Hyvä peli, erinomainen peli. Vain maalit puuttuivat. Jälleen kerran Suomelle tehtiin enemmän kuin yksi maali. Suomen puolustaminen on edelleen todella paljon jäljessä parhaita huuhkaja-aikoja. Aika erikoista oli sekin, että paras hyökkääjä aloitti katsomossa. Jollea olisi tarvittu silloin kun palloja saatiin vielä boksiin. Viimeisellä vartilla ei hänelle saatu luotua hyvää paikkaa. Erikoistilannemaalista toki suuri plussa.
Niin niukalle on faneja viime aikoina jätetty, että yleisö kiittää jopa 1-3 tappiosta. Ollaan palattu siihen, että hävitään kenelle pitikin, jolloin käytetään tyylipisteitä arvosteluissa. Lopun maali taas hiukan löysensi Kanervan köyttä, mutta vain hiukan. Kanervan syytä ei toki ole se, ettei pelaajien kyky maalintekoon ollut vastustajan tasoa. Puolustuspelin ongelmat sen sijaan ovat valmennusjohdon ydinaluetta.
Kanervan selitykset toistavat itseään: tuotti taas paljon dataa. Olisikohan siitä datasta jotakin hyötyä prosessin kannalta? Huikea innovaatio olisi sekin, että nyt pakisto rauhoitettaisiin, Kamara saisi pelata alempana ja paras hyökkääjä avariin. Jos Kairinen tulee seuraavaan ikkunaan, päästään jo testaamaan parasta kokoonpanoa. Jensenkin oli hyvä, jos itse vain rakentaa maalipaikkoja. Prässi on hyvä uutuus Suomen peliin, mutta aika harkiten sitä tulee käyttää.