Joskus huutokauppakamarilla työskennelleenä uskallan ottaa tähän kantaa. Kyllä, kamari ottaa ison siivun molemmista päistä, mikäli toimii välitysperiaatteella. Minä näkisin, että tuo on kuitenkin myyjän kannalta parempi vaihtoehto kuin tuo ”perinteinen” malli, jossa kamari ostaa tavaran hintaan X ja myy sitten siihen hintaan kuin sattuu menemään. Jälkimmäisessä lähtökohta on se, että kamari pyrkii polkemaan ostohinnan mahdollisimman alas keinolla millä hyvänsä.Mä ihmettelen huutokauppojen toimintaa ylipäätään näin nettiaikana. Palsanmäen provikka myynnistä on 33 % (myyjän osuudesta pois). Ja miksi jengi myy niitä tuotteita könttäsummalla Palsanmäelle, kun ohjelmasta on hyvin selkeästi käynyt ilmi, että se 33 % provikkamyynti on myyjälle yhdeksän kertaa kymmenestä edullisempi.
Eikä Palsanmäki ole edes pahin rahastaja alalla, Esim. Helsingissä Helanderin huutokaupat ottaa myyjältä 25 % vasarahinnasta + 7 euroa / osto, minimissään 37 €. Sitten ostajalta laskutetaan vielä ostoprovisiota 22,32 % vasarahinnasta + 7 euroa. Eli jos myyjä myy 100 € tavaran, hän saa siitä 63 €, ostaja maksaa tuotteesta 129,32 €. Eli ostohinnasta 129,32 € myyjä saa 48,7 % (63 €), huutokauppa 66,32 €, eli 51,3 %. Jos jollakin on 129 euron tavara, niin luulisi, että huuto.net tai tori.fi toisi myyjälle enemmän rahaa kuin nämä huutokauppafirmat. Miksi ihmeessä niitä muumimukeja yms. viedään huutokauppoihin myytäviksi?
No miksi sitten myydä huutokaupan kautta? Helppous. Todella iso osa myyjistä on vanhoja ihmisiä ja lisäksi tuolla on esim. kuolinpesiä ja muita vastaavia myynnissä. Kun ihminen haluaa päästä suuresta määrästä tavaraa nopeasti eroon, niin se myydään mieluummin halvemmalla kuin että näpytellään Toriin tai vastaaviin yksittäisiä ilmoituksia ja hoidetaan sitä tavaraliikennettä vapaa-ajalla. Helppous myös sikäli, että kaikilla ei ole aikaa eikä mielenkiintoa selvittää, minkä hintaisia tavarat ovat. Muumimukit ja monet keräilykohteet on helppo selvittää ja hinnoitella, mutta suurin osa tavarasta on sellaista, jolle vertailuhintaa ei välttämättä löydy. Ei ainakaan juuri silloin, kun tavara pitäisi saada myyntiin.
Sitten on sellainenkin seikka, että huutokaupoissa käy osin sellaista väkeä, jota Torin ja vastaavien kautta on vaikea tavoittaa. Ihmisiä, jotka ovat valmiit maksamaan tavarasta enemmän, kunhan vain löytävät mieleisensä. Tällaisia ovat mm. monet venäläiset ja virolaiset trokarit, jotka löytävät ostamilleen tuotteille markkinat kotimaastaan, johon yksittäisellä suomalaismyyjällä ei ole yhtä lailla pääsyä. Tiedän esim. sen, että kustavilaistyyliset huonekalut kelpaavat hyvin Venäjällä, mutta en tiedä, miten löytäisin sieltä ostajat. Saati miten tavaran saisi kulkemaan sinne.
Olen ihan samaa mieltä siitä, että mitä hyvänsä ei kannata viedä huutokauppaan myyntiin. Ei kannata maksaa sellaisesta, josta ei saa mitään lisäarvoa. Mikäli minulla olisi arvokkaita muumimukeja tai vaikka Wirkkalan taidelasia myytäväksi, niin pyrkisin ensisijaisesti myymään itse, koska verrokkihinnat löytyvät helposti. Tai muuten vain yksittäisiä esineitä, joille löytyy yksityisenäkin myyjänä hyvin ostajat. Silti on tilanteita, joissa huutokauppa on helpompi ja parempi vaihtoehto, koska ne saa ylipäänsä nopeasti kaupaksi ja toisinaan niistä voi saada paremman hinnankin, provisioineen päivineen.