Ihmettelen mihinkä se kesä taas on livahtanut. Ei helvetti, tuntuu että vielä eilen odottelin kylmässä alkukesän säässä jalkapallon mm-kisojen alkua. Joka vuosi sama homma.
[hakamussuttelu]Joka vuosi sama homma?
Oletko huomannut, että sulta livahtaa kolme kesää ohi täysin huomaamattasi, jos joka vuosi on sama homma - eli odottelet kylmässä alkukesän säässä jalkapallon MM-kisojen alkua? Ne pelataan vain joka neljäs kesä...[/hakamussuttelu]
Mä ihmettelen tällä hetkellä kahtakin asiaa:
1) onko joku joskus maininnut lapselle annetusta järkyttävästä nimestä?
Alkukesästä yksikin puolituttu (tai ehkä neljäsosatuttu) sai lapsen, joka kastettiin jokin aika sitten. Kuulin nimen - AIVAN järkyttävä! Siinähän sitten lapsi saa vanhempana selitellä kolmiosaista nimeään, joka ei sitten soinnu pätkääkään siihen tavalliseen suomalaiseen sukunimeen (tyyliin Määttänen). Ensimmäinen nimistä (kutsumanimi?) on vieläpä kirjoitettu siten, että takuuvarmasti saa olla joka kerta mainitsemassa kuinka se kirjoitetaan k:lla - ei c:llä.
Tästä huolimatta kaikki (naispuoleiset) tutut ja puolitutut kehuskelevat kilvan kuinka hienon ja ihanan nimen vanhemmat ovat keksineet. Välillä tuntuu siltä, että vaikka lapselle antaisi nimeksi Cusi-Pasca Äpärä Virtanen, niin siitä huolimatta kaikki kiljuisivat rivissä: "
Oi, kuinka ihana nimi!". Ei voi kuin ihmetellä!
2) onko kiire jotenkin trendikästä nykyään?
Entistä useammin ihmiset tuntuvat käyttävän verukkeenaan lausetta: "
Ei mulla ainakaan ole aikaa semmoiseen!". Tämä vielä lausuttuna erittäin vähättelevään tyyliin - eli käytännössä alusta puuttuu toinen lause: ("
Ai, sulla on aikaa johonkin tollaseen?) - Ei MULLA vaan oo aikaa mihinkään sellaiseen!". Jotenkin siis tuntuu siltä, että ihmiset nostavat itsensä jollekin korokkeelle, jos heillä ei ole aikaa johonkin. Eikä tämä välttämättä vaadi edes kyseiseltä henkilöltä mitään (läsnäoloa tms). Samanlainen vastaus saattaa tulla, jos vaikkapa kertoo ihan vaan omista tekemisistään.
Yksi täysin keksitty esimerkki:
K: "
Hei, mitä sulla on tiistai-iltana?
V: "
No ei mitään ihmeellistä."
K: "
Pitäiskö vähän saunoa, grillata ja ottaa pari kaljaa?"
V: "
No ei MULLA ainakaan ole aikaa mihinkään tollaiseen keskellä viikkoa!"
Toinen täysin keksitty esimerkki:
- "
Harjoittelinpa tossa jongleeraamaan neljällä pallolla."
- "
Ai, kauan sulla meni, että opit?"
- "
Muutaman päivän mä harjoittelin aina iltaisin pari-kolme tuntia."
- "
No ei MULLA vaan olisi aikaa mihinkään sellaiseen!"