi koulia tulevaisuuden vastuunkantajia liigaan. KalPa tosin sai rauhassa voittaa vain 10 peliä runkosarjassa, eikä ollut putoamispeikkoa keväällä, vaikka tasonmittaussarja taisi jonain vuonna ollakin. Nyt tilanne on siltä osin kinkkisempi.

Tosin KalPallakaan ei polkua käyty loppuun Pieniniemen kanssa, vaan vasta Virta sai joukkueen sitoutumaan ja tekemään sovittuja temppuja, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Siinä mielessä Helminen ja Viitakoski puhuu osin samaa kieltä kuin Virta noihin aikoihin (en tarkoita pelikirjaa). Eli Virtakin tuolloin korosti erityisesti urheilullisuuden tärkeyttä nuorelle ja kokemattomalle joukkueelle.

Nyt pitäisi vaan osata tehdä oikeita asioita loppuun saakka, kuten KalPakin teki.

 

[choose_life]

Lyhyesti sanottuna: Ilves elää nyt samanlaisia aikoja kuin KalPa vuosina 2005-07. Eli potentiaalista pelimiesten raakileista pitäisi koulia tulevaisuuden vastuunkantajia liigaan. KalPa tosin sai rauhassa voittaa vain 10 peliä runkosarjassa, eikä ollut putoamispeikkoa keväällä, vaikka tasonmittaussarja taisi jonain vuonna ollakin.
Nyt pitäisi vaan osata tehdä oikeita asioita loppuun saakka, kuten KalPakin teki.

Jep, aika hyvä vertaus, vaikka KalPan tuolloinen tilanne ei ollut identtinen. Mutta se oli tasan samaa, kuinka pelaajat olivat mm. rahapulasta ja touhun yleisjamasta johtuen mitä olivat (no offense) - eikä sekään vielä, mutta kun KAIKKI olivat samalla lailla vaiheessa tai muuten riittämättömiä, niin meni ja menee äkkiä hyvin vaikeaksi.
HN on oikeassa myös siinä, että Ilveksellä pitäisi teoriassa nyt olla joukkueessa edes muutama vahvempi tukipalikka, mutta teoria ja käytäntö ovat tässä(kin) vähän eri asioita. Valitettavasti.
Miksi näin on, on yksilöiden ohi sitten isompi ilvesläisyyteen ja koko organisaation vuosikausien kakofoniaan jne. liittyvä kysymys... mutta sitä on puitu/puidaan muissa ketjuissa.

 

[Tarinankertoja]

Lyhyesti sanottuna: Ilves elää nyt samanlaisia aikoja kuin KalPa vuosina 2005-07. Eli potentiaalista pelimiesten raakileista pitäisi koulia tulevaisuuden vastuunkantajia liigaan.

Ilveksellä on menossa tuon projektin 3 kausi. Nuorista kouliminen aloitettiin Pajuojan johdolla parikautta sitten. Vastuunkantajiksi on kouliintunut muutama äijä, esim Rask, joka pelaa nyt Jokereissa.

Urheilullisuuden puutteesta puhuttiin tuolloin muutamavuosi sitten ja kerrottiin, että nyt se nostetaan kunniaan ja pojista koulitaan miehiä.

Projektin siis pitäsi olla jo jollain mallilla, mutta toimisto-osaston täydellinen pupeltaminen on aiheuttanut sen, että ne vastuunkantajat pakenee heti kun muualta sopparin saavat.. ja taas ollaan projektin alussa..

.. mutta tota selitystä ei voi kyllä esittää, sillä tämä kouliminen on ollut osa jo kolmatta kesäharjoittelua putkeen. Jos edelleen joudutaan pohtimaan pelaajien fysiikkaa ja urheilijaelämää, ollaan kyllä epäonnistuttu aika pahasti. Nythän pitäisi olla se tilanne, jossa pelitapa ja suorittaminen kentällä olisivat pääosassa.

Se että Helminen on paperilla ensikertalainen valmennuksessa, niin Raipe on ollut kyllä koko projektin ajan mukana, sieltä Mälkiän potkuista lähtien. Jos ei kahdessa ja puolessa vuodessa Raipe ole saanut pelaajia urheilulliseen kuosiin, niin paljonko siihen tarvitaan aikaa?

Jotain tehdään päin takapuolta, eli kysymykseni pysyy, "mitä ihmettä siälä harjoituksissa oikein tehdään?"


Ja kyllä, organisaatio-ongelmat on täysin tuttuja, niistä on ihan tarpeeksi tullut itsekkin kirjoitettua, joten siitä ei enää jaksa.

no, kyä tää tästä.. kai..

 

[Melarus]

Projektin siis pitäsi olla jo jollain mallilla, mutta toimisto-osaston täydellinen pupeltaminen on aiheuttanut sen, että ne vastuunkantajat pakenee heti kun muualta sopparin saavat.. ja taas ollaan projektin alussa..

Eikö HN Tarinankertoja tuossa juuri viittaa siihen, että kolme vuotta sitten aloitettu "pojista miehiksi" -projekti on kustu toimiston taholta, jolloin jatkuvuus on "hukattu"?

Ilveksessä kehityksen pyörä pyörii väärään suuntaan. Varmasti kaikilla seuroilla tulee pyörän liikkeen mukaisia ylä- ja alamäkiä, mutta se mikä erottaa useimmat seurat Ilveksestä on pyörän kulkemine tasaisesti "ylöspäin". Eli pyörän tehdessä 360 asteen pyörähdyksen, on uusi "pohja" aikaisempaa korkeammalla. Ilveksen pyörä kulkee tasaisella tai jopa alamäkeen, jolloin täyden pyörähdyksen jälkeen ollaan samassa lähtötilanteessa tai jopa huonommassa.

Toivottavasti uusi johto saa pyörän jaksamaan ylämäkeen.

 

[kananlento]

Kolme ekaa ketjua keväällä 2011:

Marjamäki - Lee - Niinimäki
Korhonen - Määttänen - Anttila
Rajala - Myttynen - Rask

Kolme ekaa ketjua nyt:

Marjamäki - Kantola - Sointu
Korhonen - Kangasniemi - Kivimäki
Huhtala - Kokkala - Keränen

Josko siis, Tarinankertoja, päästäisit irti tuosta jatkuvuusharhasta. Mitään jatkuvuutta ei ole.

Onhan tämä ollut tiedossa, mutta surulliseksi vetää kun tuon eron näkee ihan kirjoitettuna. Teoriassa meidän kokoonpanon voisi olla tällä hetkellä esim. seuraavassa muodossa, jos sitä todellista jatkuvuutta olisi ollut:

Marjamäki-YYY-Niinimäki
Anttila-Myttynen-Rask
Korhonen-Kangasniemi-Rajala
Huhtala-Tuominen-Keränen

Omista pojista runko ja pari ratkaisijaa vielä päälle..

Mutta turha kai tuon perään on tässä vaiheessa haikailla, kun paskat on jo housuissa.

HN toi esille varsin osuvan pointin meidän kokeneemmasta kaartista. Sen sijaan, että meillä olisi esim. Leen kaltaisia hengenluojia joukkueessa, meillä on Niinimäki, Koistinen, Järventie ja Tukio. Periaatteessa ovat kyllä ihan kelpo pelimiehiä, mutta ei sellaisia rautaisia ammattilaisia tai johtajatyyppejä, joista junnut voisi ottaa mallia. Eli luojan kiitos, että Masi on joukkueessa ja toivottavasti myös pysyy kauden loppuun asti.

Vähän meni ohi aiheen, mutta se sallittakoon.