En ota siihen kantaa onko menot kohdennettu oikein mutta pitäisi olla halua alkaa tekemään rahaa eli elävöittämään Hämeenlinnaa. Täällä on nyt jo vuosikymmeniä oltu kuplassa kun meidän sijainti on niin mahtava että kaikki tulee itsestään tai että keskustaan tehdään pari puistoa niin se tuo väkeä. En ole kuullut kenenkään muuttaneen puistojen takia toiseen kaupunkiin.
Pitäisi tehdä suunnitelmat, hoitaa rahoitus ja toteuttaa. Mutta kun niitä suunnitelmia veivataan ja muutetaan vuosien välein.
Hämeenlinnan suuret tai edes keskikokoiset elinvoimainvestoinnit ovat tosiaan olleet pitkälti nollassa jo hyvin pitkän aikaa. Lakisääteisiin palveluihin on toki investoitu, kuten esimerkiksi koulujen remontteihin (ja uuteen Kaurialan yläkouluun) ja ruohonjuuritason liikuntapalveluihin. Niihin on tietenkin pakko investoida ja ne ovat tietenkin myös se prioriteetti.
Ongelma on siinä, että mikäli Hämeenlinnan elinvoima ei parane nopeammin, se putoaa kelkasta. Ja kun se putoaa kelkasta ja häviää kilpailussa vaikkapa Järvenpäälle, Tuusulalle, Hyvinkälle ja niin edelleen, kaupungin edellytykset ylläpitää edes näitä lakisääteisiä palveluita hyvällä tasolla merkittävästi heikkenevät. Sen jälkeen ei pystytä kilpailemaan enää edes niiden avulla.
Hämeenlinna on kauempana Helsingistä, kuin esimerkiksi nuo edellä mainitut kaupungit. Hämeenlinnan kilpailuvalttina on kuitenkin ollut se, että kaupunki on aiemmin onnistunut tarjoamaan kokoaan laadukkaampia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, kun taas nuo kilpailevat kaupungit eivät niitä ole tarjonneet, vaan asukkaat hyödyntävät näissä pääkaupunkiseudun läheisyyttä ja Helsingin erinomaisia vapaa-ajan palveluita. Koska ne ovat olleet tässä menestyksekkäitä, ne investoivat nykyään myös yhä vahvemmin omiin palveluihin ja muihunkin elinvoimakokonaisuuksiin, eivätkä pelkästään enää hyödynnä maantieteellistä läheisyyttä pääkaupunkiin. Esimerkiksi juuri Järvenpää on ollut aikamoinen menestystarina, joka on johtanut kaupungin vahvaan kasvuun ja kehittymiseen. Nykyään se on yksi vahvimmin kehittyvistä suomalaisista kaupungeista.
Hämeenlinnassa tehtiin suuria elinvoimainvestointeja vielä 2000-luvun alussa. Verkatehdas-projekti maksoi aikanaan
yli 30 miljoonaa euroa (Turun Sanomat) - nykyrahassa yli 40 miljoonaa euroa. Samaa hintaluokkaa siis varmaankin, kuin mitä kunnollisen areenan (ei siis vain uusi jäähalli) rakentaminen maksaisi. Verkatehtaan seudullinen talousvaikutus Hämeenlinnan seudulle oli pelkästään vuonna 2014
noin 20 miljoonaa euroa (Yle). Vaikka itse kulttuurikeskusta pyörittävä yritys ei ole rahasampo ja se on ajoittain talousvaikeuksissa, on kompleksin seudullinen hyöty erittäin merkittävä ja se on maksanut itsensä talousvaikutsten kautta takaisin jo moneen kertaan ja varmasti lisännyt Hämeenlinnan vetovoimaisuutta myös asuinkaupunkina. Se, että kaupunki ajoittain tukee Verkatehdasta pyörittävää yritystä esimerkiksi korjausinvestoinneissa on täysin peanuts verrattuna siihen, kuinka paljon siellä järjestetyt tapahtumat sekä siellä toimivat organisaatiot, yritykset ja palvelut tuovat rahaa Hämeenlinnan seudulle.
Tämä on siis se pointti uuden areenankin suhteen. Kompleksin pitäisi olla semmoinen, joka ei hyödytä vain HPK:ta ja muita seudulle elintärkeitä jääurheiluseuroja, vaan niiden lisäksi myös seutua itseään ja sen yrityksiä. Eli ei uusittua tai uutta jäähallia Rinkelinmäelle tai johonkin hevonkuuseen, vaan tapahtumakeskus jonnekin liikenteellisesti keskeiselle paikalle keskustan ympäristöön, jolloin se voisi toimia muidenkin tapahtumien järjestämispaikkana tehokkasti sekä mahdollisesti myös houkuttelevana sijaintina muulle yritystoiminnalle. Uusittu Rinkelinmäki ehkä maksaa kertalaakina vähemmän, mutta a) ei tuo seudulle juuri mitään muita tulovirtoja, kuin mitä Kerhon matsit tuovat, b) ei tuo seudulle uusia elinvoimahyötyjä tai kilpailuvaltteja (korkeintaa säilyttää sen, mitä liigassa pelaava Kerho itsessään on) ja c) maksaa kuitenkin jatkossa taas lisää uusien remonttien ja operointikustannusten muodossa. Toki uutta areenaakin joutuisi tulevaisuudessa remontoimaan ja ylläpitokustannuksiltaan sekään ei tietenkään olisi halpa - mutta sen ylläpito ei olisikaan pelkästään Kerhoon liittyvä kysymys, kuten se Rinkelinmäen kohdalla on. Toisekseen, modernien rakennusten ylläpitäminen on suhteellisesti paljon edullisempaakin oman enegiantuotannon ja energiatehokkuuden takia.
Jarrut ja NIMBYt meinasivat aikanaan onnistua torppaamaan Verkatehtaankin, mutta onneksi eivät onnistuneet. Nykyisessä ilmapiirissä jarrut tietenkin ovat suuresti vielä voimaantuneet verrattuna 2000-luvun alkuun, joten epäilemättä tämmöisen läpivieminen veisi nykyisessä "vinkuminen mieluummin kuin tekeminen: siellä ne herrat vaan suunnittelevat kaikkea utopistista ja suuruudenhullua blaablaablaa" -ilmapiirissä aivan tolkuttoman pitkän aikaa. Siksi pitäisi toimia eilen eikä huomenna.
