Onhan tää vähän tämmöstä käsijarru päällä hiihtelyä, ja eivät tosiaan minkäänlaista ulospuhallusta sitten tokan kauden päätteeksi keksineet vaan samaa junnailua ja kyttäilyä oli sekin kuin koko kausi.
Kauden alussa oli meininki että nyt lähdetään sotimaan ja kostamaan Rhaenyran pojan muuttuminen lohikäärmeen herkkutikuksi, sitten Daemon lähetti ne kaks Yksin kotona -rosmoa hiiviskelemään Bloodin ja Cheesen sijaan, ja sieltä puuttukin toinen pojista niin Helena ei joutunu tekee valintaa että kumman pojista menettää. Sen jälkeen Daemon lähinnä näki harhoja, Rhaneyra kiukutteli ja Alicentille iski burnout. Aegonille tuli kirjaimellinen burnout, Aemondilla oli vähän jotain meininkiä sentään, näytti munaansa ja poltti sen jälkeen veljensä ja tätinsä. Helena lopussa näytti että meikämuija onkin autistin sijaan jonkunlainen taikuri ja selvännäkijä. Cole ratsasteli metiköissä, Otto en tiiä missä. Joku juoppo ja murjottaja saivat omat loharinsa, se yks tumma tyttö juoksi nummilla omansa perässä loputtoman kauan, Corlys menetti eukkonsa ja alkoi hengailemaan äpäriensä kanssa, niistäkin toinen sai loharin. Mutta mitään ne lohikäärmeet eivät tehneet, mitä nyt sen murjottajan kärmes piti valkotukkien grillibileet. Rhaenyra alotti pikkasen lesboilemaan kiukuttelunsa keskellä, Larys samaistui poltettuun invalidi-Aegoniin ja/tai rakastui sen murjottuun jalkaan ja pakkasi jampan mukaansa seikkailulle. Harrenhallissa se yks vanha äijä haahuili samettikaavuissaan ja katteli Daemonin sekoilua.
