Ilveksen pelitapa ja ketjuviritykset kaudella 2012–2013

[Beast]

Tästä seitsikosta siis kolmelle (Keränen, Wilenius, Nikkilä) sopisi Tarinankertojan määrityksin paremmin kiekkokontrolliin perustuva pelitapa, kun neljä (Sointu, Huhtala, Hintz, Kokkonen) puolestaan ovat ominaisuuksiltaan enemmän nopean pystysuunnan pelin hyökkääjiä.

Olen eri mieltä. Kiekkokontrollin oppisi hyvin Sointu, Keränen, Wilenius, Nikkilä, Huhtala ja Kokkonen. Hintz on enemmän pystykiekon ja fyysisen pelin tyyppi, mutta voisi pelata nelosketjussa puolustavammassa roolissa myös kiekkokontrolliin perustuvaa pelitapaa. Kaikki pitäisi kuitenkin opettaa ja harjoitella.

 

[Ragulin]

Jos väitetään, että kiekollinen pelitaito (mailankäsittely, syöttäminen, syötön vastaanottaminen, harhauttaminen) on Ilveksen nuorille hyökkääjille yhteinen vahvuusnimittäjä, mutta todellisuudessa se kuuluu heistä vain muutamalla kolmen selvimmän vahvuuden joukkoon, ollaan väärässä. Ja jos tällaisen väärän arvion perusteella tehdään johtopäätöksiä siitä, miten joukkueen pelitapa pitäisi organisoida, tehdään virhe.

Rajaudutaanko nyt vain näihin nuoriin, joilla on sopimus ja jotka liikkuvat kokoonpanon reunalla?

Eli Wilenius, Huhtala, Kuronen, Nikkilä, Hintz. Jos näin, niin minusta kaikille näistä löytyy perusominaisuuksien perusteella paikka kokoonpanosta, oli pelitapa mikä tahansa.

Kyse on siitä, miten kehitys menee eteenpäin.
- Kuronen näyttäisi murtautuneen pelaavaan kokoonpanoon pysyvästi. Nostaisin itse Kurosen kolmosen (Soinnun ja Keräsen) keskelle suuremmalle peliajalle.
- Huhtala kykenee pelaamaan tehokkaastikin pienellä peliajalla ja paikkaamaan loukkaantumisia satunnaisesti ylemmissä ketjuissa.
- Wileniuksella olisi ylemmissä ketjuissa tarvittava kiekollinen taito, mutta nykyisellä pelitavalla tulevat fyysiset puutteet (kaksinkamppailuvoima) vastaan. Jos pelitapa olisi kiekollisempi, olisi Wilenius paljon käyttökelposempi. Ongelmana on myös se, että ei ole päässyt mestiksessä pelaamaan tarpeeksi isossa roolissa.
- Nikkilän läpimurto liigatasolle on taas kai perusfysiikasta ja luistelunopeudesta kiinni (Miksi miehen luistelua ei saada kohentumaan? Luistelun kehittämisen asiantuntijat: saadaanko mies liikkumaan nopeammin?)
- Näillä näkymillä Hintzillä on eväät nelosen energialaituriksi.


Sen sijaan hieman vanhemmista Sointu ja Keränen pärjäävät millä pelitavalla tahansa. Toinen erinomaisen luistelunsa, toinen taito-ominaisuuksiensa ansiosta.

- - -

Sointu-Kuronen-Keränen kykenee pelaamaan varsin kiekollistakin peliä. Samoin KKK ja nyt Talbotin ketju. Välimaa-Kokkala-Huhtala nelosena olisi sitten reipas energiaketju

Kyse on juuri tällä hetkellä valmennuksen osaamisesta ja halusta/halun puutteesta kiekollisuuden suhteen.

 

[Tarinankertoja]

Kaikkia halpoja, asioiden kategorisointitarpeesta kumpuavia, yleistyksiä ja lokeroimisia kuitenkin vastustan. Ne johtavat aina väärille urille.

No tässä olet väärillä urilla.

JOS puhutaan organisaatiotasolla, tehdään aina isoilla linjoilla tehtäviä tarkasteluja ja päälinjojen hahmottamista. Niihin EI sisälly yksilötarkastelu ja vertailu. Ne tulevat vasta kun pääsuunnat on kartoitettu ja niiden pohjalta on tehty toimintasuunnitelma.

Eli nimenomaan lähdetään yleistyksistä ja kategorisoidaan tilanne. Vain tältä pohjalta voit tehdä yleissuunnitelmia ja valita suuntaa. Mikäli tässä vaiheessa painuu yksilötasodetaljeihin, ei synny mitään strategiaa ja päämäärätavoitteista toimintaa.

Koske myös kiekkojoukkuetta.

Jos väitetään, että kiekollinen pelitaito (mailankäsittely, syöttäminen, syötön vastaanottaminen, harhauttaminen) on Ilveksen nuorille hyökkääjille yhteinen vahvuusnimittäjä, mutta todellisuudessa se kuuluu heistä vain muutamalla kolmen selvimmän vahvuuden joukkoon, ollaan väärässä.

Ei olla, sillä se on junnuputken strateginen linja. Se toteutuuko strateginen linja optimaalisesti on eriasia. Se, ketkä pelaajista ovat 1:1 strategiatyyppejä on täysin epäoleellista siinä katsonnassa, jossa määritetään jääkiekkojoukkueen strategiaa ja sen osana pelitapaa ja pelillistä identiteettiä.

Ja kun strategiaksi on deFacto valittu ”junnuista runko”, on nimenomaan noiden suurten linjojen ohjaaman haettava tähän rakenteeseen sopivia strategisia ratkaisuja, yhtenä niistä pelitapa. Vain näin syntyy pitkäjänteistä ja päämäärähakuista toimintaa.

Yksilötasolle mennään vasta tämän jälkeen. Vasta kun isot suunnat ja kuviot ovat olemassa ja päätettynä. Vasta tämän jälkeen yksilöominaisuuksiin kiinnitetään huomiota. Kun on valittu se pelitapa ja pelillinen identiteetti, sen jälkeen mennään yksilötasolle pohtimaan niiden sopivuuksia ja sopimattomuuksia valittuun linjaan… ei ennen.

Ja jos tällaisen väärän arvion perusteella tehdään johtopäätöksiä siitä, miten joukkueen pelitapa pitäisi organisoida, tehdään virhe.

Mikäli sitä EI tehdä tällaisen analyysin perusteella, ollaan tilanteessa, jossa pelitapa ja pelaajamateriaalivaatimukset vaihtuvat valmentajasta toiseen (kuulostaako tutulta?) ja pelitapaidentiteettiä ei synny.


Ilveksessä on tehty tämä suuren linjan strategia, mutta siinä on siis kaksi toiselleen ristiriitaista valintaa.
”junnuista runko” valinta strategiaksi ja pystysuunnan kiekko, kun junnuputken strategia ei tätä tue, on tällöin virheellinen strateginen valinta.

Tästä on osoituksena ulkoa haettavat pelaajatyypit ala Kantola, Rajamäki, Kokkala jne. jne.

Junnuputken strategia muutos ottaa 5 – 10 vuotta, joten jos identiteetistä halutaan pitää kiinni myös Raipen jälkeisellä ajalla, on .ry:n kanssa tämä otettava heti agendalle. A junnut ja Leki ovat suoraan Liiga Ilveksen alaisuudessa, joten näiden pelitapamuutos olis pitänyt toteuttaa tuolloin 2 ja pualvuotta sitten kun linjauksia on tehty (kentällä näkyvästä pelaamisen perusteella).


Moni on sanonut ettei tää ole rakettitiedettä. ei olekaan, mutta se ei myöskään ole mitään ”pelakkaa pojat” hommaa. Rakenteet kuntoon, strategiat ja niiden totuttamista suorittavat ja toteutuksen suorittamista valvovat tahot, paperille, ja nastalla kaikille otsaan.
Vasta sitten sille tekemiselle on yhtenäinen suunta kaikilla ja joka tasolla. Nyt junnurakenne, farmi ja liigajoukkue eivät pelaa samalla tavalla, eivät korosta pelaajaominaisuuksissa samoja asioita

eli ”kukin puuhastelee omiaan”

 

[Ragulin]

Ragulin, vaikka lainasit viestistäni juuri sen oleellisimman osan, vastaat silti olkiukolle. En mä väitä, että Ilveksen pelaajamateriaali (nuorten hyökkääjien osalta) sopisi erinomaisesti johonkin pelitapaan ja olisi sopimaton johonkin toiseen. Sellaisia väitteitä ovat esittäneet ihan muut.

Mun pointtini on se, että kaikki tuollaiset väitteet ovat vääriä, koska ne perustuvat reaalitodellisuudessa paikkansa pitämättömiin yleistyksiin.

Tarkoituksena oli pitää keskustelua hereillä ja väittää, että nykyinen kokoonpano kykenee pelaamaan kiekollista peliä, huolimatta kokoonpanon liepeillä olevista nuorista.

Ja että kun käännettä kiekollisuuden suuntaan ei tule, (tai jollei tule) kyse on joko valmennuksen linjavalinnasta tai osaamattomuudesta. Kyseessä voi myös olla osaamattomuudesta kumpuava linjavalinta.

Ja että jos pelitapa on valittu taitovajeen vuoksi, niin sellainen pelaajamatariaalin aliarvioiminen olisi syytä lopettaa. Turha vaatimattomuus on perseestä ja on vaarana, että energia-Helminen vääntää vähitellen joukkueensa omaksi kuvakseen.

- Kuhan ny yritetään. Ei me mitään osata. Pyäritään kentällä se 60 minsaa.

- Kuka on pyörinyt parhaiten?

- No, emmää tiärä. Joskus joku vähä paremmin, joskus huanommin. Semmosta vähän tasapaksua se on ollu.


Tässä sanatarkka versio:
PörssiTV tapasi Raipen ja Matias Soinnun - YouTube

 

[kananlento]

- No, emmää tiärä. Joskus joku vähä paremmin, joskus huanommin. Semmosta vähän tasapaksua se on ollu.

Tiedän, että Raipe on parempi valmentaja kuin mitä haastatteluista voisi päätellä, mutta kyllä noille haastatteluille vois silti jotain tehdä. Tuntuu, että Raimon anti haastatteluissa menee koko ajan karmeampaan suuntaan. Vaikka Raimon pääasiallinen tehtävä onkin valmentaa, niin nämä "öö, emmä ny tiä, kunhan koitetaan..." -haastattelut antavat tilanteesta entistä huonomman kuvan. Raimo on kuitenkin ollut kommentaattorinakin MM-kisoissa ja osoittanut pystyvänsä ihan järkevään kommentoimiseen.

Vähän ohi aiheen tämä.

 

[Derrick]

Ja että kun käännettä kiekollisuuden suuntaan ei tule, (tai jollei tule) kyse on joko valmennuksen linjavalinnasta tai osaamattomuudesta. Kyseessä voi myös olla osaamattomuudesta kumpuava linjavalinta.

Pekka Virta muisteli jossain että oli aika kova tie KalPassa muuttaa pelitapa kiekkokontrolliksi, alussa kun tuli noita ''helppoja'' kiekon menetyksia omassa päässä.

Mutta ehkäpä Ipassa Raipea ei kivitettäisi jos pelit päättyisivät katastrofeihin ja katsomot ammottaisivat tyhjyyttään, eihän?

 

[Ragulin]

Pekka Virta muisteli jossain että oli aika kova tie KalPassa muuttaa pelitapa kiekkokontrolliksi, alussa kun tuli noita ''helppoja'' kiekon menetyksia omassa päässä.

Mutta ehkäpä Ipassa Raipea ei kivitettäisi jos pelit päättyisivät katastrofeihin ja katsomot ammottaisivat tyhjyyttään, eihän?

Kalpalla oli aikoinaan etuna, että sarja oli suljettu.

Tampereella on ajateltu aina, ettei välivuosia saisi pitää, vaikka uutta luotaisiin.

Nyt on käynyt käytännössä niin, että uuden luominen on jäänyt, mutta välivuosia on sen sijaan pidetty, vaikka tulosta on yritetty sanojen tasolla tehdäkin.

Organisaatio on nyt siinä jamassa, että ainoa mahdollisuus nousuun joskus on se, että koko systeemi rakennetaan uusiksi. Siinä samalla voidaan uusia pelitapakin.

Ongelmana on vain se, että organisaatiouudistus (omistusjärjestelyt ->) on pattitilanteessa ja omistajat syöttää Ilvestä vain sen verran, että se saadaan jotenkuten kaukalossa liikkeelle.

Mulle on mysteeri edelleen, että onko nykyinen pelitapa Raipen mielestä paras mahdollinen (materiaalista riippumatta). Vai ajatteleeko Raipe, että tämä pelitapa on ainut mahdollinen tälle materiaalille. Vai ajatteleeko sekä että.

Nyt varsin monet ovat sitä mieltä, että tämä pelitapa ei ole se kaikkein sopivin tälle nykyiselle joukkueelle. Pelitapa syö materiaalin mahdolliset vahvuudet ja nostaa esiin materiaalin rakenteelliset heikkoudet.

Helmisen ja Viitakosken kuntovalmennus näyttää olleen oikeanlaista, sillä Ilves säntäilee kaukalossa varsin sähäkästi.

Ai niin: Katsojamäärät ovat jo nyt laskeneet merkittävästi.

 

[OikeaLaita]

Pekka Virran pelitapa keskittyi jo liikaa kiekonpitoon. Saa ja pitää lähteä myös nopeastikin.

Onko sitten kuntovalmennus mennyt nappiin vai onko se edelleen se voimaharjoittelu mikä menee pieleen, kun sairastupa taas pullistelee jatkuvasti?

 

[Noma]

Kai Kantola, Danny Dries ja Arto Tukio palaavat Ilveksen kokoonpanoon sairastuvalta. Erkki Rajamäki on sivussa pelikiellon vuoksi. Näinköhän huomiseen peliin lähdettäisiin tältä pohjalta?

Kantola - Talbot - Niinimäki
Korhonen - Kangasniemi - Dries
Sointu - Kokkala - Keränen
Välimaa - Kuronen - Kivimäki

 

[Infamous]

Itse lähtisin nyt kokeilemaan Driesiä Jessen ja Talbotin kanssa. Jos ei miehestä siinä saada tehoja irti, niin lienee parempi päästää mies koejakson jälkeen kotilaitumille. Kantola Soinnun ja Keräsen väliin, KKK normaalissa muodossaan.

 

[HekeK]

Voin kertoo, että tulee mielenkiintoista dataa Ilveksen hyökkäyspelistä. Palaan hallilta kotiuduttuani asiaan.

 

[HekeK]

Sellainen peli tällä(kin) kertaa.

Tosiaan tein varsin yksinkertaista tilastoa siitä, että montako kertaa Ilves (ja Ässät) tuo kiekon hyökkäysalueelle kuljettaen (ts. jalalla) ja montako kertaa ampumalla kiekko kulmaan. Tämän lisäksi pidin tilastoa siitä, että päättyikö hyökkäys laukaukseen vai ei.

Erä I

Ilves: Jalalla 8 kertaa hyökkäysalueelle joista 3 laukausta.
Ässät: Jalalla 12 kertaa hyökkäysalueelle joista 8 laukausta.

Ilves: Ampumalla 7 kertaa hyökkäysalueelle joista 0 laukausta.
Ässät: Ampumalla 5 kertaa hyökkäysalueelle joista 1 laukausta.

Erä II

Ilves: Jalalla 9 kertaa hyökkäysalueelle joista 5 laukausta.
Ässät: Jalalla 12 kertaa hyökkäysalueelle joista 7 laukausta.

Ilves: Ampumalla 5 kertaa hyökkäysalueelle joista 0 laukausta.
Ässät: Ampumalla 5 kertaa hyökkäysalueelle joista 1 laukausta.

Erä III

Ilves: Jalalla 17 kertaa hyökkäysalueelle joista 9 laukausta.
Ässät: Jalalla 14 kertaa hyökkäysalueelle joista 6 laukausta.

Ilves: Ampumalla 8 kertaa hyökkäysalueelle joista 1 laukausta.
Ässät: Ampumalla 4 kertaa hyökkäysalueelle joista 0 laukausta.

Ilves toi kiekon alueelle 34 kertaa ja sai aikaan 17 paikkaa. Onnistumisprosentti siis 50.

Ässät toi kiekon alueelle 38 kertaa ja sai aikaiseksi 21 paikkaa. Onnistumisprosentti 55.

Ilves ampui kiekon alueelle 20 kertaa ja sai aikaan 1 paikan. Onnistumisprosentti 5.

Ässät ampui kiekon hyökkäysalueelle 14 kertaa ja sai aikaiseksi 2 paikkaa. Onnistumisprosentti 14.

Tilastot kirjattu tasakentällisin.

Kyllähän tuo kovasti paljon siltä näyttää, että tuota kiekko päätyyn ja vääntämään -lätkää tulee välttää kuin ruttoa. Sellainen peli ei tilastojen mukaan johda yhtään mihinkään. Ei siis mihinkään. Kolmannessa erässä Ilves toi kiekon jalalla alueelle, ja olikin pelissä mukana ihan tyydyttävästi. Eli siis kiekko kuljettamalla alueelle!

 

[13th Forward]

Kyllähän tuo kovasti paljon siltä näyttää, että tuota kiekko päätyyn ja vääntämään -lätkää tulee välttää kuin ruttoa. Sellainen peli ei tilastojen mukaan johda yhtään mihinkään. Ei siis mihinkään. Kolmannessa erässä Ilves toi kiekon jalalla alueelle, ja olikin pelissä mukana ihan tyydyttävästi. Eli siis kiekko kuljettamalla alueelle!

Plaah, tuo ei todellakaan ole noin yksinkertaista. Tätä koitettiin toissa MM-kisojen aikana avata tuolla pelitapakeskustelussa.

Hyökkäämisessä pitää ajatella myös puolustamista ja puolustamisessa hyökkäämistä. Pitkät kulmapelit ovat tärkeitä; vastustaja väsyy, kiekko pysyy kaukana omasta maalista (paikasta, josta ei ole helppo lähteä vastahyökkäykseen). Toki suoraan maalia kohti pelatuista hyökkäyksistä saadaan paremmin maalipaikkoja (daa), mutta samalla riskit ovat suuremmat. Ei ongelma ole tuossa, että sininen ylitetään dumpilla. Ei, se on vain seurausta. Tuo on järkevämpi vaihtoehto, kuin menetys sinisellä, jos yritetään kuljettaa, vaikka siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Kaikki lähtee jo sieltä omalta alueelta, ja siitä ensimmäisestä syötöstä. Tuo, mitä sinisellä tapahtuu on vain luonnollista seurausta siitä. Mitä enemmän hyökätään alivoimaisena, sitä enemmän ajaudutaan noihin tilanteisiin, missä dumppaaminen on JÄRKEVÄMPÄÄ kuin kuljetus.

Eli all comes back to the... tättädädää h+v+p -lähtöjen määrään. Mitä enemmän hyökätään nopealla ja puolinopealla (useasti alivoimaisenakin), sitä enemmän ajaudutaan tuohon samaan tilanteeseen.

Joukkueen koko peli on tavallaan ketjureaktiota siitä, miten omista lähdetään. Siihen valmennus pystyy eniten vaikuttamaan. Tuossa rush-vaiheessa valmennus on luonut pelitavan, joka sitten pelaajille antaa eri määrän vaihtoehtoja riippuen siitä tavasta, millä omista on lähdetty. Nopealla puskeminen vähentää yleisesti näitä vaihtoehtoja.

En toki kiellä, etteikö nopea lähtö olisi paras tapa, jos saadaan esim. riisto vastustajan viisikon sisältä ja mahdollisuus hyvään tasavoimaiseen - tai jopa ylivoimaiseen - hyökkäykseen.

Eli tuo, mitä olet analysoinut on enemmänkin seuraus, kuin itse syy.

 

[Yläpesä]

Kyllähän tuo kovasti paljon siltä näyttää, että tuota kiekko päätyyn ja vääntämään -lätkää tulee välttää kuin ruttoa. Sellainen peli ei tilastojen mukaan johda yhtään mihinkään. Ei siis mihinkään.

Ennen peliä radiossa haastateltiin päävalmentaja Helmistä. Hän analysoi, että peli paranee sillä, että pojilta pitää löytyä enemmän yritystä. Yritystä ei ole ollut niin paljon kuin pitää olla. Vaikka toisaalta ihan hyvin sitä yritystä Helmisen mukaan on ollut. Mutta ei ihan riittävästi.

Voisiko Raipe-kiekon siis ristiä Yrityskiekoksi? Tänään oli taas paikka paikoin hyvin yritystä, mutta ei ihan riittävästi. Seuraavassa pelissä pitää olla varmaan vähän enemmän yritystä.

Peli näytti taas ihan samanlaiselta sekopäiseltä roiskimiselta kuin viime vuodenkin mustina päivinä. Epätoivoisia lusikkasyöttöjä selän taakse flipperinä laidan kautta. Ei mennyt ihan perille asti omille, oho! No, kohta uudestaan. Ties kuinka mones peli, jossa en nähnyt ensimmäistäkään Ilveksen 2-1 -hyökkäystä.

Kantola ja Talbot pelasivat upeasti, vaikka katosivatkin loppua kohden kuvasta muiden tapaan. Järventieltä ylivoimalla pari hyvää piiskaa suoraan syötöstä, Andersilta jälleen varmaa peliä ja joukkueelle mahdollisuus voittaa. Sointu sutii jatkuvasti kiekosta lunta päältä, pelaa mailaa yhdellä kädellä ja menettää kiekon. Koistiselta pari maagista harhasyöttöä ja jäätymistä hyökkäyksen aloittamishetkellä. Kuinka monta pitkää kiekkoa Ilvekselle puhallettiin.

Vihaan yrityskiekkoa.

 

[HekeK]

Hyökkäämisessä pitää ajatella myös puolustamista ja puolustamisessa hyökkäämistä. Ei ongelma ole tuossa, että sininen ylitetään dumpilla. Ei, se on vain seurausta. Tuo on järkevämpi vaihtoehto, kuin menetys sinisellä, jos yritetään kuljettaa, vaikka siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Mitähän SaiPa tekee paremmin tässä suhteessa, koska heidän pelissään noita dumpeja on todella vähän?

Kaikki lähtee jo sieltä omalta alueelta, ja siitä ensimmäisestä syötöstä. Tuo, mitä sinisellä tapahtuu on vain luonnollista seurausta siitä. Mitä enemmän hyökätään alivoimaisena, sitä enemmän ajaudutaan noihin tilanteisiin, missä dumppaaminen on JÄRKEVÄMPÄÄ kuin kuljetus.

Eli esim. SaiPa hallitsee hyvin tuon ensimmäisen syötön, jolla saadaan useampi hyökkääjä heti mukaan kuvaan?

Eli tuo, mitä olet analysoinut on enemmänkin seuraus, kuin itse syy.

Ymmärrän tämän.

Jotain olisi hyvä tehdä, ettei tuohon päätypainiin jouduttaisi. Vastustaja Ässät hyökkäsi enemmän ja joutui päätykiekottamaan vähemmän. Siellä tehdään hyökkäyksen pohjatyö paremmin.

 

[Yläpesä]

Jotain olisi hyvä tehdä, ettei tuohon päätypainiin jouduttaisi. Vastustaja Ässät hyökkäsi enemmän ja joutui päätykiekottamaan vähemmän.

Minusta on todella erikoista, että päätykiekkoihin ehti molemmissa päissä erittäin usein patapaita. Mihin ihmeeseen on kadonnut Ilveksen kevyt jalka ja luistelunopeus?

 

[HekeK]

Minusta on todella erikoista, että päätykiekkoihin ehti molemmissa päissä erittäin usein patapaita. Mihin ihmeeseen on kadonnut Ilveksen kevyt jalka ja luistelunopeus?

Voi olla, mutta ei niistä tilastojen mukaan tullut kuin kaksi paikkaa. En sitten muista, että johtiko ne mestat maaliin.

PS. Kiitos 13th Forwardille silmiä avanneesta viestistä. Noo, mut tulipahan tilastoitua. Jotain. Ainakin sitä, että jotain täytyy tehdä ettei tarvi noin perkuleesti rännittää.

 

[George Parros]

Ennen peliä radiossa haastateltiin päävalmentaja Helmistä. Hän analysoi, että peli paranee sillä, että pojilta pitää löytyä enemmän yritystä. Yritystä ei ole ollut niin paljon kuin pitää olla. Vaikka toisaalta ihan hyvin sitä yritystä Helmisen mukaan on ollut. Mutta ei ihan riittävästi.

Tämä on kyllä hyvin rasittavaa jargonia Raipelta.

Helmisen analyysin mukaan Kärpät on varmaan ollut toistaiseksi liigan yritteliän joukkue. Ilves puolestaan on yrittänyt kaikista vähiten.

"Yritystä yritystä, perään perään pojat"!

 

[Fordél]

Ennen peliä radiossa haastateltiin päävalmentaja Helmistä. Hän analysoi, että peli paranee sillä, että pojilta pitää löytyä enemmän yritystä. Yritystä ei ole ollut niin paljon kuin pitää olla. Vaikka toisaalta ihan hyvin sitä yritystä Helmisen mukaan on ollut. Mutta ei ihan riittävästi.

Nää Raipen haastattalut ja lausunnot on kyllä niin väsyneitä. Eikö niihin haastiksiin voisi laittaa vaikka Viitakoskea kun ei Raipesta saa mitään irti.

Ja pakkohan se on uskoa, että nää on vain Raipen väsyneitä lässytyksiä. Toivotaan, että kopissa jauhetaan myös jostain muusta kuin yrityksestä, sillä se nyt on pääosin se osa-alue, joka sentään on ollut ihan hyvin kunnossa. Sen sijaan pelin organisoinnissa on pahoja puutteita.

Ellei sitten Raipe tarkoita yrityksellä ettei jätkät jaksa yrittää noudattaa pelitapaa, mutta tähän nyt en sentään jaksa uskoa.

 

[13th Forward]

Mitähän SaiPa tekee paremmin tässä suhteessa, koska heidän pelissään noita dumpeja on todella vähän?

En ole seurannut SaiPan otteita kovinkaan tarkkaan, mutta ihan näiden pelitavallisten "lainalaisuuksien" pohjalta uskoisin, että...

Eli esim. SaiPa hallitsee hyvin tuon ensimmäisen syötön, jolla saadaan useampi hyökkääjä heti mukaan kuvaan?

...asia on juurikin näin.

Tarkentaen vielä: kun puhun "ensimmäisestä syötöstä", puhun syöttötilanteesta - en siitä, onko se rystylätty vai kova kämmenpuolen jäänuolija. Ei SaiPakaan taida hirveästi kolmea "kiekkokontrollirytmiä" ainakaan tarkoituksella käyttää, mutta voi olla, että SaiPan parempi hyökkääminen johtuu sen puolustamisen paremmasta organisoinnista. Milloin ja missä riisto tapahtuu? Kaikki on ketjureaktiota ja jatkumoa. Se, miten riistetään vaikuttaa siihen, mitä riiston jälkeen on tehtävissä ja sen jälkeen se ensimmäinen syöttö (=rytmin valitseminen) vaikuttaa taas siitä eteenpäin...

Monimutkaisia juttuja. Lähinnä koitan vain tuoda esille sitä, että jonkun joukkueen pelin analysoiminen (miksi peli toimii? miksi ei?) on hyvin vaikeaa, koska monesti on juuri haastavaa nähdä syyn ja seurauksen eroa. Kovan luokan valmentajatkaan eivät aina erota syytä seurauksesta.

 

[Tarinankertoja]

Eilinen oli juuri se peli, joita tulee väistämättä.

Huonompi liike kuin kaverilla.

Ilves, liike puuttuu, puuttuu kaikki.

Ja sitä huonommanjalanpäivän pelitapavariaatiota ei löytynyt edelleenkään...

... mitä siä harjotuksissa oikein tehdään?

 

[Baloun]

... mitä siä harjotuksissa oikein tehdään?

Siellä heitellään kiekkoa päätyyn ja sitten perään.

On tuo peli kyllä täyttä schaissea. Päämäärätöntä koohoilua. Ihan sama vaikka kentällä olisi Malkinit yms yms, niin ei auttais :D

 

[Fordél]

Ei ongelma ole tuossa, että sininen ylitetään dumpilla. Ei, se on vain seurausta. Tuo on järkevämpi vaihtoehto, kuin menetys sinisellä, jos yritetään kuljettaa, vaikka siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia.

Kaikki lähtee jo sieltä omalta alueelta, ja siitä ensimmäisestä syötöstä. Tuo, mitä sinisellä tapahtuu on vain luonnollista seurausta siitä. Mitä enemmän hyökätään alivoimaisena, sitä enemmän ajaudutaan noihin tilanteisiin, missä dumppaaminen on JÄRKEVÄMPÄÄ kuin kuljetus.

Eli all comes back to the... tättädädää h+v+p -lähtöjen määrään. Mitä enemmän hyökätään nopealla ja puolinopealla (useasti alivoimaisenakin), sitä enemmän ajaudutaan tuohon samaan tilanteeseen.

Olennaisintahan ei ole lähtöjen määrä vaan reagoidaanko oikein. Nopeaan kannattaa lähteä vaikka joka kerta, jos pelitilanteen kannalta se on järkevää. Toki eihän näin oikeastaan koskaan ole, mutta noin ajatuksen tasolla.

Eilistä peliä en nähnyt niin vaikea sanoa miten omissa pelattiin. Lähdettiinkö järjestään nopealla ylös vai käytettiinkö paljon myös muita rytmejä.

Ja mielestäni toi HeGe41 tilasto oli ihan hyvä, mutta vielä pitäisi tietää, että mikä tilanne oli kun kiekko heitettiin päätyyn? Voihan se hyvinkin olla, että kiekkoa on heitetty turhaan päätyyn kun olisi ollut monesti myös paikka kontrolloida sitä. Jos taas se on heitetty päätyyn lähinnä sen takia, että kyseessä on harppuunahyökkäys niin eipä siinä sitten mitään. Säilyypähän ainakin puolustusvalmius.

 

[HekeK]

Kolmas erä käynee osoitukseksi siitä, että Ilves ei pyri pelaamaan kiekko päätyyn ja perään -lätkää, vaan siihen ajaudutaan väistämättä. Huonosti tehty pohjatyö lienee se suurin syy.

Täytynee seuraavassa kotipelissä yrittää katsoa tilanteet ihan hyökkäyksen rakentelusta lähtien.

 

[Yläpesä]

Eilistä peliä en nähnyt niin vaikea sanoa miten omissa pelattiin. Lähdettiinkö järjestään nopealla ylös vai käytettiinkö paljon myös muita rytmejä.

Ja mielestäni toi HeGe41 tilasto oli ihan hyvä, mutta vielä pitäisi tietää, että mikä tilanne oli kun kiekko heitettiin päätyyn? Voihan se hyvinkin olla, että kiekkoa on heitetty turhaan päätyyn kun olisi ollut monesti myös paikka kontrolloida sitä. Jos taas se on heitetty päätyyn lähinnä sen takia, että kyseessä on harppuunahyökkäys niin eipä siinä sitten mitään. Säilyypähän ainakin puolustusvalmius.

Harppuunasta tietoakaan. Valtaosa Ilveksen hyökkäyksistä lähtee todella hitaalla odottelulla maalin takaa, jopa niin että hyökkääjät käyvät pariin otteeseen tekemässä volttilähdön maalin edustalla. Vastustaja odottaa 100% valmiina omilla paikoillaan. Ilveksen nosto tulee hitaalla jalalla ja vastustaja pelaa kiekollisen sumppuun tai pakkosyöttötilanteeseen, kiekko etenee pysähtyneen hyökkääjän jalkoihin (karvaaja jo iholla) TAI jopa takaisin päin tulevalle siis väärään suuntaan etenevälle hyökkääjälle. Kentän liike pysähtyy täysin ja se joka onnettomuudekseen saa kiekon, roiskaisee sen äkkiä hyökkäysalueelle. Pysähtyneestä liikeestä johtuen yksikään Ilves ei voi ehtiä kiekkoon vaan lähtee energiaa kuluttaen karvaamaan.

Kaikki vastustajat osaavat lukea Ilveksen pelisysteemiä ja ovat harjoitelleet sen poispelaamista. Kaikki vastustajat tietävät Ilveksen heikkoudet ja painostavat näitä kohtia. Kaikki vastustajat tietätävät ettei Ilveksellä ole muuta sapluunaa, joten tarvitaan vain kärsivällisyyttä.