Avoin kirje I.Kaarnalle
Hei Ilkka!
Toivottavasti tämä kirjeeni tavoittaa sinut täältä Jatkoajan keskustelupalstan kautta.
Olen ollut SaiPa-fani pienen ikäni, eli aina 70-luvun alkuvuosista saakka. Valitettavasti minun(kin) mittarini tuli nyt täyteen. Yhteenkään Saipan peliin (ainakaan koti) en eksy niin kauan kuin toimitusjohtajana häärit sinä Ilkka.
Minun oli kaksi vuotta sitten vaikea ymmärtää Vallun vuokraamista Jokereille, pitkin hampain suostuin ymmärtämään talouden realiteetit. Asiaa varmaankin helpotti, kun voi omia aimo annoksen Jokereiden mestaruudesta. Kuitenkin sydäntä särki nähdä oma suosikki ratkaisemassa finaaleja Narri-paidassa.
Tämä tammikuu on kuitenkin ollut jotain sellaista, jota en osannut kuvitella pahimmissa painajaisissanikaan. Minulle ei tule menetyistä pelaajista ikävä kuin Yli-Torkkoa, ja tietyin varauksin Vallua. MUTTA se suuri mutta, on se, että rakas seurani on menettänyt kaiken uskottavuutensa. Kollegani (Idrottsföreningenin mies) nauroi tänään paskaisesti seurani touhuille, ja niin tekevät kaikki, jotka jääkiekkoa seuraavat, minäkin sen tuskaisen itkun seassa. Naurettavuudellakin pitäisi olla joku raja.
Jollain ihmeen ajatuksella vielä pystyn hyväksymään kaiken muun sonnan (lue:pelaajien realisoinnin), mutta se että rakkaan seurani tj ensin valehtelee päin näköä julkisuudessa siitä, ettei taloutta paikata pelaajakaupoilla. Sitten, kun näin on kaikesta huolimatta tehty, sinä Ilkka kommentoit, ettei sinulla ole mitään selittevää faneille eikä sponsoreille. Herää nyt jumalauta PAHVI!
Teit minusta jopa takinkääntäjän muutamaksi hetkeksi (tosin en keksinyt minkä väriseksi sen takin kääntäisi). Sitten muistin tärkeän asian. Minä kannatan SaiPaa Lappeenrannasta, en sen pelleä toimitusjohtajaa.
Lyhyesti siis:
- en enää koskaan maksa senttiäkään lipusta josta maksetaan sinun palkkaasi Ilkka
- ymmärrän ansiosi talouden puolella, mutta ainoa mikä minulle merkitsee on urheilullinen puoli, mielummin vaikka mestiksen mestaruus, kuin naurun aiheena vuodesta toiseen liigassa
Parhain terveisin, Saipa-fani
Hei Ilkka!
Toivottavasti tämä kirjeeni tavoittaa sinut täältä Jatkoajan keskustelupalstan kautta.
Olen ollut SaiPa-fani pienen ikäni, eli aina 70-luvun alkuvuosista saakka. Valitettavasti minun(kin) mittarini tuli nyt täyteen. Yhteenkään Saipan peliin (ainakaan koti) en eksy niin kauan kuin toimitusjohtajana häärit sinä Ilkka.
Minun oli kaksi vuotta sitten vaikea ymmärtää Vallun vuokraamista Jokereille, pitkin hampain suostuin ymmärtämään talouden realiteetit. Asiaa varmaankin helpotti, kun voi omia aimo annoksen Jokereiden mestaruudesta. Kuitenkin sydäntä särki nähdä oma suosikki ratkaisemassa finaaleja Narri-paidassa.
Tämä tammikuu on kuitenkin ollut jotain sellaista, jota en osannut kuvitella pahimmissa painajaisissanikaan. Minulle ei tule menetyistä pelaajista ikävä kuin Yli-Torkkoa, ja tietyin varauksin Vallua. MUTTA se suuri mutta, on se, että rakas seurani on menettänyt kaiken uskottavuutensa. Kollegani (Idrottsföreningenin mies) nauroi tänään paskaisesti seurani touhuille, ja niin tekevät kaikki, jotka jääkiekkoa seuraavat, minäkin sen tuskaisen itkun seassa. Naurettavuudellakin pitäisi olla joku raja.
Jollain ihmeen ajatuksella vielä pystyn hyväksymään kaiken muun sonnan (lue:pelaajien realisoinnin), mutta se että rakkaan seurani tj ensin valehtelee päin näköä julkisuudessa siitä, ettei taloutta paikata pelaajakaupoilla. Sitten, kun näin on kaikesta huolimatta tehty, sinä Ilkka kommentoit, ettei sinulla ole mitään selittevää faneille eikä sponsoreille. Herää nyt jumalauta PAHVI!
Teit minusta jopa takinkääntäjän muutamaksi hetkeksi (tosin en keksinyt minkä väriseksi sen takin kääntäisi). Sitten muistin tärkeän asian. Minä kannatan SaiPaa Lappeenrannasta, en sen pelleä toimitusjohtajaa.
Lyhyesti siis:
- en enää koskaan maksa senttiäkään lipusta josta maksetaan sinun palkkaasi Ilkka
- ymmärrän ansiosi talouden puolella, mutta ainoa mikä minulle merkitsee on urheilullinen puoli, mielummin vaikka mestiksen mestaruus, kuin naurun aiheena vuodesta toiseen liigassa
Parhain terveisin, Saipa-fani