Hjalliksen Diili

[sekolust]

Virta päälle, nyt etsitään HANGON PROJEKTILLE TJ:tä, ei mitään muusikoita.

Aivan, sille Hangon projektille. Ei todellakaan (toimitus)johtajaa millekään "yleissivistävän toiminnan yhdistykselle". Tehtävään pitää hankkia paras mahdollinen kyseisen alan osaaja, samoin kuin sinfoniaorkesteriin pitää saada paras ryhmään sopiva muusikko.

Lähtökohtana suurelle yritystoiminnalle pitäisi olla juuri liiketoiminnan osaaminen, ei mikään "kiva tieto, joka koskettaa lähtökohtaisesti vain tässä maassa asuvia". Jos tuolla "yleissivistyksellä" tai pikemminkin "suomalaisella yleissivistyksellä" ei myydä yhtään neliömetriä, se on projektin kannalta yhdentekevä asia.

Tuo sinun koko tekstisi vetää hyvin hiljaiseksi. Hyvä yleistieto luo pohjan lähes kaikelle muulle oppimiselle. Ja kun nyt puhutaan suomalaisesta TJ:stä suomalaiselle projektille niin oletko tosiaan sitä mieltä että Suomen historian perusasioiden osaaminen on merkityksetöntä? Ei herranjumala sentään.

Itse näen oppimisille pari suurempaakin tekijää: halun (motivaation), kyvyn ja aiemmat tiedot. Itse en näe mitään merkitystä sille, miksi Suomen sotahistoria olisi oleellinen liiketoiminnan kannalta.

Huhhuh. Tuliko missään vaiheessa mieleen että venäjän opiskelu ja peruskoulussa saatava yleisopetus eivät ole mitenkään vaihtoehtoja toisilleen?

Toisensa poissulkevat asiat eivät sinällään kuulu asiaan. Pointtina oli, että suomalaisten näkökulmasta katsottuna yleissivistäviä asioita ei pidä nostaa liiaksi framille. Jos tietyn asian osaamisella ei ole merkitystä työn kannalta, miksi sitä pitäisi painottaa? Vastaavalla tavalla venäjällä ei tee itsessään mitään saksalaisen pankin ruotsalaisten asiakkaiden yhteishenkilönä toimiessa, vaikkakin vanhemman kielen osaamisella saattaa olla hyötyä uuden kielen opiskelussa.

Ja se että väität että yleissivistyksellä ei tee kovin monessa hommassa yhtään mitään saa minut vahvasti epäilemään että sinä et ole tehnyt kovin montaa homma ja tuskin tulet koskaan tekemäänkään.

Viitsitkö vielä kertoa montako kertaa olet ylipäätään elämäsi aikana joutunut OIKEASTI muistelemaan koska talvisota käytiin? Itse olen kohtuullisen kauan tässä maassa mennyt, enkä ole löytänyt omalle "suomalaiselle yleissivistykselleni" mitään erityistä käyttöä koulujen ulkopuolella. "Vapaat" keskustelut olen saanut vietyä kunnialla läpi, vaikka en ole aina muistanut vastaavia tarkasti tiettyyn yhteiskuntaan sidottuja yksityiskohtia.

Myynti-, markkinointi- tai ideointitilanteessa tarkalla vuosiluvulla ei tee yhtään mitään ellei aihe itsessään sitä käsittele. Samoin "virallisten kanavien" ulkopuolella olevissakin keskusteluissa pärjää erittäin pitkälle jo muilla sosiaalisilla taidoilla. Jos olet erimieltä, haluaisin mielelläni kuulla esimerkkejä.

Satutko muuten olemaan venäläinen basisti?

Basistiksi on haukuttu musikaalisten lahjojen (tai niiden puutteen) takia. Venäläisyyttä en suomenruotsalaisena ja arkielämässä pääsääntöisesti englanniksi asioivana allekirjoita.

Tämä vetää oikeasti sanattomaksi. Se milloin talvisota alkoi opitaan peruskoulussa, jos sinun pitää opetella sitä korkeakoulussa niin olet väärässä paikassa jo alunperinkin. Paljonko on muuten 1+1 vai onko peruskoulusta jo niin pitkä aika etkä ole jaksanut pitää yleistietämystä yllä?

Esimerkissäsi 1+1 on perustietoa, joka on kohtuullisen välttämätöntä muita matemaattisia asioita opeteltaessa. Lisäksi kyseessä on kiinteästi arkipäiväiseen elämään liittyvä toimenpide. Sen sijaan eksakteilla vuosiluvuilla - varsinkin noinkin monen vuosikymmenen takaa - ei ole samanlaista vaikutusta. Voit aivan loistavasti oppia nykypäivän yhteiskuntaa käsitteleviä asioita ilman tuota tietoa ja se ei todellakaan ole yhtä kiinteänä osana jokapäiväistä elämääsi.

Toisekseen. Viitsitkö vielä kertoa millä perusteella korkeakoulupaikka on "jo alunperinkin väärä paikka" jos eksaktia vuosilukua ei muista? Pitäisikö esimerkiksi TKK:n pääsykokeissa mitata muiden aiheiden lisäksi "yleissivistystä" kyselemällä Suomen sotahistorian vuosilukuja vai luottaa siihen, että aikoja sitten saatu opetus peruskoulusta ei ole perustunut ulkolukemiseen?

En tajua miten näet nuo jotenkin vaihtoehtoina, yleistietoa ei opeteta jatkokoulutuksessa, se pitäisi olla jo opittuna.

Millä tavalla perustelet sen, että jonkin asian pitäisi olla jo opetettua?

Jos kysyt mihin yleistietoa tarvitaan kaupallisella alalla niin se kertoo ainakin sen että sinä et ole ko. alalla. Ainakaan enää.

Eiköhän tuo ole henkilökohtaisuuksien lisäksi melko yleistävä väite? Yleistieto ei mielestäni ole millään tavalla sidottuna kulttuuriseen taustaan. Tietyt asiat ovat koko maailmanhistorian kannalta oleellisia: toinen maailmansota, matemaattiset perusasiat, jne. Näillä tiedoilla on oikeasti merkitystä, sillä niille on kysyntää myös kotimaisten (ja alati menetystään menettävien) markkinoiden ulkopuolella. Toki, aina voit jäädä tiukasti Suomeen ja toimia vain suomalaisten kanssa. Se vain ei välttämättä ole pidemmän päälle liiketaloudellisesti paras vaihtoehto.

Sen sijaan Suomen sota (jonka jälkeen on käyty vieläpä kaksi muuta sotaa) vuosikymmenten takaata ei mielestäni enää ole relevanttia tietoa yksityiskohdiltaan. Haluaisin todellakin tietää sellaisen tilanteen, jossa esimerkiksi Diili-Deniksen pitäisi muistaa talvisodan päivämääriä.

 

[Daespoo]

Aivan, sille Hangon projektille. Ei todellakaan (toimitus)johtajaa millekään "yleissivistävän toiminnan yhdistykselle". Tehtävään pitää hankkia paras mahdollinen kyseisen alan osaaja, samoin kuin sinfoniaorkesteriin pitää saada paras ryhmään sopiva muusikko.

Tämän jälkeen joudun valitettavasti toteamaan että tätä keskustelua on aivan turha jatkaa. Joko et halua tai et pysty ymmärtämään mikä yleissivistyksen merkitys elämässä on. Toimitusjohtajat joutuvat hyvin usein käsittelemään ja ymmärtämään suuria kokonaisuuksia joka vaatii laajaa ymmärrystä asioista, ei pelkästään täsmätietämistä tietystä alueesta.

Osana liiketoiminnan osaamista on kyky käsitellä uusia ja yllättäviä asioita ja hyvä yleistieto ja -sivistys ovat olennainen osa tätä.

Itse näen oppimisille pari suurempaakin tekijää: halun (motivaation), kyvyn ja aiemmat tiedot. Itse en näe mitään merkitystä sille, miksi Suomen sotahistoria olisi oleellinen liiketoiminnan kannalta.

Kyky ja aiemmat tiedot pohjautuvat hyvään yleistietoon. Jos et ymmärrä miten varsinkin Hangon projektissa perustietämys Suomen historiasta on varsin relevanttia niin sille en voi mitään.

Saako kysyä, kuinka vanha olet, mitä olet opiskellut ja millä alalla olet töissä?

 

[Tadu]

Tiedotusvälineiden tuottama tieto on silkkaa viihdettä, jota nykyään ohjaa käytännössä ainoastaan rahan valta. Hesarin tarjonta ei periaatteellisella tasolla eroa mitenkään Seiskan sivuista. Huomattava myös on, että henkisesti terve ja empaattinen ihminen ei edes kestä uutisia uutisina. Kenenkään psyyke ei pysty nielemään sitä määrää pahaa, pelkoa ja kielteistä, minkä uutiset tarjoavat. Keskiverto ihminen lukeekin uutiset ajankuluna ja sosiaalisena kuuluvuutena eikä ymmärtääkseen. Uutiset eivät ole Pentti Perusjätkälle totta.

Jos tahtoo sivistää itseään, on luettava lehtien sijaan kirjoja, joissa tieto on saatu asetettua edes jonkinlaiseen perspektiiviin ja suhteutettua laajemmin historialliseen ympäristöönsä.

Nykymedian voisi surutta haudata. Riittäisi, että kerran parissa kuukaudessa tai vaikkapa vain pari kertaa vuodessa ilmestyisi pienellä präntätty 40-sivuinen lehti, jossa olisi kerrottu maailman menon nykytila ja taustat. Sellainen sivistäisi ihmisiä ihan eri malliin kuin kulutuslogiikkaan sortunut ärsykemedia. Kun tietoa tarjottaisiin harvakseltaan, ihmiset keskittyisivät itse tietoon eivätkä sen kulutukseen.

Sulla on hyvä pointti, mutta oon hieman eri mieltä. Nykymediasta saa kyllä paljon tietoa, mutta se on yleensä käärittynä paskaan. Sen oikean ja tärkeän tiedon suodattaminen taas vaatii pelisilmää, eli medialukutaitoa. Mielestäni tämä taito on erittäin tärkeä nykymaailmassa ja se puuttuu todella monelta. Näille henkilöille se kirjojen lukeminen olisi hyvä vaihtoehto, mutta he ovat taas pääosin niitä ihmisiä ketkä eivät kirjoja lue.

Mielestäni yleissivistyksen ja ympärillä olevan yhteiskunnan ymmärtäminen ovat toimitusjohtajalle tärkeitä ominaisuuksia ja komppaan Daespoota. Perustelut nyt on tulleet ilmi jo monta kerta.

 

[benicio]

Samoin Daespoon linjoilla, ja lisäisin vielä sen, että vaikka talvisodan ajankohdan tietäminen ei toimitusjohtajan yleissivistykseen kuuluisikaan, niin ison kiinteistöprojektin toimitusjohtajapyrkyrin vastaus kysymykseen "mikä on PTS?" ei saisi olla kahden sanan mittainen. Samoin muut alan kysymyksien vastaukset olivat hämmentävän heikkoja.

 

[Surukuku]

Aika huikea keskustelu sikisi tuosta Diili-porukan yleistiedon testaamisesta.
Näin hieman iäkkäämpänä henkilönä keskustelen luonnollisesti mielummin sellaisten kanssa, joilla on yleistietämystä, siis tietämystä muustakin kuin vaikka uusimpien kännyköiden ja/tai iPodien ominaisuuksista ja ymmärtävät muukin kuin roskaruokakulttuurin päälle. Tämä ei välttämättä ole aina ikäkysymys, mutta korreloi vahvasti sen kanssa.
Olen myös työskennelyt ulkomailla sen verran, että tiedän hyvän yleissivistyksen auttavan yleisesti asioiden hoidossa ja erityisesti henkilökohtaisten suhteiden luomisessa, mihin kaikki kuitenkin loppujen lopuksi perustuu.
Suomalaisena pidän tärkeänä sitä, että tunnen lähihistoriamme ja että kykenen keskustelemaan vaikka yhteisestä historiastamme esim. venäläisten kanssa ja että minulla on siitäkin OMA selkeä näkemys ja mielipide - sellaista arvostetaan, ei joo-miehiä.
Olen myöskin sitä mieltä, että lukeminen kannattaa aina, mikä ei nykyaikana ole mitenkään kiireisten, nuorten uraohjusten suosiossa. Heillä ei ole aikaa eikä kliinnostusta moiseen, kun kaiken voi saada valmiiksi pureskeltuna jostain helpommin. Ei ole edes aikaa miettiä näkemäänsä/kuulemaansa eikä näin tule muodostettua sitä ihan omaa mielipidettä, vaan adoptoi sen mielummin muualta - helppoa, eikö totta.

 

[Hemingway]

Sen oikean ja tärkeän tiedon suodattaminen taas vaatii pelisilmää, eli medialukutaitoa.

Aihe ei kuulu enää tähän ketjuun, mutta sen verran kuitenkin kommentoin, ettei media edes pyri tuottamaan tietoa klassisen tiedonmääritelmän mukaan (tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus). Se ei voi niin tehdä, koska perusteltu tieto vaatii paljon tilaa ja lukijoiltaan kärsivällisyyttä ja usein myös edes auttavaa ennakkotietämystä sekä tiedon luonteesta että itse aiheesta.

Lisäksi medialle on rahan vuoksi tärkeää tarjota pieninkin irti repeävä sirpale. Kokonaisuudesta viis! Sen vuoksi uutisointi on usein epätarkkaa, huolimatonta ja ilmiön kokonaisuuteen jäsentymätöntä. Media ei tuota tietoa, vaan se tuottaa tuotteita. Riittää, että juttu herättää sen verran tunteita, että se ostetaan. Jutun taustalla on vain hyvin harvoin pyrkimys kasvattaa lukijoiden ymmärrystä.

 

[Morgoth]

Onko siellä joitakin koulutettujakin henkilöitä?

Olihan siellä viime vuonna (Minna vai mikä nimi olikaan?) jopa kauppatieden maisteri, joka ei tienyt myynti- ja käyttökatteen eroa, joten näköjään sieltä kauppakorkeastakin voi valmistua monenlaista hiihtäjää. Luulisi tuon tietämisen olevan lähes pakollista kaupallisella alalla toimiseen toisin kuin vaikkapa tieto koska talvisota oli. Ei nyt etteikö pitäisi tietää jotain perusjuttuja yleistiedostakin.

 

[Ioota Rhoo]

Lisäksi medialle on rahan vuoksi tärkeää tarjota pieninkin irti repeävä sirpale. Kokonaisuudesta viis! Sen vuoksi uutisointi on usein epätarkkaa, huolimatonta ja ilmiön kokonaisuuteen jäsentymätöntä. Media ei tuota tietoa, vaan se tuottaa tuotteita. Riittää, että juttu herättää sen verran tunteita, että se ostetaan. Jutun taustalla on vain hyvin harvoin pyrkimys kasvattaa lukijoiden ymmärrystä.

Aivan. Julkaiseminen oli se mitä tahansa on nykyään se kaikkein tärkein asia.

Määrä > Laatu

Mikä tarkoittaa sitä, että vaikka jonkin media jostain ihmeen syystä saisikin käsiinsä oikeata ja hyödyllistä tietoa, se pilkotaan pieniin merkityksettömiin osiin ja jaetaan julkisuuteen tipoittain.

Jos toimitusjohtajat luulevat omaavansa hyvän yleissivistyksen lukemalla aamulla hesarin, töissä kauppalehden ja myöhemmin ehkä iltapäivälehdet ovat he valitettavan väärässä.

 

[Tadu]

Jutun taustalla on vain hyvin harvoin pyrkimys kasvattaa lukijoiden ymmärrystä.

...mikä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta saada hyödyllistä tietoa median "tuotteista".

Muuten samaa mieltä.

On tää Diili jännä sarja ja Hjallis on komea.

 

[msg]

Olihan siellä viime vuonna (Minna vai mikä nimi olikaan?) jopa kauppatieden maisteri, joka ei tienyt myynti- ja käyttökatteen eroa, joten näköjään sieltä kauppakorkeastakin voi valmistua monenlaista hiihtäjää. .

Ilmeisesti maisteriksi voi päästä tietämättä edes sitä vähää, jonka joku 60-luvulla valmistunut kauppateknikkokin tietää.
Työelämässähän voi sitten ihmetellä firman talousosaston tuottamia powerpointteja ja exceleitä, joissa kaikki mittarit ovat joillain englanninkielisillä termeillä. Hyvin pärjää kun toistelee näitä Revenueita, EBITDA:ita ja muita vastaavia termejä ymmärtämättä oikeasti mistä on kysymys...

 

[Jupe]

Kun tarpeeksi halkoo hiuksia niin eiköhän tämäkin ole makuasia, Hjallis valitsee juuri sellaisen TJ:n itselleen kun parhaikseen näkee, tiesi hän johtansa kihlatun nimeä tai ei.

Off-topicciin pari kommenttia(anteeksi jo etukäteen sivuston ylläpitäjien suuntaan).

Näitä Hemingway pointteja en ihan täysin ymmärrä. Jos media on viihdettä ja roskaa, uutiset on manipuloituja jne niin herää kysymys mistä saada tieto kotikunnan tai maailman uutisista? Tiedän kyllä ettei ole pakko tietää mitä maailmalla tapahtuu mutta jos haluaa tietää mikä on luotettavin lähde? Oikeastiko kaksi kertaa vuodessa julkaistavasta lehdykästä. Tiedän kyllä että vielä 1900-luvun allkupuolella käytiin elokuvateattereissa katsomassa uutispätkiä maailmalta mutta oli silloinkin sanomalehdet jo olemassa jotka tarjosivat kuvia ja tarinoita maailmalta.

Itsekin olen sen verran yksinkertainen lätkäjätkä että peräisin ihmisiltä ennemmin Tadun kuuluttamaa medialukutaitoa tai lähdekritiikkiä kuin lähtisin lukemaan kirjoja aamukahvin ääressä ja jättäisin tietämättä yhtään mitä ympärillä tapahtuu. Uutiskynnys on tosiaan nykyään aivan liian alhaalla, olisin itse valmis lukemaan normaali arkipäivän noin 500 uutisesta(arvio suomalaisesta valtamediasta) 10 merkittävintä hyvin taustoitettuina ja niin pyrinkin tekemään.
Sen ymmärrän että medialla on suuri vastuu jos ihmiset lampaiden lailla uskovat kaiken. Se että Seiska ja jokin "aamulehti" olisivat samalla tasolla on jo aika kaukaalta haettu, periaatetasolla ehkä, mutta käytännössä vain sanahelinää jonka joku voi ymmärtää väärin.





_

 

[Ioota Rhoo]

Itsekin olen sen verran yksinkertainen lätkäjätkä että peräisin ihmisiltä ennemmin Tadun kuuluttamaa medialukutaitoa tai lähdekritiikkiä kuin lähtisin lukemaan kirjoja aamukahvin ääressä ja jättäisin tietämättä yhtään mitä ympärillä tapahtuu. Uutiskynnys on tosiaan nykyään aivan liian alhaalla, olisin itse valmis lukemaan normaali arkipäivän noin 500 uutisesta(arvio suomalaisesta valtamediasta) 10 merkittävintä hyvin taustoitettuina ja niin pyrinkin tekemään.

Olet täysin oikeassa. Kyse ei olekaan siitä, etteikö esimerkiksi Hesaria olisi hyvä lukea joka päivä, vaan nimen omaan siitä, että ei käytä uutistensa hankkimiseen vain yhtä lähdettä vaan useampia hyvää medialukutaitoa tai lähdekritiikkiä harjoittaen.

Ja ennen kaikkea pitää mielessä Platon ohjeet, jotka meni jotenkin niin, että se, joka Sokrateksen lailla tietää ettei tiedä mistään mitään, tietää huomattavasti enemän, kuin se, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken.

 

[Hemingway]

Olet täysin oikeassa. Kyse ei olekaan siitä, etteikö esimerkiksi Hesaria olisi hyvä lukea joka päivä, vaan nimen omaan siitä, että ei käytä uutistensa hankkimiseen vain yhtä lähdettä vaan useampia hyvää medialukutaitoa tai lähdekritiikkiä harjoittaen.

Olen pitänyt pitkät ajat näppini erossa uutisista, eikä sillä ole ollut sen kummempaa merkitystä elämääni. On yhdentekevää, luenko uutiset huolellisesti joka päivä vai pidänkö uutisista puolen vuoden tauon, koska elämäni joka tapauksessa jatkuu samanlaisena. Tämä kertoo oleellisen uutisten luonteesta. Ne ovat ajankulua. Niiden käytännön merkitys on pieni. Vavahteli siellä, upposi tuolla, räjähti aavikolla, vyöryi vuorilla. Poliitikko valehteli, toinen ennusti, talouskasvua prosentti pari ja lääketehtaat tehtailevat uhkia bisnestään pyörittääkseen. Samaa paskaa samasta tuutista joka siunaaman päivä.

Uutiset ovat juoruilua. Niistä puuttuu suhteellisuudentaju ja sisältö. Kyläkaupan nurkalla naapurinsa yövieraasta supattava eukko vastaa Ylen uutislähetystä. Kumpikin toimija touhuaa omassa pienessä maailmassaan objektiivisuuteen pyrkimättä. Kunhan höpöttävät siitä, mikä itseä ja muita kiinnostaa.

Mielestäni median yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa vallanpitäjiä, mutta sekin toimi on vesittynyt, koska poliitikoista on tullut kohtuuttoman röyhkeitä ja kunniantunnottomia ja kansalaiset ovat yhtä tyhmiä kuin aina ennenkin. Edes vaaleissa kukaan ei muista tehtailtuja kupruja, joten poliittinen vastuukin on liukunut abstraktin alueelle.

Medialukutaidon opettaminen muuten kuin tekstianalyysinä pitäisi lopettaa. Se voitaisiin korvata psykologian, sosiaalitieteiden ja biologian opiskelulla, koska tällainen aineyhdistelmä auttaisi ihmisiä ymmärtämään oman riippuvuutensa syötetystä ja vaalitusta. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä se, että monet mediakriittiset eivät ole itsekriittisiä. He epäilevät mediaa, mutta eivät tiedonhankinta- ja käsittelyprosessejaan. Niinpä he poimivat joka tapauksessa kiinteän ja liikahtamattoman totuutensa jostain. Jos eivät yhdestä lähteestä, niin sitten monesta.

Uutisista valitettiin myös Pyöreässä pöydässä:
http://areena.yle.fi/audio/1337770

 

[mjr]

Olen pitänyt pitkät ajat näppini erossa uutisista, eikä sillä ole ollut sen kummempaa merkitystä elämääni. On yhdentekevää, luenko uutiset huolellisesti joka päivä vai pidänkö uutisista puolen vuoden tauon, koska elämäni joka tapauksessa jatkuu samanlaisena. Tämä kertoo oleellisen uutisten luonteesta. Ne ovat ajankulua. Niiden käytännön merkitys on pieni. Vavahteli siellä, upposi tuolla, räjähti aavikolla, vyöryi vuorilla. Poliitikko valehteli, toinen ennusti, talouskasvua prosentti pari ja lääketehtaat tehtailevat uhkia bisnestään pyörittääkseen. Samaa paskaa samasta tuutista joka siunaaman päivä.

Tuo on pintakuohua - suosittelen historiallista perspektiiviä antamaan tervettä suhteellisuudentajua päivän uutisten suhteen. Kyllä tästäkin sälästä jossain vaiheessa tulevat erottumaan ne olennaiset asiat, ja jo valmiiksi tietää, että niitä siellä seassa on. Mutta toki ne päivän johtavat uutiset todennäköisesti ovat täysin irrelevantteja, ja kun nykyään uutismedia lähestyy yhä nopeammin viihdeteollisuutta niin suuri osa otsikoista ei edes pyri tiedonvälitykseen vaan juuri sen emotionaalisen reaktion synnyttämiseen. Huomiotaloutta. Mitä sitten tulee tähän yleistieto-keskusteluun niin totta kai ideaalista olisi tietty laaja-alainen sivistyneisyys, mutta veikkaan että juuri talouselämässä sen merkitys alkaa olla aika lailla irrelevanttia, jos se nyt koskaan edes kovin olennaista on ollutkaan. Samallahan koko yhteiskuntamme on siirtymässä pois kirjallisesta kulttuurista kohti elektronista ja digitaalista, millä varmasti on myöskin vaikutuksensa. En oikein usko, että aito ja syvä ymmärrys kulttuurista ja sivilisaatiosta on apukeino materiaalisen menestyksen saavuttamisessa - se lienee varmasti enemmänkin este ja hidaste. Mutta tästä nyt ei puhutakaan, jos sanotaan että voi olla hyödyllistä tietää esimerkiksi talvisodan ajankohta.

 

[Kermit]

Hyvin pärjää kun toistelee näitä Revenueita, EBITDA:ita ja muita vastaavia termejä ymmärtämättä oikeasti mistä on kysymys...

Meinaat että riittää kun tietää EBITDAn, käyttökatteella ei niin väliä...? Vaiko toisinpäin? Ja tähän kai sitten hymiö.

Noin muuten, itsehän olen kyllä kaikin puolin yleissivistyksen puolesta, mielestäni tekee itsestään pellen jos ei ole edes hajulla jostain talvisodan ajasta. Sen sijaan se nyt kai on ihan sama tietääkö kenen kanssa Hjallis on naimisissa vai oliko se kihloissa, mutta ehkä mä vaan määrittelen yleissivistyksen jotenkin hassusti. Eikä talvisodankaan osalta varmaan päivämäärät ole tärkeitä, mutta kai se nyt pitäisi toiseen maailmansotaan osata ajoittaa kuitenkin vähän tyhmemmänkin soturin.

Kuitenkin, Britanniassa(?) joku oli tehnyt tutkimusta, mikä yhdistää itsensä rikkaiksi tehneitä (siis muita kuin perijöitä tai lottomiljonäärejä). Ainoa millään tavalla merkityksellinen yhdistävä tekijä oli, että tästä porukasta löytyi merkittävästi enemmän lukihäiriöisiä kuin populaatiosta keskimäärin (mitään linkkiä väitteeni tueksi mulla ei kylläkään ole tarjota, enkä jaksa googlatakaan). Jaa että miten liittyy yleissivistykseen? No eipä kai juuri mitenkään, paitsi että viime kädessä osaaminen VOI toki liittyä paljon muuhunkin kuin yleissivistykseen tai vaikkapa lukutaitoon. Kuitenkin kai keskimäärin fiksuilla ihmisillä on myös parempi yleissivistys kuin tyhmemmillä.

 

[Hemingway]

Tuo on pintakuohua - suosittelen historiallista perspektiiviä antamaan tervettä suhteellisuudentajua päivän uutisten suhteen.

Näin. Jos saisin luettavakseni jokaisen vuoden lopussa 15 sivun tiivistelmän menneen uutisvuoden keskeisistä tapahtumista, pysyisin yhtä hyvin ellen paremminkin kärryillä maailman menosta kuin jokapäiväisiä uutisia seuraamallakin.

Suuria tunteita herättävät teot kuten kouluampujan räiskintä ovat niin pieniä pisaroita maailman meressä, ettei niistä tarvitse heti tietää jos tarvitsee ollenkaan. Mielekkäämpää olisi päästä lukemaan tilastollinen selvitys väkivallan määrän ja luonteen muutoksista.

Tunteita, tunteita, tunnepornoa. Ja kun sitä on ylitsevuotaen, ihmiset voivat poimia siitä haluamansa ja sillä keinoin linnottautua omaan todellisuuteensa. Aktiivinen maailmanmenon seuraaminen suo mahdollisuuden vahvistaa omaa kapeakatseisuuttaan.

Uskoni mediaan ja nettiin ilmiöinä horjuu. Tuntuu, etteivät nämä vapauta vaan pikemminkin vangitsevat.

 

[TML]

Sitten nimi julki. Kuka toi Hjalliksen sihteeri on?

Outi nyt nopeesti pihalle. Ei mitään annettavaa Hjallikselle, eikä koko tv-viihteelle.

 

[Jääkaappi]

Njaa, aika vaisu jakso oli, mutta ihan oikea tyyppi kyllä sai kenkää.

Hjallikselta aika turhaa mouhoamisesta tuosta kun tiimit eivät keksineet mitään uutta.

 

[Grome]

Hjallis olisi voinnut kertoa jonkun hyvän esimerkin, kun sanoi että joukkueet ei keksinyt mitään uutta. Jos kisassa menestyy joukkue, joka myy eniten, niin eikös silloin ole hyvä pelaa varman päälle, eikä ottaa esim. sitä pete parkkosta sinne esiintymään..

 

[Vanha Len]

Hjallikselta aika turhaa mouhoamisesta tuosta kun tiimit eivät keksineet mitään uutta.

Mitäköhän uutta olisi pitänyt keksiä ilman rahaa...letkajenkkaa ympäri myymälän asiakkaiden kanssa? Tai olisihan voitu lujaan ääneen kuuluttaa megafonilla myymälän edessä, että nyt on Vesku Loiri nähtävissä sisällä. Isossa plasmassa olisi sitten pyörinyt Spede Show. Tosin ainoa spede oli Hjallis tuossa ohjelmassa.

 

[Tpip]

Oli kyllä vähän tekemällä tehtyä mouhoa Hjallikselta. Mutta miten voi jättää lahjakorteista 600e käyttämättä. Melkoista perseilyä. Outin asiantuntemus telkkareista tuli aika hyvin ilmi "kuvaputkikysymyksellä", kun edessä oli lättytelkkari. Ihan hyvä että lähti.

 

[fiftyeight]

Jos tehtävän anto oli vain tuo mitä ruutu näytti, niin aika turhaa oli Hjalliksen mouhoaminen siitä, että kumpikaan joukkue ei keksinyt mitään uutta. Ei kai, kun kyse oli vain siitä kumpi myy enemmän. Ei muusta.

Yksinkertainen on silloin parasta. Parhaat tykit myymään. Siinä Hjallis oli oikeassa, ettei projektinjohtajan homma ole olla ulkona tapahtumasta, vaan olisi pitänyt olla sekä sisällä että ulkona johtamassa ja valvomassa toimintaa. Varmaan osaltaan juuri tämän takia huonommalta joukkueelta jäi lahjarahaa jakamatta, kun ei ilmeisesti ollut projektinjohtajalla tarkkaa tietoa paljonko oli jaettu ja toisaalta sisällä oleva porukka ei sitten uskaltanut jakaa heti kaikkea menemään.

Aika hyvin muuten möivät silti tavaraa, toinen joukkue lähes ja toinen reilusti yli 70.000 €. Olisi kiva tietää mikä noissa paikoissa on yleensä normilauantain myynti.

 

[Tpip]

Aika hyvin muuten möivät silti tavaraa, toinen joukkue lähes ja toinen reilusti yli 70.000 €. Olisi kiva tietää mikä noissa paikoissa on yleensä normilauantain myynti.

Tuossa lopussahan Leena ja Hjallis naureskelivat, että ei se ainakaan huonommin olisi voinut mennä. Silloin oltaisiin jääty normimyynnistä. Tästä jäi kuva, että myynneissä ylsivät vain normipäivän tasolle.

 

[Daespoo]

Eikö oikeampi tapa olisi ollut verrata myyntiä keskivertolauantaihin eli ts. myynnin lisäystä kummassakin mestassa? Nythän asiakasmäärät oli varmasti erilaisia ihan sijainnin vuoksi.

Ja olihan Outi siinä mielessä oikeassa että aikaisemmin taulutelkkareissa paloi kuva helposti ruutuun, varsinkin plasmoissa (mutta myös LCD:ssä). Se että kutsui sitä kuvaputkeksi on aika pieni moga, kansankielessä se on usein sitä vaikka teknologia on vaihtunut.

 

[Niilo]

Niin eikös tosiaan tarkoitus ollut myydä, myydä ja vielä kerran myydä. Ihan sama millä keinoilla se tulos tehdään kunhan vaan päivän aikana tulee myytyä tavaraa.
"Kohde ryhmät" oli mielestäni valittu hyvin, telkkarit ja läppärit. Telkkarit etenkin kun kesällä oli tosiaan MM-kisat potkupallossa ja kotitaloudet varmasti osittain sen vuoksi panosti uusiin telkkareihin. Tosin ei tainnut tulla ilmi koska jakso oli kuvattu, ennen kisoja vai niiden aikana tai jälkeen...
Läppäreitä nyt varmasti muutenkin ostetaan paljon, joten siksi se oli hyvä vaihtoehto.
Ali taitaa kyllä seuraavan kerran lähteä kun joutuu pudotukseen. Sen verran monta kertaa on ollut lähellä että pakko on joskus kolahtaa...