Mainos

Huuhkaja lentää itään – karsinnat Venäjän MM-kisoihin 2018

  • 158 157
  • 910

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Olen sitä koulukuntaa mikä ei ihan usko valmentajan niin suureen merkitykseen, kunhan puikoissa on joku asiansa osaava. Ehkä sillä sittenkin on jotain merkitystä. Tai ehkä Hans ei vain osannut.

Matkalla ollaan ja juomaa on.

Tokihan Suomessa on vain yksi Kuningas, mutta mielelläni äänestän Markkua mihin tahansa muuhun tehtävään.

No voi helvetti, ehkä sillä valmentajalla sittenkin tosiaan on merkitystä. Tai ehkäpä paremmin sanoen, valmennustiimillä.

Itse Kanervan valinta oli kyllä mielestäni aika munaton ratkaisu, vaikka se jotenkin hämmentävän yksimielisesti on otettu riemunkiljahduksin vastaan. Suomi tarvitsisi vaikutteita nykyaikaisesta jalkapallokulttuurista, sen sijaan että palkataan näitä skandinaaviseen tai brittityyliin mieltyneitä koutseja. Kanerva on varmaan ihan mukava mies ja aikaisemmista peleistä on saatu huomata, että puolustuksen osaa organisoida. Ja hyökkäys on sitten satunnaista vastahyökkäämistä ja räiskimistä sinne tänne. Jos Suomi joskus haluaa jalkapallossa menestyä, niin heti katseet sinne, missä palloa osataan pelata.

Pitäisi tehdä kuin mäkihypyssä eli palkata laadukkasta maasta nuori, nykyaikainen ja innokas koutsiryhmä ja taata, että he saavat ideansa läpi mahdollisimman monilta osin. Tällainen sopisi budjettiin ja mahdollistaisi lentopallon kaltaiset nousutarinat. (Ja joo, ei mäkihypyssä vielä tapahdu oikein mitään, mutta maltetaan pari vuotta ja katsotaan sitten. Jos vaan hiihtoliitolla riittää resurssit edes jotenkin järkevästi.)

Itselleni tämä Kanervan valinta näyttäytyy helppona ja populistisena ratkaisuna, joka taas jarruttaa suomalaisen jalkapallon kehittymistä monta vuotta.
 

Salama44

Jäsen
Tänään oli toinen Suomea selvästi kovempi joukkue Slovenia taas vastassa. Fifa rankingin 52 ei antanut Suomen enää yllättää kuten Marokko.

Valtteri Viitalalla ei ollut paras päivänsä. Toiseen maaliin johtaneen keskityksen rähmiminen vastustajalle ei ollut ammattilaisen työtä. Tuossa tapauksessa liukas pallo olisi pitänyt nyrkkeillä pois pelaajaruuhkan keskeltä.

Yhden maalin tappio olisi ollut siedettävä ja pienellä onnella olisi tullut tasapeli jos puujalka Markkanen joskus osuisi noista paikoista.
 

Hollanti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varmaan se KalPa
Karsinnat jatkuu tänään Turkissa kello 19. Valitettavasti matsi tulee päällekkäin KalPan pelin kanssa. Yritän olla spoilaantumatta tuloksesta ja katson huomenna jälkilähetyksenä Areenasta.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Karmea alku Kanervalla. 13 minuuttia ja 2-0 Turkille.

Ei tämä nyt sillä lailla ollut Kanervan ensimmäinen peli. Sataprosenttisen odotettu tulos ja vihamielisellä vieraskentällä ei vain maalia tehdä. Sama tulee tapahtumaan syksyllä Kroatiassa, ei vierasmaalia.

Mitä asialle pitäisi tehdä, en tiedä. Kunhan Kanervalle ei anneta kenkää, hänellä on hyviä ideoita ja saadaan rauhoitettua tilanne.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Peliä en katsonut, kun matkalla kotiin oli radio päällä ja peli jo 2-0.

Oliko se taas normaalia kuraa, missä 3 syötön ketjun tekeminen oli ylivoimaista?

Maajoukkueen tekeminen on ollut jo huonon puoleinen vitsi muutaman vuoden. Laadukkaampaa potkupalloa näkee veikkausliigan peleissä.
 

Ekonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo, Blues, Honka
Helpolla annettiin Turkille voitto. Turkki ei dominoinut peliä, mutta käytti Suomen virheet tylysti maalintekoon. Hradeckyn olisi pitänyt pystyä paikkaamaan puolustajien vuoto ensimmisessä maalissa. Torjuntayritys oli tyyliä toivotaan-toivotaan.

Moisander on jatkuvasti huono. Ei sovi toppariksi, kun fysiikkaa ei ole.

Yaghoubi pelasi lupaavasti. Toi energiaa.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Kyllä on hirveää katseltavaa tämä suomalainen potkupallo. En syytä pelaajia, vaan tässä tapauksessa Kanervaa, joka ei osaa organisoida jalkapallojoukkuetta. Tätäkö sontaa sitä pitää seuraavat vuodet katsella? Onko se niin vaikeaa löytää valmentajaa, joka tajuaisi nykyaikaisesta jalkapallosta jotakin?

Varmaan sitten Kanervan jälkeen kokeillaan Juha Malista, Ari Hjelmiä, Harri Kampmania, Keith Armstrongia ja Jari Litmasta. Ja ihmetellään kun ei pärjätä. Väitän, että itse amatöörinä osaisin valita Suomelle laadukkaamman valmennusryhmän kuin nykyinen johto. Enkä edes tarvitsisi lisärahaa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Voisikohan Aina Inkeri Ankeisen värvätä viralliseksi kannattajaksi A-maajoukkueeseen. Kannattajien nimitys olisi tietenkin "Ankeiset". Maajoukkueen kannattamisen perustunne on vuosien varrella vaihtunut epätoivosta yhdentekevyyteen? En tiedä, voidaanko tätä pitää edistyksenä. Nyt on suorastaan pateettista julistaa, että "en katso enää koskaan maajoukkueen pelejä". Jokainenhan pelejä seurannut tietää jo tarkkaan, mitä on odotettavissa: ei yhtään mitään. Tavallaan on rauhoittavaa seurata sellaisen joukkueen pelejä, jonka tietää häviävän Aina. Huuhkajat on joukkue, joka vie peli-ilon paitsi itseltään, myös vastustajilta. Ja mitä se tekeekään kannattajilleen?

Yhdentekevyys heijastuu niin lehdistön kommenteista kuin muiden ihmisten asenteista. Jotenkin kuvaavaa on, että urheilupubissa, jossa tapaamme katsoa Suomen pelit, pääscreenillä seurattiin SM-liigan pudotuspelejä. Joskus on seurattu tietokilpailujakin.

Miksi maajoukkue on näin huonossa jamassa? Syitä varmasti löytyy paljon, mutta itse näen Alajan välinpitämättömän asenteen heijastuvan koko maajoukkueen toimintaan. Palkataan valmentajia, jotka eivät edusta alansa huipputaitoa. Maajoukkuetta hoidetaan vasemmalla kädellä ja sitten tulokset nähdään: Suomi on Euroopan pohjasakkaa kun joukosta poistetaan lilliputtivaltiot.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei vain oo oikein pelimiehiä. Aikoinaan Turkin Istanbulissa voittanut Suomen joukkue oli paljon vahvempi joka pelipaikalla. Litmanen ja Hyypiä on tietty ilmeisimmät esimerkit, mutta myös ne seuraavan kategorian miehet, Kolkat ja Johanssonit sun muut.

Mutta tarpeeksi tasoa ei ollut silloinkaan, että kisoihin olisi menty. Moni valmentaja kävi kokeilemassa, jotkut ihan päteviäkin, mutta aina jäi vähän vajaaksi. Toki voittoja tuli eri tahtiin kuin nyt.

Nyt on nippu tuollaisia tasaisia tehottomia puurtajia, jotka kuitenkin tekee karmeita kämmejä aika ajoin. Vaikea siinä on sitten voittoja raapia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En syytä pelaajia, vaan tässä tapauksessa Kanervaa, joka ei osaa organisoida jalkapallojoukkuetta. Tätäkö sontaa sitä pitää seuraavat vuodet katsella? Onko se niin vaikeaa löytää valmentajaa, joka tajuaisi nykyaikaisesta jalkapallosta jotakin?

Pitäisikös katsoa paljon Barcelonan taktiikkavideoita, kun ei muuten ymmärretä pelata briljantin taidokkaasti vaan hukataan loistavat pelaajat tyhmään taktiikkaan vuosi toisensa jälkeen? Minusta vaan tuntuu siltä, että jos on Ladan moottori niin siinä ei juuri Ferrarin kuoret auta...
 

Captain K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Ei vain oo oikein pelimiehiä. Aikoinaan Turkin Istanbulissa voittanut Suomen joukkue oli paljon vahvempi joka pelipaikalla. Litmanen ja Hyypiä on tietty ilmeisimmät esimerkit, mutta myös ne seuraavan kategorian miehet, Kolkat ja Johanssonit sun muut.

Mutta tarpeeksi tasoa ei ollut silloinkaan, että kisoihin olisi menty. Moni valmentaja kävi kokeilemassa, jotkut ihan päteviäkin, mutta aina jäi vähän vajaaksi. Toki voittoja tuli eri tahtiin kuin nyt.

Nyt on nippu tuollaisia tasaisia tehottomia puurtajia, jotka kuitenkin tekee karmeita kämmejä aika ajoin. Vaikea siinä on sitten voittoja raapia.

Nyt on kyllä aika kullannut muistot jos Joonas Kolkka, urallaan pääasiassa Hollannin liigassa hyvä puurtaja (paria kautta lukuunottamatta) ja joku Tintti Johansson jota aina kirottiin "tuhnuilusta" majussa ja joka pelasi siis pääasiassa Skotlannin pääsarjassa ja jossain Ruotsin Allsvenskanissa urallaan olivat kovia äijiä. Kyllähän nyt lähtökohtaisesti Pukkien ja Pohjanpalojen pitäisi kovempi olla kärjessä kuin joku Tintti aikoinaan, vaikka ei siltä aina näytäkään. Mutta siitä varmaan kaikki ollaan samaa mieltä että Littiä ja Hyypiää meillä ei ole, ja ei varmaan tule ihan vähään aikaan olemaankaan (jos koskaan) maju-tasolla. Plus sitten huippuiskuinen Forssell piikissä, joka aikoinaan teki tuhoisaa jälkeä jopa valjussa Birminghamin paidassa. Enkä nyt yritä puolustella tätä nykyistä poppoota, joka näyttää välillä jopa humoristiselta kentällä kunhan vain palautin vähän maan pinnalle.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ei vain oo oikein pelimiehiä. Aikoinaan Turkin Istanbulissa voittanut Suomen joukkue oli paljon vahvempi joka pelipaikalla. Litmanen ja Hyypiä on tietty ilmeisimmät esimerkit, mutta myös ne seuraavan kategorian miehet, Kolkat ja Johanssonit sun muut.

Vuonna 1998 "Istanbulin ihmeen" avauksen miesten edustamat sarjat tuolloin: Skotlannin liiga, Veikkausliiga, Hollannin liiga, Norjan liiga, Belgian liiga, Veikkausliiga, Veikkausliiga, Hollannin liiga, Veikkausliiga, Skotlannin liiga, Skotlannin liiga.

Vuoden 2017 Turkin vierasmatsin avauksen pelaajien edustamat sarjat: Saksan liiga, Belgian liiga, Saksan liiga, Tanskan liiga, Ruotsin liiga, Kreikan liiga, Tanskan liiga, USA:n MLS, Italian liiga, Saksan liiga, Tanskan liiga.

Jos tätä nyt objektiivisesti tarkastelee, niin onhan nykytilanne parempi kuin vuonna 1998, jos mittarina pidetään niiden sarjojen kovuutta, jossa maajoukkuepelaajat futaa.
 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Näinköhän sitä omana elinaikana näkee Suomen maajoukkuetta arvokisoissa. Helvetin kaukaiselta asialta se ainakin tällä hetkellä tuntuu.
 
Mitä asialle pitäisi tehdä, en tiedä. Kunhan Kanervalle ei anneta kenkää, hänellä on hyviä ideoita ja saadaan rauhoitettua tilanne.

Tekisi mieleni kysyä, että mitä ideoita? Eilisen pelin katsoneena ideat eivät ainakaan kentälle saakka välittyneet. Minusta näytti siltä, että Suomi pelasi sellaista futista, jolla ei tämän päivän modernissa jalkapallossa voiteta yhtäkään peliä. Kaikkein räikein esimerkki tästä oli pelaajien etäisyydet. Jos meillä ollessa pallon sinulla on tasan yksi kaveri, jolle voi syöttää ja sekin seisoskelee yli 30 metrin päässä, niin aika huonot eväät pallon pitämiseen annetaan. Ja jos et pysty tai edes halua pitää palloa, vaan nojaat kaiken hienon vastaiskutaktiikan varaan, niin silloin sinulla pitäisi olla pelaajia, joilla vastaiskuja voidaan edes teoriassa rakentaa. Ei tuolla Kanervan futiksella oikeasti voiteta yhtäkään materiaaliltaan Suomea vahvempaa ja epäilen ettei kohta niitä heikompiakaan (joita ei montaa ole). Jäänkin innolla odottamaan Kanervan hyviä ideoita ja niiden realisoitumista.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Pitäisikös katsoa paljon Barcelonan taktiikkavideoita, kun ei muuten ymmärretä pelata briljantin taidokkaasti vaan hukataan loistavat pelaajat tyhmään taktiikkaan vuosi toisensa jälkeen? Minusta vaan tuntuu siltä, että jos on Ladan moottori niin siinä ei juuri Ferrarin kuoret auta...

Älä ole noin mustavalkoinen. Toki pelaajamateriaali asettaa paljon rajoitteita, mutta eniten hukassa pelaajat ovat silloin, kun pelitapa ei anna tukea. Hyvällä pelitavalla apu on koko ajan lähellä ja vapaita syöttösuuntia on useampia. Huonolla pelitavalla pelaaja jää yksin ja joutuu syöttämään pakotettuun suuntaan tai vain roiskimaan palloa ylöspäin. Tällöin harhasyöttöjen määrä kasvaa jne. Toki hyvillä pelaajilla tätä pelitavan olemattomuutta voisi korjata, mutta kun niitä ei ole, niin ainakin Suomella pitäisi olla molempiin suuntiin tarkasti organisoitu pelitapa.

Unkari, Islanti ja vaikkapa Albania pärjäävät huomattavasti paremmin, vaikkei heidän pelaajamateriaalinsa niin ihmeellinen ole. Eikä näilläkään mailla mitään mullistavaa pelitapaa ole. Mutta on niillä sentään perusasiat kunnossa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jäänkin innolla odottamaan Kanervan hyviä ideoita ja niiden realisoitumista.

Se, että pelataan omilla vahvuuksilla yksinkertaisesti. Niillä vahvuuksilla mitä ei ole. Onhan meillä sentään kunnon maalivahti, mutta siihen ne jääkin.

Tällä taktiikalla ei tule menestystä, mutta on se silti parempi juttu kuin haaveilla jostain mitä ei ole eikä tule.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Näinköhän sitä omana elinaikana näkee Suomen maajoukkuetta arvokisoissa. Helvetin kaukaiselta asialta se ainakin tällä hetkellä tuntuu.

Niin ikähän on vaan numeroita ja kun ei tiedä oletko 16 vai 60 niin jätetään se arvoitukseksi =), Ja sekin kaunako meistä kukin täällä on....

Itse en ole jalkapalloihmisiä, 2 x käynyt stadin derbyn katsomassa ihan vaan siksi koska se on stadin derby. Muutaman maajoukkueen pelin myös siksi et on haluunut nähdä vaan Italian tähtiä tai Hollannin. Itse toivoisin kuitenkin että Suomi edes joskus olisi noissa arvokisoissa ihan senkin takia, että josko vaikka joku junnu innostuisi jalkapallosta sen vuoksi. Siinä mielessä v*tuttaa että Suomi pystyy pelaamaan itsensä heti alkuun ulos edes pienistä mahdollisuuksista kisoihin. Heti alkuun hävitään ne about 3 peliä ja yhdestä saadaan edes tasuri niin karsinnat on taas paketoitu.
Nyt pitää taas odottaa useampi vuosi että päästään kokeilemaan 2020 Em-kisoihin pääsyä. Ja sit jos taas heti alkuun hävitään karsinnoissa se 3 ekaa peliä niin kokeillaan joo sit sinne Qatariin 2022 tjsp ?
EIkö noista rajojen ulkopuolelta tulevista löytyisi apuja jos kerta alkuperäisväestöstä ei löydy riittävästi kokemusta. Jossainhan se v*ttu mättää kun valmentajia ja pelityylejä on ollut vaikka kuinka ja paljon ja onhan toi materiaalikin muuttunut, silti aina tiputaan ?
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Jossainhan se v*ttu mättää kun valmentajia ja pelityylejä on ollut vaikka kuinka ja paljon ja onhan toi materiaalikin muuttunut, silti aina tiputaan ?

Valmentajia on kiistatta ollut paljon. Mutta heistä aniharva on edes yrittänyt saada Suomen pelistä systemaattista ja viimeisen päälle organisoitua. Parhaiten tässä onnistui Hodari, jonka aikakaudella puolustuspeli oli betonia. Hyökkäys tosin jäi aika piippuun. Paatelaisella oli paljon hyviä ajatuksia ja peli oli jonkin aikaa jo melko hyvää. "Kaikkien aikojen karsinnat" lähtivät tuloksellisesti huonosti liikkeelle ja lopulta myös peli muuttui ihan scheisseksi, kun Mixu keskittyi lähinnä omien pelaajiensa kivittämiseen. Muut valmentajat ovat peluuttaneet Suomella jalkapalloa, joka on viimeksi toiminut 80-luvulla. Erityisesti hyökkäyspeli on ollut todella heikosti organisoitua ja on luotettu vain pelaajien luovuuteen ja yksilötaitoon. Puolustuspeliähän kaikki ovat yrittäneet saada toimimaan, mutta toiminta on vaikuttanut vaatimustasoltaan heikolta.

On tietysti totta, että myös Suomen materiaali on kauniisti sanottuna rajoittunut. Pelaajia ei kuitenkaan voida ostaa, mutta valmentaja, tai oikeammin kunnon laadukas valmennusryhmä voidaan. Tämä on se osa-alue, jolla eroa on kurottavissa nopeallakin tahdilla paljon kiinni suhteessa kilpakumppaneihin. Toki toinen tärkeä asia olisi saada kehitettyä parempia pelaajia, mutta tällaiset muutokset tulevat 10 vuoden viiveellä vasta näkyviksi. Varmaan ensimmäinen järkevä toimi olisi Nuori Suomi -järjestelmän romuttaminen käytännön tasolla. Toki strategiatasolla se voi olla silmänlumeena rahaa jakaville päättäjille.

Käytännössä ensimmäinen tehtävä olisi vaihtaa keskeiset päättäjät, jotka ovat unisina johtaneet laivaa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Palloliiton kaltaisessa diktatuurissa tällaisen muutoksen tekeminen on kuitenkin äärimmäisen hankalaa. Eikä asiaa auta, että keskeisiin tehtäviin nostetaan vain jalkapallokentillä meritoituneita henkilöitä.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Jääkiekon puolella on toistuvasti saanut todistaa sitä miten hedelmät tulevat jossain vaiheessa poimittaviksi, kun sitoudutaan jonkinlaiseen omaan identiteettin joka ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit ja pelaajamateriaalin. Sitä ne tässä onnistuneet valmentajat, ala Tirkkonen ja Marjamäki ovat toitottaneet että kaikki lähtee sieltä päivittäisestä tekemisestä.

Jyrkkä ei siis kaikenlaisten pikavoittojen hakemiselle täältä. Ihan aikuisten oikeasti nyt se "kaikki merkit uuteen valmentajaan ja toivotaan että ihme tapahtuu" -tie on nyt nähty. Siinä päävalmentajan paikalla oli jo aikapäiviä sitten semmoinen tilanne että tyhmempikin rupesi ymmärtämään että nyt on käynyt jo ihan tarpeeksi monta kokkia soppaa hämmentämässä ja ei vaan tule mitään.

Joku on joskus sanonut että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.
 

#25 Primeau

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Unkari, Islanti ja vaikkapa Albania pärjäävät huomattavasti paremmin, vaikkei heidän pelaajamateriaalinsa niin ihmeellinen ole. Eikä näilläkään mailla mitään mullistavaa pelitapaa ole. Mutta on niillä sentään perusasiat kunnossa.

En muista oliko 2016 EM kisojen aikaan taisi olla Litmanen kommentoi Albaanian joukkuetta seuraavaan tyyliin: Ei ole mikään ihme että Albaania on päässyt kisoihin. Melkein jokainen jätkä pelaa ammatikseen jossain isossa Eurooppalaisessa sarjassa. Nyt kun katsoin Albaanian viimepelin joukkuetta niin nopeasti kun arvoin pari nimeä missä he pelaavat. Niin molempien joukkuet löytyivät Seria A:sta. Yhtään en osaa sanoa oliko arpa nyt niin suosiollinen että nää sitten olivat joukkueen ainoat jotka pelaavat isossa sarjassa.
 

Pekkis

Jäsen
Hyvällä pelitavalla apu on koko ajan lähellä ja vapaita syöttösuuntia on useampia.

Jos pelaaja ei jaksa, ei saa syöttöjä perille eikä niitä haltuun, niin siinä ei valmentajien nimillä/pelitavoilla ole paskankaan merkitystä.

Tämä maajoukkueen kyntäminen tulee jatkumaan tasan niin kauan, kunnes kotimaisessa juniorivalmennuksessa aletaan vaatimaan pelaajilta enemmän. Touhu on tällä hetkellä naurettavaa puuhastelua. Kaikki ne juniorijalkapallon parissa vaikuttavat toimijat, jotka ymmärtävät mitä 100 prosenttisella asenteella urheileminen ihan oikeasti tarkoittaa, ovat kanssani samaa mieltä.

Toisaalta, tekisinkö jalkapallon eteen ihan kaikkeani, jos tavoitteena oleva paikka esim. Veikkausliiga-joukkueessa toisi minulle 1700 € kuukausiansion? Tiedän monia erittäin lahjakkaita junioripelaajia, jotka sitten lopulta päättivät keskittyä opiskeluun. Jääkiekossa samanlaisella puuhastelulla pääsee hyviin ansioihin, eli lajivalinnan suhteen neuvoisin olemaan tarkkana.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Jos pelaaja ei jaksa, ei saa syöttöjä perille eikä niitä haltuun, niin siinä ei valmentajien nimillä/pelitavoilla ole paskankaan merkitystä.

Tämä maajoukkueen kyntäminen tulee jatkumaan tasan niin kauan, kunnes kotimaisessa juniorivalmennuksessa aletaan vaatimaan pelaajilta enemmän. Touhu on tällä hetkellä naurettavaa puuhastelua. Kaikki ne juniorijalkapallon parissa vaikuttavat toimijat, jotka ymmärtävät mitä 100 prosenttisella asenteella urheileminen ihan oikeasti tarkoittaa, ovat kanssani samaa mieltä.

Toisaalta, tekisinkö jalkapallon eteen ihan kaikkeani, jos tavoitteena oleva paikka esim. Veikkausliiga-joukkueessa toisi minulle 1700 € kuukausiansion? Tiedän monia erittäin lahjakkaita junioripelaajia, jotka sitten lopulta päättivät keskittyä opiskeluun. Jääkiekossa samanlaisella puuhastelulla pääsee hyviin ansioihin, eli lajivalinnan suhteen neuvoisin olemaan tarkkana.

Nimellä ei minullekaan ole merkitystä, mutta osaamisella on. Ja jokainen joukkuelajeista ymmärtävä tajuaa, että pelitavalla on aivan helvetisti merkitystä. Varsinkin jos joukkueesi materiaali on heikko.

Tietysti kestävin tapa on laittaa juniorituotanto huippuiskuun. Onko Suomessa ainuttakaan ihmistä, jolla olisi visio, miten tämä tehdään? Ymmärtääkö Suomessa kukaan, mitä moderni jalkapallo on ja millaisia pelaajia se vaatii? Miten tällaisia pelaajia kehitetään?

Apua pitäisi hakea sieltä, missä tällainen remontti on tehty. Palkkaisin maajoukkueelle laadukkaan (ei tarvitse olla isoja nimiä, vaan osaamista) valmennustiimin ulkomailta (jostain jalkapalloevoluution kärkimaasta). Lisäksi pitäisi palkata muutama mies samasta kulttuurista kehittämään juniorituotantoa, seuratoimintaa jne.

Toki yksi vaihtoehto on olla tekemättä mitään. Annetaan näiden tusina-kanervien vetää maajoukkuetta, diktaattori-Alajan palkata kavereitaan johtotehtäviin ja kaikkien pelata vähintään puoli peliä. Jos ei muuta niin saada tällä palstalla vuodattaa Suomen paskoista peliesityksistä seuraavakin vuosisata.

Summa summarum. En usko, että Suomesta löytyy osaamista saada järjestelmämme tuottamaan huipputadon jalkapalloilijoita systemaattisesti. Enkä usko, että monikaan ymmärtää, mitä kansainväliseksi huipuksi kehittyminen ihan aidosti vaatii. Apua pitää Ruotsin tai Englannin sijaan hakea jostain aidosti kovasta futismaasta.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
En muista oliko 2016 EM kisojen aikaan taisi olla Litmanen kommentoi Albaanian joukkuetta seuraavaan tyyliin: Ei ole mikään ihme että Albaania on päässyt kisoihin. Melkein jokainen jätkä pelaa ammatikseen jossain isossa Eurooppalaisessa sarjassa. Nyt kun katsoin Albaanian viimepelin joukkuetta niin nopeasti kun arvoin pari nimeä missä he pelaavat. Niin molempien joukkuet löytyivät Seria A:sta. Yhtään en osaa sanoa oliko arpa nyt niin suosiollinen että nää sitten olivat joukkueen ainoat jotka pelaavat isossa sarjassa.

No eipä tuo Albanian kokoonpano kummoinen ole. Onhan siellä pelaajia isoista liigoista, mutta onhan Suomellakin. Ei Suomen kokoonpano Albanialle kalpene.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Jääkiekon puolella on toistuvasti saanut todistaa sitä miten hedelmät tulevat jossain vaiheessa poimittaviksi, kun sitoudutaan jonkinlaiseen omaan identiteettin joka ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit ja pelaajamateriaalin. Sitä ne tässä onnistuneet valmentajat, ala Tirkkonen ja Marjamäki ovat toitottaneet että kaikki lähtee sieltä päivittäisestä tekemisestä.

Jyrkkä ei siis kaikenlaisten pikavoittojen hakemiselle täältä. Ihan aikuisten oikeasti nyt se "kaikki merkit uuteen valmentajaan ja toivotaan että ihme tapahtuu" -tie on nyt nähty. Siinä päävalmentajan paikalla oli jo aikapäiviä sitten semmoinen tilanne että tyhmempikin rupesi ymmärtämään että nyt on käynyt jo ihan tarpeeksi monta kokkia soppaa hämmentämässä ja ei vaan tule mitään.

Joku on joskus sanonut että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Eli mikä on ehdotuksesi. Annetaan Markku Kanervan nostaa suomalainen pelaajatuotanto uudelle tasolle? Kukas sen päivittäisin vaatimustason nostaa? Löytyykö siihen Suomesta osaamista? Luovutetaanko suosiolla muille seuraavat 15 vuotta ja annetaan Markku Kanervan vetää vasemmalla kädellä koutsina hautaan saakka?

Jos luet viestihistoriaani, niin saatat huomata, että itse en Kanervan valintaa ymmärtänyt ollenkaan alun perinkään. Joten en ole vaihtamassa valmentajaa aina yhden hävityn pelin jälkeen, vaan siksi että otsaluullakin näkee, ettei Kanervalla ole vaan mitään annettavaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös