Kirjastoissahan toimitaan noin, mutta mie kyllä käytän ilmestymisjärjestystä. Sen muistaa kyllä. En muista mitä tein viime tiistaina mutta muistan ihan helvetin selkeästi että Tres Hombres tuli ennen Fandangoa ja Secret Treaties Tyranny and Mutationin ja Agents of Fortunen välissä. Ja onhan niissä kansissa ilmestymisvuodet.
Niin, ja kaikki artistit tyylisuunnasta riippuen samassa läjässä, tietenkin. Jotkut ryhmittelee genreittäin, mutta sitä en tajua kun genrerajat ovat niin saatanan epäselviä ja tulkinnanvaraisia.
Mulla on muuten sama systeemi, paitsi olen jostain syystä eritellyt kotimaisten artistien tuotannon omaksi ryhmäkseen ja ulkkarit siihen toiseen. Sama homma sekä vinyylien että cd-levyjen kanssa. Levyjen ilmestymisvuosi on ihan näppärä ja luonteva tapa laittaa saman artistin tuotokset perätysten. Olisi ihan älytöntä, jos Frank Zappan tuotannossa Absolutely Freen (1967) ja We're Only In It For The Moneyn (1968) välissä olisi metrin verran muuta Zape-tavaraa (tarkennus: näiden albumien esittäjä on luonnollisesti Mothers of Invention, mutta jokainen normaalijärkinen keräilijä niputtaa Mothersit ja Zappat yhdeksi kokonaisuudeksi). Saman aikakauden levyt on erittäin käytännöllistä pitää lähekkäin.
Kirjallisuuden kanssa järjestys toimii meillä niin, että kotimainen ja ulkomaalainen kaunokirjallisuus ovat hyllyissä peräjälkeen tekijän mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tietokirjallisuus on suunnilleen lajityypin mukaisessa järjestyksessä.
Ihmettelen lähinnä näitä kotiaakkostajia ihmetteleviä. Onhan se tietysti niinkin, ettei korkeintaan muutama sata levyä tai kirjaa omistavan tarvitse pohtia vielä järjestyksiä, kun tuollaisesta kasasta kunkin sijainnin voi vielä muistaa suht vaivattomasti. Sitten kun levyjen ja niteiden määrä liikkuu tuhansissa, niin tilanne on erilainen. Joitakin levyjä ei tietysti tule kuunneltua pariin vuoteen tai vuosikymmeneenkään, jolloin niiden sijaintikaan ei välttämättä muistu mieleen. Ilman selkeää järjestystä jonkin yhden levyn julkaisseen marginaaliartistin ainoan julkaisun löytäminen tuhansien vinyylien joukosta voi olla työläs homma, jos ei ole ottanut kyseistä levyä esille ihan näillä vuosikymmenillä...