Historian havinaa

[Porvoon Kärppä]

Vielä tarvitaan 4 mestaruutta lisää, että kaikki synkät divarivuodet tulee kuitatuksi.

Mihin tämä laskentatapa perustuu?

Liiganousu kuittasi jo kaiken. Edelleenkin se on itselleni mieleenpainuvin hetki Kärppien kanssa. Niin vitun monta vuotta sitä odotettiin ja lähellä käytiin. Oulussa alkoi jo kollektiivisesti usko loppua, ettei nousua ikinä tule. Mutta tulihan se perkele, ja juhlat oli sen mukaiset.

 

[Roger Moore]

Mihin tämä laskentatapa perustuu?

Veikkaisin että yhtä monta mestaruutta voitettuna liiganousun jälkeen kuin mitä Kärpät vietti divarissa kausia. Tuolloin tulisi siis 11. mestaruus plakkariin liiganousun jälkeen ja Kärpät vietti sen 11 kautta divarissa.

Ihan omaa mutua tämä tulkinta.

EDIT:

Tai siis divareissa, eihän se pelkkää ykkösdivaria ollut. Välillä oli kakkosdivariakin tai mitä lie finlandiahiihtoja olivatkaan.

 

[Euro71]

Mihin tämä laskentatapa perustuu?

11 synkkää vuotta, 11 mestaruutta sen jälkeen - kasassa on vasta 7. Ja samalla tavalla, tarvittaisiin 11 hienoa voittoa Jokereista (playoffseissa), ja niistä on nyt kasassa 3 tai 4, mutta Jokerit ei ole enää paikalla. EDIT: Sitä paitsi Tapparaa pitää aina kurmoottaa playoffseissa, koska Grönstrand :)

Liiganousu kuittasi jo kaiken.

Ei todellakaan kuitannut. Se vasta mahdollisti takaisinmaksun :)

Edelleenkin se on itselleni mieleenpainuvin hetki Kärppien kanssa. Niin vitun monta vuotta sitä odotettiin ja lähellä käytiin. Oulussa alkoi jo kollektiivisesti usko loppua, ettei nousua ikinä tule. Mutta tulihan se perkele, ja juhlat oli sen mukaiset.

Se on ihan totta, mutta:

Kärpät ei olisi dynastia mikäli eivät olisi tippuneet.

...Minusta kyllä Kärppiä ojennettiin ihan isän kädestä ja pitkän aikaa, että miten urheiluseuran pitää suhtautua sekä urheilullisuuteen että taloudenpitoon. Vähempikin olisi riittänyt. Usko on tosiaan ollut koetuksella moneen kertaan. Liiganousu oli hieno, mutta kaikesta riehakkuudesta huolimatta se oli mulle vasta askel eteenpäin, ja nämä liigan runkosarjavoitot ja mestaruudet ja ylipäätään mitalipelit ja pärjääminen ovat olleet se juttu, miksi se liiganousu piti saada, ja miksi se olisi pitänyt saada aikaiseksi jo paljon aiemmin. Siinä vaan tapahtui 90-luvulla sellainen divarin ja liigan välisen kaulan repeäminen, ja kun ei sitä nousua heti hoidettu, niin se muuttui aina vain vaikeammaksi - kannattaa muistaa, että Kärpät on edelleen viimeisin pelaamalla liigaan noussut joukkue. Mutta toisaalta olihan siinä myös ihan omaa kämmäämistä monissa paikoissa, ja hyvä että siitä on sen verran otettu opiksi, ettei ole sitten liiganousun jälkeen tarvinnut asiaa miettiä (l. oltaisiin oltu runkosarjassa viimeisiä).

 

[Roger Moore]

Ja samalla tavalla, tarvittaisiin 11 hienoa voittoa Jokereista (playoffseissa), ja niistä on nyt kasassa 3 tai 4

Mitkä on sellaisia mitä et laske hienoiksi voitoiksi? Kärpät on kuitenkin pyyhkinyt Jokereilla jäätä liiganousun jälkeen pudotuspeleissä yhteensä kuusi kertaa ja ainoastaan kerran on tullut takkiin. Kahdesti on jopa kylvetetty narreja finaaleissa.

 

[Euro71]

Mitkä on sellaisia mitä et laske hienoiksi voitoiksi? Kärpät on kuitenkin pyyhkinyt Jokereilla jäätä liiganousun jälkeen pudotuspeleissä yhteensä kuusi kertaa ja ainoastaan kerran on tullut takkiin. Kahdesti on jopa kylvetetty narreja finaaleissa.

My bad, tarkoitan tietysti Jokereiden tiputtamista playoffseissa, vaiheessa kuin vaiheessa. Ja kyllä, liiganousun jälkeen Kärpät on kylvettänyt Jokereita ihan tosissaan. Se määrä vain mielessä tuntuu pienemmältä. Ja onhan siellä tietysti tuo häviökin, joka nollaa yhden voiton, joten varovasti vasta viisi kertaa yhdestätoista on kuitattu? :)

 

[Roger Moore]

Ja onhan siellä tietysti tuo häviökin, joka nollaa yhden voiton, joten varovasti vasta viisi kertaa yhdestätoista on kuitattu? :)

Nooh, Jokerit paineli tuolloin mestaruuteen jollain kaikkien aikojen joukkueellaan, siellä oli mm. Kari Lehtonen dominoimassa maalissa. Moraalinen finaali ja Kärpät oli Jokereiden ainoa todellinen haastaja, hymiö.

Kärpät oli kyllä Jokereille todellinen peikko liiganousun jälkeen. Varmaan karma oli vähän bitch koska Jokerit pudotti Kärpät liigasta. Mutulla muistelisin että selvästi suurin osa näiden keskinäisistä peleistä päättyi Kärppien eduksi pudotuspelin ohella myös runkosarjassa.

 

[Euro71]

Nooh, Jokerit paineli tuolloin mestaruuteen jollain kaikkien aikojen joukkueellaan, siellä oli mm. Kari Lehtonen dominoimassa maalissa. Moraalinen finaali ja Kärpät oli Jokereiden ainoa todellinen haastaja, hymiö.

Hyväksytään selitys :D Piiiitkin hampain :)

Kärpät oli kyllä Jokereille todellinen peikko liiganousun jälkeen.

Se on ihan totta, ja varmaan meistä kaikista kaikki sen tietää:

Varmaan karma oli vähän bitch koska Jokerit pudotti Kärpät liigasta. Mutulla muistelisin että selvästi suurin osa näiden keskinäisistä peleistä päättyi Kärppien eduksi pudotuspelin ohella myös runkosarjassa.

Musta tuntuu, että Kärppien joukkueella ylipäätään oli helppo syttyä Jokereita vastaan, ja ne pelit vedettiin ihan kunnolla myös runkosarjassa. Itsehän olen nauranut sille TPS:n ja Jokereiden 90-luvun dominoinnille kuittaamalla sen sanomalla "kun kissa on poissa, niin hiiret hyppii pöydällä". Lohduttaa vähäsen :) Jos ihan oikeasti tätä 2000-luvun Kärppien taivalta katsoo taaksepäin, niin kyllä siellä on tehty useana kautena oikeita asioita. Siellä on tuo Alatalosta alkanut synkkä kausi, jota sitten yritettiin kääntää (turhaan) Aravirralta, mutta kyllä Marjamäen palkkaaminen kurssin kääntämiseksi oli kärppämäisen rohkea ja onnistunut teko. Samoin tosiaan tämä Mannerin nostaminen päävalmentajaksi, vaikkei Manner ole kyllä vielä saavuttanut päävalmentajaurallaan muuta kuin yhden kullan.

 

[Mensonge]

Jatkoaika kirjoittaa 30:n vuoden takaisesta, jolloin Kärpät tippui divariin karsinnan viidennessä ottelussa.

Oma Kärpät-elinkautinen alkoi vasta ysärin alkupuolella iästäni johtuen, mutta mahtaakohan palstalla olla kirjoittajia, jotka olivat tuossa kevään -89 matsissa paikalla?

Olin paikalla. Mieleen jäi jokerifanien dominointi katsomossa joukkueen lailla. Niillä oli yksi pitkän sivun blokki kokonaan. Pelihän oli alun jälkeen kidutusta. Ei mitään jakoja. Tyhjä oli olo, kun seurasin jokerifanien juhlintaa pelin jälkeen.

 

[Euro71]

Liiganousu kuittasi jo kaiken. Edelleenkin se on itselleni mieleenpainuvin hetki Kärppien kanssa.

Kirjoitetaan tähän nyt ihan rehellisesti ilman pilkettä silmäkulmassa: se, että Kärpät palasi mestaruuskantaan liiganousun jälkeen oikeasti kyllä mun mielessä kuittasi korpivaelluksen. Se, että Kärpät on nyt jo miltei 20 vuotta säilynyt yhtenä liigan "suurista joukkueista" ja lähtenyt monena syksynä varteenotettavana mestaruuskanditaattina kauteen, on suunnilleen kaikkea mitä olisin ikinä voinut haluta. Toivotaan, että trendi jatkuu :)

 

[Chambza]

Nooh, Jokerit paineli tuolloin mestaruuteen jollain kaikkien aikojen joukkueellaan, siellä oli mm. Kari Lehtonen dominoimassa maalissa. Moraalinen finaali ja Kärpät oli Jokereiden ainoa todellinen haastaja, hymiö.

Kärpät oli kyllä Jokereille todellinen peikko liiganousun jälkeen. Varmaan karma oli vähän bitch koska Jokerit pudotti Kärpät liigasta. Mutulla muistelisin että selvästi suurin osa näiden keskinäisistä peleistä päättyi Kärppien eduksi pudotuspelin ohella myös runkosarjassa.

Lehtosille se ja sama pl. Lelu, mutta 2002 Jokereilla oli Ilkka Mikkola. Ja Ilullehan kullat tipahteli kaulaan refleksinomaisesti vuodesta toiseen.

Minäkin olen pitänyt kirjaa nimenomaan niin, että Jokerit pitää voittaa jokaista korpivaelluksen vuotta kohti, ja vielä on 5 kostoa jäljellä (palataan näiden jälkeen sitten kostamaan liiga-ajan pudotuspelitappio). Näistä hienoin oli tietysti heti se ensimmäinen liigakausi, kun suunnilleen maalikameranauhojen kelaamisen jälkeen päästiin viimeisenä pudotuspeleihin, ja kaikkien yllätykseksi kaadettiinkin puolivälierissä runkosarjan voittanut narriporukka.
(Kostomentaliteettia miettien, olen joskus pohtinut, että lieneekö Espoossa paljonkin katkeria Blues-faneja, jotka yhä vannovat että ne näädät saadaan vielä...)

Playoffhistoria on kirjoissa, mutta muutenkin tosiaan tuntuu, että voitettiin Jokerit poikkeuksellisen usein runkosarjassakin. Tämä tuntui vielä korostuvan Hartwall-areenalla. Joku Kärppäosion Mr.Fox-henkinen nimimerkki voisi käydä historialliset kirjat, kääröt ja kivitaulut läpi, niin saadaan vahvistus asiaan.

 

[charger]

Kirjoitetaan tähän nyt ihan rehellisesti ilman pilkettä silmäkulmassa: se, että Kärpät palasi mestaruuskantaan liiganousun jälkeen oikeasti kyllä mun mielessä kuittasi korpivaelluksen.

Joo, kyllähän tuo 2004 mestaruus antoi jo kunnolla balsamia haavoille!

Harmi tosiaan, että kalavelkojen maksu Jokereille ei ole enää mahdollista. Vähän jäi tosiaan vielä homma kesken, vaikka hyvälle alulle päästiin :D

 

[PlayMacher]

Tuosta uudesta noususta kun puhuttiin, niin ei ole tainnut Kärpät olla kokonaan pudotuspelien/kymppisakin ulkopuolella koko 2000-luvulla. Kova juttu, hei!

 

[1971]

Playoffhistoria on kirjoissa, mutta muutenkin tosiaan tuntuu, että voitettiin Jokerit poikkeuksellisen usein runkosarjassakin. Tämä tuntui vielä korostuvan Hartwall-areenalla. Joku Kärppäosion Mr.Fox-henkinen nimimerkki voisi käydä historialliset kirjat, kääröt ja kivitaulut läpi, niin saadaan vahvistus asiaan.

Jokerit... vihattu, mutta kierolla tavalla rakastettu vihulainen. Monta katkeraakin katkerampaa tappiota, mutta vastapainona monta niin ihanan makeaa voittoakin.

Tässäpä hieman historiaa näiden seurojen kohtaamisista Kärppien liiganousun ja Jokereitten KHL-uran alkamisen väliltä. Virheitä saattaa olla, mutta korjatkoot ne, joilla parempaa tietoa on. Tiedot koskevat vain runkosarjaotteluita. Playoffeista voin joskus myöhemmin kirjoitella jotakin, jos vain jaksan.

Neljätoista yhteistä kautta: voitot Kärpille 33-29 ja maalitkin Pohjoisen pikkupedoille 186-162. Tasaista vääntöä koko ajan: Jokerit hallitsi ajanjakson alkupuolta, Kärpät oli niskan päällä loppupuolella. Kaudella 2013-2014 kohdattiin peräti seitsemän kertaa runkosarjassa ja Kärpät voitti näistä kohtaamisista kuusi. Yksi syy siihen, että tuntuma oli itsellänikin se, että oltiin niskan päällä useimmiten.

Ensimmäinen voitto Jokereista tuli Jaffalassa 29.11.2000. Peli päättyi Kärpille 4-3. Maalilla torjui Markus Korhonen ja Kärppien maalintekijöinä kunnostautuivat Vjatheslav Fandul, Juha Joenväärä, Jari Laukkanen ja Sakari Palsola.

Ensimmäistä kotivoittoa saatiin odottaa seuraavaan kauteen ja itse asiassa sen kauden toiseen kotipeliin 8. joulukuuta. Tim Thomas viimeisenä lukkona Kärpät voitti Jokerit 5-3. Jari Viuhkola teki kaksi maalia, Brett Lievers, Andrei Potaitshuk ja Jeff Hamilton maalin mieheen.

Ensimmäisen 0-pelin torjui kaudella 2003-2004 (29.1.2004) Niklas Bäckström, vaikka jäi Jokerit-pelaajan jyrän alle oman maalin takana tapahtuneessa törmäyksessä.
- Koko jalka meni tuossa rytäkässä tunnottomaksi. Maalivahdin pitäisi olla koskematon ja sen hyökkääjän olisi pitänyt väistää, Bäckström totesi pelin jälkeen.
Kärpät voitti pelin 5-0 ja maalintekijöinä olivat Vladimir Machulda, Antti Aarnio (ylivoimalla, uskokaa tai älkää), Jari Viuhkola, Brad Smyth ja Janne Pesonen.

Suurinumeroisin voitto on 8-0 Kärpille. Kausi oli 2005-2006 ja päivämäärä 22.9.2005. Maalilla Niklas Bäckström ja maalitykkeinä toimivat Mikko Alikoski (uran 1. Liigamaali), Tommi Paakkolanvaara x 2, Mika Pyörälä x 2, Pekka Saarenheimo, Mikko Lehtonen ja Kalle Sahlstedt.

Pahiten turpaan tuli Liiganousukaudella, kun Jokerit kävi ryöpyttämässä Kärppä-pakkaa Raksilassa maalein 2-7.

Eniten maaleja yhdessä ottelussa mätettiin viimeisellä yhteisellä Liiga-kaudella eli 2013-2014, jolloin kauden toisessa kohtaamisessa mätettiin Raksilan illassa peräti kaksitoista maalia. Ottelu Kärpille 8-4 ja tehomiehinä häärivät Juhamatti Aaltonen ja Ivan Huml (1+4 kummallekin), Ben Maxwell 1+2 (uran 1. Liigapeli), Ville Pokka, Joonas Kemppainen ja Lasse Kukkonen, joka teki ottelussa kypärätempun.

Ja laitetaan tähän loppuun bonuksena vielä, että kaudella 2010-2011 Kärpät voitti kaikki kauden neljä runkosarjakohtaamista maalierolla 16-5.

Täältä tähän.

 

[Ujcik#11]

No joo. Jokainen kokee toki henkilökohtaisesti asioita. Liigasta tippuminen tuntui mahdottomalta ja sitten se alkoi tuntumaan vitsiltä nousta. Parikautta eiemmin kuitenkin finaaleissa.. mustat pahat ei palannut, ei voinu Kames eikä Bozek mitään Tapparalle/Lukolle.. sitten vielä Veivon halvaantuminen. Oli kovaa aikaa olla Kärppäfani 90 luvulla..

Ala-asteen Tamperelainen luokanvalvojani sanoi että ” konkka kotona, miehet metsässä eikä ketään näy” nauro makeasti ... vuosi oli 94

 

[Miekkonen]

Itselläni eka Kärppien peli oli 95 2-divarissa. Ekat muistikuvat on kaudelta 96 divarissa ja varsinkin liiga-karsinnat Kalpaa vastaan hyvin muistissa 96 ja 97, kun pikkupoikana olin isän harteilla että näki kentän seisomakatsomossa. Pasi Nätynki oli maalissa ja Kalpa-fani kysyi, että mistä te ton kääpiön ootte löytänyt tonne maalille. Hallilla oli monesti kylmä ja kusi, lihikset ja rööki haisi.

Tuto-tappio oli ihan järkyttävän karmea, jopa traumaattinen pettymys livenö kauden 98 päätteeksi ja muistaakseni Tuton veskari otti kevyet 75 torjuntaa kyseisessä pelissä. Edelleen olen sitä mieltä, että vika maali ei ollut maali. Kun a-maajoukkue kaadettiin niin se oli hieno hetki ja pienenä yksityiskohtana muistan kun Frank Moberg kommentoi urheiluruudussa, että kuinka naurettavaa, että a-maajoukkue pelaa "jotain divarijengiä vastaan".

Liiganousu noin 100 divaripelin jälkeen nähneenä oli jotain uskomattoman hienoa kokea paikanpäällä ja Raksilassa oli varmasti noin 10000 ihmistä pakkautunut nurkasta nurkkaan. Tunnelma oli jotain ihan käsittämättömän hienoa!

Kaikki dramaa sai sitten isoimman kruununsa keväällä 2004, kun Vallin painoi B-pisteeltä kiekon takanurkkaan. Sitä tunnetta mikä purkaantui nuoren teinipojan kehossa ja sielussa on täysin unohtumaton kokemus. Suomen kaunein seura! Sen pituinen se.

 

[Ujcik#11]

[QUOTE="
Tuto-tappio oli ihan järkyttävän karmea, jopa traumaattinen pettymys livenö kauden 98 päätteeksi ja muistaakseni Tuton veskari otti kevyet 75 torjuntaa kyseisessä pelissä. Edelleen olen sitä mieltä, että vika maali ei ollut maali. Kun a-maajoukkue kaadettiin niin se oli hieno hetki ja pienenä yksityiskohtana muistan kun Frank Moberg kommentoi urheiluruudussa, että kuinka naurettavaa, että a-maajoukkue pelaa "jotain divarijengiä vastaan".
[/QUOTE]

Tutoshokki. Ei sitä vieläkään voi käsittää. Ja kävikö se Karapuun toimittama kiekko edes maalissa? Juttelin aikanaan Jan Lundellin kanssa ja ainaki hän sanoi että ei ollu maali.. :)

Tuo mobergin kommentti on ihan legenda ” yksittäisen divarijengin kassan pönkittäminen ”

 

[Merovingi]

Ensimmäinen ottelu oli divarissa TuToa vastaan runkosarjassa. Kärpät ei vielä ollut tuttu, olin aika vaahtosammutin vielä ja ikää 6v. Otteluhan meni Kärpille 11-0 lukemin muistaakseni ja sitä dominointia oli aivan ällistyttävä katsoa. Muistan vieläkin kuinka ihmeissäni ja hurmaantunut olin Kärppien pelaamisesta.. Ja olihan siinä osansa, että oli isossa hallissa, jossa oli kaikkia hienouksia joita kotoisalla pikkupaikkakunnalla ei ollut. Siellä pelattiin Iglussa.

Ensimmäisessä liigapelissä tuli tappio Tapparalle 0-2 ja Tom Draper pelasi nollat. Harmitti kun ei maaleja tullut.

Myöhemmin käyty katsomassa pudotuspelejä, todistettu Pekka Rinteen pelaamista muutaman metrin päästä ja silloin pelotti, kun eihän Rinne mikään Bäckström ollut. Ällistyttävä ura Rinteellä. Vastassa oli Espoon Blues, joka lähetettiin kesälomille ja sai todistaa rantapalloja.

Paras muisto on kyllä silti runkosarjapelistä Jokereita vastaan Jokerien katastrofikaudella. Virmanen oli Jokerien vaihtoaitiossa ja minusta hän oli ihan joukkueen päävalmentaja, jossain roolissa kuitenkin oli. Selkäänhän Jokereille tuli ja korpitaival sai jatkoa, mutta mieleen jäänyt pysyvästi fanikatsomon laulavan viimeiset kaksi minuuttia ottelun lopussa "Itke Virmanen itke!".

 

[Vesuri]

Kärpät oli kyllä Jokereille todellinen peikko liiganousun jälkeen. Varmaan karma oli vähän bitch koska Jokerit pudotti Kärpät liigasta. Mutulla muistelisin että selvästi suurin osa näiden keskinäisistä peleistä päättyi Kärppien eduksi pudotuspelin ohella myös runkosarjassa.

Kärpät oli kivulias piikki Jokereiden lihassa. Niin joukkueen, seurajohdon kuin fanienkin. Virmasen Matin parhaat paikat ei aivan heti unohdu. Paven kanssa junailivat ja aivan vituiksihan se meni. Koko jaffa-areena haltuun ja viimeisessä erässä järkkärit vaan pyöritteli päätään kun väki rynni päätökatsomoon, johon Masa ohikat teki.

 

[Mensonge]

Kärpät oli kivulias piikki Jokereiden lihassa. Niin joukkueen, seurajohdon kuin fanienkin. Virmasen Matin parhaat paikat ei aivan heti unohdu. Paven kanssa junailivat ja aivan vituiksihan se meni. Koko jaffa-areena haltuun ja viimeisessä erässä järkkärit vaan pyöritteli päätään kun väki rynni päätökatsomoon, johon Masa ohikat teki.

Tämä oli makein kuitti. Oharit tehtiin ja kun lipuista sopineena yritin saada Jokereilta selitystä, jätettiin miehekkäästi vastaamatta niin puheluihin, kuin sähköposteihinkin. Noh, omaan nilkkaan han se oikeutetusti napsahti. Pahinta housuun paskomista Jokereilta. Seuraavana vuonna tulikin sitten vierasfaneille lippukiintiöt pleijareihin.

 

[Roger Moore]

Virmanen oli Jokerien vaihtoaitiossa ja minusta hän oli ihan joukkueen päävalmentaja, jossain roolissa kuitenkin oli.

Virmanen oli muistaakseni jonkun yksittäisen pelin Jokereiden väliaikainen päävalmentaja sen jälkeen kun Waltteri Immonen sai monoa. Sen jälkeenhän joukkue pestasi valmentajaksi Curt Lindströmin ja jos en väärin muista niin jonkun pelin Virmanen oli Currenkin kaverina vaihtoaitiossa.

Muistaisko @Vesuri jotain tuosta?

 

[Glove]

Itselläni eka Kärppien peli oli...

Joskus silloin ekan mestaruuden aikana Glove 8 v, kävi isän kanssa katsomassa pelejä. Eipä nyt paljon ole jäänyt mieleen, mutta muistan, että yhtä finaalia katsottiin G tai I-aukon kohdalla ja meteli oli valtaisa. Toinen peli mikä on jäänyt lapsuudesta mieleen on Kärpät-Lukko joka päättyyi lukeemiin noin 20 - jotain ja pelissä tuli varmaan 200 minuuttia jäähyjä. Joku varmaan muistaa tuon ja korjaa jos olen väärässä.

Kaikki dramaa sai sitten isoimman kruununsa keväällä 2004, kun Vallin painoi B-pisteeltä kiekon takanurkkaan.

Vallin kopioi meikäläistä. Tein nimittäin täsmälleen samanalaisen maalin B-junnuna SM-karsintapelissä vuonna 1990. Ainoo vaan että meikäläinen lämäsi sydänmensä kyllyydestä ja Vallin käytti tyylikkäästi rannaria.

 

[Vesuri]

Virmanen oli muistaakseni jonkun yksittäisen pelin Jokereiden väliaikainen päävalmentaja sen jälkeen kun Waltteri Immonen sai monoa. Sen jälkeenhän joukkue pestasi valmentajaksi Curt Lindströmin ja jos en väärin muista niin jonkun pelin Virmanen oli Currenkin kaverina vaihtoaitiossa.

En muista että onko ollut päävalmentajana, mutta apuvalmentajana hääri ainakin. Kausihan niillä meni ihan vituiksi ja Masa lausui aitiossa kuolemattomat sanat, jotkä välittyivät töllön kautta julkisuuteen. "tää oli tässä". Sitä seuranneeseen matsiin nyysin kotoa lakanan jonka spreijasin kyseisellä tekstillä. Sama teksti myös Pasilan asematunneliin ja sitä spreijatessa tuli jokereiden ultrat yrittämään keskeyttää ja repimään maalipurkkia. Ympärillä pörräsivät innokkaana, mutta maalipurkki pysyi mun käsissä.

 

[Beukeboom]

Myöhemmin käyty katsomassa pudotuspelejä, todistettu Pekka Rinteen pelaamista muutaman metrin päästä ja silloin pelotti, kun eihän Rinne mikään Bäckström ollut. Ällistyttävä ura Rinteellä. Vastassa oli Espoon Blues, joka lähetettiin kesälomille ja sai todistaa rantapalloja.

Taitaa mennä pk-seudun jengit sekaisin - Rinne vaihdettiin HIFK:ta vastaan ratkaisevassa viidennessä välierässä muutama minuutti ennen varsinaisen peliajan päättymistä maaliin Niken loukattua polvensa. Ottelu päättyi jatkoajalla Kärppien voittoon, ja HIFK:n luisumiseen pronssimatsiin. Rantapallot toki lentivät.

Blues kohdattiin ensimmäisen kerran pudotuspeleissä vasta -06 -välierissä, jolloin Rinne oli jo jenkeissä, tune: Mika Pietilä.

 

[Vaakuna]

Taitaa mennä pk-seudun jengit sekaisin - Rinne vaihdettiin HIFK:ta vastaan ratkaisevassa viidennessä välierässä muutama minuutti ennen varsinaisen peliajan päättymistä maaliin Niken loukattua polvensa. Ottelu päättyi jatkoajalla Kärppien voittoon, ja HIFK:n luisumiseen pronssimatsiin. Rantapallot toki lentivät.

Blues kohdattiin ensimmäisen kerran pudotuspeleissä vasta -06 -välierissä, jolloin Rinne oli jo jenkeissä, tune: Mika Pietilä.

Kyllä sanoisin, että HIFK:ta vastaan tuota vaihtoa ei tehty, ei ainakaan tuossa pelissä. Olin nimittäin itse Raksilassa katsomassa tuota ratkaisevaa viidettä välierää.

Ja jos muisti ei ihan hirveää temppua tee, väitän sen olleen Erkki Rajamäki, joka kaatui Bäckströmin päälle ja polvi vääntyi. Ja edelleen, Kärpät meni siitä sarjasta jatkoon, mutta kakkosveskalla pelaaminen koitui jatkossa kohtaloksi.

Kaudella 2003-2004, kun HIFK ja Kärpät pelasivat tuon välieräsarjan, Kärpät voitti mestaruuden ja HIFK voitti pronssimatsin, toki ilman Karalahtea, joka oli aloittanut kauden nollaamisen jo ilmeisesti Oulun lentokentällä.

 

[Roger Moore]

Kyllä sanoisin, että HIFK:ta vastaan tuota vaihtoa ei tehty, ei ainakaan tuossa pelissä. Olin nimittäin itse Raksilassa katsomassa tuota ratkaisevaa viidettä välierää.

Kyllä se tehtiin ratkaisevassa pelissä. Tästä löytyy Youtubestakin aika pitkä pätkä. Bäckström loukkaantui viitisen minuuttia ennen pelin päättymistä, samassa tilanteessa kun Kimmo Kuhta teki 2-2 tasoituksen.

Youtube: Kärpät-HIFK viides välierä 2004

Linkki Youtubeen ja ihan reilun mittaiseen koosteeseen tuon pelin ratkaisuhetkistä.

EDIT:

Bäckström sitten kuitenkin toipui finaaleihin.