Huuhkaja lentää itään – karsinnat Venäjän MM-kisoihin 2018

  • 158 052
  • 910
Suosikkijoukkue
HIFK
Palloliitolta loppui rahat valmentajasekoiluiden takia? Tai sitten Alajalla oli krapula päällä eikä enää jaksanut lähes jokavuotista rekrytointia. Toki tuskin sieltä olisi kovin isoja kaloja tullut vastaankaan.

Kolme vuotta tuntuu aika pitkältä. Ensimmäinen vuosi menee ilman tulosvastuuta, kun kisapaikka on jo mennyt ja ajetaan vasta "systeemeitä sisään" ja lopulta tulee potkut paskojen suoritusten jälkeen noin parin vuoden jälkeen, kunhan ensin Futisforum on taas alkanut masinoimaan kampanjoitaan, joissa kaikki on valmentajan ja Alajan syytä, koska kyllähän ne Belgian kolmosdivarissa pelaavat pelaajat on oikeasti kovia kavereita. Ainakin kovempia, kuin Gretzky, koska marginaalilaji.

Summa summarum, aika velho saa olla, että paskasta nyhtää kultaa.
Hodgson teki hyvää jälkeä, mutta silloinkin materiaali oli nykyistä laadukkaampi.

Ei tässä yksi pävalmentaja riitä, jos pelaajien tekninen taso ei riitä antaa järjestelmällisesti viiden metriä syöttöä jalkaan.
Junnutyöstä se nousu lähtee.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Loppuu ainakin se Kanervan pätkäpestien rekordin ihannointi. Hyvällä tai pahalla.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Summa summarum, aika velho saa olla, että paskasta nyhtää kultaa.
Hodgson teki hyvää jälkeä, mutta silloinkin materiaali oli nykyistä laadukkaampi.

Koko lailla eri tähän jälkimmäisimpään. Nyt pelataan ok liigoissa kohtalaisissa rooleissa, silloin joukkue oli vanha, lähinnä penkkimiehiä ja erittäin hajoamisherkkä. Hodgson vaan repi siitä jämästä todella paljon irti - ja samalla toki viivästytti maajoukkueen sukupolvenvaihdosta, mutta eipä häntä sitä vaihdosta tekemään otettukaan. Kyllä nykymateriaalista pitäisi saada _paljon_ enemmän irti.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Kyllähän tämä tavallaan on looginen syy-> seuraus - ketju. Kanervan kohdalla tiedetään ainakin varmasti Palloliitossa mitä saadaan. Ei välttämättä mitään jalkapallon trendien aallonharjalla viilettävää pelikirjaa, mutta melko selvä pelitaktiikka kuitenkin, jota lähdetään vähän rospuutto-rosterilla ajamaan sisään. Toisekseen Kanerva oli varmasti edullinen ratkaisu, vaikka Palloliitosta korostetaan, että talous edellä ei tähän ratkaisuun menty. Kanervasta myös pelaajat pitävät ja kielikin on yhteinen. On yllättävän naiivia vielä 2016 vuonna korostaa kielen merkitystä, mutta musta jotenkin tuntuu. että Backen läpinät saattoivat mennä osalta vähän ohitse. Kanerva myös suostui pidempään prosessiin eikä noihin pätkäpesteihin, vaan nyt saa valmistella pidempään isompaa projektia yhdessä mm. nousevan kyvyn eli Valakarin kanssa eikä Kanervan rooliksi jää vain sammutella tulipaloja. Kanervasta on jäänyt suoraselkäinen ja pedanttikin kuva koutsina, mitä tuo huuhkajalauma varmasti vaatii.

Paineitta voidaan vetää jälleen loppukarsinnat, mutta sittemmin Kanervalta odotetaan tulosta sekä ihan oikeasti jonkinlaista kollektiivin selkeää taktiikkaa ja ajatusta eikä vain sekalaisen seurakunnan bussijalkapalloa, jossa vain selviydytään. Nyt odotan, että sieltä ne väyryset sekä muut dinosaurukset pudotetaan pois ja nuoria tilalle ja perkeleesti.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
No niin, urheilullinen ratkaisu tuli, mutta Pelleliiton tuntien, se tehtiin aivan liian aikaisin. Jos Kanerva saa nyt käännettyä tappioputken, se pelkästään haittaa suomifutista, sillä A menettää sen ainoan sarjan, jossa se voisi todennäköisemmin pärjätä. Toisaalta, jos Suomi häviää jatkossakin, silloin Kanerva saa potkut ja taas ollaan keksimässä pyörää uudelleen.

Valitettavasti Pelleliitto on tilanteessa, jossa joko pöllön pyrstö tai nokka tarttuvat kiinni, eikä mitään ole tehtävissä: toisin sanottuna, syöksykierrettä pukkaa. Alajan pitäisi saada potkut, koska pj jota ei maajoukkueen menestys innoita, ei ole sopiva tähän hommaan. Ja pitäisi sitten todellakin päättää, minkälaista pelityyliä todellakin A:lle halutaan. Ja miten pv rekrytoidaan. Ja miten tehdään yhtenäinen konsepti menestykselle, pääpaino tekemisessä eikä paperien siirtelyssä.

Materiaali menestykseen on riittävä, mutta Hradeckyn huippuvuodet pitää hyödyntää pian. Entä sitten kun maaliin ei enää löydykään kovan tason veskaria? Tai kun Pukki tulee eläkeikään yms. Korvaavia pelaajia on tulossa erittäin vähän, valitettavasti tuntuu siltä, että materiaali huononee entisestään. Vuonna 2020 tosiaan pitäisi pelata kisoissa, jos sinne ylipäätään olisi jotakin asiaa.
 

Salama44

Jäsen
Kerrakin vaihdettiin valmentajaa ajoissa ja lähdetään hakemaan EM-kisapaikkaa pitkällä tähtaimellä, mutta silti kaikki eivät ole tyytyväisiä.

Suomi ei pääse pitkälle kenenkään valmentajan tietyllä pelitaktiikalla jonka kaikki vastustajat tietävät etukäteen.
Valmentajalla pitää olla kyky muuttaa taktiikkaa vastustajan ja tilateen mukaan vaikka toisella puoliajalla jos homma ei toimi. Välillä pitää pystyä tekemään luovia ratkaisuja ja käyttää mielikuvitusta johon vastusraja ei pysty varautumaan etukäteen.

Suomen suurin ongelma on löytää oikeat roolipelaajat oikeille paikoille. Kuka enää edes muistaa milloin on tehty kulmurista puskumaali jne. Ei sen pelaajan tarvi pelata
missään Barcelonassa kunhan on riittävän pitkä ja ja ponnistukykyinen että pääsee keskityksiin joko yrittämään maalia tai pudottamaan palloja omille.

Turha sinne puolustajien sekaan on työntää lyhyitä tappeja ja toivoa että pallo jotenkin onnekkaasti kimpoilisi maaliin. Pitkällä tähtäimellä niitä oikeita tyyppejä on etsittävä ja ajettava sisään oikeille pelipaikoille.

Niin kuin Valakari sanoi niin on myös uskallettava pelata välillä rohkeammin ja ennen kaikkea pitää saada enemmän laukauksia ja yrityksiä maalia kohti kuin ohi.
Puujalkasimmankin pelaajan joka saa pallon yllättäen maalin edessä pitää pystyä laukaisemaan vaarallisesti maali kohti. Parhaat jopa pystyvät katsomaan mihin kohtaan laukovat ja sijoittavat jotta se menee maalivahdin ohi.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Luvassa pidempi kirjoitus, näin Joulupäivän kunniaksi. Toimikoon omana manifestina Suomen jalkapallon nykytilasta. Sopinee paremmin tänne, kuin tuonne yleiseen jalkapallokeskusteluun. Nykyinen Suomen jalkapallon tila johtuu monesta asiasta ja tässä alla tulen niitä kirjoittamaan.

Nyt kun viimeiset ~10-vuotta jalkapalloa on tullut seurattua myös valmentajan näkökulmasta, niin useampi ajatus/näkökanta muuttunut. Aiemmin sitä katsoi asioita vain ensin pelajaana ja sitten katsojana/fanina.

Tärkein ja merkittävin syy masennustilaan, mikä jalkapallossa on, on meidän rakenteet. Näihin rakenteisiin lasken jalkapallon aseman Suomessa. Eli laji on kyllä suosittua, mutta samalla juuri kukaan ei pidä lajia arvossa siinä suhteessa, että se voisi olla mahdollisuus lapselle/nuorelle joskus uraksi. Tätä vastaan on Suomen koulujärjestelmä(vs. esim. Ruotsin missä koulut ovat paljon paremmin integroituneena suhteessa jalkapalloon) ja yleinen suhtautuminen lajiin panostamiseen. "keskity vain kouluun, ei Suomessa kukaan jalkapallossa pärjää tai ei siitä ainakaan ammatiksi ole". Samaan aikaan esim. jääkiekon puolella tuo on ihan luonnollinen ja mahdollinen reitti ammatiksi. Ja en tee tässä nyt mitään jääkiekko vs jalkapallo keskustelua, vaan ainoastaan totean yleisen suhtautumisen lajeihin ja niihin panostamiseen. Ei se ole jääkiekon vika siis, että suhtautuminen jalkapalloon on tuollainen.

Suhtautumista lajiin ei paranna se, että meillä on ollut nyt viimeisen 20-vuoden aikana noin 15-vuotta palloliittoa on johtanut henkilö jonka tärkein motiivi on pysyä vallassa. Ja johtuen palloliiton rakenteista, helpointa pysyä vallassa on kosiskella ns. pieniä harrasteseuroja. Tätä kautta pelkkä harrastaminen on tärkeintä. Palloliiton isosta avustussummastakin suurin osa on valunut valtarakenteisiin(esim. vanhojen johtajien kestitsemiseen) ja harrastamiseen. Enkä siis millään muotoa kritisoi sitä, että harrastamisen tulisi olla tärkeää. Kuitenkin niin, että meillä olisi oikea kilpailullinen putkikin pelaajille jotka tahtovat pistää kaiken likoon jalkapallossa. Näitäkin pelaajia kuitenkin riittää, vaikka ei liikaa.

Tästä päästään rakenteisiin jotka koskevat seuroja ja valmennusta sekä olosuhteita. Aloitetaan helpoimmasta eli olosuhteista. Olosuhteissa(tässä siis puhun lähinnä halleista, tekonurmista, jne.) ollaan Suomessa menty eteenpäin, vaikka edelleen on tekemistä paljon. Esim. Pirkanmaalla tilanne on talvella suorastaan heikko. Moni on palstalla puhunut esim. Islannista. On hyvä muistaa että Islannissa on valtion/kaupunkien kustannuksella rakennettu 6 täysikokoista jalkapallohallia Pirkanmaan kokoiselle alueelle. Pirkanmaalla näitä on 1 ja kolme vajaakokoista. Näistä vajaista vielä yksi on seurojen oma kupla ja yksi suurimman osan aikaa esim. yleisurheilun tai messujen käytössä. Näissä siis olisi paljon vielä tekemistä, jos oikeasti halutaan taata olosuhteet missä voidaan ympärivuotisesti laadukkaasti harjoitella. Toivottavasti muillakin seuroilla kuin HJK:lla ja SJK:lla olisi jatkossa myös käytössä rahaa rakentaa omia halleja/stadioneita. Tämä kuitenkin pitkässä juoksussa ainoa mahdollisuus nostaa, kun valtion tuki tuskin tulee kauheasti suurenemaan(tai sitä tuskin saadaan kohdistettua paremmin).

Seuraavaksi seuroihin. Seuroissa suurin ongelma on fokuksen ja profiloitumisen puute. Ns. huippumaissa on täysin selvää että jokaisella seuralla on oma paikkansa seurakartalla. On niitä kyläseuroja, on niitä alueellisia isoja seuroja ja sitten alueellisia jättiseuroja. Suomessa taas jokainen "kyläseurakin" helposti yrittää samalla kilpailla niiden isojen/jättiseurojen kanssa. Tärkeämpää kun olisi keskittyä sen oman ympäristönsä mahdollisimman laadukkaaseen tekemiseen ja samalla yhteistyöhön isompien seurojen kanssa. Ja toisinpäin isojen seurojen pitäisi pystyä auttamaan aiempaa paremmin pienempiä. Tällöin jokaisen kasvuympäristö olisi parempi ja samalla saataisiin ne oikeasti lahjakkaat/innokkaat pelaajat polullaan riittävän ajoissa eteenpäin riittävän laadukkaaseen ja haastavaan ympäristöön.

Tästä päästäänkin sitten valmennukseen. Yleisesti sanoen. Meidän valmennus on liian laadutonta. Eli tarjolla ei ole tarpeeksi laadukasta ja motivoivaa harjoittelua eri ikävaiheissa eri seuroissa. Merkittävimmät tekijät tässä ovat valmennuskoulutuksen puute/sen taso(täysin riippuvainen kouluttajasta) ja samalla kulttuurin puute. Tällä kulttuurilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että ymmärrettäisiin mikä on tärkeintä. Tärkeintä kun olisi samalla saada lapsi innostumaan lajista ja samalla tekemään kaikki jokaisessa harjoituksessa jotta hänestä tulee parmepi futaaja. Nyt Suomi on täynnä harjoituksia jotka ovat tasoa "höntsä". Eli ei mennä täysiä tilanteisiin, ei tehdä täysillä suorituksia, eikä sisältökään palvele kehitystä.

Miten lähtisin ratkomaan asioita:

1) Alajan tilalle toinen henkilö, jonka fokus on muokata jalkapallokenttä täysin uusiksi. Samalla ovenavauksella muutkin kaverit pihalle. Tämä nyt aivan välttämätöntä. Backe-farssi kuvaa hyvin sitä kuinka täysin erillään kentästä tai oikeasta kosketuksesta jalkapalloon Alaja esikuntineen on.
2) Jalkapallon kilpaurheilullisen puolen mahdollisuuksien esiintuominen. Se että on selvät eri mahdollisuudet harrastaa, kilpailla tai tähdätä ammattilaiseksi
3) Alueellinen akatemiamalli yhdessä valtion ja kaupunkien kanssa. Eri vaihtoehtoina alueellisesti joko palloliittovetoiset akatemiat tai osittain seuravetoiset akatemiat(niillä alueilla missä seurat jotka voivat tämän toteuttaa). Tiukka kriteriointi seurojen suhteen ja ymmärrys eri seurojen fokuksesta eri "askelmilla"
4a) Nykyisen rahasumman(ja sen mahdollinen kasvattaminen) jakaminen entistä enemmän kentälle
4b) Tämä tarkoittaa nykyisten olosuhteiden parantamista niin hallien kuin valmennuskoutuluksen suhteen
4c) Tukeminen alueellisille akatemioille/seuroille niiden toiminnan todellisen tason mukaan
5) Selvä tavoite, millaisia pelaajia haluamme tuottaa. Missä haluamme olla parempia kuin muualla maailmalla. Missä asioissa se on realistista ja missä ei(esim. tuskin pystymme koskaan tuottamaan yhtä perustaitavia pelaajia kuin maissa jossa pallon kanssa ollaan paljon enemmän pelaajia sekä olosuhteet tuottamaan sellaisia pelaajia)

Nyt jokainen kun noita katselee, niin huomaa että välttämätöntä ei olisi saada valtavasti rahaa sisään, vaan ainoastaan kohdistaa nykyiset resurssit paremmin. Toki samalla olisi hyvä, jos pystyisimme kasvattamaan rahavirtoja, mutta se ei ole todennäköistä. Ainakaan nopeasti. Muutosten kautta kuitenkin voisimme jatkossa pystyä kasvattavamaan parempia pelaajia->lisää rahaa myös ulkomailta Suomeenpäin.

Eipä muuta, Venäjälle ei päästy, mutta ehkä 2026 voitaisiin jos nyt aletaan muuttaa. Tai ainakin 2030.

Oikein hyvää Joulua kaikille!
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
...Seuraavaksi seuroihin. Seuroissa suurin ongelma on fokuksen ja profiloitumisen puute. Ns. huippumaissa on täysin selvää että jokaisella seuralla on oma paikkansa seurakartalla. On niitä kyläseuroja, on niitä alueellisia isoja seuroja ja sitten alueellisia jättiseuroja. Suomessa taas jokainen "kyläseurakin" helposti yrittää samalla kilpailla niiden isojen/jättiseurojen kanssa. Tärkeämpää kun olisi keskittyä sen oman ympäristönsä mahdollisimman laadukkaaseen tekemiseen ja samalla yhteistyöhön isompien seurojen kanssa. Ja toisinpäin isojen seurojen pitäisi pystyä auttamaan aiempaa paremmin pienempiä. Tällöin jokaisen kasvuympäristö olisi parempi ja samalla saataisiin ne oikeasti lahjakkaat/innokkaat pelaajat polullaan riittävän ajoissa eteenpäin riittävän laadukkaaseen ja haastavaan ympäristöön.

Tästä päästäänkin sitten valmennukseen. Yleisesti sanoen. Meidän valmennus on liian laadutonta. Eli tarjolla ei ole tarpeeksi laadukasta ja motivoivaa harjoittelua eri ikävaiheissa eri seuroissa. Merkittävimmät tekijät tässä ovat valmennuskoulutuksen puute/sen taso(täysin riippuvainen kouluttajasta) ja samalla kulttuurin puute. Tällä kulttuurilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että ymmärrettäisiin mikä on tärkeintä. Tärkeintä kun olisi samalla saada lapsi innostumaan lajista ja samalla tekemään kaikki jokaisessa harjoituksessa jotta hänestä tulee parmepi futaaja. Nyt Suomi on täynnä harjoituksia jotka ovat tasoa "höntsä". Eli ei mennä täysiä tilanteisiin, ei tehdä täysillä suorituksia, eikä sisältökään palvele kehitystä...
Mun mielestä manifesti oli erittäin hyvä kirjoitus ja moneen seikkaan on helppo yhtyä, etenkin tuohon rakenteita koskevaan kirjoitteluun koska isomman järjestelmäremontin tarpeessahan Suomessa taidetaan olla. Lainasin tuohon ylle kuitenkin valmennukseen liityvät kappaleet koska niistä tuli lähinnä täydentäviä ajatuksia mieleen, mitä on vanhojen peli- ja valmennuskavereiden kanssa tullut viimeeksi kesällä mietiskeltyä.

Positiivisena seikkana suomalaista lajitietämystä kohtaan täytyy heti kärkeen sanoa että ollaanhan Suomessa otettu suuria edistysaskelia vuosien aikana mitä harjoitteluun tulee. Kyllä juniorit nykyisin vetävät huomattavasti laadukkaampia ja järkevämpiä harjoitteita kuin mitä esim 90-luvulla tehtiin, kun treenattiin itse junnuissa ja pelattiin jotain junnujen sm-sarjaa sekä divaria. Lisäksi esim. ihan pelaajan perustaitoja hiovat harjoitteet ovat kehittyneet mielestäni jopa huimasti eteenpäin. Varmasti tuohon on haettu ulkomailta mallia, mutta eihän se suoraan tulostaululla näy koska harjoittelu on kehittynyt muuallakin maailmassa. Joskus onkin todettu että olisi mukava ollut treenata itse 12-kesäisenä siten kuin 12-kesäiset nyt ja sitä kautta nähdä olisiko tatsi paljonkin parempi...

Yksi suuri asia mielestäni valmennukseen ja seuratoimintaan liittyen on se että meiltä näyttää osaltaan myös puuttuvan kyky tunnistaa lahjakkuudet riittävän ajoissa. Tämä ei myöskään koske pelkästään pelaajalahjakkuuksia vaan kykyjä voi löytyä myös valmennuspuolella. Tuohan ei mitään ihan yksinkertaista hommaa tänä päivänä ole. Tämän osa-alueen pitäisi myös olla kaikin puolin kunnossa siinä vaiheessa, jos meillä olisi kunnossa myös järjestelmä mikä ohjaa lahjakkuuksia eteenpäin. Mikäli näistä toinen osa ontuu niin myöskään toisesta ei ole hyötyä läheskään niin paljon kuin voisi olla.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Positiivisena seikkana suomalaista lajitietämystä kohtaan täytyy heti kärkeen sanoa että ollaanhan Suomessa otettu suuria edistysaskelia vuosien aikana mitä harjoitteluun tulee. Kyllä juniorit nykyisin vetävät huomattavasti laadukkaampia ja järkevämpiä harjoitteita kuin mitä esim 90-luvulla tehtiin, kun treenattiin itse junnuissa ja pelattiin jotain junnujen sm-sarjaa sekä divaria. Lisäksi esim. ihan pelaajan perustaitoja hiovat harjoitteet ovat kehittyneet mielestäni jopa huimasti eteenpäin. Varmasti tuohon on haettu ulkomailta mallia, mutta eihän se suoraan tulostaululla näy koska harjoittelu on kehittynyt muuallakin maailmassa. Joskus onkin todettu että olisi mukava ollut treenata itse 12-kesäisenä siten kuin 12-kesäiset nyt ja sitä kautta nähdä olisiko tatsi paljonkin parempi...

Yksi suuri asia mielestäni valmennukseen ja seuratoimintaan liittyen on se että meiltä näyttää osaltaan myös puuttuvan kyky tunnistaa lahjakkuudet riittävän ajoissa. Tämä ei myöskään koske pelkästään pelaajalahjakkuuksia vaan kykyjä voi löytyä myös valmennuspuolella. Tuohan ei mitään ihan yksinkertaista hommaa tänä päivänä ole. Tämän osa-alueen pitäisi myös olla kaikin puolin kunnossa siinä vaiheessa, jos meillä olisi kunnossa myös järjestelmä mikä ohjaa lahjakkuuksia eteenpäin. Mikäli näistä toinen osa ontuu niin myöskään toisesta ei ole hyötyä läheskään niin paljon kuin voisi olla.

Samaa mieltä valmennuksen tason noususta. Valitettavasti kuitenkin se on vielä hyvin suppeaa ja koskee hyvin pientä osaa seuroista. Samalla tavallaan siis seurojen välisen valmennuksen ero on kasvanut valtavasti. Eli parhaissa seuroissa saa erinomaista valmennusta(ainakin meidän mittapuulla) ja sitten taas heti seuraavan portaan tasolla taso voi laskea valtavasti. Tämä liittyy tavallaan tuohon lahjakkuuden tunnistamiseenkin. Eli helposti meillä hyvin valmennettu pelaaja pistää silmiin enemmän kuin huonosti valmennettu, mutta muuten potentiaalisempi.

Tämän lisäksi lahjakkuuden tunnistamisessa ongelmana on se ettei osata edes katsoa mitä se lahjakkuus olisi. Eniten pistää silmiin ne isoimmat ja nopeimmat. Eli yleensä fyysisesti kehittyneemmät. Ei osata tunnistaa intoa lajia kohtaan, ei asennetta tai pelinlukemiskykyä. Jos menee isompiin maihin, niin niissä nämä kaikki asiat tulevat jopa ennen pallollisia taitoja, puhumattakaan fyysisistä ominaisuuksista.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Samaa mieltä valmennuksen tason noususta. Valitettavasti kuitenkin se on vielä hyvin suppeaa ja koskee hyvin pientä osaa seuroista. Samalla tavallaan siis seurojen välisen valmennuksen ero on kasvanut valtavasti. Eli parhaissa seuroissa saa erinomaista valmennusta(ainakin meidän mittapuulla) ja sitten taas heti seuraavan portaan tasolla taso voi laskea valtavasti. Tämä liittyy tavallaan tuohon lahjakkuuden tunnistamiseenkin. Eli helposti meillä hyvin valmennettu pelaaja pistää silmiin enemmän kuin huonosti valmennettu, mutta muuten potentiaalisempi.

Tämän lisäksi lahjakkuuden tunnistamisessa ongelmana on se ettei osata edes katsoa mitä se lahjakkuus olisi. Eniten pistää silmiin ne isoimmat ja nopeimmat. Eli yleensä fyysisesti kehittyneemmät. Ei osata tunnistaa intoa lajia kohtaan, ei asennetta tai pelinlukemiskykyä. Jos menee isompiin maihin, niin niissä nämä kaikki asiat tulevat jopa ennen pallollisia taitoja, puhumattakaan fyysisistä ominaisuuksista.
Varmasti joo tasoeroa ja kuilua on seurojen välillä enemmän kuin tarpeeksi. Helppo uskoa vaikkei tarpeeksi laajalti näekään eri seurojen toimintaa nykyisellään. Oikeastaan tarkoitin lahjakkuuden tunnistamisessa juuri tuota ettei osata katsoa mitä pelaajan kohdalla se lahjakkuus olisi. Tämä valitettavasti kertoo tosiaan valmennuksen heikosta tasosta ja siitä ettei valmennuksen puolella ole myöskään lahjakkuutta tunnistaa eri osa-alueita. Aika moni osaa teettää fyysistä harjoittelua tms. (toki ei välttämättä aina oikein), mutta juuri kun tullaan pelikäsityksen puolelle, niin olisi tärkeää että tuolla osa-alueella lahjakas kaveri saisi vielä nimenomaan preppausta siitä kuinka reagoida eri tilanteissa. Sikäli pelin lukeminen/pelikäsitys on hyvä esimerkki, että se on osa-alueista varmasti se tärkein. Ja toki se on myös vaikein kehittämiskohde mikäli lahjakkuus on enemmän fyysisellä puolella eikä ennakointikykyä ole. Tuo fyysisesti kehittyneempien pelaajien "löytäminen" on sikäli jännä asia että se on varmasti säilynyt samana läpi vuosikymmenien.
 

Salama44

Jäsen
On se kumma että Backen valmennuksessa Suomi ei voittanut yhtään maaottelua viime vuonna vaikka vastassa oli rankingissa huonompiakin joukkueita.

Kanervan valmennuksessa vuotta on kulunut vain 9 päivää jä heti kaatui ensimmäisessä ottelussa 1-0 Fifa rankingin 57. Marokko joka vilisee Euroopan huippusarjojen pelaajia.

Suomen ranking on vain 94.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Suomi on juuri voittanut Marokon harjoitusmaaottelussa, Markku Kanerva kuninkaaksi!

PS. tulkaa muutkin tänne torille, omat juomat mukaan.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Suomi on juuri voittanut Marokon harjoitusmaaottelussa, Markku Kanerva kuninkaaksi!

PS. tulkaa muutkin tänne torille, omat juomat mukaan.

Olen sitä koulukuntaa mikä ei ihan usko valmentajan niin suureen merkitykseen, kunhan puikoissa on joku asiansa osaava. Ehkä sillä sittenkin on jotain merkitystä. Tai ehkä Hans ei vain osannut.

Matkalla ollaan ja juomaa on.

Tokihan Suomessa on vain yksi Kuningas, mutta mielelläni äänestän Markkua mihin tahansa muuhun tehtävään.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Olen sitä koulukuntaa mikä ei ihan usko valmentajan niin suureen merkitykseen, kunhan puikoissa on joku asiansa osaava. Ehkä sillä sittenkin on jotain merkitystä. Tai ehkä Hans ei vain osannut.

Matkalla ollaan ja juomaa on.

Tokihan Suomessa on vain yksi Kuningas, mutta mielelläni äänestän Markkua mihin tahansa muuhun tehtävään.
Prinssieversti on komeasti kalskahtava titteli, Markku Kanerva prinssieverstiksi!!
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Positiivinen tulos, kohtalaisella pelillä, ja näin. En tiedä mikä tuossa on, mutta Riven on pakko olla jonkinasteinen nero. Marokko oli kuitenkin käytännössä ykkösmiehistöllään valmistautumassa Afrikan Cup of Nationsiin.
 

stiflat

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, HIFK
Iso keskari Suomen mediassa arvuutellusta alkamisajasta, joka oli merkattu 18:00 ja peli alkoikin jo 16:00, joten näin huikeat vikan vitosen.
Peli muuten tuli - sekä perjantainen Slovenia-kamppailu myös tulee VeikkausTV:stä, joten sieltä on hyvä väijyä. 16:00 perjantainakin.

Tulos oli mitä mahtavin, varsinkin kun Marokolla on tosiaan alkamassa tosipelit aivan juuri. Kaikki voitot otetaan ilomielin nyt vastaan.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Iso keskari Suomen mediassa arvuutellusta alkamisajasta, joka oli merkattu 18:00 ja peli alkoikin jo 16:00, joten näin huikeat vikan vitosen.

Teksti-tv:lla oli oikea aika kauan ennen peliä. Sitä en tiedä onko alkuun ollut väärä.

Vedonlyöntiyhtiöistä nämä kannattaa tarkistaa, koska niillä on pakko olla oikea alkamisaika, vaikka toki voivatkin perua vetoja, jos menee pieleen.
 

stiflat

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, HIFK
Teksti-tv:lla oli oikea aika kauan ennen peliä. Sitä en tiedä onko alkuun ollut väärä.
Heh, itse nimenomaan katsoin teksti-tv:ltä pelin alkamisajan edellisenä iltana, eikä tullut mieleenkään, että tällainen kauan sitten sovittu juttu olisi niiden joukossa, joiden alkamisaikaa tulee tarkistella enempää. Luin sitten jälkikäteen ff2:lta että muuallakin mediassa on ollut arpomista vielä ihan lähellä peliä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Heh, itse nimenomaan katsoin teksti-tv:ltä pelin alkamisajan edellisenä iltana, eikä tullut mieleenkään, että tällainen kauan sitten sovittu juttu olisi niiden joukossa, joiden alkamisaikaa tulee tarkistella enempää. Luin sitten jälkikäteen ff2:lta että muuallakin mediassa on ollut arpomista vielä ihan lähellä peliä.

Olisi mielenkiintoista tietää mistä tässä on ollut kyse. Toki se voi olla vain kädetöntä järjestämistä, mutta ehkä myös sekaannusta aikavyöhykkeissä. Jossain on ilmoitettu sinänsä ihan oikea aika, mutta se on sitten muuttunut matkalla.

NASA menetti Mars-luotaimen 90-luvun lopulla, kun osa insinööreistä käytti metrijärjestelmää ja osa jalkoja, tuumia ja mitä niitä on.

Myöhästyin kerran jalkapallo-ottelusta vuorokauden verran, kun olin vain katsonut päivämäärän joltain eurooppalaiselta sivustolta. Paikallista aikaa se pelattiin edellisenä päivänä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös