Kaikesta tästä taistelusta ilmastonmuutosta vastaan on tähän mennessä tuloksena, että hiilidioksidipäästöjen kasvun kiihtyminen on saatu pysähtymään. Eli toinen derivaatta on painettu negatiiviseksi. Seuraavaksi pitäisi saada päästöjen kasvu ensin pysähtymään ja sitten laskemaan. Se ei tule onnistumaan eikä syy todellakaan ole Trumpissa, joka on mitättömän pieni palanen isossa kokonaiskuvassa ja Pariisin sopimus on pelkkä paperinpalanen, josta ei ole kuin hyödyttömien kiistojen aiheeksi. Linkki Kauppalehteen yhteen surullisen naurettavaan kiistaan.
Kasvihuoneilmiöstä on tullut valkoisen miehen taakka, eli "ensimmäinen maailma on aiheuttanut koko ongelman, hoitaakoon se sen kuntoon". Olin muutama vuosi sitten safarimatkalla Arushassa Tansaniassa. Arusha on tuollainen aika tarkkaan Helsingin kokoinen kaupunki Tansaniassa. Oppaan mukaan sen pääkatu 20 vuotta aikaisemmin oli vielä hiljainen hiekkatie jossa kulki auto aina silloin tällöin. Nyt se oli yksi yhtenäinen 5 kilometriä pitkä ruuhka. Jokaista pyörällä töihin kulkevaa Helsinkiläistä kohden seisoo 3. maailmassa 100 autoa ruuhkassa ja jokaista Euroopassa säästettyä hiilidioksiditonnia kohden lisäävät kehitysmaat kaksi tonnia päästöjään, näistä Kiina on suurin vastuullinen. Tämä on se tärkein syy, miksi päästöt kasvavat edelleen kaikista toimista huolimatta. Ainoa asia, mistä kolmas maailma näissä neuvotteluissa on osallisena, on olla käsi pitkällä vaatimassa rahaa. Kiinankaan tilanne ei ratkea millään nimillä paperilla, siellä auttaa ehkä se, jos ihmiset kyllästyvät kivihiilen polttamisen muihin saasteisiin.
Toinen asia on, että kasvihuoneilmiöstä on tullut jumalallinen rangaistus syntisille ja meillä on kauhea tarve sekä hurskastella omilla uhrilahjoillamme kuin rankaista syntisiä, vaikka kummallakin voi olla täysin olemattomat vaikutukset itse ongelmaan. Meillä lyödään katoille huonolla hyötysuhteella pienen osan vuodesta toimivia aurinkopaneeleita ja ollaan niin hurskaita. Samaan aikaan päiväntasaajalla, missä aurinko paistaa ympäri vuoden keskeltä taivasta sähkö tehdään pääosin dieselgeneraattoreilla. Meillä maksetaan älyttömiä tukia tuulivoimalle, joka tuottaa luokkaa prosentin sähköntarpeesta. Korholan tapaan kaipaisin viherpapiston johtamien palvontamenojen sijaan pragmaattisempaa ja ratkaisukeskeisempää lähestymistä ongelmaan.
Kasvihuoneilmiöstä on tullut valkoisen miehen taakka, eli "ensimmäinen maailma on aiheuttanut koko ongelman, hoitaakoon se sen kuntoon". Olin muutama vuosi sitten safarimatkalla Arushassa Tansaniassa. Arusha on tuollainen aika tarkkaan Helsingin kokoinen kaupunki Tansaniassa. Oppaan mukaan sen pääkatu 20 vuotta aikaisemmin oli vielä hiljainen hiekkatie jossa kulki auto aina silloin tällöin. Nyt se oli yksi yhtenäinen 5 kilometriä pitkä ruuhka. Jokaista pyörällä töihin kulkevaa Helsinkiläistä kohden seisoo 3. maailmassa 100 autoa ruuhkassa ja jokaista Euroopassa säästettyä hiilidioksiditonnia kohden lisäävät kehitysmaat kaksi tonnia päästöjään, näistä Kiina on suurin vastuullinen. Tämä on se tärkein syy, miksi päästöt kasvavat edelleen kaikista toimista huolimatta. Ainoa asia, mistä kolmas maailma näissä neuvotteluissa on osallisena, on olla käsi pitkällä vaatimassa rahaa. Kiinankaan tilanne ei ratkea millään nimillä paperilla, siellä auttaa ehkä se, jos ihmiset kyllästyvät kivihiilen polttamisen muihin saasteisiin.
Toinen asia on, että kasvihuoneilmiöstä on tullut jumalallinen rangaistus syntisille ja meillä on kauhea tarve sekä hurskastella omilla uhrilahjoillamme kuin rankaista syntisiä, vaikka kummallakin voi olla täysin olemattomat vaikutukset itse ongelmaan. Meillä lyödään katoille huonolla hyötysuhteella pienen osan vuodesta toimivia aurinkopaneeleita ja ollaan niin hurskaita. Samaan aikaan päiväntasaajalla, missä aurinko paistaa ympäri vuoden keskeltä taivasta sähkö tehdään pääosin dieselgeneraattoreilla. Meillä maksetaan älyttömiä tukia tuulivoimalle, joka tuottaa luokkaa prosentin sähköntarpeesta. Korholan tapaan kaipaisin viherpapiston johtamien palvontamenojen sijaan pragmaattisempaa ja ratkaisukeskeisempää lähestymistä ongelmaan.