Samaa mieltä. Ei jaksa aina ymmärtää. Pakkasta on vuodesta toiseen ja sama perkeleen narina asiasta joka talvi. Itseä ei haittaa, eikä enää jaksa kiinnostaa. V***u, ensi talvena, yllätys yllätys, se tulee taas.
Parinkympin pakkasessa ulkoilu ei todellakaan ole mitään extremeä. Pukeutumiskysymys. Tyhmä on, joka pakkasessa palelee tai vesisateessa kastuu.Ei tuo 20 asteen pakkasessa hiihtäminen nyt mikään mahdoton juttu ollut lapsena. Kunnolla vaatetta vaan päälle niin mikäpä oli ladulla liikkuessa. Tietty jos oli yhtään viimaa niin sitten oli ikävämpi. Talviaurinkoisena pakkaspäivänä hiihtely oli ihan rattoisaa, kun savu nousi mökkien piipuista luotisuorana nauhana.
Meillä tenavat vaihtoivat keväällä päiväkotia. Aikaisemmassa olivat todella paljon ulkona ja tenavilla riitti tekemistä. Olivat ulkona kelillä kuin kelillä ja lapsilla riitti touhua. En muista, että olisi aivan kovimpia pakkasia lukuunottamatta tarvinnut iltapäivällä sisältä hakea. Nykyisessä nyhräävät sisällä parhaimmillakin keleillä ja illat ovat sen mukaisia. Lopettivat iltapäiväulkoilut jo alkusyksystä, jos satoi vähänkin.Enemmän ihmettelen sitä vouhaamista joka lasten ulkoilusta ja sääolosuhteista niin herkästi sikiää nykyään. Jo tarhassa tuntuu olevan meininki, että vähän kun sataa tai tuulee tai muuten vaan ei henkilökuntaa huvita, niin eipä mennäkään ulos vaan jäädään sisälle askartelemaan ja leikkimään. Näin hoitajat välttyvät pukemiselta ja kuravaaterumbalta. Illalla lapset kiipeilevät kotona seinille kun eivät ole päässeet koko päivänä ulos. Veltot aikuiset tässsä opettavat lapsista arkoja sisähiiriä.
Koulut ovat varsin voimattomia tämän ongelman kanssa. Tyypeillä ei ole kamppeita, eikä niitä voi väkisillä viedä palelemaan. Katselin tässä muuan talvi koiran kanssa ulkoillessani Kaarilan yläasteen liikuntatuntia, jonka viettivät hiihtoa opettelemalla mukavassa 15 asteen pakkasessa aurinkoisella säällä. Näky oli lähinna säälittävä. Noin 15 hengen porukassa oli parilla juipilla jollain lailla keliin sopivat kamppeet. Suurimmalla osalla oli farkut ja jokin kevyt, keliin sopimaton takki. Pipoja tai hanskoja ei pahemmin näkynyt. Omat sukset oli yhdellä, muut yrittivät taiteilla koulun sivakoilla. Jonkinlaista sukkulaviestiä yrittivät hiihdellä parisataa metriä pitkällä tasamaalle tehdyllä ladulla, mutta touhusta ei tullut yhtään mitään, kun eivät osanneet vähääkään hiihtää. Nelivuotias tyttöni pesisi lähes koko porukan tasamaalla.Hyvä esimerkki koulujen käytökseen täällä päin kun mittari näyttää 10 astetta pakkasta, lapset sisällä visusti liikkatunnit koska lapsille ei ole tarpeeksi hyviä vaatteita ulkoliikuntaan.
Ei kai sään mukaan pukeutuva tyyppi näytä dorkalta. Ainakin omissa silmissäni pakkasessa kesäkamppeissa käsiinsä puhalteleva pösilö näyttää hyvinkin vajaalta. Kukin tyylillään, ei kai siinä mitään.Ei pidä paikkansa. Vielä muutama vuosi takaperin Helsingissä oli kunnon stadilaisia talvia, eli ei lunta, ei pakkasta eikä vittuuntumista, kun pitää tunkea niin hemmetisti kledjuja niskaan ja hetken päästä sitä näyttääkin aivan dorkalta talvivaatteissa.
Ihmettelen, että minne se olosuhteisiin ja tilanteisiin sopeutumisen taito on ihmisiltä kadonnut. Ennen kun oli kylmä, pistettiin enemmän vaatetta päälle kun mentiin ulos. Nykyään kiukutellaan, että ulkona on kylmä ja ei sinne voi mennä ja siellä tuntuu ikävältä. Ainoa tapa reagoida epämukavaan tilanteeseen on kiukutella siitä, että se on tapahtunut. Sopeutua ei osata eikä tilanteen mukaan toimia. Tämä vaan hankaloittaa näiden kiukuttelijoiden elämää muissakin tilanteissa kuin kylmien ilmojen kohdalla. Hei, tälle ilmiölle taitaa olla ihan nimikin!
Ei kai sään mukaan pukeutuva tyyppi näytä dorkalta. Ainakin omissa silmissäni pakkasessa kesäkamppeissa käsiinsä puhalteleva pösilö näyttää hyvinkin vajaalta. Kukin tyylillään, ei kai siinä mitään.
Miksi ihmeessä kamppeita pitäisi sen kummemmin vaihtaa? Sisävaatteiden päälle säänmukaiset ulkokamppeet ja se on siinä. On kai siellä naulakko, mihin voi vaatteita ripustaa. ellei ole, vaihda työpaikkaa.Samaa on tullut itsekin ihmeteltyä. Duunimatkat on tosin sellaisia, etten ainakaan itse voi niihin pukeutua kun naparetkelle lähtisi, koska duunissa ei ole juuri vaatteiden vaihtomahdollisuutta ja duunimatkalla (siis lähinnä dösää odotellessa) saattaa iskeä kylmä.
Samaa on tullut itsekin ihmeteltyä. Duunimatkat on tosin sellaisia, etten ainakaan itse voi niihin pukeutua kun naparetkelle lähtisi, koska duunissa ei ole juuri vaatteiden vaihtomahdollisuutta ja duunimatkalla (siis lähinnä dösää odotellessa) saattaa iskeä kylmä.
Keskustelu "mamisten" pitämisestä talvella lähinnä naurattaa. Taitaa olla lähinnä amislaisten vittumarkojen juttu olla pitämättä pitkiä alushousuja missään tilanteessa (kun oleskelee kauan ulkona) talvella.
On.Onko ihmiset niin tyhmiä, että vaikka kuinka paleltaa, niin pakko olla vaan niin trendikäs ja näyttää hyvältä muiden silmissä?
Jututin porukan opettajaa ja kyselin ihmeissäni, miten tuon ikäiset eivät osaa hiihtää. Kaveri totesi kyynisenä, ettei kummempaa voi noilla harjoitusmäärillä odottaakaan. Omia suksia ei ole, eli vapaa-ajalla ei hiihdetä lainkaan ja hiihtoa on liikunta tunnilla kerran talvessa. Silloinkin homma keskittyy pakkasessa kärvistelyyn ja seisoskeluun. Sama homma luistelun kanssa. Ei ole luistimia, eikä luistelutaitoakaan. Kerran talvessa tuo sama jengi haalataan jäälle ja yritetään oppia pysymään luistimilla pystyssä. Mitään peliä eivät edes yritä saada pystyyn.
- - -
Ainakin omissa silmissäni pakkasessa kesäkamppeissa käsiinsä puhalteleva pösilö näyttää hyvinkin vajaalta. Kukin tyylillään, ei kai siinä mitään.
Itse asuin pienessä maalaispitäjässä, ja sukset oli tietysti kaikilla jotka yleensä jaloilla kykenivät liikkumaan. Samoin luistimet, vaikka koneellisesti tehtyä jäätä pitäjässä ei ollutkaan. Kaukaloitakin käytännössä vain yksi kirkonkylässä, kun syrjäkylien kaukaloita ei ikäluokkien supistumisesta johtuen käytetty eikä sitä myötä ylläpidetty, jolloin ne vähitellen mätänivät pilalle. Sen sijaan latuja tietysti vedettiin kelkalla kaiken kansan käyttöön mukava km-määrä jos vaan lunta oli.Uskomatonta, jos on totta. En muista, että kukaan omina kouluaikoinani olisi tarvinnut luistimia tai suksia lainaan koululta. Vapaa-ajalla en tykännyt minäkään hiihtää mutta kaukalossa kyllä kävin silloin kuin huvitti, vaikka en mihinkään joukkueeseen kuulunutkaan. Kesällä tuli osallistuttua muutamiin piirikunnallisiin juoksuihin ja kyllähän sekin kelpasi.
Itse asuin pienessä maalaispitäjässä, ja sukset oli tietysti kaikilla jotka yleensä jaloilla kykenivät liikkumaan.
Ruokana oli veripalttua, tillilihaa tai kesäkeittoa.
Näinhän se on. Ei ole kunnon kamppeita, eikä kylmänkestokaan tunnu vahvalla tasolla olevan.Asiaan sinänsä olisi paljonkin sanomista, mutta ei nämä nörtit kuitenkaan alkua pidemmälle lue. Jo se, että lämpimästä autosta 10m ulko-ovelle kävely aiheuttaa flunssan tai ainakin helevetinmoisen feispuukkailun tai twitteröinnin, on liikaa.
Eipähän näyttänyt dorkalta muitten kaltaistensa silmissä.Mutta viime perjantaiaamulta omakohtainen katsanto: Tikkurilan asemalta olin menossa junalla pohjoiseen ja junaa odotti nuori mimmi pikkuinen trolley matkassaan. Pakkasta oli -26C. N. kolme minuuttia katselin kun mimmi hyppeli hädissään ja pyöri ympyrää hullun lailla kun oli niin kylmä. Kai oli, kun hänellä ei ollut päähinettä, ei kaulahuivia, ei hanskoja, mutta napapaita ja ohut kesätakki, tiukat farkut ja pienet discokengät kylläkin.
Ruokana oli veripalttua, tillilihaa tai kesäkeittoa. Torstaisin oli vihertävää, haaleaa vettä jota sanottiin hernerokaksi. Musiikin opetus tarkoitti nutturalle kiristettyä vanhaapiikaa, urkuharmoonia ja koraalikirjaa.
Mutta viime perjantaiaamulta omakohtainen katsanto: Tikkurilan asemalta olin menossa junalla pohjoiseen ja junaa odotti nuori mimmi pikkuinen trolley matkassaan. Pakkasta oli -26C. N. kolme minuuttia katselin kun mimmi hyppeli hädissään ja pyöri ympyrää hullun lailla kun oli niin kylmä. Kai oli, kun hänellä ei ollut päähinettä, ei kaulahuivia, ei hanskoja, mutta napapaita ja ohut kesätakki, tiukat farkut ja pienet discokengät kylläkin.
Tähän ikään ei onneksi tarvitse enää palella. Vaikka vaimoke häpeääkin mun 80-luvulla laskettelurinteestä ostettua neljän tuulen hattua. Mutta lämmin se on.
Ihmettelen miksi aina morkataan tillilihaa? Jäänyt kouluajoista mieleen yhtenä parhaista ruoista ja pitäisi kai taas alkaa tekemään tuota kotonakin.
Minäkin ihmettelen tillilihan morkkaamista.
Minäkin ihmettelen tillilihan morkkaamista. Tosin olenkin aina ollut ruoan suhteen sellainen outolintu, kun tykkäsin koulussa kanaviillokistakin.
Kävin ala-asteen sellaisessa pienehkössä kyläkoulussa, jossa oli ehkä 60 oppilasta. Ruoka tehtiin paikanpäällä, ja se keittäjä taisi tietää, mitä tekee. Kastike ei koskaan ollut limaa, vaan sellaista kermamaista koostumukseltaan. En muista ala-asteelta muita kouluruokia kuin pinaattikeiton, josta en olisi pitänyt.
Yläasteella sitten oli aika paljon einesruokia, jotka eivät maistuneet miltään. Nälän ne vei.
Hei, mulla on käynyt kouluruokien suhteen hyvä onni. Hyvä minä!
Toisinaan lapset eivät pidä harmaasta ja limaisesta kastikkeesta, jossa lilluu sitkeitä lihan kimpaleita.
Jos tilliliha on hyvää koululaisten mielestä niin miksi se on nykyisin niin harvinainen herkku oppilaitoksissa?
Tuolla ulkona pelattiin joku lätkämatsi ja tämä punoittava herrasmies oli siinä alussa pudottamassa kiekkoa. Vaikka oli melkein -20C, niin ei ollut hattua päässä ja jalassa farkut - näytti vielä koko kansalle, ettei ole siellä farkkujen alla mitään kerrospukeutumiseen viittaavaa. Kaikenlaisia...
Kannattaisikohan hankiutua pois sieltä Pornaisista. Kuulostaa jo hieman vakavalta.
Varmaan olisi parempi häippästä täältä Pornaisista, mutta näin siinä vaan käy. Tänään testasin viimeksi. Eli ota vaikka Arabian Teema muki (leveä pohja, en tiedä vaikuttaako asiaan), lämmität siinä mikrossa vettä (teetä ei liene välttämätöntä laittaa:), sekoittelet lusikalla niin että se osuu pohjaan. Tämän jälkeen kun lusikan kärjellä hakkaat pohjaa (siis veden läpi, ei alta), ääni alkaa koko ajan kimentyä ja nousta.
Saa testata ja sen jälkeen ihmetellä.