Tosiaan näitä kavereita pitää olla jotakuinkin kolme, ja niin, että yhden menettäminen ei tunnu oikein missään. Tai ainakin se yksi tosi ikävä kaveri ja sitten joukkue täynnä kokoa ja jonkinlaista kovuutta, kuin HIFK tänään (Åsten, Järvinen, Liivik). Tapparalla liian kovat menetykset, jos mikkihiiriporukasta kaksi kovinta kaveria olisi peli-pari poissa (Lajunen, Kankaanperä).Olen täysin samaa mieltä, että Kerho tarvitsisi toodella pitkästä aikaa kovuutta, ilkeyttä ja pelotetta. Åsten tekee näitä tärkeitä ja arveluttavia juttuja Hifkissä. Auvinen on sinnepäin, mutta ei mielestäni riittävästi. En näy häntä todella puolustamassa omia, tai pudottamassa hanskoja tai kiusaamassa vastustajien tähtipelaajia.
Honkanen, Mäkelä, Sailio ja Aarnio olivat oikeasti kovia äijiä, joita vastaan pelaaminen sattui. Grönholm ja Auvinen ovat pikkaisen feikkejä. Kovuutta tulee silloin harvoin, kun sillä ei ole minkäänlaista pelillistä vaikutusta.
Otan todella avosylin vastaan Juho Keräsen Kärpistä. Taklaa todella painavasti, välillä rumasti ja kieltämättä vastustaja saa olla koko ajan hereillä. Oikeasti kova pelaaja. Milloin viimeksi Rinkelinmäellä, Aarnio..?
Nyt käynnissä olevat finaalit ovat osoittaneet, että fyysisyydelle on nykyliigassa paikkansa. Ja sillä on yhteyttä myös menestymisen kanssa. Kaikissa top4 joukkueissa on omat taklaajansa, rottailijat ja ne jotka tarvittaessa pudottavat hanskansa. Ja vaikka Pennanen on profiloitunut kiekollisen taitolätkän apostoliksi, uskon kovuutta esiintyvän ensi kaudella pitkästä aikaa enemmän.
Listastasi puuttui Kolehmainen, saattoniitti Kapasen Samiin niissä yksissä puolivälierissä oli osa sarjan ratkaisua. Ja kyyllähän hänen taklaukset oli välillä muutoinkin siellä rajoilla kovuudessaan.