Ilveksen joukkueen rakennus kaudelle 2024–2025

  • 199 508
  • 1 040

ADX_03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Huolestuttavan tehottomalta näyttää tuo keskikaista.
Yleisesti sentterin pinnat korreloituu laitureihin.
Näyttää että meiltä lähti rajusti enemmän pinnoja ja tehoja mitä uudet hankinnat tuovat.
Vaisu on rosteri.

Jos katsellaan ensiksi oman tasoisia rostereita vastaan, eikä katsella tuloksia otteluista, joissa vastustajalla on nelin-viisinkertainen budjetti. Huolestutaan sitten, mikäli sama jatkuu Liigassa.
 

angnus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Nämähän ne todennäköiset ketjut ovat joita lähdetään sitten hiomaan. Itse haluaisin nähdä pysyykö Suomi siellä ~ 50 pisteen vauhdissa jos hänen rinnalleen laitettaisiin pari heikompaa pelaajaa. Aina välillä kuitenkin näkee liigassa pelaajia joiden ympärille ei aina rakenneta sitä tehokkainta trioa, mutta kenttä pysyy vaarallisena jos siellä on joku todellinen syömähammas.

Eli käytännössä esimerkki voisi olla seuraava:

Ratinen - Najman - Lööke
Stransky - Mäntykivi - Meskanen
Suomi - Nättinen - Väisänen
Könönen - Borg - Björkqvist

Yksi silmiinpistävä parannus Ilveshyökkäyksessä on se, että on selkeitä yli- ja alivoimapelaajia. Erikoistilanteissa sitten pitää löytää se kaikkein offensiivisimmat viisikot.
Ketäs teidän pakeista pelaa ylivoimaa?
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
No treenipeleissä Baulla ja Kosilla kyllä on jäänyt sekä pelisilmästä että luistelusta kii.

Varsinkin kun puute on isoin oikealla laidalla, niin siellä on kohta Harkimon poika junnuista jonossa odottamassa.
Kyllä sieltä luisteluvoimaa riittää, kunhan pelitapa iskostuu, paikat vertyy treenikuorman jälkeen, ja pelaajat tietävät paremmin luistelulinjansa. Sitten tulee paremmin pelikäsityskin esiin.
Enemmän olisin huolestunut pelaajista, joiden luistelu ja mailatekniikka riittäisi vuodesta toiseen paljoon, mutta joiden pelisilmä on varsinkin kiekollisena puusta.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nämähän ne todennäköiset ketjut ovat joita lähdetään sitten hiomaan. Itse haluaisin nähdä pysyykö Suomi siellä ~ 50 pisteen vauhdissa jos hänen rinnalleen laitettaisiin pari heikompaa pelaajaa. Aina välillä kuitenkin näkee liigassa pelaajia joiden ympärille ei aina rakenneta sitä tehokkainta trioa, mutta kenttä pysyy vaarallisena jos siellä on joku todellinen syömähammas.

Eli käytännössä esimerkki voisi olla seuraava:

Ratinen - Najman - Lööke
Stransky - Mäntykivi - Meskanen
Suomi - Nättinen - Väisänen
Könönen - Borg - Björkqvist

Yksi silmiinpistävä parannus Ilveshyökkäyksessä on se, että on selkeitä yli- ja alivoimapelaajia. Erikoistilanteissa sitten pitää löytää se kaikkein offensiivisimmat viisikot.
Ajatusleikki hyvä, mutta olen skeptinen ykkös- ja kakkoskentistä tuossa muodossa.

Lööke ja Najman menevät hukkaan jos Ratinen pitää kiekkoa päämäärättömästi tuossa kentässä. Valmennuksen pitäisi puuttua isosti Ratisen tapaan pelata kiekollisena. Jos se onnistuisi, niin meillä olisi siinä 50 pisteen pelaaja. Kaikki fyysiset avut ovat olemassa. Kun vain näkisi kentän, osaisi syöttää ja liikkua syöttämisen jälkeen uudelleen pelattavaksi. Joku on joskus sanonut, että nämä ominaisuudet joko on tai niitä ei ole.
Stransky on tietyllä tavalla hyvin samankaltainen pelaaja Ratisen kanssa, mutta hän näkee kentän, osaa syöttää ja osaa tehdä itsensä uudelleen pelattavaksi. Stransky paransi peliään lisäksi viime keväänä, kun malttoi syöttää helpompiakin syöttöjä aikaisemmin, eikä väkisin halunnut aina antaa sitä kuningassyöttöä.Toivottavasti jatkaa tässä moodissa. Luulen Meskasesta saatavan eniten irti Stranskyn ja Najmanin kanssa, koska Meskanen osaa syöttää tarpeeksi hyvin ja osaa kiekottomana hakeutua maalintekopaikkoihin.
Kolmonen on se hankalin. Siinä ei ole varsinaista pelintekijää. Jos ihme tapahtuisi Ratisen kohdalla, ja hän kykenisi oppimaan pallopelien hyökkäämisen tärkeimmät asiat eli kentän näkemisen, oikeaaikaisen syöttämisen ja liikkumisen syötettäväksi, niin allaoleva voisi toimiakin. Jollei, niin kokeilisin tällä paikalla Bauta ja Laurellia. Jollei lähde toimimaan, niin kokoonpanoon jostain hyvin luisteleva kentän näkevä lefti sentterilaituri

Suomi-Mäntykivi-Lööke
Stransky-Najman-Meskanen
Ratinen-Nättinen-Väisänen
Könönen-Borg-Björkqvist
Kos-Bau-Laurell
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Ratinen, Könönen, Meskanen, Björkqvist ja Väisänen ovat vähän kaikki samasta puusta veistettyjä eikä lähtökohtaisesti maaleja ole kauheasti luvassa.
Meskanen ja Väisänen puuttuu rosterista ja Laurell sekä Bau tulevat 2/3-ketjujen laidoille. Tai todellisuudessa varmaan 3/4-ketjuihin.
 

Takapiiska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hei Tampere! Mitäs veikkaatte kumpi teidän veskareista pelaa keskiviikkona?
Ja kumpi tulee olemaan se ykkönen?
Kumpikaan ei oikein loistanut sveitsiläisiä vastaan, tai ole esittänyt toistaan merkittävästi parempia otteita. aikalailla 50/50 vuoron perään tulee menemään peluutus. Itse luulen sen perusteella, että Pavlat oli puolalaisia vastaan (ennakkoon heikko vastus), että peluutus menee ensi viikon osalta keskiviikkona Malek, perjantaina Pavlat ja lauantaina taas Malek.
 

Janilzki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Forza Azzurri
Kumpikaan ei oikein loistanut sveitsiläisiä vastaan, tai ole esittänyt toistaan merkittävästi parempia otteita. aikalailla 50/50 vuoron perään tulee menemään peluutus. Itse luulen sen perusteella, että Pavlat oli puolalaisia vastaan (ennakkoon heikko vastus), että peluutus menee ensi viikon osalta keskiviikkona Malek, perjantaina Pavlat ja lauantaina taas Malek.

Ok oli aika epävarmaa kumpi aloittaa. 2 vastausta ja kumpikin eri. Kiitos kuitenkin vastanneille.
 

wunderveba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pellin saisi heivata ykkös-yv:stä CHL-pelien perusteella. Gazdasta tulee olemaan isosti iloa vielä. Melkoinen siniviivapelote.

Suomi - Mäntykivi - Lööke - Nättinen -Gazda

Stransky - Najman - Meskanen - Ratinen - Pelli

Näillä mää lähtisin ylivoimalle.
 

Iitee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Koovee, Hifk
Gazdan veto on tosiaan hirvee kanuuna ja vielä tarkka, että saattaa paukuttaa maaleja Liigassa periaatteessa ihan miten paljon tahansa, tai sitten vähemmän, riippuen ihan siitä kuinka tätä käytetään ylivoimissa pitkän kauden aikana.
 

Since 1931

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves,Liverpool,sympatiat HIFK (Kom Igen Ilves)

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pellin saisi heivata ykkös-yv:stä CHL-pelien perusteella. Gazdasta tulee olemaan isosti iloa vielä. Melkoinen siniviivapelote.

Suomi - Mäntykivi - Lööke - Nättinen -Gazda

Stransky - Najman - Meskanen - Ratinen - Pelli

Näillä mää lähtisin ylivoimalle.
Suomi-Mäntykivi-Lööke-Nättinen-Pelli/Gazda
Stransky-Najman-Meskanen-Borg-Gazda/Pelli

Ei Ratista voi laittaa neliön keskelle, kun ei pysty edistämään peliä siitä, ei laukomaan one-timereita, ei ohjaamaan kiekkoja, ei ole hyvä kakkoskiekoissa, eikä ole erityinen maskipelaaja. Neliön keskellä pitää olla pelaaja, joka tunnistaa tilanteet, auttaa viivamiestä tai ylivoiman pyörittäjää, kun heitä paineistetaan.
Hänen täytyy olla aina syötettävissä kiekolliselle ja hänellä täytyy olla kyky syöttää kiekkoa takaisin. Eli pelin luku täytyy olla erinomainen. Muista yllä mainitsemattomista pelaajista lähinnä Samu Bau ja Kalle Väisänen ja Björkqvist voisivat sopia tähän rooliin. Täydellisiä pelaajiahan sillekin paikalle olisivat Suomi ja Mäntykivi, mutta heitä tarvitaan muualla.

Jos Pelli pyörittää kakkosylivoimaa, voisi Meskaselle tulla vetopaikkoja niin Pellin, Stranskyn kuin Najmanin lavasta. Borg teki viime kaudella maalinsa suurelta osalta B-pisteitten tienoilta. ja osaisi laaukoa suoraan syötöstä, esim syöttökombinaatiosta Najman (pyörittäjä)-Pelli (viivamies)-Meskanen (B-piste laukojan paikka)- Borg.
Toisaalta jos Gazda pelaa Suomen ja Mäntykiven kanssa, niin jääkö alityöllistetyksi, jos Suomi ja Mäntykivi hakevat maalipaikkaa Löökelle. No variaatioita täytyy olla paljon. Yksi mikä pitäisi saada toimimaan, että Lööke laukomisen sijaan syöttääkin vielä Mäntykivelle, jolla on kohtalainen one timer.

Viime vuoden ylivoimamaalinsa Gazda teki nimenomaan rightin puolen laukojan paikalta B-pisteeltä. Jos noin, niin tarvittaisiin joku pyörittämään toista ylivoimaa.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Melko varmasti Malek aloittaa.
Uskon myös, että Malek aloittaa.

Joukkueen on saatava nyt tuo puolustuspeli kuntoon. Liian usein meidän maalivahdit jäävät yksin, ilman puolustuksen tukea.

Ja onko valmistauduttu liikaa ns. painimaan, kun vastustajien pidemmät syöttökombinaatiot CHL:ssä ovat olleet myrkkyä puolustukselle. Kaikki ovat seuranneet kiekkoa, ja oho, maalin nurkalla on mies vapaana.
Vastustajissa on ollut useampia pelaajia samaan aikaan kentällä, jotka ovat tienneet jo kiekon saadessaan, mitä sillä tekevät. Eikä Suomi-kiekon tapaan, että otetaan haltuun, kuljetetaan ja sitten ruvetaan kattomaan, missä pelikaverit oikein on.
Peliä edistävät syötöt ykkösellä OMILLE. Sen pitäisi olla se juttu Ilvekselläkin.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pallopelit yleensä ja jääkiekkokin ovat ennen kaikkea pelinopeuspelejä. En väheksy luistelunopeuden merkitystä, mutta tärkeämpää kuitenkin on viime kädessä pelinopeus. Kuinka nopeasti pystyt pelaamaan kiekkoa omille. Tämä on kaiken A ja O. Otetaan esimerkki läheltä. Jari Litmanen, joka oli jalkapalloilijaksi hidas, mutta oli/on Suomen paras jalkapalloilija koskaan/tähän mennessä. Mutta hänellä oli poikkeuksellinen taju ja ymmärrys joukkuepelaamisesta ja tietenkin hän oli saavuttanut kurinalaisella harjoittelulla loistavat tekniset taidot. Ja hänellä oli tietenkin pelisilmä vailla vertaa ja poikkeuksellinen kyky suojata palloa.

Sitten on nämä vauhtihirmut tms., jotka ovat enemmänkin yksilöurheilijoita joukkuelajin sisällä. Joilta puuttuu paras taju joukkuepelistä ja pelisilmä. Ja tässä tullaan valmennuksen rooliin. Nämä fyysisesti lahjakkaat pelaajat pääsevät Suomessa liian helpolla junioreissa. He eivät ole pakotettuja kehittämään muita ominaisuuksiaan, vaan pelkkä fysiikka riittää liian pitkälle. Kun pitäisi sitten ottaa paikka aikuisten sarjoissa, niin sitten eivät muut ominaisuudet enää oikein riitäkään.

Fysiikka on kuitenkin se helpoin asia, jota voi myöhemmin kehittää, kuten muun muassa Eemeli Suomen esimerkki osoittaa. Valmentajien pitäisi keskittyä löytämään yksilöistä niitä, jotka ovat osittain heikon fysiikan ja/tai jalkanopeuden puutteen vuoksi joutuneet kehittämään muita ominaisuuksiaan (kuten Litmanen). Ja ryhtyä koulimaan heidän fysiikkaansa ja luistelutaitoaan...

Jääkiekko varsinkin on laji, jossa poikkeuksellisen hyvä luistelutaito vie pelaajan junioreissa pitkälle, mutta B- ja A-junioreissa vauhti alkaa hyytyä, kun kaikilla niin pitkälle jatkaneilla/jaksaneilla on suurin piirtein tyydyttävä luistelutaito.

Mutta miten juniorivalmennus löytäisi ne pelipäältään lahjakkaat helmet, joista tulisivat ne tulevaisuuden huippupelaajat. Ja miten niitä saataisiin hankittua, jollei niitä ole? Sillä tällaisiin pelaajiin Tillun pitäisi kiinnittää huomiota, kun Ilvekseen etsitään nuoria pelaajia kehittymään. Mennä hieman vastavirtaan, ja tietenkin keskustella hankintojen kanssa siitä, että ovatko valmiita laittamaan fyysiset ominaisuutensa kuntoon. Meille on tullut paljon lupaavia tsekkijunioreita, mutta onko heidän pelaajauransa edennyt niin hyvin kuin olisi ollut mahdollista?
Tillu on onnistunut hyvin hankkimaan Pohjois-Ameriikkaan lähtemisen kynnyksellä olevia pelaajia. Ennemmin lisää tällaisia vielä kehittyviä hankintoja (Johansson, Lööb ja Hatakka) kuin pelaajia, jotka ovat tehneet huonommassa liigajoukkueessa kohtalaisessa roolissa 20-30 pistettä, ja jotka entisen pelikaverini sanoin ovat pelaajina niitä “koiria, jotka eivät enää opi uusia temppuja”.

Psykologi ei saanut heitä oppimaan uusia temppuja, mutta toivottavasti nykyinen valmennus onnistuu pyrkimyksessään eli saa joukkueen jokaisen yksilön joka päivä kohti hieman parempaa. Se voi viedä meidät aika pitkälle tänä vuonna.
 

Paatelainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Jos katsellaan ensiksi oman tasoisia rostereita vastaan, eikä katsella tuloksia otteluista, joissa vastustajalla on nelin-viisinkertainen budjetti. Huolestutaan sitten, mikäli sama jatkuu Liigassa.

Ei näillä harkkapeleillä mitään merkitystä ole, mutta ihan yhtä huonosti Ilves pelasi Tepsiä ja Puolan porukkaa vastaan kuin Sveitsiläisiä.
 

Iitee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Koovee, Hifk
...
Pallopelit yleensä ja jääkiekkokin ovat ennen kaikkea pelinopeuspelejä. En väheksy luistelunopeuden merkitystä, mutta tärkeämpää kuitenkin on viime kädessä pelinopeus. Kuinka nopeasti pystyt pelaamaan kiekkoa omille. Tämä on kaiken A ja O. Otetaan esimerkki läheltä. Jari Litmanen, joka oli jalkapalloilijaksi hidas, mutta oli/on Suomen paras jalkapalloilija koskaan/tähän mennessä. Mutta hänellä oli poikkeuksellinen taju ja ymmärrys joukkuepelaamisesta ja tietenkin hän oli saavuttanut kurinalaisella harjoittelulla loistavat tekniset taidot. Ja hänellä oli tietenkin pelisilmä vailla vertaa ja poikkeuksellinen kyky suojata palloa.

Sitten on nämä vauhtihirmut tms., jotka ovat enemmänkin yksilöurheilijoita joukkuelajin sisällä. Joilta puuttuu paras taju joukkuepelistä ja pelisilmä. Ja tässä tullaan valmennuksen rooliin. Nämä fyysisesti lahjakkaat pelaajat pääsevät Suomessa liian helpolla junioreissa. He eivät ole pakotettuja kehittämään muita ominaisuuksiaan, vaan pelkkä fysiikka riittää liian pitkälle. Kun pitäisi sitten ottaa paikka aikuisten sarjoissa, niin sitten eivät muut ominaisuudet enää oikein riitäkään.

Fysiikka on kuitenkin se helpoin asia, jota voi myöhemmin kehittää, kuten muun muassa Eemeli Suomen esimerkki osoittaa. Valmentajien pitäisi keskittyä löytämään yksilöistä niitä, jotka ovat osittain heikon fysiikan ja/tai jalkanopeuden puutteen vuoksi joutuneet kehittämään muita ominaisuuksiaan (kuten Litmanen). Ja ryhtyä koulimaan heidän fysiikkaansa ja luistelutaitoaan...

Jääkiekko varsinkin on laji, jossa poikkeuksellisen hyvä luistelutaito vie pelaajan junioreissa pitkälle, mutta B- ja A-junioreissa vauhti alkaa hyytyä, kun kaikilla niin pitkälle jatkaneilla/jaksaneilla on suurin piirtein tyydyttävä luistelutaito.

Mutta miten juniorivalmennus löytäisi ne pelipäältään lahjakkaat helmet, joista tulisivat ne tulevaisuuden huippupelaajat. Ja miten niitä saataisiin hankittua, jollei niitä ole? Sillä tällaisiin pelaajiin Tillun pitäisi kiinnittää huomiota, kun Ilvekseen etsitään nuoria pelaajia kehittymään. Mennä hieman vastavirtaan, ja tietenkin keskustella hankintojen kanssa siitä, että ovatko valmiita laittamaan fyysiset ominaisuutensa kuntoon. Meille on tullut paljon lupaavia tsekkijunioreita, mutta onko heidän pelaajauransa edennyt niin hyvin kuin olisi ollut mahdollista?
Tillu on onnistunut hyvin hankkimaan Pohjois-Ameriikkaan lähtemisen kynnyksellä olevia pelaajia. Ennemmin lisää tällaisia vielä kehittyviä hankintoja (Johansson, Lööb ja Hatakka) kuin pelaajia, jotka ovat tehneet huonommassa liigajoukkueessa kohtalaisessa roolissa 20-30 pistettä, ja jotka entisen pelikaverini sanoin ovat pelaajina niitä “koiria, jotka eivät enää opi uusia temppuja”.

Psykologi ei saanut heitä oppimaan uusia temppuja, mutta toivottavasti nykyinen valmennus onnistuu pyrkimyksessään eli saa joukkueen jokaisen yksilön joka päivä kohti hieman parempaa. Se voi viedä meidät aika pitkälle tänä vuonna.

Joni Jurmo oli yksi antiteesi tälle esittämällesi hankintapolitiikalle. Ulottuva, hyvin liikkuva ja kiekkoa suojaava pelaaja, joka on näillä avuilla pärjännyt. Jurmolta ei ainoastaan puuttunut peliälyä ja pelinopeutta Liigan kärjen vaadetasolla vaan häneltä ei meinannut tulla ratkaisua ollenkaan.

Piti oikein tarkistaa ja AHL:ssä tuo näyttää aloittavan kautensa. Pääseekö Jurmo kirkkaisiin valoihin? "Ammattilais-tryout", mitä sitten tarkoittaakaan käytännössä.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
...


Joni Jurmo oli yksi antiteesi tälle esittämällesi hankintapolitiikalle. Ulottuva, hyvin liikkuva ja kiekkoa suojaava pelaaja, joka on näillä avuilla pärjännyt. Jurmolta ei ainoastaan puuttunut peliälyä ja pelinopeutta Liigan kärjen vaadetasolla vaan häneltä ei meinannut tulla ratkaisua ollenkaan.

Piti oikein tarkistaa ja AHL:ssä tuo näyttää aloittavan kautensa. Pääseekö Jurmo kirkkaisiin valoihin? "Ammattilais-tryout", mitä sitten tarkoittaakaan käytännössä.
Joo. Jurmo oli iso pettymys. Pelikäsitys luokkaa heikko. Vastustajan paidassa näytti hyvältä, mutta sitten tutun psykologin valmennuksessa kasalta naruja.
Tosin jotkut Jukurikannattajat totesivat, että älkää odottako liikoja.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
Mutta miten juniorivalmennus löytäisi ne pelipäältään lahjakkaat helmet, joista tulisivat ne tulevaisuuden huippupelaajat. Ja miten niitä saataisiin hankittua, jollei niitä ole? Sillä tällaisiin pelaajiin Tillun pitäisi kiinnittää huomiota, kun Ilvekseen etsitään nuoria pelaajia kehittymään. Mennä hieman vastavirtaan, ja tietenkin keskustella hankintojen kanssa siitä, että ovatko valmiita laittamaan fyysiset ominaisuutensa kuntoon. Meille on tullut paljon lupaavia tsekkijunioreita, mutta onko heidän pelaajauransa edennyt niin hyvin kuin olisi ollut mahdollista?

Olisin voinut lainata koko (hyvän) tekstin, mutta aloitetaan nyt tästä.

Suomessa juniorivalmennus sakkaa sekä jalkapallossa, että jääkiekossa. Ongelma on siinä, että monet juniorivalmentajat tietoisesti tai tiedostamattaan hakevat voittoja ja sitä kautta itselleen statusta joukkueen sisällä (valmentajien keskuudesta) ja tietysti myös vanhempien silmissä.

Tapahtuu siis helposti seuraavaa: Joukkueessa harjoitellaan ja pelataan tasoryhmissä. Fyysisesti vahvat pelaajat pääsevät ylimpiin ryhmiin, joihin hakeutuvat myös "parhaat" valmentajat. Alempiin ryhmiin jää sitten fyysisesti heikompia pelaajia ja he eivät saa niin laadukasta valmennusta, kuin ylemmissä ryhmissä.

Sitten kun mietitään vielä, että samassa ikäluokassa saattaa olla biologiselta iältään +-2v eri vaiheissa olevia pelaajia. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kymppivuotiaissa saattaa olla pelaajia, joiden biologinen ikä on 8-12v ja lisäheitto vielä syntymäkuukaudesta tammi-joulukuu. Jokainen voi miettiä, miten paljon parempi pelaaja pärjätäkseen täytyy olla biologiselta iältään neljä vuotta nuoremman pienikokoisen pelaajan verrattuna siihen isompaan poikaan, joka jyrää todennäköisesti fysiikallaan muut alta pois. Pituuseroa saattaa olla 40cm.

Aikuisina näiden pelaajien kokoero on todennäköisesti pienempi. Jos esimerkkipelaajat jatkavat molemmat peliuraansa aikuisikään saakka, niin todennäköisesti (lapsena) isokokoinen pelaaja ei vieläkään osaa koohottamisen lisäksi mitään muuta ja pienikokoinen pelaaja on pudonnut kelkasta neppailemaan johonkin harrastepeleille.

Sitten voidaan miettiä, miksi meidän pelaajatuotanto tuottaa vain tietyntyyppisiä pelaajia. Totta kai sieltä puskee sitten läpi Barkovit ja muut aivan poikkeukselliset talentit, mutta yleinen pelaajaprofiili on mallia "päätön ja kädetön power forward", joita ei lopulta osattu valmentaa oikein mitenkään ja sellaisia heistä sitten vain tuli.

Edit. Sori offtopic. Aihe on lähellä sydäntä ja erittäin mielenkiintoinen.
 
Viimeksi muokattu:

Kyle

Jäsen
Mutta miten juniorivalmennus löytäisi ne pelipäältään lahjakkaat helmet, joista tulisivat ne tulevaisuuden huippupelaajat. Ja miten niitä saataisiin hankittua, jollei niitä ole? Sillä tällaisiin pelaajiin Tillun pitäisi kiinnittää huomiota, kun Ilvekseen etsitään nuoria pelaajia kehittymään. Mennä hieman vastavirtaan, ja tietenkin keskustella hankintojen kanssa siitä, että ovatko valmiita laittamaan fyysiset ominaisuutensa kuntoon. Meille on tullut paljon lupaavia tsekkijunioreita, mutta onko heidän pelaajauransa edennyt niin hyvin kuin olisi ollut mahdollista?


Hyvää pohdintaa @Ragulin ja @se7en. Lainasin tuota kohtaa tekstistä koska kysynkin, että miten te kehittäisitte peliälyä? Olen joskus tänne jatkoaikaan kirjoittanut asiasta muistaakseni jossain nais-/tyttökiekkoilua käsittelevässä ketjussa. Koska itsellä on sellainen kutina, että jotta oppii ymmärtämään jääkiekon lainalaisuuksia niin jääkiekkoa pitää katsella. Ja sama kaikessa urheilussa.

Oma kokemukseni on nyrkkeilyn puolelta jossa valmentajani avasi silmiä siitä kuinka tärkeää on katsella nyrkkeilyä harjoittelun ohella. Se, että opit ja matkit kehittää sitä omaa peli-/lajisilmää ja lisäksi laajentaa sitä luovuutta.

Jos jääkiekossa miettii pelkästään valmentajia tai (joitain) asiantuntijoita niin kyllä heillä on sitä pelisilmää vaikkei harjoittelun tuomaa taitoa olisikaan. Kuinka paljon sitten jääkiekkoilija tai jalkapalloileva urheilija sitten kärsii peliälystä, jos joka ilta menee lätkimään kiekkoa sen sijaan että yhtenä iltana viikossa ahmisi jääkiekon oivalluksia videoiden parissa? Moni varmasti katselee ihan tarpeeksi ruutua omien vanhempien mielestä, mutta onko se sitä jääkiekkoa vai fortnitea on sitten toinen kysymys.

Viimeinen pointti ja mielestäni myös tärkeä pointti on sitten se, että jos tässä ”menttaaliharjoittelussa” on perää niin kuinka tärkeää on se mistä imee oppinsa? Oletko imenyt oppisi nuoruudessa katselemalla Ilveksen Raipea vai vähän myöhemmin Tapio Laaksoa. Mitäs jos oletkin harjoitellut syöttämään kuten Datsjuk, tuleeko juniorista pelisilmältään älykkäämpi kuin sellaisesta joka kävi läpi 2010-luvun katsomassa Ilveksen taaperrusta?

Ainakin Ruotsissa tuli yhtäkkiä jossain vaiheessa 2000-luvulla varmaan kymmenkunta NHL-eliittipuolustajaa (Karlsson, Hedman, Ekman Larsson, Ekholm, Dahlin, Brodin…)jotka kertoivat suurimmaksi esikuvakseen Lidströmin.

Tämä peliäly-keskustelu kun tuppaa monesti menevän siihen, että monen sanotaan olevan luontaisesti peliälykäs. Mutta itse sanoisin, että junioreilla on myös mahdollisuus kehittää sitä ja nimenomaan katsomalla peliä. Ja lisäksi tärkeää on myös varmasti katsoa peliä edistäviä pelaajia. Jos asiaa miettii vielä inhorealistisesti voisi pohtia, että jos oma suosikkijoukkue pelaa liian virkamiesmäisesti niin oppiiko juniori sen ”ainoaksi oikeaksi tavaksi pelata”? Varsinkin jos suurin osa katsomista peleistä on juuri pelkästään sitä oman suosikkijoukkueen peliä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös