Kurppa: Eilen näin Kovaselta ensimmäisen hyvän ottelun ifk:ssa, hän oli paras pakkimme. Sääli, että kokonaispaketti oli niin negatiivinen. Sama koskee Laakkosta, joka antoi viiltävän syötön Murrayn maaliin. Nyt niitä käsiä löytyi häneltäkin.
Voi kun joukkuepeli olisi niin helppoa, että yhteen yksilöön koskemalla koko paketti muuttuisi iloksi. Jerestä voidaan olla montaa mieltä, mutta HIFK:n pelaajista aika useankin tuntevana voin käsi brändilogolla vakuuttaa, että Jere ei ole yleisesti vihattu pelaaja. Päinvastoin, esimerkiksi HIFK:n oma nuorempi kaarti mukaanlukien Keränen pitää Jereä jonkunlaisena isähahmona, jolta irtoaa itse asiassa aika paljon itse peliin liittyviä kommentteja. Tämän lisäksi pelikiellossa oleva Jere matkustaa joukkueen mukana Hämeenlinnaan kuitenkin samassa dösässä ilman minkäänlaista pakkoa. Jos välit olisivat tulehtuneet muuhun joukkueeseen, näin ei tapahtuisi. Olen nähnyt HIFKissä myös pelaajan, jonka välit muuhun joukkueeseen eivät olleet kunnossa, nimittäin loppuaikojen Calounin. Tunnelma oli silloin äärikylmä ja oikeasti joukkueen suorituskykyä haittaava. Jääkiekkojoukkue on vähän yli 30 aikuisen miehen duunipaikka. Ja duunipaikoilla ei nyt yleensäkään olla olosuhteissa, joissa jokainen on jokaisen ystävä. On klikkejä ja muita löyhempiä yhteenliittymiä, mutta ei niitä HIFKin sisällä ole juuri nyt yhtään sen enempää kuin muissakaan jengeissä. Ajatelkaa hyvin porskuttavaa Kerhoa: kaikki tietävät, että suuri osa joukkuetta hajoaa, kun kevät on ohi. Siltikään se ei näy joukkueen suoritustasossa. Sama koskee HIFKiä 97/98 ja 98/99.
Jeren piikkiin ei voida laskea sitä, että joukkue juuri nyt ei menesty. Asiahan konkretisoitui eilen nimenomaan kentällä, missä Jerelle olisi ollut pelillistä käyttöä. Tämä ei ole Jeren nostamista tai ylistämistä, kunhan totean faktan. Kibe Kuhta on joukkueen kapteeni, joka pelaa uransa huonoimmalla tasolla nyt kun pitäisi olla iskussa. Hänellä on paljon vaikeampi paikka olla joukkueen mukana kuin pelikiellossa olevalla Jerellä.
Jääkiekko myös playofftasolla on yksinkertainen peli. Olen jutellut muutaman ei-hifkiläisen kiekkoammattilaisen kanssa HIFK-HPK -sarjasta ja yleisin kommentti on yhteenvedettynä tämä: "HPK oli jo runkosarjassa HIFKiä selvästi edellä ja se ei ole sattumaa, että samoilla miehistöillä mennään edelleen näin. Erot ovat maalivahtipelissä, ykköskentällisissä ja ylivoimissa. Tähän nähden HIFK on pelannut ajoittain jopa yli kykyjensä, esimerkiksi ensimmäinen erä Hämeenlinnassa maanantaina." Kukaan ei ole nostanut esiin epäilystä siitä, että joukkueen sisällä kiehuisi ja juuri siksi mentäisiin alakanttiin. Eli selitys sarjan 3-1 -tilanteeseen on ääritylsä: se vastaa pelitapahtumia ja ennen kaikkea se vastaa joukkueiden runkosarjan aikaisia asetelmia. Mitään salaliittoteoriaa on turha etsiä taustalta. Se oli katastrofi, että runkosarjasta ylempää lähtenyt tähtien täyttämä HIFK putosi semeissä Lukolle 04/05 -kaudella. Tilanne ei vastannut ollenkaan joukkueiden oikeita voimasuhteita eikä myöskään tilanteita kentällä. Nyt ollaan HPK:n kautta katsoen samassa tilanteessa kuin HIFKissä oltaisiin, jos vastaan olisi tullut Pelicans: joukkue meitä alempaa ja joukkue, jota vastaan olemme hallinneet runkosarjassa. Kun HIFK johtaisi Pelicans -sarjaa 3-1 , pitäisimme mystiikkaa asiasta hakevia Kaani-faneja pimahtaneina.
Inhoan kliinisen vedonlyöjän näkökulmaa, mutta joskus sitä on pakko käyttää: Jos HPK on ollut neljässä runkosarjaottelussa selvästi HIFKiä parempi kolmessa ja hävinnyt yhden rankkareilla, on erittäin todennäköistä, että pitkä sarja näiden joukkueiden välillä päätyy keväälläkin HPK:lle. Jokerit tai Kärpät olisi sopinut HIFKille paremmin kuin HPK. Tämän tueksi on faktaa runkosarjasta. Yleensähän se menee niin, että jokaisella joukkueella on joku erityinen kompastuskivi liigassa melkeinpä sarjatilanteesta riippumatta. Jyp on aina ollut myrkkyä HIFKille, samoin HPK. Kärppien kanssa HIFKillä ei ole ollut isompia vaikeuksia vastaavasti koskaan. Jokaisessa HPK-ottelussa HIFK on joutunut tekemään järjettömän määrän duunia ja paikkoja yhtä maalia kohti. HPK:lle riittää vähäisempi maalipaikkojen luominen maalia kohti. Tässä näkyy myös Chiodon ja Lundellin ero. Todennäköisyyksiä pitkässä juoksussa ei voita kukaan. Niinpä Baxterin tehtävä näyttää täysin mahdottomalta; HIFK pelaa nytkin kentällä riittävän kauan korkealla tasolla tehden paljon maalipaikkoja. Tämä ei auta. Jotain olisi muutettava radikaalisti ja edelleen liputan inhorealistisen vaihtoehdon puolesta; pelityyli olisi jo eilen ehdottomasti pitänyt muuttaa kokonaan puolustamiseksi, jolla HIFK sai Baxterin tulon jälkeen runsaasti pisteitä. HIFKin olisi pitänyt ja pitää viimeistään torstaina olla nöyrä; on pakko keskittyä ottamaan pääfokukseksi HPK:n maalinteon estäminen. Nyt mennään hyökkäyspelillä ja annetaan aivan liikaa yv-hyökkäyksiä nopeasti kontraavalle vastustajalle.
Niinpä nyt olisi otettava lähtökohdaksi se, että HPK tekee korkeintaan yhden maalin ja oma peli lasketaan melkein kokonaan ylivoiman ja vastaiskujen varaan. Kyllä vapaat kädet hyökkäykseen yllättäen saava HPK:kin rupeaa kärsimään vauhtisokeudesta ja antaa mahdollisuuksia vastaiskuihin. Ennemmin Baxterin alkuaikojen tilastoja eli HIFK ampuu maalia kohti 14 kertaa ja tekee 2-4 maalia vastustajan ampuessa 44 kertaa jääden yhteen tai kahteen kuin näitä nykyisiä; ammutaan laaduttomia laukauksia 21 kertaa per erä 0% teholla, jolloin HPK ei tietenkään tarvitse kovinkaan montaa laukausta maalia kohti. Kaiken lisäksi 1-kenttä on vajonnut yöhön juuri tässä sarjassa ja paradoksaalista on se, että siihen nähden HIFK on pelannut suorastaan hyvin. Kuinka moni uskoi ennen sarjaa, että HIFKissä muut kuin ykköskenttä tekevät 5 maalia 4:ssä ensimmäisessä ottelussa? Tuostahan ei puutu kuin päälle ykköskentän about 7 maalia, niin sarjatilannekin olisi toinen.