Ihmetyttää lässytys idolikilpailijan kuolemasta. Nuoren ihmisen kuolema pysäyttää varmasti aina mutta jälleen kerran voi miettiä miksi kosketuspinta johonkin tv-nobodyyn on suurempi kuin viitseliäisyys muistaa vaikkapa omia sukulaisiaan useammin kuin kaksi kertaa vuodessa tekstiviestillä? Pidetään huoli omista läheisistä ja realismi tv-hahmojen ja iltapäivälehtien kuvien kanssa.
Kyllä, jonkun Kirkan musiikkinsa kanssa voi varmasti kokea olleen suurempi asia elämässä, kuin kaukaisen sukulaisensa, osa elämänkaaren tärkeimpiä muistoja, mutta...
Nim. "surkaa ketä haluatte, minä tuomitsen ketä haluan"