Ihmettelyketju

[Zorba]

Minua ihmetyttää miksi lähikaupassani kilon pussi porkkanoita maksaa 20 senttiä vähemmän kuin puolen kilon pussi. Saman tilan porkkanoita eikä tuoteseloste, näkö- eikä makuaisti ilmaise mitään eroa laadussa. Ensimmäisen kerran kun tämän huomasin niin luulin että kyseessä on tarjous, mutta tuota on nyt jatkunut ainakin viikkoja, ellei jopa kuukausia.

 

[Tuamas]

Minua ihmetyttää miksi lähikaupassani kilon pussi porkkanoita maksaa 20 senttiä vähemmän kuin puolen kilon pussi. Saman tilan porkkanoita eikä tuoteseloste, näkö- eikä makuaisti ilmaise mitään eroa laadussa. Ensimmäisen kerran kun tämän huomasin niin luulin että kyseessä on tarjous, mutta tuota on nyt jatkunut ainakin viikkoja, ellei jopa kuukausia.

Niin, mutta taasen kolmen kilon pussi on kalliimpi kilohinnaltaan kuin kilon pussi.

 

[Masentaja]

Vettä saataa taivaan täydeltä, mutta naapurin kakarat (n.7v) tuli koulusta äsken kun tupakilla olin, sateenvarjon kanssa! Mitä helvettiä? Miksi tuon ikäisillä skideillä ei ole sadevaatteet päällä? Toisen skidin kohdalla ei voi olla kyse osaamattomista vanhemmista ainakaan, kun on jo vissii kolmas kouluikäinen heidän perheessä. Kovasti vain ihmettelen, kun itsekin ulos lähtiessä koirien kanssa pistän ainakin sateenpitävän takin päälle. Eikö kouluissa olla ulkona välitunnilla jos sataa?

 

[penkinlämmittäjä]

Onko todella joillakin ihmisillä niin tylsä elämä, että jääkiekko-ottelu on päivän ja jopa viikon kohokohta? Minulle jääkiekko on hyvää viihdettä ja meillä on Urho Total, jolta välillä katselen pelejä. Yleensä erän tai kaksi, välillä jopa ihan kokonaisen pelin. Hallilla käyn katsomassa hyvää lätkää, mutta herranen aika sentään, ei se nyt päivän kohokohta ole. Tunnustan väriä hallilla ja kannustan, jos samassa kaupungissa satun olemaan, mutta lähtökohtaisesti minulle päivän kohokohta on se, kun työpäivän päätteeksi pääsee kotiin päivällispöytään ja näkemään kuinka nainen on aidosti ylpeä minusta ja iloinen kun olen kotona. Jos siinä sattuu olemaan peli menossa, niin asetun ruoan päälle sohvalle vähäksi aikaa ja katson peliä. Sitten menen ehkä levittämään tuoreen pyykin tai viemään roskat. Tai vaihtoehtoisesti pistän pyörimään leffan, jota emännän kanssa katsotaan.

Pidän itseäni todellakin lätkäfanina, mutta ei se kyllä elämä minulle ole. Tästä hyvä esimerkki, kun hukkasin ääneni viime keväänä viimeisessä finaalissa Lahdessa. Tuli hemmetin hieno fiilis, kun JYP nappasi mestaruuden. Olin aidosti ylpeä. Illalla vähän juhlittiin ja sitten vähän nukuttiin. Sitten oli seuraava päivä ja kävin taas maitokaupassa. Viikon päästä seurasin vielä onnellisempana In Flamesin keikkaa Lutakossa. Kyllä, tämä keikka antoi minulle hienomman fiiliksen kuin JYPin mestaruus.

Antaako tämä Jatkoaika väärän kuvan, vai onko maailma todellakin näin kiero?

 

[Shejbal]

Odotan kyllä ihan helvetisti, että pääsen töistä kotiin viemään roskat. Illalla on kyllä Pelsun peli, mutta asiat tärkeysjärjestykseen.

 

[Hippi Hiiri]

Pidän itseäni todellakin lätkäfanina, mutta ei se kyllä elämä minulle ole. -- Viikon päästä seurasin vielä onnellisempana In Flamesin keikkaa Lutakossa. Kyllä, tämä keikka antoi minulle hienomman fiiliksen kuin JYPin mestaruus.

Enää en ihmettele, että Hippoksella pitelee aika hiljaista.

 

[MikGo]

Kun mennään tässä kahden ja kolmenkympin välillä niin on nämä krapulat välillä uskomattomia. Nyt juotiin lauantaina ja sunnuntaina. Tänään aamulla herätessä huomasin, että krapula on selätetty. Viime päivät menivät ihan sumussa, ruokahalut olivat menneet ja uni maistui huonosti.

 

[penkinlämmittäjä]

Enää en ihmettele, että Hippoksella pitelee aika hiljaista.

Eikös tällöin kaiken järjen mukaan pitäisi olla aivan järjetön elämä siellä? Minä kuitenkin ihan tosiaan käytän ääntäni silloin kun hallilla olen. Etäfanina siihen ei usein mahdollisuutta ole. Tulee myös mieleen viime kaudelta eräs Peliitat-Akatemia ottelu, jossa kaksin olimme ainoat, jotka kannustivat. Kymmenen metrin päästä meidän vain taputtaessa huudeltiin, että älkää viitsikö rikkoa käsiänne.

Toisin sanoen, jos kaikki ovat vielä kovempia faneja, niin sillon hallilla pitäisi olla aivan suunnaton älämölö. Se hallilla käyminen ei silti ole minulle kuin viihdettä. Ei elämä tai edes elämäntapa.

Jokaisella tietysti tapansa, mutta kyllä jossain määrin ihmettelen oikeasti sitä, kuinka onnenpissa on housussa pelipäivän aamuna lokakuussa. Joskus jopa lukee, että "työnteosta ei meinannut tulla mitään, kun vain illan peli pyöri mielessä." Siis mitä hemmettiä?

 

[Musta Nuoli]

minulle päivän kohokohta on se, kun työpäivän päätteeksi pääsee kotiin päivällispöytään ja näkemään kuinka nainen on aidosti ylpeä minusta ja iloinen kun olen kotona.

Kaikki meistä eivät pääse kotiin valmiiksi katettuun päivällispöytään, jossa onnellinen nainen ylpeänä odottaa kotiinpaluuta. Meille muille on tarjolla päivän kohokohdaksi vaikkapa lätkä - ja Jatkoajan foorumi.

Jos kuitenkin satsaat Urho Totaliin, niin olet joko kiekkointoilija tai sinulla on varaa pistää kalliiseen maksukanavaan rahaa vaikka ei kiekko niin paljon nappaisi, että koko peliä katsoisit vaan viet mieluummin ne roskat.

Vein minäkin eilen roskat ja tyhjensin kissojeni vessat. Kävin myös töissä. Siitä huolimatta päivän kohokohta oli TuTon matsi. Ei se elämää suurempaa ekstaasia aiheuttanut, enkä jätä tänään käymättä kaupassa, mutta kuitenkin. Kaupassa kävin minäkin ja menin seuraavana päivänä töihin TuTon vietyä Mestiksen mestaruuden 2008. Ei kai elintarvikkeiden ostaminen mitenkään poissulje riemua mestaruudesta?

Jääkiekko ei minullekaan ole mikään uskonto, elämän ainoa sisältö tai elämää suurempi asia. Mutta on sen seuraaminen ja TuTon peleissä käyminen sentään aika tärkeä ja pitkäaikainen harrastus, ja monesti pelipäivät ovat kyseisen päivän parasta viihdettä, jolla saa elämyksiä ja sisältöä elämään. Ei se sulje sitä pois, etteikö jollain keikalla voisi olla hieno tunnelma tai etteikö hyvä kirja, peli, ateria yms. voisi olla erittäin nautinnollinen asia. Tai hyvä nainen, edellyttäen, että sellaisia on olemassa.

Minä hieman ihmettelen, että miten joku voi ihmetellä, miksi juuri jääkiekkoaiheisella foorumilla on niin paljon jääkiekosta intohimoisesti kiinnostuneita kirjoittajia. Totta kai kiekkofoorumilla ensisijainen asia on kiekko, vaikka vapaan puolen houkutukset kuinka vetäisivät mukaansa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minä hieman ihmettelen, että miten joku voi ihmetellä, miksi juuri jääkiekkoaiheisella foorumilla on niin paljon jääkiekosta intohimoisesti kiinnostuneita kirjoittajia. Totta kai kiekkofoorumilla ensisijainen asia on kiekko, vaikka vapaan puolen houkutukset kuinka vetäisivät mukaansa.

Minä ihmettelen miksi pitäisi edes ihmetellä ihmettelemistä. Kun virtuaalisesti koolla olevien ihmisten yhteinen nimittäjä on kiinnostus jääkiekkoa kohtaan, niin silloin tästä kirjoitetaan. Tietenkään se ei sulje pois muita kiinnostuksen aiheita joita osalla porukasta on keskenään. En myöskään usko että täällä on ketään, joka ajattelee ja hengittää yksinomaan jääkiekkoa. Varsin rasittavaa olisi, jos puheenaiheet rajoittuvat tasan yhteen jonkun sellaisen kohdalla, jonka kanssa joutuu olemaan paljon tekemisissä. Aivan riippumatta siitä mikä tuo puheenaihe olisi.

 

[_Kuusyks]

Onko todella joillakin ihmisillä niin tylsä elämä..

Oliko tällä viestillä muuta pointtia kuin se, että sinulla on parempi elämä kuin muilla? Oli muuten aika huvittava viesti kaikenkaikkiaan, siis ottaen huomioon että olet ilmeisesti aikunen ihminen.

Kai me sitten ollaan eletty väärin, nautittu väärin ja oltu muutenkin vitun väärin.

 

[penkinlämmittäjä]

Oliko tällä viestillä muuta pointtia kuin se, että sinulla on parempi elämä kuin muilla? Oli muuten aika huvittava viesti kaikenkaikkiaan, siis ottaen huomioon että olet ilmeisesti aikunen ihminen.

En minä niin sanonut. Minä ihmettelin asiaa, koska ajattelin olevani kohtuullisen tavanomainen jatkoaikalainen. Minulla vaan muusta elämästä irtoaa niin hyvää täydennystä, että mietin ettäkö muilla ei. En sano, että olisi jotenkin väärin katsoa ja kannattaa ja pitää jääkiekkoa niin suurena sisältönä elämässä. Minullekin se on suurta, mutta ilmeisesti eri tavalla. Kenenkään ei tule loukkaantua tai pitää mitenkään alentavana kommenttiani, joka kieltämättä oli varsin terävä. Ei se minulta ole pois, mutta olen vain miettinyt että liioitteleeko osa täällä tässä yhteisössä omaa lätkäfaniuttaan? Kenties tehdäkseen itsestään muiden silmissä paremman tietäjän tai muuta. En todella osaa sanoa. Itse koen tietäväni jääkiekosta hyvinkin paljon, vaikka en katsokaan jokaista peliä kokonaan, vaan haluan antaa osan sosiaalisesta itsestäni mieluummin muulle elämälle.

Tämä oli se pointti tässä. On vain vaikea kuvitella tilannetta, jossa "kaikki" odottamisen arvoinen liittyy lätkämatsiin. Mukava saada erilaisia näkökulmia asiaan. Kiitos siitä.

Edit. Lisätään nyt vielä, että ne muutamat siviilielämässäni hyvin tuntemani jatkoaikalaiset ovat hyvinkin lähellä kaltaistani fania. Eli toisinsanoen elämässä täysin toissijainen asia on jääkiekko. Se on vain kivaa viihdykettä.

 

[Hippi Hiiri]

...

Minusta sinulla on asiallinen näkökulma, mutta itkin verta, kun luin, että jonkun bändin Lutakon keikka oli sinulle isompi elämys kuin suosikkijoukkueesi Suomen mestaruus. Runkosarjamatsit ovat vähän harmaata massaa välillä, mutta Suomen mestaruus. Jos omalle kohdalle miettii, kovin moni asia elämässä ei ajaisi fiiliksessä SaiPan mestaruuden kokemisen ohi.

Nämä ovat subjektiivisia asioita, kuten kirjoitit.

 

[koukku]

Pakko kompata KiViä tuossa mestaruuskommentissa. Ei voi ymmärtää tuota yhden keikan rinnastamista mestaruuteen, joka joillekin ei ehkä koskaan kohdalle osu. Keikkoja kyllä tulee ja menee, voi mennä vaikka hunttaamaan ulkomaille. Tätä vertausta siis ketjun aiheen mukaisesti ihmettelen.

 

[ms.qvist]

Onko todella joillakin ihmisillä niin tylsä elämä, että jääkiekko-ottelu on päivän ja jopa viikon kohokohta?

Sellaisiakin ihmisiä varmasti on olemassa, meitä on yksinkertaisesti niin moneksi, että jollekin innokkaimmalle kiekkofanille se päivän peli voi olla viikon kliimaksi ja siitä fantasioidaan niin kauan kunnes seuraava kliimaksi osuu kohdalle.

Kohdistan katseeni nyt itseeni.

Tietty se, että kannattamani seura pelaa pelinsä tuhansien kilometrien päässä minusta asettaa minut hieman erilaiseen vertailuasemaan kuin fanin joka pääsee viikottain seuraamaan kannattamansa seuran pelejä, mutta en ole enää vuosiin kokenut asiaa siten, että oman elämäni suurimman tunnelatauksen minulle antaisi kiekko-ottelu jota en edes pääse seuraamaan paikan päälle. Jos tekisin matkan Detroitiin niin kenties ne pelit täyttäisivät hetkellisesti mieleni ja tällöin Red Wingsien pelit olisivat sillä hetkellä elämäni kohokohtia, mutta vain ja ainoastaan hetken. Uusia tulisi kovikin tavanomaisista asioista.

Toisinaan se päivän kohokohta voi löytyä siitä kun käy lenkillä ja jaksaa juosta ennakoitua kovemmin tai pidemmälle - ja juosta vielä takaisinkin. Tai se kohokohta voi olla mielenkiintoisen ihmisen tapaaminen, ystävien kanssa ajanvietto ja keskusteleminen.

Nyt ulkona on ollut sateista kovin monen päivän ajan, kenties seuraavan kerran kun näen auringon, se sykähdyttää minua ja on hetkellisesti se päivän kohokohta. Koen siis, että elämän pienetkin asiat voivat antaa suuren suuren nautinnon ja aina tämän tunnelatauksen syntyyn ei tarvita tuhansia vierellä huutavia faneja tai kaukalossa polvihousuissa kiekkoa ja välillä toisiaan lätkiviä ukkoja.

Mutta en koe, että minun tapani elää elämää on oikein ja paras tapa, jokainen määrittelee itse itselleen parhaimman ja optimaalisimman tavan elää, ja toivottavasti se on tapa joka ei samalla aiheuta harmia kolmansille osapuolille tuhottoman paljon.

vlad.

 

[Humpauttaja]

Minusta sinulla on asiallinen näkökulma, mutta itkin verta, kun luin, että jonkun bändin Lutakon keikka oli sinulle isompi elämys kuin suosikkijoukkueesi Suomen mestaruus. Runkosarjamatsit ovat vähän harmaata massaa välillä, mutta Suomen mestaruus. Jos omalle kohdalle miettii, kovin moni asia elämässä ei ajaisi fiiliksessä SaiPan mestaruuden kokemisen ohi.

Juuri näin! Ei minullekaan monta kertaa viikossa olevat runkosarjamatsit enää niin sytytä, vaikka toki tilanteita aina seuraankin ja joskus urhon netistä pelejä katsonkin. Kevättä kohden enemmän aina kiinnostus nousee. Siksi keväät 2009 ja 2012 (+MM2011) olivat hienoja hetkiä. Olen tavattoman onnellinen, että olen saanut nämä hetket kokea ja elää suosikkijoukkueeni "kanssa" vieläpä niin, että elämäntilanne salli tapahtumien juhlistamisen kunnolla. En tule ikinä unohtamaan näitä ja tämän hetkisen elämäni top-5 parhaisiin hetkiin menevät aivan varmasti.

 

[Andji]

Kävin aamulla uimassa paikallisessa uimahallissa ja siellä kuulin erään ihmettelyn aiheen. Aihe on sama, josta Jani Volanen ansiokkaasti avautui jossain Ihmebantun jaksossa. Kuulin eräältä vanhemmalta naiselta, että "nykyään ei vanhempia ihmisiä enää kunnioiteta". Aloin ihmetellä, että onko se tosiaan kunnioituksen aihe, että toinen on vanhempi kuin itse on? Ja koskeeko tämä kaikkia? Pitääkö minun kunnioittaa 55-vuotiasta spugea, joka istuu Kanalin varressa ja dokaa Lasolia? Vai onko tämän mummelin avautumisen takana se, ettei hän saanutkaan kiilata kassajonossa viimeksi Prismassa asioidessaan?

Kysynkin siis: pitääkö ihmistä kunnioittaa hänen ikänsä vai hänen tekojensa perusteella? Mielestäni jälkimmäisen. En esimerkiksi kunnioita isovanhempiani sen takia, että he ovat n. 80-vuotiaita, vaan siksi, että he ovat kokeneet niin paljon ja tukeneet minua ja perhettäni.

 

[Joe Plop]

Ihmettelen maailman menoa...

Tässä uutisessa on juttu Ruotsalaisesta nais-futis joukkueesta joka oli tehnyt bikini-videon ja ladanut se Youtubeen.
Naisten jalkapallojoukkue teki bikinivideon - YouTube sensuroi | Jalkapallo | Iltalehti.fi

Sieltä se kuitenkin poistettiin koska paljasta pintaa...

Kuitenkin Youtubesta löytyy mm. video jossa Amerikkalainen poliitikko ampuu itsensä(linkki löytyy mm. sekalaiset kysymykset ketjusta jos kiinnostaa...).

Kumpikohan se on netissä seikkailevalle lapselle vahingollisempaa. Pari rannalla juoksevaa naista bikineissä vai lähikuva räjähtävästä päästä? Sitä vaan ihmettelen...

 

[penkinlämmittäjä]

Pakko kompata KiViä tuossa mestaruuskommentissa. Ei voi ymmärtää tuota yhden keikan rinnastamista mestaruuteen, joka joillekin ei ehkä koskaan kohdalle osu. Keikkoja kyllä tulee ja menee, voi mennä vaikka hunttaamaan ulkomaille. Tätä vertausta siis ketjun aiheen mukaisesti ihmettelen.

Varmasti kyseisen bändin keikka jossain jäähallissa ei nostaisi sitä fiilistä, mutta suuren suosikkibändin keikka TODELLA pienessä Lutakossa suosionsa huipulla toi uskomattoman fiiliksen. Se tapa millä bändi huomioi pitkäaikaiset faninsa tulemalla pienelle klubille soittamaan käytännössä kulukorvauksilla, antoi aivan käsittämättömän fiiliksen. Mestaruuksia tulee ja menee, mutta epäilen suuresti, ettäkö tulisivat kertaakaan enää koskaan Lutakkoon.

JYPin mestaruus ei ollut minulle vain mestaruus, mutta tuommoinen once in the lifetime-tapaus on vielä paljon paljon enemmän.

 

[Ikävänkantaja]

Mitä helvettiä? Kenoa piti Neloselta katsomani, mutta ruudussa olikin Jari Sillanpää silmämeikeissä (sic!). En jäänyt vaatimaan lisätietoja.

 

[benicio]

JYPin mestaruus ei ollut minulle vain mestaruus, mutta tuommoinen once in the lifetime-tapaus on vielä paljon paljon enemmän.

Yritä nyt vittu ymmärtää että monella se mestaruus on not in the lifetime, ja monella siksi myös jää. Siksi on ihan dorkaa tulla selittämään jostain hyvästä keikasta tänne. Vastaavaa kuin jokerilasten Pedron tarina.

Lukon mestaruus on ainoa haave joka minulla on ollut koko elämäni.

 

[lapa78]

Lukon mestaruus on ainoa haave joka minulla on ollut koko elämäni.

Ei vittu, en mä ihan tätäkään kyllä ymmärrä. Kyllä mä haaveilin esim pillusta ennen kuin sain sitä ja lottovoitosta haaveilen vieläkin.

Ilmankos sä oot niin pirun kiukkunen, kun ainoa haavekin on vielä toteutumatta. Tai mistäs mä tiedän minkä ikäinen olet.

e. onko tämä sitä lätkäjätkäisyyttä?

 

[jussi_j]

Eräs kaverini, joka on kotoisin Jyväskylän seudulta on aina ollut tolkun mies. Aikaisempina vuosina, viime vuonnakin, oli hyvin maltillinen kommenteissaan joukkueensa menestyksestä. Edellisenä viikonloppuna tapasin baarissa ja äijä oli aivan hekumoissaan Jypin menesyksestä. Siis mitä helvettiä, luuleeko se Jypin voittavan mestaruuden kun on kunnossa alkukaudesta?

Taidanpa lähettää sille tekstarin viimeisen 10 pelin kuntopuntarista minkä kärjessä oleva joukkue on kyllä J-alkuinen, mutta ei ole Jyp. Siirryn myös ehkä kalsariketjuun.

 

[benicio]

Ei vittu, en mä ihan tätäkään kyllä ymmärrä. Kyllä mä haaveilin esim pillusta ennen kuin sain sitä ja lottovoitosta haaveilen vieläkin.

Ilmankos sä oot niin pirun kiukkunen, kun ainoa haavekin on vielä toteutumatta. Tai mistäs mä tiedän minkä ikäinen olet.

Haaveiletko myös lukutaidosta? Mieti. En haaveile pillusta kun sitä saan, enkä haaveillut siitä tai lottovoitosta kun olin kuusivuotias.
Jos kirjoitan että mestaruus on ainoa asia josta olen haaveillut koko elämäni, niin miten ihmeessä sen voi ymmärtää noin päin vittua ja mistä sait päähäsi että se olisi ainoa haaveeni? Tietenkin moni pitkäaikainenkin haaveeni on toteutunut, ja tietenkin minulla on lukemattomia muitakin haaveita.

 

[Jaws]

Menee hermot, kun TPS-osiossa suuri osa kirjoittajista ei osaa kirjoittaa edes oman jengin pelaajien nimiä oikein. Mikä siinä on niin helvetin vaikeaa? Tänään bongaamiani taivutuksia:

Wilssie (vrt. Willsie)
Russel (vrt. Russell)
Ernhard (vrt. Ehrhardt)

Viime kaudella oli viihdyttävää katsella, kuinka kirjoittaja toisensa perään kirjoitti maalivahtimme nimen väärin. Okei, onhan tuo hankala nimi, mutta miten Marek Schwarzista saa niin monta väännöstä?

Scwarz, Shwarz, Schwarcz, Swarz, Schwarch, Schwartz, mitä näitä nyt oli. Mojzis oli myös hankala monelle.

Raah.