Huonointa lyriikkaa – omat ehdotukset kehiin!

[Sininen Lanka]

No, mene ja tiedä siitä. Voi olla, mutta enemmänkin painaa vaa'assa se, että on ollut oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Eput nousi pinnalle juuri sopivana hetkenä (10-20 vuotta myöhemmin ei olisi välttämättä enää onnistunut - joku muu olisi tehnyt sen heidän puolestaan) ja vetosivat ja vetoavat varmaan edelleenkin isoihin massoihin. Osasyy varmasti tarttuvilla ja elämänmakuisilla lyriikoilla, yksinkertaisista melodioista nyt puhumattakaan. Sopivasti uutta ja röyhkeää.

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Eput olivat telakalla melkein koko 90-luvun. Kun bändi aloitti uudestaan 2000-luvun alussa, jostain syystä olivat saaneet älyttömästi uusia faneja (käytännössä monet nykyään kolmekymppiset). Sitä vastoin lähes kaikille muille kasiribändeille kävi huonommin, parhaana esimerkkinä Dingo. Viimeistä levyä on taidettu myydä noin 2000 kpl.

Ja pop-musiikissa on aina kysymys oikeasta paikasta ja ajasta. Kysymys ei ole 100 metrin juoksusta, jossa nopein voittaa. Ajatellaan vaikka Nirvanaa. 90-luvun alku oli täynnä stadionluokan pöhöttyneitä rock-bändejä (isoimpana ehkä Guns n' roses). Nirvana toi uudestaan rokkiin vaarallisuuden ja uskottavuuden. Samanlailla kuin punk 70-luvulla oli vastaliike progelle. Vaikea kuvitella, että Nirvanan nykypäivänä saisi suurta kansanliikettä, vaikka julkaisisi ensialbuminsa.

Tekeekö se sitten Martti Syrjästä aivan ainutlaatuisen lyyrikon Suomenmaassa, on ihan toinen juttu ja myös pitkälti makuasia, johon antaa leimansa myös lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvä nostalgisointi ja omat kokemukset jotka heijastelee niitä laulunsanoja. Eppujen "henki" ei kuitenkaan varmaankaan ollut epätavallista niinä aikoina, uskallan väittää näin, vaikka en nyt olekaan noita aikoja elänyt kuin korkeintaan pikkuipanana.

Tuskin tekee ainutlaatuisen lyyrikon, mutta tuskin tekevät muutkaan pop-lyriikkaa kirjoittavat. Eihän kukaan rock-kitaristikaan pärjää teknisesti parhaille klassisen musiikin soittajille?

Aika yksinkertaista ja perusasioita, osin varmasti viinanhuuruisin lasein katsottuna, luotaavaa stooria nuo pääasiassa kuitenkin on tai muuten vaan sellasta jätkien juttua. Helppohan niihin on sitä kautta perusjannun samaistua. Eikä siinä mitään vikaakaan itsessään ole, mutta minään suuren suurena verbaliikkana en kyllä henkilökohtaisesti osaa pitää noita sanoituksia.

Itseasiassa suvussani on muutama kirjoittamisesta/suomenkielestä elantonsa tienaava, ja kaikki arvostavat Martti Syrjää lyyrikkona suht korkealla. Ei nyt Lauri Viitaan verrattuna, mutta pop-musiikin saralla.

Eräänlainen ongelma kun tarkastellaan vaikka Eppujen sanoituksia on myös siinä, että niitä myöhempiä lyyrikoita aina vertaillaan näihin aiempiin. Siitä huolimatta, että ilmaisevatko omia kokemuksiaan ja tuntojaan vai ottavatko vain jostain mallia. Joka tapauksessa jälkilyyrikot voi joutua tavallaan heikkoon asemaan, vaikka olisivat esikuviaan oivaltavampia ja taidokkaampia. Riittää, että heitä pidetään plagioijina, ikään kuin suomalaisen miehen tuntemuksista kertoilu olisi joidenkin tiettyjen sanoittajien yksityisomaisuutta.

Toisin sanoen uskon, että Syrjää parempia sanoittajia on paljonkin, mutta eivät ole joko päässeet esille tai ovat ruvenneet kirjoittamaan myöhemmin, jolloin se ei ole välttämättä ollut ihan niin "tuoretta."

Ei Syrjä ollut mikään käänteentekevä kaveri suomi-lyriikassa. Tapio Rautavaara käsitteli Helismaan sanoin jo paljon aiemmin miehen tuskaa. Eikä sanoittajan ole sen vaikeampaa lyödä lävitse nyt kuin ennen Syrjää. Naiset ovat tosin tällä vuosikymmenellä ovat onnistuneet miehiä paremmin, jos minulta kysyneet.

 

[Ted Raikas]

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Eput olivat telakalla melkein koko 90-luvun. Kun bändi aloitti uudestaan 2000-luvun alussa, jostain syystä olivat saaneet älyttömästi uusia faneja (käytännössä monet nykyään kolmekymppiset). Sitä vastoin lähes kaikille muille kasiribändeille kävi huonommin, parhaana esimerkkinä Dingo. Viimeistä levyä on taidettu myydä noin 2000 kpl.

Ei tuossa ole mielestäni mitään ihmeellistä sinällään. Eppu Normaali oli kuitenkin luonut itselleen vahvan imagon ja sellaisen kulttistatuksenkin siihen mennessä. Ei se mihinkään katoa, vaikka bändi olisikin poissa kuvioista, etenkin jos on iskenyt itsensä kansakunnan hermoon. Jotkut bändit toki unohtuvatkin. Julkaistut levyt on kuitenkin edelleen olemassa ja monia nuoria kiinnostaa tutustua musiikkiin, joka oli enemmän tai vähemmän ennen heidän aikaansa (mm. itse lukeudun siihen kastiin). Siinä välillä bändistä voi muodostua entistä enemmän sellainen kova juttu, jonka monet toivovat näkevänsä livenä. Sitten kun bändi palaa takaisin, niin suosio räjähtää käsiin. On kasvanut uusi sukupolvi fanittamaan.

Jos Eput olisi kuitenkin aloittaneet uransa joskus 80-luvun puolivälissä, tai 90-luvun alussa, niin ei se olisi välttämättä noin kova nimi. Veikkaan, että joku muu olisi vienyt heidän paikkansa.

Annoin aiemmassa viestissäni ehkä aika negatiivisen kuvan. Kyllähän tuo merkittävä bändi toki on suomirokissa ja hyviä biisejä löytyy ja sitä rataa. Mielestäni kuitenkin bändin vahvuus on ennen kaikkea tarttuvat melodiat, Martti Syrjäkin toki väläyttelee ajoittain ja ainakin ilmaisee itseänsä aika suorasukaisesti, mikä putoaa laajalle kuulijakunnalle.

 

[Roku]

Olen varmaan ennenkin tämän tässä ketjussa maininnut, mutta taas se pääsi yllättämään. Nimittäin Jussi Siukola: Vaajakosken Pelikaanit (nousee kakkosdivariin). Let's play.

"Tauolla äiti ostaa kaksi lihapiirakkaa, mut voi niihin tuli sinappia molempiin. Poika sanoo yäk en syö mut syö sen kuitenkin, kyllä pakkanen vähän poikaa opettaa" ja tota rataa.

Ylen Areenasta kuuntelin eilistä Radio Suomen "Kadonneen levyn metsästäjiä" ja se on tällä kertaa syy siihen että tuli oksa.

 

[Squit]

Ensi kuuntelulla alkoi heti oksettamaan Jenni Vartiaisen - En haluu kuolla tänä yönä biisi(linkin takana biisin sanat). Kunnon kökköö, jostain iltarukouksesta hoilattu versio. Varmana moni pystyy samaistumaan biisin, harva tänä yönä kuolla tahtoo. Mulla olis Jennille (joka on muuten kyllä ihqu) pari biisiä tarjolla esim. Tänään olis hyvä syödä jotain ja Hädän tullen vessaan menen.

 

[Mustaine]

Ensi kuuntelulla alkoi heti oksettamaan Jenni Vartiaisen - En haluu kuolla tänä yönä biisi(linkin takana biisin sanat). Kunnon kökköö, jostain iltarukouksesta hoilattu versio. Varmana moni pystyy samaistumaan biisin, harva tänä yönä kuolla tahtoo. Mulla olis Jennille (joka on muuten kyllä ihqu) pari biisiä tarjolla esim. Tänään olis hyvä syödä jotain ja Hädän tullen vessaan menen.

http://artists.letssingit.com/jenni-vartiainen-lyrics-nettiin-91mg22h

Jaha, tämäkin oli Vartiaisen biisi. Sää laitoit mut nettiin...Julkaisukynnys lienee matala, mutta eipähän lopu sanoitusaiheet kesken.

 

[TheMagnificent]

Jaha, tämäkin oli Vartiaisen biisi. Sää laitoit mut nettiin...Julkaisukynnys lienee matala, mutta eipähän lopu sanoitusaiheet kesken.

Nyt kyllä sohaistiin arkaan paikkaan!

Teemu Brunilan Jenni Vartiaiselle tekemä Nettiin on yksi parhaista sanoituksista mitä suomenkielisen popin maailmasta on vähään aikaan tullut. Kun kuulin sen ensimmäisen kerran radiosta, se teki niin suuren vaikutuksen äärimmäisen nirsoon sanoituskorvaani, että koko albumi oli ladattava pikimmiten. Pettymyksekseni loput levystä olikin hyvin keskinkertaista kuraa, mutta se ei himmennä Nettiin -biisin glooriaa.

Tämän biisin kohdalla kyse ei ole makuasioista.

 

[cottonmouth]

Tämän biisin kohdalla kyse ei ole makuasioista.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Nyt ei kyllä olla enää makuasioiden äärellä, koska onhan tuo sanoitus nyt erittäin korni ja myötähäpeää (<= en haluaisi käyttää tätä itsessään myötähäpeää aiheuttavaa ilmaisua) aiheuttava, joka harmittaa suuresti juurikin arvostamani muusikko/sanoittaja Brunilan takia. Ollaan haluttu tehdä nuoria / nuoria aikuisia koskettavasta aiheesta biisi, mutta ollaan menty liian lähelle aihetta ja kaikki kuvakieli puuttuu. Toimii ehkä kyttäonnatsipaska-punkissa, mutta ei tuossa radio-popissa. Ei jatkoon.

 

[TheMagnificent]

Ollaan haluttu tehdä nuoria / nuoria aikuisia koskettavasta aiheesta biisi, mutta ollaan menty liian lähelle aihetta ja kaikki kuvakieli puuttuu.

Tämä biisi kolahtaa tai on kolahtamatta juuri tuon kuvakielen täydellisen puuttumisen ansiosta. Itselleni tällainen pelkistetty teksti on raikas tuulahdus kökköjä kielikuvia pursuilevien sanoitusten keskellä. Monen, melodialtaan potentiaalisen, suomenkielisen biisin kohdalla paitani kaulus alkaa kuristamaan kun sanoituksissa lähdetään keksimään pyörää uudestaan. Yhtä osumaa kohti tarvitaan aivan liian monta hutia.

 

[cottonmouth]

Yhtä osumaa kohti tarvitaan aivan liian monta hutia.

Noh, itse kuitenkin lasken tämän jälkimmäiseen kastiin, mutta en silti tietenkään kiellä sinulta mielipidettäsi. Minusta menee vähän oi beibi, nyt taisin keksiä-sanoitukseksi, vaikka näin suorasta sanoituksesta yleensä löytyvä itseironia puuttuukin. Ymmärrän kyllä idean mitä Brunila on hakenut / mitä haet, mutta jotenkin tuo on vain liian kömpelöä toimiakseen.

"Ihmiset hauraita, vaikka haureita"-laini sinällään toimii hyvin.

 

[-OO-]

Spotify-mainoksissa pyörivä Hanna Pakarisen levy tuntuisi olevan aika hyvä kandidaatti tähän ketjuun. "Pisaroita kuuntelin. Paperimiehen tytär, mun sydän on vasta puolillaan... ...Täältä sateiselta kadulta, näkee palan taivasta.". Oikein kunnon latteuksia Timo Rautiaisen Minulla on sanottavaa -biisin tyyliin.

 

[palle fontän]

Nyt on mennyt vati nurin. En vaan kestä enää Hectoria, pakko vaihtaa kanavaa, jos autoillessa sattuu pärähtämään tiettyjä kappaleita soimaan. Heikin tapa heittää tekstien sekaan ties mitä symboliikkaa ilman mitään kantavaa ajatusta saa kuulijan vihaiseksi.

Olen hautausmaa

Nyt aika pysähtynyt on, ja katson kuutamoon.
Kaikki seisoo, nyt mä miehen kylkiluuta oon.
Mä olen loputon yö, mä olen kirjallisuus.
Mä oon Jeesus-lapsi ilman Mariaa.
Mä olen aikojen työ, mä olen Raamattu uus.
Laulan yöhön kuutta uutta aariaa.
En pelkää historiaa, mä olen hautausmaa.

Yhden sanan analyysi. Paskaa.

Toinen, mikä pistää vihaksi on olemattomien sanojen käytäminen.

Ake, Make, Pera ja mä

Make duunas kellariin pommin,
Minä myöskin mukana hommin.


Ilmeisesti se pommi oli niin oleellinen osa tätä biisiä, että piti keksiä omia sanoja rimmaamaan.

 

[Keltainen Jaffa]

Huonot lyriikat pystyvät pilaamaan potentiaalisen huippukappaleen. Näin käy lähes täysin meikäläisen sisäisen ignore-toiminnon alle jo ajat sitten jääneelle Reckless Lovelle, joka näemmä on jossakin välissä pusertanut laulajan treenattujen pakarojen välistä uuden biisin, Animal Attractionin.

Hitto, riffit ovat korviini hard rock -maisesti loistavia, biisi on rakennettu etenemään yksinkertaisesta vähän jopa eeppiseksi asti, kunnon kitarasoolo ja muutenkin loistotyötä, ja sitten kun pitäisi se viimeinen koukku ja taivaspaikka lunastaa kertosäkeellä, niin alkaa joku helvetin Antti Tuisku -kuoro laulamaan söpöä lyriikkaa. Ei voi sanoa suoraan, että "kiima ja panettaa", vaan että "eläimellistä vetovoimaa, johon ei rakkaus liity". Miksi, oi miksi pitää potentiaalisesti hyvä musa pilata tällaisella höpöilyllä?

 

[Jättikukko]

Nyt on mennyt vati nurin. En vaan kestä enää Hectoria, pakko vaihtaa kanavaa, jos autoillessa sattuu pärähtämään tiettyjä kappaleita soimaan. Heikin tapa heittää tekstien sekaan ties mitä symboliikkaa ilman mitään kantavaa ajatusta saa kuulijan vihaiseksi

Haluaisin todella nähdä, jos menet sanomaan tuon Hectorille päin naamaa. Tiedän kokemuksesta, että siinä on leikki kaukana, kun Hector hermostuu ja ottaa pillistä kiinni. Hector on lähemmäs puolitoistasataa kiloa täyttä lihasta.

Jos surkeaa lyriikkaa haluatte, niin Arttu Wiskari on kova sana.

 

[Evil]

Matti Nykäsen repertuaarista:

pidä varas
hän on varas
ja hän vie sun sydämen

Oikeastaan tuo on myös helvetin hyvä. Riippuu, mistä vinkkelistä kuulostelee.

 

[mikse]

Haluaisin todella nähdä, jos menet sanomaan tuon Hectorille päin naamaa. Tiedän kokemuksesta, että siinä on leikki kaukana, kun Hector hermostuu ja ottaa pillistä kiinni. Hector on lähemmäs puolitoistasataa kiloa täyttä lihasta.

Jos surkeaa lyriikkaa haluatte, niin Arttu Wiskari on kova sana.

Molempia näitä yhdistää se, että surkeiden lyriikoiden lisäksi heitä näkee aina silloin tällöin tossa Haukilahdessa ja kummatkin varmaan vaikuttavat reippaasti sadan kilon olemuksella. Viime näkemällä tosin kumpikaan ei lähempänä puoltatoistasataakiloa täyttä lihasta ollut.

 

[heikkik]

Ensi kuuntelulla alkoi heti oksettamaan Jenni Vartiaisen - En haluu kuolla tänä yönä biisi(linkin takana biisin sanat). Kunnon kökköö, jostain iltarukouksesta hoilattu versio. Varmana moni pystyy samaistumaan biisin, harva tänä yönä kuolla tahtoo. Mulla olis Jennille (joka on muuten kyllä ihqu) pari biisiä tarjolla esim. Tänään olis hyvä syödä jotain ja Hädän tullen vessaan menen.

Mariskan tekemä sanoitushan on hauska. YouTubessa biisiä kommentoitiin sanoilla:

"tää biisi kertoo darrasta, siis siitä kun useamman päivän ryyppyputken jälkeen kärvistelee päivän armottomassa kohmelossa ja sitten tulee se yö kun pelkää tosissaan kuolevansa.."

Itse en kyllä ajatellut useamman päivän ryyppyputken jälkeistä oloa, vaan sitä tunnetta, kun tullut otettua ihan liikaa, nojaa vessanpyttyyn ja yökkää niitä viimeisiäkin mahahappoja pönttöön.

Aivan loistava biisi!

 

[-OO-]

Ylivoimaisesti huonoimmat lyriikathan löytyy tuolta "tanssilavaiskelmän" joukosta, kun siellähän tuo koko musiikki on vaan sellaista taustamusiikkia sille että saadaan pyöriä tyhmän näköisenä hiki päässä väentungoksessa. Noissa iskelmäsanoituksissa on tasan kaksi aihetta: rakkaus ja kaipuu. Ja sitten pistetään vaan joku latteusgeneraattori käyntiin ja pistetään se suoltamaaan jotain latteuksia tyyliin "Sydämeeni sinut vein, ja pelkät kuoret vain säästin. Vaikka tämä ei kestäkään, silti syliisi vielä jään. Olen siinä varastetun hetken"

Rakkauslaulun A ja O:han pitäisi olla se että ne koskettaa jollakin tavalla, mutta noista iskelmäbiiseistä yksikään ei pysty koskettamaan millään tavalla koska ovat niin täynnä edellämainitun kaltaisia latteuksia ja kliseitä.

 

[Sistis]

Huono lyriikka on tavallaan myös eräänlainen taiteenlaji. Itse kirjoittelen lyriikoita bändilleni tasaiseen tahtiin, ja panostan niihin ihan tosissani. Lopputuloksen kommentoimisen suhteen olen jäävi, joten voi ihan hyvin olla, että nekin voivat täyttää tämän ketjun kriteerit, ainakin jonkun mielestä. Onhan täällä mielestäni myös arvostetun A.W. Yrjänän tekstejä joku siteerannut...

Tuon lisäksi olen heittänyt bändikaverin kanssa pystyyn huumorimielessä sivuprojektin, joka parodioi huonoja suomalaisia iskelmiä. Tahallaan huonojen lyriikoiden kirjoittaminen on ihan hemmetin hauskaa. Ja vielä hauskempaa on ollut kuulla lopputuloksesta tutuilta kommentteja, joiden mukaan "tämä biisi kuulostaa aivan Mambalta" tai jotain vastaavaa. Silloin tietää onnistuneensa.

Ketjun varsinaiseen aiheeseen kommentoisin, että mielestäni erityisen huonoa lyriikkaa löytää mm. Mambalta, Suurlähettiläiltä ja Arttu Wiskarilta.

 

[Timbit]

Tuon lisäksi olen heittänyt bändikaverin kanssa pystyyn huumorimielessä sivuprojektin, joka parodioi huonoja suomalaisia iskelmiä. Tahallaan huonojen lyriikoiden kirjoittaminen on ihan hemmetin hauskaa. Ja vielä hauskempaa on ollut kuulla lopputuloksesta tutuilta kommentteja, joiden mukaan "tämä biisi kuulostaa aivan Mambalta" tai jotain vastaavaa. Silloin tietää onnistuneensa.

Tällainen kulttuuritoiminta ansaitsee kyllä kunnioitusta. Itse joskus mietiskelin, että jos olisi yhtään musikaalista lahjakkuutta, niin tekisin Tapani Kansan 70-luvun tuotantoa uusiksi hieman tuunaten. Ei ole, niin en tehnyt. Huonointa lyriikkaa tosiaan on sellainen täysin mitäänsanomaton ja yhdentekevä fraasien toistelu, joka ei jää mieleen mitenkään. Ärsyttävä ja typerä lyriikkakin on omalla tavallaan onnistunutta. Paitsi Mamban tuotannossa, se on kaikki silkkaa paskaa.

 

[Rommeli]

Hitto, riffit ovat korviini hard rock -maisesti loistavia, biisi on rakennettu etenemään yksinkertaisesta vähän jopa eeppiseksi asti, kunnon kitarasoolo ja muutenkin loistotyötä, ja sitten kun pitäisi se viimeinen koukku ja taivaspaikka lunastaa kertosäkeellä, niin alkaa joku helvetin Antti Tuisku -kuoro laulamaan söpöä lyriikkaa.

Ja tähän kymmenen pisteen kysymys:

Miltä melko suurelta bändiltä biisi on aika pitkälle moneltakin kantilta katsottuna lainattu? Oikeastaan jopa erehdyttävän paljon kuulostaa kyseiseltä poppoolta tämä biisi. Yhtäläisyys on saattanut olla monille muille ihan selviö jo aiemmin, mutta tämä biisi avasi meikäläiselle, että poikien suurimpia suunnannäyttäjiä lienee

Spoileri

Def Leppard.

 

[Beneway]

kikkelis kokkelis,
nakkelis mokkelis,
rintintin,
sekä emätintin,
vai oliko se hiivasieni?

Oma keksimä.

 

[Sennin Wakizashi]

Ikiaikaisen inhokkini Happoradion Aki Tykki on näköjään pannut taas parastaan "Ahmat tulevat" -biisin sanoituksissa. Jo biisin nimi on aivan vitun korni, mutta entäs sanat:

"Juostaan nyt lujaa kulta
sillä kohta alkaa hämärtää
ja yöllä ahmat tulevat"
...
"Noustaan ja häivytään täältä
on tässä jo yritettykin
joka sortin kummaa muuvia"
...
"Juostaan nyt lujaa kulta
sillä kohta alkaa hämärtää
ja ahmat ovat nälkäisiä".

Priceless. Aki Tykki - mies joka haluaa kovasti olla uusi A.W. Yrjänä, mutta joka on oikeasti aivan helvetin köyhän miehen Sepi Kumpulainen, eikä tiedä itsekään, pitäisikö yhtyeensä nähdä pitkitettynä vitsinä vai vakavasti otettavana rockbändinä. (Linkki ohjaa kornin biisin korneihin sanoihin.)

 

[Aunt Wang]

Arttu Wiskarin mökkitie... Luulenpa että tämä kuvastaa monen fiiliksiä biisistä.

kesäkuu vuonna -86
meidän sierra oli melkein uus
faija tankkas mutsi pakkasi eväitä
mä istuin jo takapenkillä
hymy korvissa vöihin köytettynä
Dingo lauloi nahkatakkista tyttöä

....

Faija anna mun ajaa mökkitie
lupaan että saunaan vettä vien
muistan kivet ja kannot tän soratien
mielessäni olin Henri Toivonen
ralli idoli pienten poikien
faija nauroi, mutsi pelkäsi katsoa

Edit.

Tosin pienellä muokkauksella laulusta tulee ihan kuunneltavaa!**

*Linkki sarjakuvaan mökkitie kappaleesta
**Linkki vien Souncloud sivustolle Wiskarin biisin remixiin.

 

[Chespa]

Kaikki Chisun lyriikat..

 

[Kaulasuoja]

Kaikki Chisun lyriikat..

Mitkä helvetin "lyriikat"?
Lyriikka on runoutta ja sanoitukset ovat sanoituksia. Biisien sanoitukset ovat itsessään lyriikkaa, mutta eivät mitään lyriikkoja.

Joko Popedan Sukset on mainittu?