Nyt kun päästiin maaottelutauolle, on hyvä aika lyödä yhteen alkukaudella tapahtunutta ja katsoa eteenpäin.
Tuloksellisesti voidaan puhua kohtuullisen hyvästä alkukaudesta. Kerho majailee sijalla 4, tasapisteissä ottelun vähemmän pelanneen Bluesin kanssa, eli teoriassa Kerho on sijalla 5. Hieman kyllä allekirjoittanutta ihmetyttää, että näillä esityksillä ollaan noin korkealla, mutta niin kauan kuin pelataan yli pinna per peli tahdilla, on turha tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja. Tämä on nähdäkseni ollut syy siihen, että selvään puolustuspään ongelmaan ei olla vielä tehty mitään.
Kerholla on siis 18:sta ottelusta 20 pistettä. Katselin tuossa mielenkiinnosta paljonko meillä oli pinnoja kasassa viime vuonna 18:n ottelun jälkeen, ja vastaus oli 23 pistettä. Eli toistaiseksi ollaan lähes samassa tahdissa kuin viime kaudella. Maalisuhde on Kerholla tällä hetkellä 52-48, kun se viime vuonna 18:n ottelun jälkeen oli 78-49. Tästä voisi nopeasti päätellen sanoa, että puolustus ei sen huonompi olisi kuin viime vuonna, mutta hyökkäyspään tehot eivät ole samaa luokkaa, eikä näin ollen voida päästää yhtä paljon kuin viiime vuonna.. Totuus on kuitenkin se, että tuossa viime kautisessa 48:ssa päästetyssä on 15-20 maalivahdin piikkiin mennyttä maalia, sekä 5-10 ns. 9-1 tilanteessa päästettyä maalia. Tällä kaudella maalivahdin piikkiin laitettavia maaleja on tullut vain muutama, jos niitäkään, ja maalijuhlia ei tunnetusti olla vietelty muuta kuin Jyväskylässä..
MAALIVAHDIT:
Puurula on ottanu mustaa kiinni erittäin tyylikkäästi, eikä Toivosenkaan todellakaan tarvi hävetä ensimmäisiä liigaotteluitaan. Jonilla on hetkittäin kiekko poltellut hanskassa, ja mailapelissä sekä maalin takana pelaamisessa on selvästi kehitettävää, mutta helppoja maaleja ei Kerhon maaliin enää uppoa. Maalivahtipeli on aivan toista luokkaa kuin viime kaudella(playoffeja lukuun ottamatta).
PUOLUSTUS:
No niin.. tämän vuoden akilleen kantapäämme. Se mikä on maalivahtipelissä parantunut, onkin sitten puolustuspelissä heikentynyt. Ainoa joka puhtaat paperit saa on luonnollisesti Tuulola. 4+12 pinnaa ja joukkueen paras +/- luku, eli +7. Puolustajien kohdalla huolestuttavinta on ollut se, että Sicak ei ole pystynyt nousemaan siihen rooliin, mihin olisi pitänyt nousta. Vahvaa peruspeliä mies toki pelaa, mutta kun pystyy niin paljon parempaankin. Toistaiseksi saldona 0+3 pinnaa ja +1. Aallon parina on tietysti kiva pelata.. :) Aalto on ollut oma itsensä, pihalla omissa, ja vastapainoksi maukkaita maaleja. Heinolla on hazardit vähentyneet aikasemmilta vuosilta, mutta kyllä mies vieläkin aiheuttaa sydämen tykytyksiä katsojille. Mäkelä on pelannut kohtalaisesti, ja Eskelisen pelissä on viime aikoina näkynyt selviä valon pilkahduksia..
Ykköspariksi ehdottaisin Tuulolan pariksi jälleen Eskelistä. Mies alkaa selvästi saamaan juonen päästä kiinni, ja pelaa huomattavasti varmempaa peliä kuin Heino. Kolmospariin laittaisin sitten Mäkelän, jonka parina voisivat vuorotella Aalto ja Heino, joista toinen olisi vuorollaan seitsemäntenä pakkina. Suurin ongelma on hyvän kakkosparin puute. Sicakille pitää hankkia kovan luokan vahvistus rinnalle, ja Sicakin itsensä täytyy alkaa ottaa sitä roolia, mikä hänelle on nyt ollut tarjolla.
HYÖKKÄYS:
Kaukana, kaukana viime vuodesta, mutta olihan se jossain määrin odotettavissakin. Ykkösketjun varassa on pitkälti menty, vaikka heilläkin on vielä paljon potentiaalia käyttämättä. Epäonnistumisista on kuitenkin täysin turha puhua, kun katsotaan pörssimerkintöjä. Somervuori 9+8=17, Miettinen 4+9=13 ja Santala 3+10=13. Ja kyllä tämä ketju nimenomaan on suurimman osan peleistä Kerholle ratkaissut. Kakkosketjusta puhtaat paperit saa Kucharcik. Kuha on pelannut omalla tasollaan ja pisteitä on mukavasti 6+6=12, ottaen huomioon, että laiturit on olleet enemmän ja vähemmän tuuliajolla. Pardavy oli alkukauden yössä, ja vaikka mies on selvästi otteitaan parantanut, niin kaukana ollaan vielä siitä tasosta, jolla Kerhon ulkomaalaiset ollaan nähty. Myöskin Laakkosen pelistä on jotain ollut hukassa, joskin maaleja on Jannella jo yhtä paljon tehtynä kuin viime vuonna. Sanoisin kuitenkin samat sanat kuin Sicakista, että niin paljon parempaan mies pystyy, ja rooli on nyt tarjolla. Jos VV palaa, saa Kerho kasaan jäätävän kakkosketjun. VV-Kuha-Laakkonen/Pardavy. Päiväunia on kiva nähdä, mutta unelmatkin toteutuvat silloin tällöin. Kolmosketjuun ikitsemppari Rajamäki, joka on tehnyt sitä työtä kiitettävästi mitä osaa. Tehot ovat vaatimattomat, mutta ei häneltä pisteitä odoteta, vaan taklauksia, röyhintää, ärsytystä ja tilantekoa. Kavereiksi Erkille löytyy sitten Lehterä ja Pardavy/Laakkonen. Vanhat vertyy vasta kauden edetessä, eli Lehterältä odotellaan tason nostoa. Ei välttämättä maaleja, mutta oma pää on pysyttävä puhtaana. Louhelle jää valitettavasti nelosketjun paikka. Vaikka henkilökohtaisesti toivon Louhen onnistumisia, niin tällä hetkellä paikka on nelosketjussa, mutta hyvä tuuraaja ylemmissä ketjuissa sattuvien loukkaantumisten varalle.
Mutta tästä jatketaan loman jälkeen. Seurajohdon ratkaisuja odotellaan ja sormet ristissä hoetaan mantraa VV:n paluuta odotellen..
