- Sakic oli ihan saletti homma. Yksi kaikkien aikojen kapteeneista, joka voitti lähes kaiken urallaan mitä voi. 2 x Stanley cup, Olympiakulta, MM-kulta, World Cup, U20 MM-kulta. Lempinimi "Mr. Clutch" ei ole todellakaan tuulesta temmattu, vaan Joe oli parhaimmillaan ratkaisupaikoissa. Todellinen herrasmies ja persoonaltaan yksi pidetyimmistä ammatilaisista.
- Bure. Vihdoinkin Bure saadaan sinne minne kuuluu. Yksi näyttävimmistä pelaajista jääkiekon historiassa. Maalimäärät oli huikeita ja varsinkin kun vertaa Floridan aikoja, kun mies veti yksin koko joukkuetta perässään ja teki nuo maalimäärät liigan ajanjaksolla, joka oli historian vähämaalisinta aikaa. Valitettavasti ne polvet oli heikot.
- Oates. Yksi kaikkien aikojen kapelimestareista. Todellinen syöttökone. Ajanjaksollaan NHL:n toisiksi paras pelintekijä heti Väinön jälkeen. Ja ne syötöt, voi että ne oli maukkaita. Teki muista parempia ja ehkä hivenen aliarvostettukin. Kuitenkin teki Hullista päälle 70 maalin miehen kolmena kautena putkeen (parhaimmillaan se legendaarinen 86 maalia). Ilman Oatesia Brettin paras saldo oli 57 maalia. Neely oli 50 maalin mies ennen Oatesia, mutta Oates tarjoili Neelylle sen legendaarisen "49 pelissä 50 maalia" kauden. Voitti myös vanhimpana pelaajana syöttöpörssin (39 vuotiaana). Neely ja Hull siellä jo on, joten hyvä että maestrokin pääsi vihdoin perille Tänään on oikea tuplajuhal Adamille, sillä aikaisemmin tänään mies valittiin Washingtonin pääkäskyttäjäksi. Tupla onnea Oatesille, varmasti ikimuistoinen päivä.
- Sundin. Tuo aina vaarallinen suomentappaja. Isokokoinen ja pelottavan taitava. Suoraan sanottuna aina maajoukkuepelejä katsellessa pelkäsin miestä. Huikea ura Torontossa, josta jäi silaus puuttumaan, mutta kansainvälisesti kelpo ura.
Todellakin oikeat valinnat tuli ja täytyy olla onnellinen.