Luvassa pidempi kirjoitus, näin Joulupäivän kunniaksi. Toimikoon omana manifestina Suomen jalkapallon nykytilasta. Sopinee paremmin tänne, kuin tuonne yleiseen jalkapallokeskusteluun. Nykyinen Suomen jalkapallon tila johtuu monesta asiasta ja tässä alla tulen niitä kirjoittamaan.
Nyt kun viimeiset ~10-vuotta jalkapalloa on tullut seurattua myös valmentajan näkökulmasta, niin useampi ajatus/näkökanta muuttunut. Aiemmin sitä katsoi asioita vain ensin pelajaana ja sitten katsojana/fanina.
Tärkein ja merkittävin syy masennustilaan, mikä jalkapallossa on, on meidän rakenteet. Näihin rakenteisiin lasken jalkapallon aseman Suomessa. Eli laji on kyllä suosittua, mutta samalla juuri kukaan ei pidä lajia arvossa siinä suhteessa, että se voisi olla mahdollisuus lapselle/nuorelle joskus uraksi. Tätä vastaan on Suomen koulujärjestelmä(vs. esim. Ruotsin missä koulut ovat paljon paremmin integroituneena suhteessa jalkapalloon) ja yleinen suhtautuminen lajiin panostamiseen. "keskity vain kouluun, ei Suomessa kukaan jalkapallossa pärjää tai ei siitä ainakaan ammatiksi ole". Samaan aikaan esim. jääkiekon puolella tuo on ihan luonnollinen ja mahdollinen reitti ammatiksi. Ja en tee tässä nyt mitään jääkiekko vs jalkapallo keskustelua, vaan ainoastaan totean yleisen suhtautumisen lajeihin ja niihin panostamiseen. Ei se ole jääkiekon vika siis, että suhtautuminen jalkapalloon on tuollainen.
Suhtautumista lajiin ei paranna se, että meillä on ollut nyt viimeisen 20-vuoden aikana noin 15-vuotta palloliittoa on johtanut henkilö jonka tärkein motiivi on pysyä vallassa. Ja johtuen palloliiton rakenteista, helpointa pysyä vallassa on kosiskella ns. pieniä harrasteseuroja. Tätä kautta pelkkä harrastaminen on tärkeintä. Palloliiton isosta avustussummastakin suurin osa on valunut valtarakenteisiin(esim. vanhojen johtajien kestitsemiseen) ja harrastamiseen. Enkä siis millään muotoa kritisoi sitä, että harrastamisen tulisi olla tärkeää. Kuitenkin niin, että meillä olisi oikea kilpailullinen putkikin pelaajille jotka tahtovat pistää kaiken likoon jalkapallossa. Näitäkin pelaajia kuitenkin riittää, vaikka ei liikaa.
Tästä päästään rakenteisiin jotka koskevat seuroja ja valmennusta sekä olosuhteita. Aloitetaan helpoimmasta eli olosuhteista. Olosuhteissa(tässä siis puhun lähinnä halleista, tekonurmista, jne.) ollaan Suomessa menty eteenpäin, vaikka edelleen on tekemistä paljon. Esim. Pirkanmaalla tilanne on talvella suorastaan heikko. Moni on palstalla puhunut esim. Islannista. On hyvä muistaa että Islannissa on valtion/kaupunkien kustannuksella rakennettu 6 täysikokoista jalkapallohallia Pirkanmaan kokoiselle alueelle. Pirkanmaalla näitä on 1 ja kolme vajaakokoista. Näistä vajaista vielä yksi on seurojen oma kupla ja yksi suurimman osan aikaa esim. yleisurheilun tai messujen käytössä. Näissä siis olisi paljon vielä tekemistä, jos oikeasti halutaan taata olosuhteet missä voidaan ympärivuotisesti laadukkaasti harjoitella. Toivottavasti muillakin seuroilla kuin HJK:lla ja SJK:lla olisi jatkossa myös käytössä rahaa rakentaa omia halleja/stadioneita. Tämä kuitenkin pitkässä juoksussa ainoa mahdollisuus nostaa, kun valtion tuki tuskin tulee kauheasti suurenemaan(tai sitä tuskin saadaan kohdistettua paremmin).
Seuraavaksi seuroihin. Seuroissa suurin ongelma on fokuksen ja profiloitumisen puute. Ns. huippumaissa on täysin selvää että jokaisella seuralla on oma paikkansa seurakartalla. On niitä kyläseuroja, on niitä alueellisia isoja seuroja ja sitten alueellisia jättiseuroja. Suomessa taas jokainen "kyläseurakin" helposti yrittää samalla kilpailla niiden isojen/jättiseurojen kanssa. Tärkeämpää kun olisi keskittyä sen oman ympäristönsä mahdollisimman laadukkaaseen tekemiseen ja samalla yhteistyöhön isompien seurojen kanssa. Ja toisinpäin isojen seurojen pitäisi pystyä auttamaan aiempaa paremmin pienempiä. Tällöin jokaisen kasvuympäristö olisi parempi ja samalla saataisiin ne oikeasti lahjakkaat/innokkaat pelaajat polullaan riittävän ajoissa eteenpäin riittävän laadukkaaseen ja haastavaan ympäristöön.
Tästä päästäänkin sitten valmennukseen. Yleisesti sanoen. Meidän valmennus on liian laadutonta. Eli tarjolla ei ole tarpeeksi laadukasta ja motivoivaa harjoittelua eri ikävaiheissa eri seuroissa. Merkittävimmät tekijät tässä ovat valmennuskoulutuksen puute/sen taso(täysin riippuvainen kouluttajasta) ja samalla kulttuurin puute. Tällä kulttuurilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että ymmärrettäisiin mikä on tärkeintä. Tärkeintä kun olisi samalla saada lapsi innostumaan lajista ja samalla tekemään kaikki jokaisessa harjoituksessa jotta hänestä tulee parmepi futaaja. Nyt Suomi on täynnä harjoituksia jotka ovat tasoa "höntsä". Eli ei mennä täysiä tilanteisiin, ei tehdä täysillä suorituksia, eikä sisältökään palvele kehitystä.
Miten lähtisin ratkomaan asioita:
1) Alajan tilalle toinen henkilö, jonka fokus on muokata jalkapallokenttä täysin uusiksi. Samalla ovenavauksella muutkin kaverit pihalle. Tämä nyt aivan välttämätöntä. Backe-farssi kuvaa hyvin sitä kuinka täysin erillään kentästä tai oikeasta kosketuksesta jalkapalloon Alaja esikuntineen on.
2) Jalkapallon kilpaurheilullisen puolen mahdollisuuksien esiintuominen. Se että on selvät eri mahdollisuudet harrastaa, kilpailla tai tähdätä ammattilaiseksi
3) Alueellinen akatemiamalli yhdessä valtion ja kaupunkien kanssa. Eri vaihtoehtoina alueellisesti joko palloliittovetoiset akatemiat tai osittain seuravetoiset akatemiat(niillä alueilla missä seurat jotka voivat tämän toteuttaa). Tiukka kriteriointi seurojen suhteen ja ymmärrys eri seurojen fokuksesta eri "askelmilla"
4a) Nykyisen rahasumman(ja sen mahdollinen kasvattaminen) jakaminen entistä enemmän kentälle
4b) Tämä tarkoittaa nykyisten olosuhteiden parantamista niin hallien kuin valmennuskoutuluksen suhteen
4c) Tukeminen alueellisille akatemioille/seuroille niiden toiminnan todellisen tason mukaan
5) Selvä tavoite, millaisia pelaajia haluamme tuottaa. Missä haluamme olla parempia kuin muualla maailmalla. Missä asioissa se on realistista ja missä ei(esim. tuskin pystymme koskaan tuottamaan yhtä perustaitavia pelaajia kuin maissa jossa pallon kanssa ollaan paljon enemmän pelaajia sekä olosuhteet tuottamaan sellaisia pelaajia)
Nyt jokainen kun noita katselee, niin huomaa että välttämätöntä ei olisi saada valtavasti rahaa sisään, vaan ainoastaan kohdistaa nykyiset resurssit paremmin. Toki samalla olisi hyvä, jos pystyisimme kasvattamaan rahavirtoja, mutta se ei ole todennäköistä. Ainakaan nopeasti. Muutosten kautta kuitenkin voisimme jatkossa pystyä kasvattavamaan parempia pelaajia->lisää rahaa myös ulkomailta Suomeenpäin.
Eipä muuta, Venäjälle ei päästy, mutta ehkä 2026 voitaisiin jos nyt aletaan muuttaa. Tai ainakin 2030.
Oikein hyvää Joulua kaikille!