Bhundy Boys Hararessa Zimbabwessa 80-luvun lopulla. Bändi oli minulle tuttu ja minulla oli pari sen levyäkin. Huomasin jossain keikkailmoituksen ja ajattelin, että tuonne pitää mennä. Keikka oli mustien asuma-alueella rähjäisen hotellin sisäpihalla. Soitto alkoi sunnuntai-iltapäivänä viideltä ja jatkui yll puolen yön muutamin breikein. Bändi oli vielä tuolloin loistavassa vireessä ja tavallisen näköiset tanssitytöt arkivaatteissaan tanssivat mahtavasti.
Kun olin paikalla ainoa valkoinen, pidin alussa matalaa profiilia, kun en tiennyt, mikä paikassa oli suhtatuminen valkonaamoihin. Kusiputkan pisuaarilla yksi kaveri alkoi jutella. Ensin ajattelin, että se vittuilee, mutta mies kutsuikin minut ystäväporukkansa pöytään. Oli kiva ilta ja yö kun kuunneltiin musiikkia, juteltiin ja juotiin kaljaa, mitä minulle vieraanvaraisesti tarjottiin. Kaveri esitteli minulle myös serkkutyttönsä, jonka kanssa sitten aika paljon tanssin ja vähän pussailtiinkin. Kun keikka loppui yritin saada kadulta taksia, mikä ei onnistunut ihan helposti. Kun kadulla oleville miehille tuli riitaa keskenään ja yksi yritti huitoa toisia laudan pätkällä, ajattelin, että nyt täältä olisi hyvä päästä pikaisesti pois. Näin tyhjän taksin tulevan, mutta se ei huitomisestani huolimatta aikonut pysähtyä. Pysäytin auton menemällä ajoradalle sen eteen. Pelokas kuski sanoi, että tule nyt sitten äkkiä sisään, sillä hän haluaa päästä pian täältä pois. Mies vielä sanoi, että yleensä hän ei yöllä tule tälle alueelle. Kysyin miksi nuo tappelevat, kuski sanoi, että heimoristiriitoja.
Bhundy Boys oli noihin aikoihin Zimbabwen suosituimpia bändejä, joka loi oman tyylinsä, missä oli vaikutteita afrikkalaisesta musiikista ja rokista. Se levytti Britanniassa ja sen musiikilla oli vaikutusta moniin afrikkalaisiin muusikoihin. Bändin toiminta hiipui 90- luvulla, kun kolme sen soittajista kuoli aidsiin ja yksi hirtti itsensä.
