Minun ongelmani on, että olen korvaamaton. Vesilasiin ei sentään jää reikää kun otan sormen pois. Sitä pääsee vaan huomattavasti helpommalla kun on jotenkuten käytettävissä lomankin aikana. Muuten menee se loma/2 aikaa siihen että saa asiat edes lomaa edeltävään tilaan. Ehdottoman hyvä se tietysti olisi, jos pystyisi olemaan 100% lomalla, mutta huomaan että pystyn paremmin nollaamaan kun vähän tsekkailen töitä. Hyväksi tavaksi olen havainnut että kääntää puhelut firman keskukseen ja ohjeistaa niitä kysymään soittajalta että onko akuutti asia. Aika suuri osa kaikenmaailman kyselijöistä tippuu jo sillä pois.
Jos itse soitan jollekin ja hän kertoo vastaavansa lomalta, niin sanon aina että oma vika, mitäs vastasit. Sama toimii sähköpostiin, eli lomavastaajaan että jos asia akuutti niin soita keskukseen tai laita sms.
Samaten vastaan työpuhelimeen ympäri vuorokauden, vaikkei siitä varsinaisesti mitään makseta. Sillä saa kuitenkin monta tulipaloa hallintaan, valitettavasti joskus lähes kirjaimellisestikin.
Ei, et sinä ole korvaamaton. Sinä luulet olevasi sitä.
Ihan niinkuin minäkin kuvittelin. Siitä olen jo tosin kasvattanut itseni pois, kun tajusin pari vuotta sitten kuukauden pakollisen poissaolon vuoksi että vetti, sinä et ole korvaamaton. Kyllä ne pärjäs. Vähän oppimista heiltäkin se vaati, mutta selvisivät ihan kunnialla. Venymistä se vaati, mutta kuitenkin.
Aiemmin kuvittelin etteivät ne siellä pärjää, minä tiedän paremmin. Tietenkin tiesin, mutta syy oli lähinnä siinä etten antanut heille mahdollisuutta oppia vaan tein itse. Kuvittelin pääseväni helpommalla ja vähemmällä hermojen menetyksellä kun en opeta vaan teen itse. No, sillä hetkellä kyllä, mutta pidemmällä tähtäimellä en. Sehän ei ole loppupeleissä kenellekään hyvä ratkaisu.
Niin. Ja siihen ihmettelyyn: joko
@Virveliä kainaloon on saanut nukuttua? @varjomoderaattorit vielä vainonneet? Tiedätkö @varjomoderaattorit nukkuu joskus, ei silloin sinua vainota. Kuulemma ei saisi kirjoittaa @varjomoderaattorit kolmesti. Hups.