Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1983 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä siis runkosarjaan ennen nk. Playoff-kautta tai muuta vastaavaa tilannetta vaikkapa karsintoina?

Vuodeksi 1983 jatkettiin pelaamista nk. Playoff-kauden kauttakin ja Jääkiekon 1. Divisioonan nk. Välisarjakausi jäi suuresti inhottuna ja vihattuna tämän kauden jälkeen pysyvästi pois mitä nyt lopulta ennen pitkää monin eri tavoin sitten 1990-luvulla vastaavat sarjat tulisivat palaamaan voimalla takaisin saaden 1980-luvun vastaan kiukuttelun niitä koskien näyttämään jopa perin naurettavalta jälkikäteen.

Ikävä kyllä nk. Playoff-kauttakin alettiin toki suurista yleisömääristä huolimatta sinänsä kyseenalaistamaan ja välillä haluttiin ratkaista pelaaminen jotenkin muilla tavoin kuin sillä.

Esimerkiksi vain kasvattamalla sarjan ottelukierrosten määriä tai vihdoin ja viimein varovaisesti toistettuna aiemminkin silloin tällöin alettiin yllättävänkin suuresti ottaa kokeilutasoista riskiä käyttöön eli sarjalaajennustakin.

Yleisömäärät tähän sarjaan ovat siis kysymysmerkki suurimpana ja koskien siis nyt runkosarjaan, mutta saa toki ilman muuta täsmennystä kertoa myös nk. Playoff-kauden jälkeen tai koko sarjaankin ilman muuta!

Riskiä ja mietteitä kasvattaa myös väitteet siitä, että muka tämän sarjatason nk. Miljoonavuotta mietittäessä vuosi 1983 olisi ollut joissakin puheissa yleisömäärissä sellaisenaan kaikkien aikojen suurin kausi.

Ehkä ajankuvassa on ollut ja joissakin keskiarvoisissa mittareissa riippuen siis joukkuekohtaista suosiota, mutta tiedä sitten katsojalukujen riittämisestä näillä keinoinkaan kerrottuihin toivelukuihin asti.

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni:

Vuosi 1983 oli merkittävä vuosi ja sen myötä vuodeksi 1984 tulikin jo pääosin voimaan tai vahvan lopullisesti yritettiin ennen pitkää toki pakon edessä tulleilla siirtymäajoilla voimaan jäähallipakko sarjaan.

Vuosien 1981-1983 välinen jäähallien rakennusbuumi toki jo 1970-luvun aikanakin merkittävästi kasvaneesti alkaneena joko muuntorakennuksena tai puhtaasti paikaltaan puhuen sai huipennuksensa tuolloin vuodeksi 1983 jossain määrin jos ei nyt ihan kokonaan niin erittäin runsaastikin!

Hyvin monelle paikkakunnalle ehti tulla jäähalli tai jo oli voimassa ollut pitkän aikaa siihen mennessä.

Ei toki joillakin paikkakunnilla vielä kuin vasta sen joitakin kuukausia tai oikeammin vain vähän yli vuoden päivät oli ollut jäähalli pystyssä.

Joissakin tapauksissa jäähallin täysimittaisena sanottiin nostavan aiempaan jäästadioniin tai sitäkin heikompiin eri viritelmiin nähden sen 500 katsojalla ja varsinkin erinäisiin jääkiekkoratoihin tai kaukaloihin nähden jopa tuhannella/useilla tuhansilla katsojilla eri seurojen yleisempää katsojalukua kauteen!

Ihan vaikka olisi ollut lopulta yllättävänkin pienesti mitoitettu jäähalli varsinkin istumapaikoiltaan.

Niin tai näin ja mikäli kai nuo katsojaluvut voi vahvistaa niin vuoden 1982 ja 1983 väliltä puhuen katsojaluvut kai toisellakin sarjatasolla nousivat niin paljon, että Jääkiekon SM-Liigaa sen hetken alemmuudentilassa alkoi jopa ajoittain hieman jännittää sen omien mahdollisten yleisömäärien putoamisen jatkuminen.

Tämän sarjan loppulukematkin herättävät melkoista kysymysmerkkiä kun ei tosiaan tiedä, että voisiko se olla näin?

Kuitenkin ennen kaikkea mihin?

Aivan kaiken laskien, runkosarjaan, nk. Playoff-kaudelle vai mihin?

Useimmiten väitteissä esiintynyt luku olisi ollut keskimääräisesti ottelua kohti 1848 katsojaa, mutta jää nähtäväksi.

Jäähallikausi oli herättänyt tai herätti muuten joillakin paikkakunnilla mielenkiintoisia voittomäärien kasvuja tai myös tasapelien kasvuja:

Kouvolassa heti kun jäähalli oli vain saatu lopullisesti valmiina pystyyn niin KooKoo oli voittanut esimerkkinä avausotteluvoittonsa jälkeen 11 seuraavaa ottelua myös ne voittaen peräkkäin!

Eräällä toisella paikkakunnalla vähän vaatimattomampi jäähallin saanut joukkue itse asiassa alemmalla tasolla kuten myös sarjassa eli Jääkiekon 2. Divisioonassa oli kyennyt kasvattamaan voittomääriään viidenneksellä jäähallin pystyyn lopullisesti valmiina saatuaan, mutta tasapelejä aiempaan nähden se oli kyennyt sarjassaan kasvattamaan viisi kertaa suuremmaksi peräkkäin aiempaan verrattuna aikana ennen valmista jäähallia töin tuskin siis kauteen enää häviten!

Nyt yleisömäärien pohdinnan pariin:

Joensuussa näillä näkymin ennen vuoden 1989 ikimuistoista liiganousua tämä kausi taisi olla yleisömääriltään suurin koskaan sitä ennen ja samoin tuli olemaan sarjahistoriallisesti ennen nousuvuotta ja vain vuosi 1991 tuli olemaan tätä sitten jo menettelevän selvästi parempi.

Kyse on siitä, että oliko JoKP sarjajohtaja yleisömäärissä suosituimpana vaikka nyt edes runkosarjaan tai ehkä jopa koko kaudellekin ensin alustavasti 3000 katsojalla ja lopullisesti jo onneksi tiedossa olevalla luvulla eli 2959 katsojalla?

KalPa oli viimein noussut tähän sarjaan ja heti oli heilläkin keskimääräisesti jo kerrotuin määrittein ja mikäli voi vahvistaa oikeaksi niin Niiralan Monttuun sen 2500 katsojaa.

Ikävä kyllä tämän jälkeen sarjan loppujen joukkueiden yleisömäärätieto on hyvin, hyvin epävarmaa aiheuttaen ongelmia jatkoon.

2000 katsojaa tai yli kauteen ovat nyt epämääräisissä tiedoissa ja sen mitä olen onnistunut löytämään runkosarjaan ennen jatkopelejä niin niitä keränneet seuroina puhuen vahvistusta odotellen JyP HT, HPK, Imatran Ketterä luoden todellista Ketterä-ilmiötä paikkakunnalle ja ehkä vähän valtakunnallisestikin ja KooKoo.

FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja KooVee ovat kaiketi olleet näissä määritteissä ristiriitaisimmat joukkueet.

Forssaan ja Tampereelle sanottiin heidän välillä kyllä kuuluneen nk. Tonnikerhoon yleisömäärissä, mutta muuten olleet siis ainoat ulkopuoliset joukkueet.

Onko sitten tilanne todella tuo Forssaan ja Tampereelle vuoden 1983 osalta?

Ja entä mikä on ihan kokonaan muuten mainitsemattomien mysteerijoukkueiden eli Vaasan Sportin ja Savonlinnan SaPKo:n tilanne tuolle vuodelle?

Näiden kyllä sanottiin olleen Forssan ja Tampereen seuroja parempia eli ne ehkä kuuluisivat nk. Tonnijoukkueiden kerhoon, mutta onko asia todella näin?

Loppuun muita huomioita ennen 40 vuoden takaista kautta eli vuotta 1984 ennen:

Parhaimmillaan joissakin KooKoon:n kausiotteluissa taisi olla sen päälle 4000 katsojaa, eräässä Liigakarsinnan ottelussa Lukolla oli päälle ainakin sen 3500 katsojaa vaikka tilanne oli mitä oli maineaseman suhteen silloin ja sitten oli vielä yksi muu kauden ilmiökin Kuopiossa:

Susijengin riveissä pelasi kuuden ottelun ajan muuan Iso Paha Susi.

Ja kukapa Iso Paha Susi oli?

Eipä kukaan muu kuin itse Iso Musta eli Veli-Pekka 'Vellu' Ketola!

Tosin ei 'Vellu' todennäköisesti olisi noita otteluja välttämättä koskaan pelannut aivan juuri eläkkeen kynnyksellä ellei olisi osannut itse 'Mölli' Keinonen houkutella häntä niitä pelaamaan ja välillä puhe oli vähemmästäkin jos 'Vellu' siis olisi pelannut eli vain sen yhdestä-kahdesta ottelusta silloin keskellä sitä suostuttelua kun välillä ei olisi 'Vellu' oikein halunnut pelata enää kun SM-Liigan maineura oli jo ohi.

Ja mikäli nyt ihan ikinä se silloisin ajatuksin yksi ainoakin peli olisi nähty niin se olisi ollut SM-Liigassa vielä kerran Ässien paidassa tai muun pienemmän Porin alueen seuran peleissä alasarjoissa enintään.

'Vellu' herätti melkoisen yleisömäärän tulemisen heti tiedon varmistumisen jälkeen Kuopiossa ja se tarkoitti varsinkin siihen ihan ensimmäiseen peliin melkein 5000 katsojaa tai ehkä ihan tasankin sen verran nähtiin silloin siellä.

Saa nähdä, että millainen oli sitten tarkka tilanne. Kuuteen uransa viimeiseen vakavan tason otteluun myöhempiä veteraaniajan pelejä huomioimatta siis kotimaisessa jääkiekossa Ketola laukoi neljä maalia ja kahdeksan syöttöpistettä nimiinsä.

Näillä puhein vuoden 1984 pariin siis ja toivottavasti vuoden 1982 tapaan löytyisi tällekin vuodelle eli 1983 omat selvityksensä tai joku toivon mukaan voisi asioita selventää!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1984 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen 40 vuoden takaiselle kaudelle.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä siis runkosarjaan ennen nk. Playoff-kautta tai muuta vastaavaa tilannetta vaikkapa karsintoina?

Vuodeksi 1984 jatkettiin pelaamista nk. Playoff-kauden kauttakin, mutta nyt pitkään aikaan viimeistä kertaa.

Samoin tässä sarjassa tietyille sijoille joutuneet saivat viimein jäädä nk. Kesälomille sarjapaikan varmistaneina silloiseksi seuraavaksi vuodeksi ja ne olivat Imatran Ketterä ja Heinolan Peliitat. Aiemmin tai vielä edeltävänkin vuoden säännöillä ne olisivat joutuneet pelaamaan tämän sarjan silloista nk. Välisarjavaihetta ja yrittämään säilytellä paikkaansa ensin sitä kautta tai muutoin joutua pelaamaan jo Putoamiskarsintaankin sarjasta puhuen huonoimmillaan.

Vuodeksi 1985 kun alkujaan koemielessä ja lopulta pysyvästi jäävänä ilmiönä aiottiin toteuttaa sarjalaajennus 10 joukkueen sarjasta 12 joukkueen sarjaksi ja siihen tarkoitukseen nk. Playoff-kausi nähtiin hieman tarpeettomana kautena kun kausimäärien oletettiin katsojaluvuissa tai muutenkin kasvavan tavallista pidempään yleisempään sarjaan nähden.

36 ottelukierrosta oli siis muuttumassa 44 ottelukierroksen sarjaksi.

Yleisömäärät tähän sarjaan ovat siis kysymysmerkki ja koskien siis nyt runkosarjaan, mutta saa toki ilman muuta täsmennystä kertoa myös nk. Playoff-kauden jälkeen tai koko sarjaankin ilman muuta!

Jäähallipakkosäännön suhteen sitä yritettiin tälle tasolle viimein laittaa ensi kertaa kunnolla voimaan, mutta tästä jouduttiin vielä tietyssä määrin vielä peruuttamaan.

Toki ei enää kovinkaan kauan ja pääosin jäähallipakko oli jo tuolloin pysyvä juttu.

Se missä peruutuksia jouduttiin kuitenkin tuolloin tai vielä hyvin vähän aikaa 1980-luvulla tekemään oli lähinnä vain erinäisten putoamiskamppailujen osalta.

Varsinkin kun vaikka kahdelle korkeimmalle sarjatasolle alkoivat pääosin jäähalliasiat olla kunnossa niin 1980-luvulla vielä kuitenkin Jääkiekon 2. Divisioonassa tilanne oli kovin toinen niiden eri paikkakunnilta puhuen ja siksikin niiden suhteen väistämättä tuli mietintöjä ja peruutuksia säännöissäkin ainakin puhtaan ehdottomuuden suhteen.

Jäähalliasioista puhutaan jälleen tilanteen mukaan myöhemmin.

KooVee olisi saanut pitää sarjapaikkansa, mutta luopui sarjasta tippuen vähintään yhden sarjan alaspäin ja sen ollessa talousvaikeuksissaan se olisi mahdollisesti ollut valmiina pudottautumaan useammankin sarjan alaspäin tarpeen tullen.

TuTo Turusta sai pitkästä aikaa täten vapaaksi jääneen sarjapaikan palaten siis tänne useamman vuoden tauon jälkeen.

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni 40 vuoden takaa puhuen:

Joensuussa näillä näkymin ennen vuoden 1989 ikimuistoista liiganousua tämä kausi edeltävän eli vuoden 1983 tapaan taisi olla yleisömääriltään suurin koskaan sitä ennen ja samoin tuli olemaan sarjahistoriallisesti ennen nousuvuotta ja vain vuosi 1991 tuli olemaan tätä sitten jo menettelevän selvästi parempi.

Kyse on siitä, että oliko JoKP sarjajohtaja yleisömäärissä suosituimpana vaikka nyt edes runkosarjaan tai ehkä jopa koko kaudellekin ensin alustavasti 2900 katsojalla ja lopullisesti jo onneksi tiedossa olevalla luvulla eli 2912 katsojalla sen ollessa pudotukseltaan kosmeettista luokkaa vuoteen 1983 nähden?

Hieman ristiriitaista oli tietää KalPa:n ja JyP HT:n asema, mutta ei välttämättä yleisöjoukkueena.

Ei ainakaan KalPa:n suhteen.

KalPa tiettävästi juuri nyt käytössä olevien tietojen perusteella keräsi siis kai saman verran kuin edeltävänäkin vuonna eli 2500 katsojaa kauteen.

Sen sijaan JyP HT:n asema on mielenkiintoista kun edeltävänä vuonna se kuului 2000 katsojaa tai yli saaneisiin joukkueisiin kauteen, mutta mikä oli tarkka katsojaluku?

Vuodeksi 1984 ja ihmeittä sen sanottiin olevan samaa luokkaa, mutta kuitenkin sen noin tai vähän alle 2500 katsojaa harmittavan epätarkasti ilmaisten sanottiin olevan oikea katsojaluku.

Rauman Lukko tänne pudonneena keräsi vallan tasaisen ja tarkan luvun ja mikäli sen voi varmistaa niin 40 vuotta sitten se olisi kerännyt ainakin ennen omaa jatkovaihettaan 2002 katsojaa.

Toisin kertoen pari katsojaa yli parintuhannen.

Kouvolassa syystä tai toisesta oli tuohon vuoteen mennessä jäähallin ollessa pystyssä ollut sen pari vuotta tai tietysti harkkorautojen laittovaiheet ynnä muut varhaisvaiheet huomioiden jo kolmatta vuotta pystyssä niin pelätty katsojakatoa!

KooKoo:lle sen liikatoivominen vastustajana tai ajattelu sitten kannattajana sitä peläten osoittautui perusteettomaksi.

KooKoo oikein väkisin vääntäen menetti katsojia kyllä 40 vuoden taakse, mutta todellista menetystä ei tuolle vuodelle ollut kuin ehkä sen muutama kymmentä katsojaa kaiken kaikkiaan ja nyt ikävän epämääräisesti tilanne pyörii sinne nyt vähän alle, tasan tai enintään vähän yli 2000 katsojassa tällä hetkellä.

TuTo vetäisi nousijajoukkueena mikäli nuo luvut voi vahvistaa niin ennen mahdollisia jatkopelejään sen 1000 katsojaa tällä hetkellä.

Sport Vaasaan oli mielenkiintoinen joukkue:

1000 katsojaa tai enemmän se keräsi varmasti, mutta välillä tällä on sanottu olleen jopa parempi yleisömäärien kausi. Ja se olisi ollut muka vuoden 1983 vastaava.

Silloinen edeltävä kausi Sportille ei ikävä kyllä selvinnyt joskin joukkue kuului kyllä nk. Tonnijoukkueiden piiriin mitä yleisömääriin on löytynyt.

Sport suurimmillaan eri yleisövertailuissa vaihtelevasti olisi ollut ehkä 2000 katsojan joukkue, mutta mene ja tiedä tuosta.

Muu erikoisuus Sportin kaudesta puhuen oli vuoteen 1983 verrattuna vuonna 1984 ollut puolet muhkeampi ja parempi mainosvoitto-osuus kauden peleihin sponsoreilta vaikka mahdollinen yleisömenestys ehkä olisi ollut kenties huonompi!

Tiedä sitten, että miten Vaasaan kausi sitten meni.

Tai, että olisiko sittenkin lipputulot ja yleisöpuoli ollut kuitenkin Sportilla ihan hieno ja silloisia lähivuosia vastannut kausitilanne?

Huonoimmat yleisöjoukkueet sarjaan olisivat olleet tämän hetken tilanteen mukaan nyt ainakin Heinolan Peliitat ja FoPS/FPS/Forssan Palloseura joilla ei olisi ollut kuin sen 500 katsojaa kauteen.

Ainoa mysteerijoukkue olisi täten täysin maininnoitta jäänyt Imatran Ketterä eli olisiko siellä vähän kovin nousukuume laskenut yleisömäärissä?

Näillä puhein vuoden 1985 pariin siis ja toivottavasti vuoden 1982 kuten myös vuoden 1983 tapaan löytyisi tällekin vuodelle eli 1984 omat selvityksensä tai joku toivon mukaan voisi asioita selventää!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1985 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen melkein 40 vuoden takaiselle ja täsmälleen 39 vuoden takaiselle kaudelle.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tosiaan joukkueita oli nyt 12 joukkueen verran entisen 10 joukkueen asemasta ja perinteisemmän 36 ottelukierroksen sijaan ottelukierroksia oli nyt 44 ottelukierroksen verran.

Playoff-kaudet olivat jääneet kuitenkin historiaan ja pysyivät siellä useamman seuraavan vuoden ajan.

Samalla erillisesti puhuen voittaja nousi suoraan ja häviäjä putosi suoraan.

Liigakarsintaan pääsivät muutamat muut joukkueet sellaisenaan parhaimmistosta puhuen ja toiseksi viimeinen vastaavasti joutui itse Putoamiskarsintaan.

Sarja toisin kertoen kaikkiaan virtaviivaistui.

Huolimatta toiveista siitä, että nyt katsojaluvut lähtisivät nousuun tai pysyisivät samana niin ainakin joillekin joukkueille tuli tästä eteenpäin melkoista pudotusta hetkeen.

Jääkiekon SM-Liigassa samaan aikaan aiempi vuosien 1982-1984 mittainen alakulovaihe yleisömäärissä itse asiassa päättyi tuolloin huolimatta silloisten sarjajuhlien kieltäytymisistä esimerkiksi itsekin laajentua suuremmaksi joukkuemäärältään tai olla ottamatta enemmänkin ottelukierroksia kauteen pelattavaksi.

Suoraviivaisempi sarjatilanne tekee nyt aiempiin vuosiin nähden tästä vertailusta vähän helpompaa näiden viime viestien kysymysten loppuun, mutta suuren suuresti ilman lisätietoja tämä ei ikävä kyllä ratkaise suurempaa kokonaisongelmaa välttämättä!

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni melkein 40 vuoden takaa ja tarkalleen siis 39 vuoden takaa puhuen ja nyt tilannetta joko helpottaa tai synkistää mahdolliset nk. Kesälomajoukkueiden suurempi määrä tavallaan kun kaikki ei aina ole niin selvää sellaisenaan ennen varmennusta:

KalPa on ainakin väitetysti ollut yleisömäärien ykkönen aiemmissakin viesteissä kerrottujen määritelmien mukaisesti 2925 katsojalla kauden otteluja kohti ennen mitään ratkaisuvaiheita.

JyP HT vähän ikävän epämääräisesti oli vähän alle, tasan tai hieman ehkä jopa yli 2500 katsojan lukemilla samoin määritelmin.

Toisaalta taas ikävä kyllä välillä JyP HT:n sanottiin vain lähestyneen 2500 katsojaa ja oli todella olematta niin seurattu joukkue.

Oliko todella näin niin se on mielen päällä melkoisena kysymyksenä juuri nyt KalPa:n tilanteen tapaan.

KooKoo:n tilanne on ollut kai hyvin samaa kuin JoKP:n Joensuussa eli päästiin yli 2000 katsojan samoin katsojalukujen määritelmin, mutta ei kehuttavasti.

JoKP:n oma luku onkin tiedossa entisen pohjalta, mutta voiko sen lähtökohtaisesti todella muutoin varmentaa täsmääväksi 2045 katsojalla?

Toki tilanne on helpompi sellaisenaan kuin näinä muutamana aiempana kysymysvuotena kun jatkopeleihin JoKP ei mielestäni täpärästi selvinnyt, mutta arvelin vain kysyä asiaa muidenkin sarjan joukkueiden yhteydessä?

Joensuussa tosiaan pudotus oli melkoinen ottaen huomioon myös ottelukierrosten määrien lisääntymisen ja JoKP:n hyvin runsaan viime hetken voittoputken sarjan mikä ei ihan sitten vain voinut riittää jatkoon.

Ihan yhtä suuri ja paha mieli oli Hämeenlinnassa.

Jääkiekon 1. Divisioonan paluukausi HPK:lle oli shokki:

Jääkiekon SM-Liigan debyyttikauteen nähden ja mikäli vain luku pitää paikkansa yleisömäärissä niin se oli vain 1400 katsojaa jääden siis kunnolla alimittaiseksi ja tilanteen 'kruunasi' vähemmän yllättäen JoKP:n tapaan äärimmäisen niukka ulosjääminen jatkosta ihmeittä näillä lukemilla!

Puhuttiin liiasta mukavuudenhalusta tai ei niin HPK:lla silloin olivat mietteet suuria, että liigakiekkoko vain kiinnostaisi tätä nykyä enää Hämeenlinnassa silloin?

Asioihin valitettavasti tunnuttiin reagoivan kovin voimakkaasti silloin.

Tuo väitetty 1400 katsojaa olisi ollut siis sama kuin Imatran Ketterällä mikäli se vain voi vahvistaa oikeaksi.

Imatran Ketterällä ja HPK:lla toki kausi muuten ja koko suoritevarmuus erosi kuin yö ja päivä toisistaan.

Lisäksi Imatralla oli alkanut mitä ilmeisimmin vähitellen mennä aiempien kausien suurnoste yleisötasoltaan alemmaksi jopa suuremmista ottelukierrosmääristä huolimatta.

SaPKo ja Heinolan Peliitat näillä näkymin saivat saman verran väitetysti katsojia otteluihinsa tavallaan yksittäisesti sitä kohti eli 1200 katsojaa.

Oliko näin niin tätäkin kysyn?

1200 katsojan rajasta jäi hivenen tai selvemmin nyt ihan oikeastikin katsojiaan jossain määrin ehkä rajustikin mahdollisesti menettänyt tai vain enintään aikaisempaan vähäisesti lisännyt Sport 1121 katsojan voimin ja Helsingin Karhu-Kissat 1019 katsojan voimin.

Karhu-Kissat tosiaan jossain määrin toki periaatteessa melko vaatimattomista näkökulmistaan muihin ottelupaikkakuntiin nähden ja mikäli tuon vain voi vahvistaa niin ilahdutti riemastuttavasti sellaisenaan iloisenakin yllätyksenä.

Etenkin kun aiemmin toisen sarjatason jääkiekon kiinnostus pääkaupunkiseudulla tai sen lähialueilla oli ollut yllättävänkin vaatimatonta. Joskus sanalla sanoen suoraan synkänkin surkeaa.

Siten yli 1000 katsojan vastaavat luvut kelpasivat siis siellä ja Karhu-Kissojen kassa kiitti.

Huonoimmat ja ainoat alle 1000 katsojan vastaavat luvut keränneet seurat ovat ehkä olleet näillä näkymin ja mikäli luvut pystyy vahvistamaan niin FoPS/FPS/Forssan Palloseura 873 katsojalla ja TuTo 783 katsojalla.

TuTo pakostakin ihmeittä juuri ja juuri Liigakarsintaan selvittyään ihmeittä tuli kyllä nostattamaan aivan koko kauden kuvassa yleisömääriään, mutta kyseessä onkin toistaiseksi oleva arvuuttelu runkosarjaan!

Liigakarsinta näin loppuun on nähtävästi ollut yleisömääriltään perin yksinkertainen sanomaltaan:

Kun muut paikkakunnat näillä näkymin noihin tärkeisiin ratkaisuotteluihin keräsivät kai sen 2500 katsojaa per joukkue ellei ehkä enemmänkin yhtä yksittäistä ottelua kohti niin TuTo:lla tähän nähden aivan jopa parhaimmillaan jossain määrin SM-Liigan nousun kynnykselläkin uskomattoman pieniä katsojalukuja ja varsinkin jo ne voi ehkä ratkaisua vasten todella todistaa oikeaksi:

Ehkä vain sen normaalia sarjakautta vasten vähän parempana eli sen 800 katsojaa ottelua kohti kai olisi tullut seuraamaan TuTo:n mahdollisia nousupelejä ja kun nousua ei tullut niin sitten riitti milloin voivottelua ja milloin syyttelyä Turussa uskomattomasta kaudesta huolimatta sellaisenaan!

Ja jos ei oltu noin synkin mielin niin kysymykseksi jäi, että miksi ei kerta kaikkiaan TuTo:n peleissä käynyt välttämättä porukkaa ja jos totta näin?

Edes näin ratkaisun hetkellä?

Pelättiinkö silloin Turussa mahdollista SM-Liigan yleisömäärien ja tunteiden ylikuumenemista mikäli olisi nähty siellä niin TPS kuin TuTo yhtä aikaa?

Tällaisiinkin kysymyksiin odotellaan vastausta vaikkakin nyt suunnataan vuoden 1986 pariin.

 

[Thusberg]

Ennen vuoden 1986 osuutta luodaan vielä pikainen katsaus vuoden 1985 osalta Jääkiekon 2. Divisioonan pariin:

Jääkiekon 2. Divisioonassakin muutoksen tuulet olivat puhaltamassa ja yleisömäärät olivat kovaa vauhtia silti nousussa huolimatta sen monista eri aiempien yleisömagneettien kuten KalPa:n menettämisestä jo muutamaa vuotta aiemmin.

Erinäisissä nousuotteluissa lähtökohtaista suoraa nousua varten vastaavissa otteluissa näillä näkymin niin Seinäjoen Kiekko eli S-Kiekko kuin myös Tikkurilan Jää-Veikot/Jääveikot eli TJ-V/T-JV/TJV keräsivät muun muassa omiin huippuotteluihinsa sen 1500 katsojaa kukin.

Tikkurilan joukkue nousi siinä missä S-Kiekko Seinäjoelta joutui hakemaan vielä muuta kautta nousuyrityksensä.

Ennen pitkää sitten erinäisissä muissa noususarjoissa ylempää Jääkiekon 1. Divisioonaa koskien mitään toivoa ei ollut ratkaisujen edessä sinne joutunutta SaPKo:a vastaan ajatellen ja kaikki muut joukkueet joutuivat jäämään edelleen Jääkiekon 2. Divisioonaan myös vuodeksi 1986.

Muuta erikoista ei ollut paitsi se, että välillä eri joukkueita oltiin estämässä osallistumatta näihin eri nousukarsintoihin elleivät he olisi pelanneet ulkopuolisina tai vaihtoehtoisesti ottelutuloksista huolimatta luovuttaneet paikkaansa toiselle joukkueelle nousua koskien!

Syy tälle olisi ollut jäähallittomuudessa ja tästäkin johtuen vielä muun muassa vuoden 1985 kohdalla oli tehtävä periaatepäätöksiä moisen säännön eli jäähallipakon löyhentämisessä silloin.

Seinäjoen Kiekko olisi täpärästi saanut nousta kun juurikin tuolle vuodelle eli 1985 mennessä viimeistään Seinäjoelle oli jo tulossa halli ellei siellä jo sellaista ollut, Mikkelin Jukureille ongelmia ei ollut kun heillä oli ollut jo vuosia jäähalli ennen vuotta 1985 ja tätä ennenkin riittävän sääntöjenmukainen jäästadion ja täten ongelmaksi jäi enää vain Kiekko-Vesa Raahesta:

Raahelaisilta oltiin evätä osallistumisoikeus ja vaihtaa joukkue sellaiseen riittävän menestyneeseen joukkueeseen johon halli oli jo tiensä löytänyt, mutta Raahen Kiekko-Vesa pystyi osallistumaan vedoten ja näyttäen selvän vedenpitävät todisteet jäähallin olemassaolosta niin rakennustöineen kuin ilman osin niitäkin ja kunhan halli olisi ollut viimeistään tasan vuoden sisällä lopullisen valmis muuntotöineen tai selvän puhtaana rakentaen osallistumista varten.

Täten toisaalta säästettiin niin Jääkiekon 2. Divisioonan kuin myös ylemmän sarjan eli Jääkiekon 1. Divisioonan päättäjiä melkoiselta päänvaivalta ja ongelmilta.

Tämä ei tosiaan jäänyt ainoaksi ongelmaksi vielä muutaman vuoden sisällä ja sekin kertoi muuttuneista olosuhteista niin perin äkkiä silloin 1980-luvun puolivälissä tulevaisuuttakin koskien.

Vuoden 1986 pariin mitä tulee Jääkiekon 1. Divisioonaan niin tullaan pian mikäli vain ehditään yleisömäärien kyselyjä koskien.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1986 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Yksinkertaisempi 12 joukkueen sarja jatkui tietenkin edelleen ja panosta riitti vaikkakin aiempien vuosien tapainen ehkä sellainen todella suuri kiinnostus alkoi olla tiessään tai ainakin oli pian tulossa tiensä päähän.

Pahoin pelkään juuri kun mietin tuota mahdollista nk. Miljoonaluokan kysymystä yleisömäärissä tähän sarjaan tai toiselle sarjatasolle niin sitä, että olisikohan jo tämä kyseinen vuosi tai vähän tätä aiempi aika ollut viimeisiä sellaisia vuosia milloin melko lähellä sitä miljoonaa katsojaa olisi oltu vai sitten ei ja sen aika olisi tullut kuitenkin vielä myöhemmin ennen pitkää?

Suoraviivaisempi sarjatilanne tekee nyt aiempiin vuosiin nähden tästä vertailusta vähän helpompaa näiden viime viestien kysymysten loppuun, mutta suuren suuresti ilman lisätietoja tämä ei ikävä kyllä ratkaise suurempaa kokonaisongelmaa välttämättä!

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni ennen varmennusta:

Totuus oli myös se ainakin nyt ihmeittä näillä näkymin, että jokainen vertailtava seura onnistui nostamaan omia yleisömääriään kai lähtökohtaisesti edeltävään vuoteen nähden Karhu-Kissoja huomioimatta sen oikeastaan pyöriessä yhtä samoissa lukemissa kuin edeltävänä vuotena tai jopa ehkä heikompanakin.

Ennen tietojen varmennusta parhaat yleisöjoukkueet olisivat olleet KalPa ja KooKoo 3000 katsojalla aiemmin kerrotuin määritelmin tai reilusti sen yli ja KooKoo vielä jatko-ottelujensa avulla saattoi olla jopa koko sarjan seuratuin joukkue sinänsä kun Niiralan Susijengi hyvästeli sarjan tässä vaiheessa suoran nousun turvin.

JoKP:n katsojaluvut poikkeuksena näillä näkymin muihin nähden saattoivat joko olla tai eivät olleet muussa tasaisessa seurassa vähän edellisen vuoden aallonpohjasta nousseena 2237 katsojan turvin ennen jatkopelejä tai kauden päättymistä sellaisenaan ja lähinnä muuta lopullista varmennusta odotellen päällisin puolin tuon varmaankin pitäessä muutoin paikkansa.

Mietteet kun ovat lähinnä joukkuekohtaisessa sijoittumisessa Joensuuhun.

Tuo tasainen seura mistä puhuin JoKP:n osalta koskevat nyt ikävän harmittavan epämääräisesti ilmaistuja muita joukkueita sarjassa yleisömääriltään:

2000 katsojan tai sen ylittäneet joukkueet niiden mukaan määritelmin ilmaisten olivat Joensuun seuran lisäksi edellisvuoden lähes farssimaisiin piirteisiin ajoittain yleisömäärissä surkuttelun kohteeksi joutunut ja sittemmin onneksi vallan helkkaristi mainettaan yleisöjoukkueena korjannut TuTo, HPK ja SaPKo.

Onko näin niin jää nähtäväksi!

Lahden Kiekkoreipas/Kiekko-Reipas nyt alemmassa sarjassa pelaten, FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja aiemmin mainitut Karhu-Kissat kuuluivat nk. Tonnijoukkueiden kerhoon joista siis ristiriitaisesti Lahteen puhuen yleisömäärä siis joko laski, oli samaa tasoa kuin SM-Liigassa ja jopa ehkä vähäisesti nousi ylittämättä 2000 katsojaa kauteen.

Forssassa päin yleisömäärät tosiaan kohosivat vuotta aiempaan nähden ja Karhu-Kissat polkivat paikallaan tai vähäisyydessään huononivat yleisöjoukkueena edeltävään vuoteen nähden.

Nuo tosin kaikki kolme ovat harmittavan epämääräisesti ilmaistuja joukkueita ennen varmennuksia yleisömäärissä.

Ja aivan sarjamysteerejä joukkueena toistaiseksi ovat epämääräisten kerrontojen perusteella Heinolan Peliitat ja Imatran Ketterä joiden toki kerrottiin parantaneen edelliseen vuoteen nähden siis jos totta niin katsojalukujaan.

Sarjajumbo oli heittämällä vähiten yleisöä näillä näkymin kerännyt Tikkurilan Jää-Veikot/Jääveikot tai myös TJ-V/T-JV/TJV. Tikkurilan seuralla otteluja seurasi ihmeittä määritelmin jo kerrottuna 500 katsojaa kaudessa ja kai parhaassakin tapauksessa se oli joka tapauksessa ainut alle 1000 katsojaa kerännyt joukkue tähän sarjaan kaudessa sellaisenaan.

Vähemmän yllättäen Tikkurilan edustusjoukkue oli myös suora putoaja takaisin Jääkiekon 2. Divisioonan pariin SaPKo:n joutuessa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan.

Lopuksi Liigakarsintaan:

SaiPa tuli putoamaan suoraan tähän sarjaan vuodeksi 1987, mutta vain melko viime hetkellä kun välillä oli jo kurottu etumatka kiinni Jokereihin ollen edelläkin, jääty taas jälkeen ja lopulta vain ihan erikseen päätöskierroksilla Jääkiekon SM-Liigan lähellä loppumetreille katsottavalla ajalla oli siis tullut suora putoaminen kun muutoin olisi säilytty tai pelattu edes Uusintaottelu Putoamisesta Suoraan Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1987 Jokereita vastaan.

Jokerit pelasti itsensä siis suoralta putoamiselta kiitos ylemmän sarjan runkosarjan loppumetrien kunnostautumisensa joutuen kuitenkin Liigakarsintaan.

Liigakarsinnan erikoisuuksiin kuului sen näyttämistä jopa ihan TV2:ssakin.

Antero Karapalo sai muun muassa selostella ottelua Jokerit-KooKoo.

Pitkälti kun SM-Liigan Finaalit olivat ohi siltä vuodelta hieman ennen aikojaan.

Se herätti omat kysymyksensä muun muassa siksi, että Liigakarsinnan päätteeksi nähtiin joka tapauksessa muutenkin vielä TuTo:n kohdalta kunniakas Uusintaottelu Nousemisesta Jääkiekon SM-Liigaan vuodeksi 1987.

Ja aiemmin innoitetun muun TV-lähetyksen suhteen alettiin miettiä sitäkin entistä vakavammin myös huokeamman hinnan takia, että YLE:hän voisi vaikka lähettää joitakin tärkeimpiä ja merkittävimpiä toisenkin sarjatason otteluja televisiosta etenkin aivan ratkaisuottelujen ollessa kyseessä.

Sittemmin siitä riitti mietintää ja pohdintaa välillä muun muassa SM-Liigan ja Yleisradion ajoittaisten TV-riitojen keskellä, että milloinkahan YLE alkaisi televisioida mahdollisesti isomminkin toista sarjatasoa silloin kun TV-neuvottelut olivat poikki Kummola-Helkovaara-akselin suuntaan ennen pitkää?!

Tosin tuon aika tuli vähän myöhemmin.

Itse yleisömääriin puhuen Liigakarsinnassa ehkä eniten väkeä ja mikäli pystyy tilanteen varmistamaan niin oli KooKoo:lle myös sen omasta TV-esiintymisestä huolimatta pelkästään kai otteluakin kohti kullakin kertaa.

Eli peräti 4000 katsojaa, vähän alle tai sen ylikin ja jo ottelulta!

Muualla ottelut kai kiinnostivat vähemmän Jokereiden TV-ottelun tilanteesta huolimattakin yleensä.

HPK:lla tilanne oli huonoin ja mikäli luvun varmentaa niin kokonaiskatsojaluku oli enintään yhteensä 5000 katsojaa eli ottelua kohti katsojia olisi ollut siis kuhunkin kertaan 1667 katsojaa.

Tämäkin vain parhaassa tapauksessa kun huonompaakin Hämeenlinnaan joskus sanottiin olleen tilanne.

Uusintaottelu Nousemisesta TuTo:lle oli ehkä ainut verrattava ottelu koko Liigakarsinnan päätteeksi suhteessa KooKoo:n hegemoniaan tai ilmiöön siinä vaiheessa kun Kupittaalle tulikin aikamoinen vyöry ja silloin povattiin hurjimmillaan loppuunmyytyäkin ottelua sen kai jäädessä toki ehkä komeasta määrästä huolimatta silti pienemmäksi yleisömäärissä?

Sen TuTo hävisi kuitenkin Jokereille ja joutui jäämään tähän sarjaan vuotta 1987 koskien.

Kun miettii vielä vähän Jääkiekon SM-Liigaa vuosiksi 1985 ja 1986 niin erilaiset murheen alhot olivat jo ohitettu ja vuodeksi 1986 oli sen 100 000 katsojaa vielä enemmän yleisöä kuin miten oli ollut vuodeksi 1985 sarjaan jo valmiiksi joten ainakin pienemmästä sarjasta huolimatta joukkuemäärissä uskoa tulevaisuuteen oli tiiviilläkin sarjalla. Puhumattakaan siitä, että joukkuelaajennuksesta kieltäydyttiin ja samalla kertaa viimein nostettiin muita ottelukierrosten määriä vuodesta 1987 eteenpäin.

Vuoden 1987 tilanne seuraa pian seuraavan viestin muodossa ja toki tietenkin tietoja tai kerrontaa tilanteesta odotellaan edeltävien vuosien tapaan tähänkin kyseiseen vuoteen.

 

[Thusberg]

Hieman ennen vuotta 1987 Jääkiekon 1. Divisioonasta yleisömäärineen puhutaan vielä todella pikaisesti vuoden 1986 Jääkiekon 2. Divisioonan tilanne:

Siinä ei sinänsä paljon puhumista ole kun ei ole pahemmin löytynyt yleisömääriä, mutta suurimmat innostukset joukkueineen tuntuivat taas kerran olevan nousijajoukkueissa tai niiden puutteessa Seinäjoella S-Kiekon muodossa niissä harvoissa tiedoissa mitä sinänsä olen onnistunut toistaiseksi löytämään.

Vuodeksi 1986 kuitenkin ensimmäistä kertaa oli niin, että Jääkiekon 1. Divisioonassa myös kaikkia karsintoja kohtaan kaikilla välittömästi sitä alemman sarjan joukkueilla oli kuitenkin jopa heikäläisten noususarjoja koskien jäähallipakko kun muutoin ei olisi ollut nousupaikkaan asiaa ja mahdollinen nousupaikkakin olisi täytynyt luovuttaa sellaisen paikkakunnan joukkueelle jolla olisi ollut jäähalli.

Tai jolle olisi ollut sellainen tulossa.

Oikein, oikein poikkeuksellisessa tapauksessa edelleen toki vuodeksi 1986 kuten sen jälkeenkin vielä jonkin aikaa poikkeusluvan pystyi saamaan vielä pelaamista varten sinänsä ilman täysimittaista tai sääntöjenmukaista jäähallia, mutta tilanteet kiristyivät määritelmineen kaiken aikaa ja liian helppoa se ei ollut.

Ja mikäli niin oli niin yleensä poikkeuksista tuli hirvittävästi sanomista.

Ja ne löivät sitten omaa leimaansa joko sitten itse todella pienten paikkakuntien nousuehdokkaisiin tai sitten kyllä välillä itse eri sarjojen verraten hyvin löperöihin päättäjiin silloin.

Niistä lisää vielä vähän myöhemmin ennen pitkää.

Nyt vuoden 1987 pariin.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1987 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on edelleen onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

JoKP:n oma yleisömäärä ihmeittä juuri ja juuri päästen Liigakarsintaan täpärästi SaiPa:n edellä oli kai ennen sitä ja mikäli ei vain muita virheitä ole niin jälleen melko hyvin itse asiassa edeltävään vuoteen nähden parempi periaatteessa ottelua kohti ajatellen eli 2665 katsojaa.

On paha sanoa sen vaikeuksista huolimatta, että oliko sitten JoKP:lla Liigakarsinnassa sitten vastaavasti vähän vähemmän eli 2500 katsojaa ottelua kohti vai oliko kyse JoKP:n asemasta kokonaan alkujaankin yli 2500 katsojan joukkueena ilman kuitenkaan tarkkaa kerrontaa Liigakarsintaan?

Kausi oli silti suoran nousijan KooKoo:n täyttä juhlaa alusta loppuun!

Kouvolassa päin johdossa oltiin käytännössä vain lyhyttä TuTo:n muuta valtakautta huomioimatta eräässä vaiheessa tätä suoran nousun vuotta lähes läpi vuoden mitä tuli pääsyyn SM-Liigaan.

Ihmeittä ja mielestäni oikea luku kauden otteluihin oli 3690 katsojaa ikään kuin ottelua kohti aiemmin esitellyin määritelmin ja se oli suurempi muun muassa kuin pienimpien SM-Liigan yleisöjoukkueiden kuten vaikkapa suoran putoaja Jokereiden vastaavan.

KooKoo oli useimmiten lähellä etenkin katsojahuipuissa tuon nousukauden peleistä puhuen loppuunmyytyä hallia kuin katsojavajaudesta.

TuTo-ottelu varmaankin oli ainakin varmuudella yksi käytännössä loppuunmyydyistä peleistä suoraan tai sitä ennenkin ehkä jo pelkän ennakon perusteella.

Muitakin saattoi olla silloin.

Ikävä kyllä vuodeksi 1987 en JoKP:n ja KooKoo:n lisäksi ole onnistunut löytämään muiden joukkueiden normaalimpia kausiottelujen yleisömääriä suhteessa moneen muuhun vuoteen nähden erittäin murheellisesti.

Vuodeksi 1987 tosin on myönnettävä, että jo tuolloin tai tämän kyseisen vuoden jälkeen yleiset suuremmat katsojaluvut alkoivat heiketä minkä vuoksi tosiaan olen alkanut epäillä juurikin noita toisen sarjatason jääkiekon kotimaista nk. Miljoonan Katsojan Vuotta esiintyneen välttämättä koskaan tai vaihtoehtoisesti se on ollut äärimmäisen harvinainen ellei perin ainutkertainen tapahtuma sattuessaan.

Vuodeksi 1987 Jääkiekon SM-Liiga sai ensimmäisen kerran yksinään Suomessa miljoona katsojaa tai enemmän kauteen ja se ei voinut olla näkymättä sellaisenaan.

Ikävä kyllä odotuksista ja toiveista huolimatta Jääkiekon 1. Divisioonaa alkoi tästä eteenpäin odottaa laskusuunta.

Vaikka toisin tietysti toivottiin silloin.

Liigakarsintaan vielä palatakseni JoKP:n oma tilanne Joensuuhun toden totta oli omanlaisena yleisöjoukkueena kai mikäli oli erilainen asemaltaan niin samaa luokkaa HPK:n kanssa.

Hämeenlinnalaisten tärkeän 'Kerhon', 'Hevosmiesten' pelipaidassa esiintyvien mustien tai valkoisten hevosten mukaan nimettynä tai 'Ritarijoukkueen' pelejä seurasi saman verran oletuksena eli 2500 katsojaa täten.

Niiralan Susjengi tuleville vuosille eli KalPa oli kuitenkin Liigakarsinnassakin seuratuin joukkue sen melkein, tasan tai enintään vähän yli 4000 katsojalla ottelua kohti ajatelluin määritelmin ennenkin kerrottuna silloin.

Yleisömäärissä vähintä intoa piti yllä Liigakarsintaan kovin keskiverrosti edellisvuoden melkein liiganousuun asti itsensä huipentanut TuTo ja Turun Toverit keräsivät ihmeittä siis ja mikäli voi vahvistaa niin 1605 katsojan voimin yritettiin otteluja seurata.

Ikävä kyllä muuten sarjaan ei ole löytynyt juuri mitään yleisömääriä tai viitteitä hyvin poikkeuksellisesti muille joukkueille.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinta toistaiseksi on kerännyt tutkimusten jälkeen melkoisen paljon katsojia ja jossain vaiheessa saatan palata asiaan ja liittää niidenkin katsojalukuja kokonaisuutena ainakin kunhan vain muutama hyvin harva puuttuva ottelu vuodeksi 1987 sattuisi löytymään.

Niistä lisää ehkä jonkin toisen kerran, mutta vuoteen 1988 ja myöhempiin vastaaviin nähden niistä ainakin melko paljonkin enemmän yleensä kerrottiin yleisömääriä toisin kuin sitten myöhemmin verrattaessa.

Putoamiskarsintaan myös kutsuttiin yksi joukkue enemmän kuin aiemmin Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueista siihen kelpoisempina joten tämäkin vaikutti asiaan kun myös ottelukierroksiakin pelattiin enemmän kuin tavallista.

Ennen vuoden 1988 läpikäymistä sitten myöhemmin tänään laitan tämän aiemman yön ja nyt olevan aamun päätteeksi vielä vuoden 1987 Jääkiekon 2. Divisioonan tilanteita.

Vuodesta 1987 saa toisen sarjatason osalta puhua mitä tahansa lisätietoa milloin vain yleisömääriä koskien!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioonassa vuodeksi 1987 ei paljonkaan ole kertomista tällä hetkellä kun ei juuri ole yleisömääriä tiedossa, mutta useimmiten katsojaluvut tuntuivat olevan todella korkeassa nousussa.

Samoin erinäiset huippujoukkuekohtaamiset.

Vieläkin joidenkin paikkakuntien jäähalliasiat olivat jäähallipakkoisella tilannesarjalla ylemmän sarjan eli Jääkiekon 1. Divisioonan suhteen peräänantamattomia:

Useimmitenkin kuitenkin kaikilla lopullisilla nousijoilla olivat olleet jo vuosia, tulossa valmiiksi milloin vain tai tulossa olevina kuitenkin sarjasääntöjen mukaiseen viimeiseen takarajaan mennessä yhtä sääntöjenmukaiset jäähallit.

Ei edes aiemmin jännitetyssä Raahessa ollut samoja ongelmia niin Kiekko-Vesan kuin Teräs-Kiekon suhteenkaan.

Ainoa seura miltä muuten sarjavaliokunta oli valmis eväämään jopa jatkosarjan karsintapaikan oli Lieksan Hurtat.

Siellä kun aivan juuri ja juuri vähän viivytellen oli yleensä päästy vasta erinäisen valtuustokokousten, maavarahankintojen ja kauppaamisen jälkeiseen sopimustapaamiseen ja viimein suunnitelma oli saada pysyvän myönteisesti jäähalli kerralla täysimittaisena Lieksaan!

Tilanne ei juurikaan monien muiden seurojen edes kunnolla rakenteilla tai selvillä muuntotöillä olevien kunnon rakennusvaiheen jäähallien ollessa oikeastikin pystyyn nousemassa ja jopa tavallaan ainakin harjoituskäyttöön valmiina olleiden vastaavien paikkakuntien valossa aiheuttanut hurraa-huutoja juurikaan Jääkiekon 2. Divisioonan päättäjistössä ja mikäli siellä vielä tosiasiat tunnustettiin jossain määrin olosuhteisiin vedoten niin ylempien sarjojen vastaus oli paljon tylympi.

Asiaa nousuun ei ollut ellei mahdolliset valutyöt alkaisi siihen ja siihen määräaikaan mennessä Lieksassa mikäli jatkoon olisi päästy!

Toisaalta hirvittävältä kiistalta, mietinnöiltä hyvinkin kielteisesti ja lieksalaisten mielipahan säästi Hurttien putoaminen sittemmin selvästi jatkosta EVU:lle.

Etelä-Vantaan Urheilijoillakin kausi oli melkoista vuoristorataa tai menestystä sen ollessa viimein pääsemättä ylempään sarjaan.

Jääkiekon 2. Divisioonan eriasteisissa noususarjoissa lopulta päädyttiin ratkaiseviin nousuihin.

Uusintaottelussa Nousemisesta Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1988 Vantaan Kiekko eli VaKi voitti täpärästi Raahen Kiekko-Vesan maalein 4-3 ja nousi siis täten tuolle sarjatasolle silloiseksi ensi vuodeksi.

1497 katsojaa seurasi tuota viimeistä mahdollista erikoisottelua.

Vuodeksi 1988 jatketaan kun ehditään niin katsojalukuja laitetaan ja niiden vahvistuksia odotellaan kovastikin!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1988 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on edelleen onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä olikin niistä viimeinen vuosi ennen ikimuistoista ensimmäistä liiganousuvuotta joten miten tässä sitten oikein kävi sellaisenaan?

Jääkiekon SM-Liigassakin viimein oli päätetty jo aiemman ottelukierrosten kasvattamisen sijaan tyrmätä enää enempää ollut ottelukierrosten lisäkasvattaminen ja samalla todeta, että viimein oli aika laajentaa sarjaa 10 joukkueen sarjasta 12 joukkueen sarjaksi.

Siten tälle tasolle oli hieman enemmän luvassa mahdollista pääsyä myös Liigakarsintaan toisin kuin normaalimmin puhuen oli ollut.

Ja kahdelle parhaalle tarjottiin kiitos sarjalaajennuksen ylempänä niin nousua suoraan normaalin yhden joukkueen sijaan. Liigakarsinta pelattiin myös selvästi suppeampana sarjana kuin mitä normaalimmin olisi pelattu.

Putoamistakin koskien tilanne oli vähän helpompi kuin normaalisti olisi ollut eli toiseksi viimeiseksi sijoittunut joukkue sai jäädä nk. Kesälomalle eikä viimeinenkään joukkue pudonnut suoraan vaan joutui sen sijaan Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan.

Muutoin Karhu-Kissat ja varsinkin VaKi olisivat olleet kovilla tai pudonneet jo niillä puhein pois.

Vähän ikävämpänä uutisena muiden juttujen kannalta tuona vuonna kuitenkin yleisempi tämän sarjan lähtökohtainen katsojaluku kaikkiaan mielestäni heikkeni edeltävään vuoteen ja ennen kaikkea todella maineikkaisiin 1980-luvun alun tai puolenvälin vuosiin nähden.

Mikä sitten oli oikeampi näkemys asiassa?

Jääkiekon SM-Liiga edelleen keräsi pienestä heikentymisestä huolimatta silti sen melkein miljoona katsojaa tuttuun tapaan ja pysyvämpi tosiasia alkoi olla silloiseen tulevaisuuteen, että se tulisi olemaan katsojissa puhuen nk. Miljoonaurheilua jäädäkseen.

Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömääristä joukkueittain on vuoden 1987 melkein täyteen mysteeriin tai muihin nähden löytynyt lähtökohtaisesti parempaa tietoa, mutta kysymys onkin varmentamisessa:

Ihmeittä tilanne oli siis tämä ja pahoittelut jälleen joidenkin seurojen epämääräisestä ilmaisusta:

JoKP veti tutuin määritelmin kauteen periaatteessa ottelua kohti 2772 katsojaa vaikkakin välillä myös lukua 2773 katsojaa esiintyikin.

JoKP:n luvut mielestäni lähtökohtaisen täysin vahvistettuina olivat oikeita kun aivan täpärästi JoKP jäi ikävä kyllä vähän parempien muiden pääsymahdollisuuksien valossa ulos niin suorasta paikasta kuin vähän alemmankin joukkueen Liigakarsinnasta.

Liigakarsintaan meni täpärästi Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas senkin siis mikäli tilanne olisi ollut normaalimpi silloin olisi jäänyt ulos vastaavasta tilanteesta tai suorasta noususta.

JoKP tuolla mainitulla katsojaluvulla väitettiin olleen sarjan korkein.

Pitäisikö määritelmä paikkansa vai tuliko alennusta?

Niin tai näin muillakin joukkueilla tilanne oli mielenkiintoinen:

SaiPa veti tiettävästi 2331 katsojaa kauteen tutuin määritelmin mahdollisesti toiseksi parhaimpana yleisöjoukkueena, HPK veti tiettävästi 2239 katsojaa kauteen tutuin määritelmin mahdollisesti kolmanneksi parhaimpana joukkueena ja viimeinen 2000 katsojan tai yli mennyt neljänneksi paras yleisöjoukkue ihmeittä ja mikäli voi vain varmentaa niin olisi ollut Vaasan Sport 2043 katsojalla kauteen tutuin määritelmin.

Ikävä kyllä 1500 katsojaa tai yli saaneista joukkueista kauteen vain Helsingin Jokereiden vastaavan voi varmentaa olleen äärimmäisen suuritta ihmeittä siis 1539 katsojaa.

Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas tosiaan täpärästi Liigakarsintaan menneenä ja SaPKo kuuluivat myös 1500 katsojaa, vähän alle tai sen yli päässeisiin joukkueisiin tutuin määritelmin, mutta ongelmaksi tulee vain niiden varmennus.

Mitään riittävän yksiselitteisen selkeää tietoa kun ei murheellisesti sanottu.

Imatran Ketterän tilanteeseen pitkästä aikaa näkyi vähän tietoa siitä, että miten se keräsi yleisöä ja mikäli voi varmentaa niin katsojaluku olisi ollut tutuin määritelmin 1373 katsojaa.

Ikävä kyllä TuTo ja FoPS/FPS/Forssan Palloseura jäivät alle nk. Tonnijoukkueiden kerhon yleisömääriin eikä näiden lukuja ole oikein löytynyt mistään.

Mikähän lienee sitten varmuus heille asiaan.

Karhu-Kissoja voitiin pääkaupunkiseudun seurana moittia monesta, mutta sielläkin yleisömäärä sen mikä tiedossa oli tutuin määritelmin niin edes alkoi viitosella eli päälle 500 katsojaa varmaankin oli tutuin määritelmin.

Yleisöjumboksi jäi VaKi Vantaan Kiekkona.

Ihmeittä sillä kai oli kauden peleissään niinkin vähän yleisöä tutuin määritelmin ikään kuin ottelua kohti jopa alle 350 katsojan.

Kysymys kuuluukin, että oliko noin?

Loppuun Liigakarsintaa:

Siellä KooKoo oli sen verran hurja yleisöjoukkue, että pienistä yskähtelyistä huolimatta viimeistään ratkaisupelissä etenkin siinä maalein 8-5 päättyneessä vastaavassa ottelussa väkeä oli aina 5272 katsojaan asti ja paikka säilyi kuin säilyikin ensi vuodelle!

Ennen vuoden 1989 tilanteita ja varmennuksia tähän sarjaan luodaan katsaus vuoden 1988 Jääkiekon 2. Divisioonan pariin.

 

[Thusberg]

Vuoden 1988 Jääkiekon 2. Divisioonasta ei paljonkaan ikävä kyllä ole sinänsä puhumista.

Toisaalta ei ole paljon yleisömääriäkään tiedossa.

Silti joissakin todella korkeissa yleisömäärissä esiintynyt seura tuntui olevan muuan Jyväskylän Lohi tai myös myöhempi Jyväskylän Lohi-Kiekko.

Siellä korkeimmillaan eräissä tärkeissä otteluissa pyörittiin jo enemmän kuin jopa 3000 katsojan lukemissa!

Sen verran innostusta siellä tuntui olevan varsinkin hienosti sujuneen kauden myötä.

Jääkiekon 2. Divisioonan erilaisissa noususarjoissakin tavallaan ikään kuin ottelua kohti Jyväskylän Lohelle tuli olemaan periaatteessa katsojia ottelua kohti ajatellen 1000 katsojaa kun monilla muilla vastaavilla verrokkiseuroilla oli vain 500 katsojaa jos välttämättä sitäkään.

Vuoden 1988 Jääkiekon 1. Divisioonasta vielä ohimennen puhuen Putoamiskarsintaan siitä puhuen vuoden 1987 vastaavaan nähden katsojaluvut saattoivat olla pienempiä tai jopa suurempiakin ajoittain, mutta tietoja tiettyjä otteluja kohden on harmittavasti löytynyt jopa vähemmän kuin siis vuotta aiempaan 1987 nähden vuodeksi 1988.

Tosin vuoden 1988 tilanteestakin minulla on vähän enemmän tietoa verrattuna sitten yhtään vuodesta 1989 eteenpäin jolloin minulla ikävä kyllä ei ole tietoja tai niitä on vain erittäin, erittäin vähän ja sekin vähäinen tieto mitä on niin on osin mahdollisesti huhupohjaista tai väärin muisteltua/muistettua juttua.

Selvyyttä niihinkin toivotaan kovasti!

Lopulta peräti kolmekin joukkuetta pääsi nousemaan kokonaan ylempään sarjaan eli Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1989 ja odotukset olivat verraten kovia silloiseksi ensi vuodeksi sinne päässeillä joukkueilla.

Ja VaKi joutui palaamaan Jääkiekon 2. Divisioonaan kaiken jälkeen vuodeksi 1989.

Silti pääkaupunkiseudun pienempiä jääkiekkojoukkueita ajatellen ja jääkiekon ystäviä ajatellen muuan Kiekko-Espoo alkoi tehdä tuolloin osin sattumien kaupalla ja osin ihan oikean määrätietoisestikin nousuaan kohti valtakunnallista huippujääkiekkoa tuolloin.

Neljän vuoden sisällä tultaisiin juhlimaan jo SM-Liigan nousua ja samalla jäähallisotkua, mutta se on toinen juttu sitten se ehkä vähän myöhemmin tai jonkun ihan toisen kerran.

Vuoden 1989 Jääkiekon 1. Divisioonan muistelutilanteet yleisömäärissä tai kysymykset niistä tulevat seuraavaan viestiin. Ikävä kyllä vähän todennäköisempi tiedollisempi osuus alkaa pian olla eri seurojen osalta tiensä päässä ja pian jää ikävä kyllä jälleen tiedossa olevia vuosia välistäkin.

Niihin sitten puhutaan asioita kunhan vuoro tulee!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1989 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on edelleen onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien 1982-1989 aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Vuosi 1989 oli toden totta ikimuistoinen liiganousuvuosi Joensuuhun.

Vihdoin ja viimein rikottiin niin parhaimmillaan 1980-luvun alussa perin lähellä ollut 3000 katsojan keskimääräinen katsojaosuus kauteen ja loppumäärä on siis ihmeittä ollut niin hyvä kuin 3133 katsojaa välillä joidenkin puheiden alustavista vain 3100 katsojasta huolimatta.

Se siis ei ole ongelma ja tietenkin luku vielä parantui tavallaan varsinkin Liigakarsinnassa vaan kyse ja kysymys onkin asemasta, että oliko JoKP sitten tosiaan niin hyvä tai alimmillaan neljän parhaan joukossa?

Harmittavasti tämän kyseisen sarjan katsojaluvut tuntuivat heikkenevän kun taas Jääkiekon SM-Liigan yleisömäärät lähtivät jälleen taas nousuun ja pysyvät miljoonalukemat tästä eteenpäin laajentuneena sarjana olivat lopullinen itsestäänselvyys.

Liigakarsintaa oli laajennettu jälleen, mutta Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa vastaavasti pituudeltaan oli supistettu aiempaan nähden. Sekin nähtiin jossain määrin ikävänä asiana ja pelättiin aiheuttavan katoa katsojalukuihin.

Tämä on kuitenkin toiseksi viimeinen eiliseltä alkaneista viesteistä jonka katsojamäärät seurakohtaisesti saattavat olla mahdollisesti hyvinkin löydettävissä, mutta harmittavan vaikeaa niitä on ollut varmentaa perusmuotoisinakaan.

Yleisömäärien tilanne kai on ollut tämä joukkueittain ja ellei korjausta niihin tule tai niitä voi varmentaa:

JoKP onkin jo kerrottu ja Jokerit on väitteiden mukaan ollut toiseksi paras ihmeittä kun sen luvut ennen näillä näkymin ymmärrettävästi ennen Liigakarsintaa pystyi varmentamaan paljon selvemmin 2549 katsojaan asti vaikka tietenkin myös lukua 2550 katsojaa esiintyi esitetyin määritelmin.

SaPKo on näillä näkymin ihmeittä kerännyt kauteen melkein, tasan tai enintään vähän yli 1400 katsojaa esitetyin määritelmin.

Se kuulostaa vähältä, mutta juurikin katsojaluvuiltaan erikoisen murheellisesti tuolloin vähentyneeseen sarjaan tämä kai olisi ollut kolmanneksi korkein yleisöjoukkueen arvomäärä mikäli tuon voi todistaa oikeaksi!

Heinolan Peliitoista lähtien katsojaluvut kai ovat olleet äärimmäisen murheellisen pieniä.

Katsojaluvut tuntuivat olevan töin tuskin kolmannestakaan SaPKo:n lukemista ja ne ovat vähän vaihdelleet ilmoituksen mukaan 462 katsojasta sinne 466-467 katsojan pintaan ja katsojahuipuissa sitten jo 938 katsojaan asti, mutta niissä taitaa ikävä kyllä olla ollut vähän sitä heinolalaisten omaa värikynää tai on laitettu ne katsojaluvut ehkä kauden parhaimman ottelun mukaan hehkutetuksi.

Ihmeittä huonoin yleisöjoukkue ja mikäli tämän voi varmentaa eivät olleet Peliitat vaan KooVee Tampereelta.

Tampereen aikanaan verraten hyvinkin maineikas ja jossain määrin selkeä kaupungin kolmosjoukkue ei vain ollut enää tuolloin ihan 1980-luvun lopussa mitenkään kovinkaan huomioitu joukkue verrattuna vaikka vuosikymmenen alkuun milloin oltiin vielä Jääkiekon SM-Liigassa ja aika monesti peräti TV-ottelujen vakioseurakin TV2:n lähetyksissä!

KooVee:n kauden otteluja seurasi tai on seurannut väitteiden mukaan ehkä sen 300 katsojaa. Vähän alle, tasan tai ylikin 300 katsojan tilanteen sanottiin olleen oikeaa.

Mene ja tiedä, että mikähän lienee totuus asiaan?

Moni muu seura ikävä kyllä on varjoisampi tässä vaiheessa tiedoiltaan joten lisätietoa saa kertoa asiaan koska tahansa!

Liigakarsinnasta ei paljonkaan ole sanomista.

JoKP:lle ja Jokereille tulivat heidän nousunsa ja Porin Ässille ja Oulun Kärpille putoamiset.

Raksila vaikeni hurjimmillaan 6570 katsojan edessä ja se oli synkkä päivä Ouluun ja oman aikakautensa aloitus vaikka sitä ei silloin voinutkaan tietää ainakaan pituusmitassa ja alkuperäisemmän seuran konkurssissakaan.

Sen käsittelyn aika mahdollisesti tulee myöhemmin kuten ehkä JoKP:n osuudessa yhtä lailla myöhemmin mitä ei tuolloin tietysti Joensuussa suuren riemun päivänä voinut tietää yhtään sen enempää.

Jääkiekon 1. Divisioonan vuoden 1990 osuus tulee pian, mutta sitä ennen seuraavaan viestiin tulee vielä Jääkiekon 2 .Divisioonan vuoden 1989 osuus kerrottavaksi mitä sinne toistaiseksi on yleisömääriltään löytynyt.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioonasta vuoden 1989 vastaavasta vuodesta puhuttaessa ei paljonkaan ole yleisömääriä löytynyt sellaisenaan, mutta vähäkin on ollut suurta.

Ainakin näillä näkymin.

Joistakin arvo-otteluista puhuen Kalajoen Junkkareiden kaiketi maalein 7-11 tappioon päättynyttä ratkaisuottelua Vantaan HT:tä vastaan saman joukkueen ollessa tunnettu myös nimellä VHT seurasi mitä ilmeisimmin ja mikäli luvun voi varmistaa niin 1150 katsojaa.

Hyvinkään Ahmat olivat myös nousussa kun jossain määrin eräitä lyhyitä ottelusarjoja miettien vaikkapa pelkkään kahteen peliin se oli saanut yhteiskatsojamääriksi 2000 katsojaa.

Tarkoittaen tietenkin 1000 katsojaa ottelua kohti.

Hokki-Salo oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus ennen pitkää Salosta ja sekin näkyi sellaisenaan kovana innostuksena:

Eräissä osissa kautta sen eri muita nousuosuuksia heillä oli 1000 katsojaa ottelua kohti.

Jääkiekon 2. Divisioonan muissa nousuotteluissa meno jatkui samana.

Paljonkaan sanomista ei ikävä kyllä ole Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnasta samalla tapaa.

Vuosiin 1987 ja 1988 verrattuna ei ikävä kyllä ole senkään vertaa löytynyt yleisömäärien tietoja juurikin vuodelle 1989 samaan tapahtumaan.

Vuodesta 1989 eteenpäin vuoteen 1992 asti meno ikävä kyllä on varsin samaa mitä nyt sitten vuoden 1992 suhteen on mahdollisesti löytynyt/löytymässä jos vain luvun voi varmentaa niin tuon kyseisen tapahtuman kokonaiskatsojaluvut vaikka seurakohtaisia ei löytyisikään.

Tosin nekin on siitä harmilliset, että ne perustuvat vuoden 1993 vastaavan tapahtuman aikana kerrottuihin kerrontoihin.

Toisaalta niissä on se pieni etu, että mahdolliset korjaamiset ja asianmukaiset yleisömäärien nk. Vannotukset on ehditty Jääkiekkoliitossa tai sarjapäättäjien omissa yleisövastaavien toimistoissa tekemään oikein jolloin ei enää esiintynyt tyypillistä heti kauden jälkeistä epäselvyyttä tai vetoomuksia yrittää vaikuttaa vielä milloin kuhunkin käytettävissä oleviin seurojen yleisömäärätilityksiin.

Eli ehkäpä asia tästä järjestyisi!

Niin tai näin:

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnassa sinne joutuneilla Heinolan Peliitoilla SaPKo:n pudottua perin järkyttävästi jo suoraan alempaan sarjaan ei ollut enää mitään toivoa jäljellä.

Aivan alkua huomioimatta Peliittojen otteluissa ei käynyt katsojiakaan ja töin tuskin hyvä kuin joissain otteluissa oli enää 300 katsojaakaan tiettävästi tuo mahdollinen keskimääräinen katsojaluku.

Mahdollisesti sitäkin saatettiin olla liioiteltu, mutta mene ja tiedä!

SaPKo:n seuraksi silti pudottiin vaikka jotain piristymistä olisi ollutkin havaittavissa.

Uusintaottelussa Nousemisesta Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1990 Hokki-Salo voitti täpärästi VHT:n maalein 8-7 ja nousi siis täten tuolle sarjatasolle silloiseksi ensi vuodeksi.

1000 katsojaa vähän yli kai päällekin mennen seurasi tuota viimeistä mahdollista erikoisottelua.

Vuodeksi 1990 jatketaan kun ehditään niin katsojalukuja laitetaan ja niiden vahvistuksia odotellaan kovastikin!

Varoituksen sanana tuo kyseinen vuosi kenties on viimeinen varmempi vuosi mistä on mahdollisesti seurakohtaista yleisömäärätietoa enemmänkin löytyneenä saatavilla ja sitten mahdollisesti, mutta ei vuorenvarmasti on ehkä jopa oikeat katsojaluvut julkaistu poikkeuksellisesti tuon oman yleisövuoden suhteen puhuen Wikipedian omilla sarjasivuilla.

Tosin tuokin on vähän ikävää kun ei vain ole oikein aina tunnuttu kerrotun, että onko tilanne noin tai voiko erinäisiä ongelmatilanteita varmistaa?

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1990 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP olikin Joensuusta puhuen liittynyt Jääkiekon SM-Liigan pariin sinne nousseena, mutta Oulun Kärpät tiedossa olevista seuroista puhuen ainakin nyt näillä näkymin katsojaluvuissa oli liittynyt tänne ja vastoin odotuksia oli lopullisesti tästä eteenpäin täällä pitkän, pitkän aikaa.

Porin Ässät myös liittyivät tänne ja nousivat suvereenisti jo vuodeksi 1991 koskien takaisinkin.

Itse yleisömääristä puhuen tämä on mahdollisesti jonkin verran helpompi vuosi kuin monta muuta vuotta edeltäen miettien seurakohtaisestikin kun mahdollisesti tämän sarjan omilta Wikipedia-sivuilta saattoi jostain syystä juuri tälle vuodelle yleisömäärät löytyäkin.

Kyse lähinnä nyt on varmentumisesta.

Vuoden 1990 tämän sarjan katsojaluvut ovat toki suurempia ihmeittä kuin vuodelle 1989, mutta selvästi silti niin vuotta 1988 kuin ja etenkin myös puhuen vuotta 1987 pienemmät.

On vain paha sanoa, että mikäli oikeat luvut todella on kohta mainittavat muut luvut ainakin periaatteessa normaaliin sarjaan kohti ratkaisuotteluja runkosarjan jälkeen mikäli näin niin olisivatko sitten kokonaisen sarjan katsojaluvut olleet loppupelissä kaikkea kotimaista jääkiekkoa koskien tästä syystä vielä vähän paremmat sitten kuitenkin?

Niihinkin kysymyksiin haetaan vastauksia, mutta nyt itse katsojalukujen pariin varmennuksin:

Porin Ässät olisivat saaneet alustavasti 4400 katsojaa ja näillä näkymin loppuluvuiksi olisi tullut luku 4412 katsojaa väistämättä isompana sitten vielä Liigakarsinnalla päälle lisäten jo kerrotuin määritelmin.

Ässillä edellisen vuoden Jääkiekon SM-Liigassa olivat olleet katsojaluvut sen melkein tai noin väitteissä tuhat katsojaa huonommat eli 3415 katsojaa olisi ollut silloin.

Tilanne ainakin kerralla teki täysin tyhjäksi Ässien päättäjien kuten myös välillä mahdollisen propagandan siitä, että Porissa ei haluttaisi toista sarjatasoa ikinä paljon katsella jääkiekossa.

Ehkä tuo uhkakuva olisi tullut todeksi mikäli Ässät olisi vaikka sittenkin joutunut jäämään tähän sarjaan vaikkapa sen 1-5 lisävuoden, enintään ehkä sinne kuuden vuoden päähän asti.

Toisaalta taas toinen tänne joutunut seura eli Oulun Kärpät silti piti yllä sarjan katsojalukujen heikentynyttä elinvoimaa kovastikin.

Kärppien yleisömäärätilanne toki heikkeni sen melkein 700 katsojalla tavallaan SM-Liigan putoamisvuoteen nähden.

Silti 3806 katsojaan verrattuna alemman sarjan aikana Raksilan illoissa usein oli se päälle 3000 katsojaa kauden läpi ja loppunumeroiksi saatiin Ässien tapaan harvat melkoisen varmat ellei käytännön täysin varmat loppulukemat eli 3143 katsojaa vaikkakin myös 3142 katsojaa on esiintynyt eri aikakirjoissa Kärpille.

Karmaisevasti Kärpät jäi kuitenkin täpärästi nk. Rannalle siitä mitä Liigakarsintaan tuli ja se oli kova isku Oulussa.

Hockey-Reipas/Hockeyreipas Lahdesta nyt uudella nimellä entiseen Kiekko-Reippaaseen/Kiekkoreippaaseen nähden onnistui tuplaamaan yleisömääränsä eli alustava 2400 katsojaa muuttui loppuluvuksi 2411 katsojaa.

Eli kun vuoden 1989 vastaavia katsojalukuja ei ikävä kyllä löytynyt niin lieneekö heillä sitten ollut sen 1205-1206 katsojaa?

Tuplauksesta kun puhuttiin noilla määritelmillä kuin mitä on ollut viime viesteissä monesti kerrottuna käytössä.

Vuoden 1990 kauden nk. Tonnijoukkueisiin yleisömäärissä mikäli voisi vahvistaa olisivat kuuluneet FoPS/FPS/Forssan Palloseura alustavasti 1360 katsojalla loppuluvuissa kuitenkin 1359 katsojalla, Vaasan Sport alustavasti 1220 katsojalla loppuluvuissa kuitenkin 1219 katsojalla ja Imatran Ketterä alustavasti 1040 katsojalla loppuluvuissa kuitenkin tästä hieman parantaen aina 1041 katsojaan asti.

Voiko nk. Tonnijoukkueet vahvistaa vai ei?

Sitten mennäänkin häntäpäähän mitä yleisöjoukkueisiin tulee:

Turussa tuli peräti katsojakilpailuakin joskin väärällä tavalla ja Kiekko-67/K-67 yllätti TuTo:n mitä tuli yleisömääriin.

Kiekko-67/K-67 mikäli voi vahvistaa niin keräsi kauden peleihin ensin alustavasti 805 katsojaa ja loppulukuihin mennessä 804 katsojaa ja TuTo tätä huonompana turkulaisjoukkueena keräsi kauden peleihin ensin alustavasti 610 katsojaa ja loppulukuihin mennessä 609 katsojaa.

TuTo:n katsojalukuja sanottiin hivenen verran parantuneeksi edeltävään vuoteen nähden, mutta mikä sitten olisi ollut TuTo:n edellisen vuoden katsojaluku?

Kiekko-67:n/K-67:n katsojalukua voisi pitää huonona ellei surkeana ajoittain, mutta tämä oli totuus:

Jääkiekon 1. Divisioona kaikesta pienestäkin määrästä huolimatta kuusinkertaisti katsojaluvut tälle yleensä pienemmälle turkulaiselle seuralle tuntuvasti:

Jääkiekon 2. Divisioonassa etenkin vielä pelkästään runkosarja-aikaan ennen ymmärrettäviä suuria jatkopelejä vaiheineen päivineen vuonna 1989 Kiekko-67/K-67 oli onnistunut keräämään omista otteluistaan vain sen vaivaiset 134 katsojaa keskimäärin ottelua kohti.

Toisin kertoen Turkuun pienemmälle seuralle yleensä käsittäen oli tullut kuusinkertainen määrä yleisöä enemmän sitä seuraamaan silloisen vuoden sisään!

Turkulaisten joukkueiden väliin ihmeittä kiilasi Karhu-Kissat 730 katsojalla alustavasti ennen sitten loppuluvuissa ihmeittä esiintynyttä 731 katsojaa.

Karhu-Kissojen kohdalla on vain todettava, että oliko asia noin?

Jääkiekon 1. Divisioonassa vuodeksi 1990 jatkanut Kiekko-Espoo näillä näkymin kärsi todella rajun pudotuksen omissa yleisömäärissään ainakin tilapäisesti vuoden 1989 todella suureen menestykseen nähden.

Tiettävästi ja mikäli voi vain varmentaa niin rajun kärsimyksen lippuluukuilla kokeneen Kiekko-Espoon vastaava katsojaluku olisi ollut tunnetuin määrittein 480 katsojaa.

Eli kovin perin kenkku ellei huono sarjaan katsoen.

Hokki-Salo oli uusi tuttavuus Salosta ja heidän vuosi menikin pieleen suoraan putoamiseen päättyen.

Katsojaluvutkin olivat huonot kun loppuluvuiksi tuli 298 katsojaa vaikka toki joissakin aikakirjoissa on esiintynyt parempia katsojalukuja aina 300 katsojaan asti.

Ylempi sarja ei tuonut riemua Salossa ehkä alkua huomioimatta yleisömäärissä. Eli kärsimys tavallaan oli päinvastoin toisin kuin Kiekko-67:lla/K-67:lla oli Turkuun päin mitä sarjoihin tulee.

Jääkiekon 2. Divisioonassa toki nousuriemuun päättyneen vuoden 1989 muistaen yleensäkin jo aikana ennen nousua muistaen oli tuonut kaikkein heikoimmillaankin arvioiden sen 100 katsojaa enemmän, mutta hurjimmillaan päälle 500-600 katsojaa ellei enemmänkin katsomaan sen otteluja Salossa!

Osa selittyi menestyksellä, mutta toisaalta tuolloin Saloon oli erittäin hiljakkoin vasta tullut lopullisen lopullisesti myös heidän täysimittainen joskin pelottavankin pienikokoinen jäähalli ja vaikka se olisi tullut aiemminkin niin kovin montaa vuotta se ei ollut vielä silloin ollut valmis 1980-luvun lopullakaan.

Ja paikkakunnalla ihmisillä oli vielä silloinkin uutuudenviehätystä.

Siten vaikka sinne olisi ihan todella alkanut katsojamääriä tulla illasta iltaan lähes loppuunmyytynä mahdollisena niin ne eivät olisi nousseet tai voineet liian paljoa suuremmaksi nostaa yleisömäärää kaikkiaan kuin miten se oli.

Salossa kun jäähalli oli jopa pienempi ympärysmitoiltaan ja varsinkin kai yleisötiloiltaan vieläkin pienempi kuin jo paljon valmiiksi sadateltu Kiekko-Espoon Matinkylän vastaava!

Silti edes vaikka kerrankin 1000 katsojaa tai enemmän oleva ottelu Salossa olisi voinut tuoda nostetta ja riemua sinne niin sellaista ei mielestäni kyllä kaudelle tullut kertaakaan vuoden 1990 aikana.

Hokki-Salo kuitenkin myönnytyksenä ei ollut lopulta kai edes sarjan huonoin yleisöjoukkue niillä tiedoin mitä on näin lähtökohtaisesti sanoen ainakin puolivarmennetusti käytettävissä.

Toiseksi huonoin kylläkin.

Huonoin yleisöjoukkue tähän sarjaan näillä näkymin ihmeittä oli jälleen KooVee jonka alustava 280 katsojaa muuttui loppulukuihin mennessä 279 katsojaan.

Samoin määrittein tietenkin.

Näin loppuun on todettava, että tämä oli viimeinen vuosi vuosien 1982-1990 vähän ongelmallisemmista vuosista puhuen mihin välillä oli saatavilla yleisömääriä.

Ja kaikkiaan vuosien 1974-1990 ajan tiedoista milloin tähän sarjaan todella oli selkeämmin löydettävissä katsojalukujen tietoja.

Näistä tosin vuodet 1974-1980 olen aiemmin maininnut ja vuoden 1981 tulen mainitsemaan heti kun vain yleisömäärien tilanne todella paranisi selviten muun muassa TaWe:n tilanteen osalta.

Liigakarsinnasta vielä puhuen sen paras yleisöottelu oli Ässien muu voitto-ottelu JoKP:n kanssa käydyssä kamppailussa alustavan katsojaluvun oltua 8000 katsojaa siitä tosin laskettua vähän alemmaksi eli 7839 katsojaan asti.

Ässät nousi takaisin ja näin teki myös Hockey-Reipas/Hockeyreipas Lahdesta. Kouvolan KooKoo ja Joensuun Kiekko-Pojat/Kiekkopojat useimmiten JoKP:na tuntien tippuivat takaisin tähän sarjaan vuodeksi 1991.

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1990 pariin luodaan vielä katsaus ennen toki erittäin ohuita yleisönäkymiä vuoteen 1991 peilaten nyt tosin lähinnä vain melkein huomiona.

Vuodesta 1991 eteenpäin lähtien kun joitakin vuosia voi jäädä kokonaan välistä ja arvelut ovat ikävä kyllä valtavia mistä pahoittelut näiden vertailujen pohjalta jo etukäteen.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1990 osuuden antia tulee lyhyesti tähän alle katsojaluvuista puhuen kun paljonkaan ei ole löytynyt.

Yleisömielenkiintoa sarjassa on esiintynyt ajoittain huimasti ja jos ei vieläkään oikein runkosarjaan niin jatkovaiheiden monien käänteiden otteluihin sitten senkin edestä!

Lepplax IFK:n tai myös Leppälaksin/Leppälahden IFK:n eli LIFK:n/LEIFK:n/LEPIFK:n/LePPIFK:n vastaavaa tärkeää nousukauden ottelua HeKi:ä eli Heinolan Kiekkoa vastaan katsoi 1540 katsojaa.

Kotkan Titaanienkin erästä melkoisen tärkeää ottelua Vantaan HT:tä/VHT:tä vastaan katsottiin sitäkin ottelua 1000 katsojan voimin.

Savonlinnan SaPKo oli myös nousussa kun jossain määrin eräitä lyhyitä ottelusarjoja miettien vaikkapa pelkkään kahteen peliin se oli saanut yhteiskatsojamääriksi 3390 katsojaa.

Tarkoittaen tietenkin 1695 katsojaa ottelua kohti.

Ainoa kuitenkin yllättävänkin suuresti katsojia sinänsä ehdottomasti melkein läpi kauden kai kerännyt joukkue tähän sarjaan oli Vantaan HT/VHT.

Sillä eli VHT:llä tai Vantaan HT:llä oli melkein läpi kauden kaikkien vaiheiden sen 1000 katsojaa melkein vaiheesta riippumatta mihin tahansa otteluun mitä voitiin pitää melkoisena kun siitä olisi ollut opittavaa ympäri pääkaupunkiseutua sitten näillä vähän pienemmillä seuroilla silloin!

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinta tosiaan aiemmin kerrottuna on tällekin vuodelle 1990 perin tuntematon katsojaluvuiltaan puhuen.

Lähinnä kärkitason otteluista joskus on katsojamääristä ollut pienen pientä mainintaan niidenkin ehkä ollessa vain huhuja väitepuheina kun on ollut sen vähän alle 1000 katsojaa, noin 1000 katsojaa tai enimmillään vähän päälle 1000 katsojaa niitä ollut katsomassa siinä vaiheessa kautta kun on.

Vuoden 1991 osuus jää näihin moniin aiempiin viesteihin nähden nyt lyhyeksi ja samaa voi olla odotettavissa muihinkin 1990-luvun vuosiin ennen pian olevia nimenmuutoksia tai sarjan historian päättymistäkin.

Pitää vielä katsoa, että monelleko vuodelle vielä näitä yleisömäärämietteitä ja julkaisuja tekisi vai odottaisiko niitä vastauksiakin erinäisiin yleisökysymyksiin edes 1980-luvulta puhuen?

Kun kysytty on, mutta vastaukset ovat jääneet viipymään mahdollisesti paremmin asioista tietäviltä tahoilta.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömäärien tilanne vuodelle 1991 on kieltämättä murheellisen kinkkinen.

Aiemmin kerrottujen tietojen valossa ainakin vuosiin 1987-1990 nähden katsojaluvut olivat kokonaisestikin puhuen sarjaan paljon pienempiä.

Ja milloin eivät olleet niin järin hirveästi niistä ei ollut suurempia tietoja löydettävissä.

JoKP:n ja melkein kokonaan Kärppien tilanne on selvinnyt mitä yleisömääriin tulee ja lähtökohtaisesti myös KooKoo:n tilanne on selvillä tai aika selvillä, mutta KooKoo:n suhteen on kuitenkin mietintää ollut mahdollisista epäilyistä niiden ilmoitettuina olemisesta ikään kuin katsojahuippuina tavallisempien yleisömäärien sijaan.

Kun aluksi Kouvolassa olikin niin hyvää se pelien katsonta vielä, mutta sitten otteiden alkaessa huonontua vuoden mittaan kovin epäilyttäviltä ne korkeimmat luvut alkavat näyttää.

Tosin nuo kolme seuraa mielestäni keräsivät kuitenkin silti hyvin suuren osan heikkenevän sarjan katsojaluvuista sellaisenaan.

JoKP nousi suoraan oman parhaimmaksi yleisömääräkseen koskaan tähän sarjaan keräten sellaisenaan määritellyin määrittein aiemminkin kerrottuna. Kärpät oli niitä lähellä, samaa tasoa tai mahdollisesti parempi ja paremmaksi kuin Joensuun joukkue saattoi hyvinkin Oulun joukkue nousta siksikin kun Kärpät pelasi Liigakarsintaa ikävä kyllä sinne nousematta.

Huonoimman yleisöjoukkueen suhteen arvuutuksia on ilmassa, mutta ainakin ehkä koko vuoden yleisöottelu tähän sarjaan taisi olla eräässä vaiheessa GrIFK:llä Kauniaisiin.

GrIFK säilyi sarjassa, mutta ei vain oikein kerännyt kauden otteluihinsa yleisöä ja yleisötuloja seura olisi kipeästi kaivannut.

Tiettävästi ainakaan. Näillä näkymin koko vuoden 1991 huonoin yleisöottelu oli kuitenkin niin huono tähän sarjaan, että jopa yleisömäärä oli töin tuskin parempi, sama tai jopa huonompi kuin mitä oli vaikkapa koko pelaaja-aition oma jääkiekko-otteluun määritettävien ottelupelaajien oma pelaajamäärä!

Mikäli noin huono siis olisi ollut niin olisiko katsojaluku ollut töin tuskin siis 23 katsojaa, tasan se tai vähän enemmän?

Niin huono oli ainakin sinne ja mikäli nuo luvut katsoisi tosiaan läpi kun ehtisi etsiä tai yrittää ehtiä etsiä!

Liigakarsinnassa ainakin kävi hyvin väkeä, mutta Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinta on myös perin tuntematon sellaisenaan yleisömääriltään juuri tällä hetkellä.

Ikävä kyllä myöskään Jääkiekon 2. Divisioonan tilannetta vuodelle 1991 yleisömääristä puhumattakaan ei ole juuri löytynyt.

Vuoteen 1992 mennään siis ihmeittä ja pidemmittä puheitta nyt tällä kertaa.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömäärien tilanne vuodelle 1992 on kieltämättä murheellisen kinkkinen.

Ei ihan niin toivoton kuin vuodelle 1991, mutta ei paljon parempikaan ole.

Kärppien suhteen heidän yleisömääränsä näyttäisi olleen 3412 katsojaa ennen Liigakarsintaa kaudella ja tällä haavaa vuodelle 1992 se lienee ollut hyvä ellei ehkä paraskin lukema.

Erilliset jatko-osuudet sarjassa sen tullessa viimeistä kertaa tuolloin pelatuksi hetkeen paljon yksinkertaisempana sellaisenaan tarjosi ensi kertaa myös tuotenimeä Finlandia-Liiga, vaikkakin silloin lähinnä nimityksenä markkinoitiin lähinnä vähän nurinkurisesti enemmän tämän saman sarjan Putoamiskarsintaa kuin varsinaista nousupuolta vaikkakin myöhemmin vuotta 1993 koskien alettiin enemmän sitten paremmin puhua jo omasta kokonaisuudestaan yleisempää jatkoa ajatellen.

Lähtökohtainen yleisömäärä koko vuodelle sarjaan toki löytyy vaikkakin ei oikeastaan juuri mitään katsojaluvullista joukkuekohtaista yleisömäärä tietoa.

Jatkopelit ovat vielä hämärät, mutta valoa tunnelin päähän on näkyvissä kun tosiaan tämän sarjan Putoamiskarsinta on ihmeittä löytynyt/löytymässä joskin sekin yleisömäärä siis löytyi vuoden 1993 eri vaiheita katsoen ja kun juuri silloin mainittiin myös nuo vuoden 1992 lukemat.

Ne olisivat olleet todella pieniä vuoden 1993 vastaaviin verrattuna sellaisenaan.

Muuna erikoisuutena tälle vuodelle kun GrIFK Kauniaisista luopui sarjasta toki paikkansa selvemmin varmistaneena edellisenä vuotena eli 1991 niin vuodelle 1992 kun kerta kaikkiaan ketään muuta nousijaa ei ollut nousemassa tyhjäksi jäävälle paikalle niin yllättäen vielä kerran nähtiin yksi paluu tähän sarjaan eräältä tutulta joukkueelta sen oltua välillä kotimaisessa jääkiekossa kovin, kovin alhaalla:

HJK-Jääkiekko teki nimittäin paluun vielä kerran ja erikoisluvista ja ongelmista huolimatta sarjapäättäjät päättivät sen paluun hyväksyä.

Vaikka ei HJK:n jääkiekkopuolenkaan elintila järin vakaa ollut taloudellisesti puhuen ja tiukkaa teki etenkin sitten itse pelivuonna.

HJK-Jääkiekko silti selvisi sarjassa ja kai saattoi vähäisyydessään yleisömäärissä olla jopa Karhu-Kissoja parempi, mutta saattoi reilusti olla huonompikin. Mene ja tiedä tuosta kaikesta.

Suomessa tietysti lamakin oli meneillään ja ongelmia sinänsä paljon kun pahin oli vasta tulossakin.

Liigakarsintaan ei paljon lisättävää ole, mutta Kiekko-Espoo sensaationa ja harmittavasti Joensuun JoKP:n kustannuksella nousi kuin nousikin Jääkiekon SM-Liigaan peräti 7776 katsojan huippulukemin!

Vuodeksi 1993 epäilyksiä jäi melkoisesti ja etenkin aivan liian pienikokoinen jäähalli herätti sellaista kohua, että välillä niin JoKP:n kuin myös Kärppien suhteen yritettiin miettiä kabinettipäätöksiä kun heillä ei olisi ollut jäähallien kanssa ongelmia siinä missä Kiekko-Espoolla oli.

Varsinkin vielä kun Lahden Hockey-Reippaalla/Hockeyreippaalla oli vallan helkkarin suuret talousvaikeudet pahimmillaan menossa niin erinäisten lisäsarjapaikkojenkin tilannetta kaavailtiin SM-Liigaan väliaikaisesti kasvatettavan 13 tai 14 joukkueen sarjaksi ennen kuitenkin pysymistä 12 joukkueen sarjassa.

Saatiin toki Lahdessa muu taloustilanne edes välttävään kuntoon mitä nyt Hockey-Reipas/Hockeyreipas joutui muuttamaan koko seuranimensä taas muuksi nimeksi jolloin lopulta tuli vuodeksi 1993 erikoisesti nimeksi Reipas-Lahti/Lahti-Reipas, Reipas Jääkiekko tai vain pelkkä Reipas entiseen vanhempien päivien Kiekko-Reippaaseen/Kiekkoreippaaseen nähden.

Vuoden 1993 tilanteeseen mennään kun ehditään.

Jääkiekon 2. Divisioona vuodeksi 1992 oli tiettävästi suuren suuri kaikessa yleisömäärässään vaikkakin kovin paljon yleisömäärätietoja ei olekaan tullut ilmi.

Kalajoen Junkkarit olivat kuitenkin sarjan yleisöilmiö vuodeksi 1992 muun muassa Pohjoislohkon peleissään ja se oli pienimpiä Suomen jäähalleja pitäviä paikkakuntia omalla nousuhetkellään ja samalla ihmeittä myös Jääkiekon 1. Divisioonan pienin pelipaikkakunta tuolloin nousuhetkellä vuodeksi 1993!

Vuoden 1992 määritelmä on toisinaan vielä vähän kiusallinen tuolle seuralle:

Vähäisesti kylläkin. Välillä tuolloin seura viimeisen kerran vuorenvarmasti oli perinteisellä nimellään liikkeellä, mutta silti välillä nimi olisi ollut sittenkin vaihtunut keskellä jääkiekkoilmiötä paikkakunnalla jo Junkkarit HT:ksi, pelkiksi Junkkareiksi tai sittemmin JHT:ksi eli Junkkarit Hockey Teamiksi pitkältä nimeltään.

Tietysti nimilyhenteenä esiintyi myös KJHT:tä ja KJJHT:tä, mutta useimmiten käytetyin nimi on ollut myöhemmin JHT tai Kalajoen Junkkarit perinteisemmin HT:llä tai ilman.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömäärien tilanne vuodelle 1993 on kieltämättä murheellisen kinkkinen.

Sarja oli viimeistä kertaa tällä nimellä hetkeen käytössä tuona kyseisenä vuotena vaikkakin jonkinlaista muuta nimen häipymistä oli jo havaittavissa vuoden 1991 jälkeen koko ajan ja etenkin vuodesta 1992 eteenpäin.

Finlandia-Liigaa povailtiin ja sen asema korottuikin jo vuodelle 1993 olemaankin alkujaankin mietityn tämän sarjan jatkosarjan nimi.

Pahimman laman aikaan moni asia muuttui ja samoin muuttui myös erilaiset sarjasysteemit tuoden myös jatko-osuuksia pisimmillään sarjaan vaikka millä mitalla homman sellaisenaan pahentuessa silloisille lähivuosille entisestään.

Toki se myös toi toivoa yleisömäärien syöksykierteen pysäyttämisestä sellaisenaan.

Lähtökohtaisesti ja se mitä toistaiseksi olen löytänyt muissa kerroissa muihin viesteihin tälle aihealueelle ei paljonkaan vielä tue kaikkea tuota, mutta enhän ole käynytkään kaikkea vielä läpi.

Toisaalta ja joihinkin sarjan osuuksiin nähden se ei kuitenkaan tuonut helpotusta vaan erinäinen runkosarja ja tietyt osat jatkosarjasta jäivät jopa huonommaksi kuin miten edeltävänä vuonna vuodeksi 1993 toisin kuin vuodeksi 1992.

Yleisömäärien ollessa melkoisen vähän tiedossa muuten kuin nyt tänne palanneelle JoKP:lle ja Kärpille ei ole ollut helppoa niitä löytää joukkuekohtaisesti.

Kärpille oli kaiketi ihmeittä 3197 katsojaa aiemmin kerrotuin määritelmin ja JoKP:lle toki SM-Liigaa pienempi, mutta tälle sarjatasolle hyvin kelpaava 2747 katsojaa myös aiemmin kerrotuin määritelmin. Mitä ilmeisimmin molemmille koko kauteen tai muihin vastaaviin kuvioihin ajatellen.

Tosin ennen pitkää Kärpät jäi katkerasti lopullisesta Liigakarsinnasta ulos, mutta JoKP pääsi sinne ollen tosin tietenkään nousematta joten Joensuussa päin katsojaluvut voivat vielä korottua ellei tuo sitten ole jo koko kaudelle tuo pääosin kerrottu luku. Etenkin kun ongelmana on tämän sarjan monet eri vaiheet.

Ongelmiin nähden vielä ainakaan vuodelle 1993 ei välttämättä tilannehyötyä monista hurjista vaiheista tullut, mutta vuosilta 1994 ja 1995 eteenpäin ennen pitkää saattaisi tulla kun niin monia vaiheita oli ja joskus hurjia katsojalukuja minkä turvin saattaisi sitten enemmän lähempänä olla tämä nk. Miljoonaurheilun kysymyksen ratkaisu tälle toisen sarjatason kotimaiselle jääkiekolle yleisömäärissä.

Samoin aiemmin löytynyt kokonaislukukin saattaa vielä kyseenalaistua tai todella olla se luku mikä on menestysvuosiin nähden huonompana vaikkakin toki vuotta 1992 parempana silti.

Sen näkee sitten.

Muuna ilmiönä Kalajoen Junkkarit tosiaan olivat KJHT:n/JHT:n muodossa tai Junkkarit HT:n muodossa tunnettuna tässä sarjassa ensimmäistä vuottaan ja se oli ainut paikkakunta alle 10 000 ihmisen paikkakuntana näin korkealla kotimaisessa jääkiekossa.

Samalla sen yleisömäärät esimerkiksi vuotta 1992 peilaten alemmassa sarjassa olivat olleet korkeita kun muun muassa joissakin kauden Ylivieskaa vastaan pelatuissa otteluissa oli ollut sen 1600 katsojaa molemmin kerroin otteluissa.

Hyvin korkeita yleisömääriä jossain määrin nähtiin siis myös vuodeksi 1993.

Vuodeksi 1993 tosiaan eri sarjamääritelmissä ja vaiheissa ensin tippui muuten kaksi joukkuetta ja sittemmin vielä yksi muukin sinänsä erinäköisten vaiheiden kautta.

Kukaan tai kenenkään ei pitänyt lähtökohtaisesti suoraan pudota Jääkiekon 2. Divisioonaan tai lopettaa kauttaan kesken, mutta HJK-Jääkiekolla näin kävi ja vasta tällöin kyseinen seura viimeinkin lopetti sen 16-17 vuotta usein virheellisesti ilmoitettua vuotta myöhemmin jääkiekkonsa pysyvästi käytännössä näihin päiviin asti junioritoimintaa tai perinnejääkiekkoilua huomioimatta tämänkin ollessa melkoisen pienimuotoista.

Virheellisessä muistelussa kun luullaan HJK:n lopettaneen jääkiekkonsa jos ei muuten jo aiemminkin 1970-luvulla niin viimeistään vuoden 1976 kuuluisan pääjaon yhteydessä lajeittain milloin pääsuunta ilmoitettiin pysyvästi sille olevan jalkapallo.

Näinhän ei ollut asia vaikka ilman muuta jääkiekon suunta muuttui siitä eteenpäin erittäin paljon pienemmäksi kuin mitä oli ollut koskaan siihen asti ja muutenkin enemmän seura alkoi olla enemmän samasta nimilyhenteestään huolimatta kuin emoseura niin täysin/melkein täysin oma erillinen kokonaisuus omaa puoltaan eli jääkiekkoa harrastavana seurana.

Toinen ongelmaseura oli tietysti Pietarsaaren Centers joka kärsi nimenmuutospaineista milloin mitenkin yhdistyttyään talousvaikeuksissa olleen Leppälaksin IFK:n/Lepplax IFK:n kanssa.

Toisaalta se itsekin oli talousvaikeuksissa ja senkin kausi jäi sellaisenaan ajatellen periaatteessa kesken tai oli ainakin melkoista tekohengitystä suuntaan ja toiseen ei paljonkaan HJK-Jääkiekkoa parempana.

HC CIFK:n/HCCIFK:n/CIFK:n eli uusionimen mukaan Centers IFK:n taival ei pitkäikäinen ollut.

Ennen pitkää seurat sitten vähän myöhempinä aikoina jatkoivat erillisinä seuroina tietenkin tavallaan uusin taustayhtiöin, mutta samalla kertaa Centersin lähtiessä nimenä muuten tauolle aina nk. Korona-aikaan asti tuli Pietarsaareen siksi aikaa silloinen uusi seura nimeltä Jeppis tai Jeppis Hockey.

Jeppis tai Jeppis Hockey itse suistui tuhoonsa sitten nk. Korona-aikana ennen pitkää tuoden paluun nykypäivän nk. Uudelle Centersille, mutta ei sen enempää Pietarsaaren murheista.

Liigakarsintaan puhuen tietenkin nyt pelkkänä Lahden Reippaana tai vain Reippaana tunnettu jääkiekkoedustaja Lahdesta joutui sinne SM-Liigan puolelta ja tietenkin KooKoo, TuTo ja JoKP olivat siinä mukana sitten kaikki muut uudet koukerot selvittäneinä tältä sarjatasolta.

On paha sanoa, että millaisia yleisömäärät sellaisenaan sinne olivat.

Hienoja kuitenkin keskimäärin. KooKoo sai ainakin yhden varmuudella lähtökohtaisesti loppuunmyydyn ottelun Liigakarsintaan ja muutenkin yleisömäärät olivat todella korkeita.

Tuo loppuunmyyty ottelu taisi olla toiseksi viimeisen ottelukierroksen ottelu Liigakarsinnassa ellen erehdy, mutta on voinut olla jokin muukin ottelu.

Hieman nyreyttä ellei synkkyyttä Kouvolassa oli lisäämässä se seikka, että vaikka ei olisi hävitty ja olisi voitettu niin mahdollisesti seurajohto ei olisi halunnut nousta vuodeksi 1994 Jääkiekon SM-Liigaan:

Syy tälle erikoiselle menettelylle olisi ollut johtokunnan yksinkertainen pelko talousvaikeuksien pahenemisesta kun edellisten liigassa olemisen vuosien velat olivat erääntyneet tai korot painoivat liikaa.

Vaihtoehtoisesti itse velan pääosuus nähtiin liian korkeana ottaa riskiä vaikka voitto olisi tullutkin Kouvolaan nousun myötä.

Toisaalta elintärkeästi tietenkin mainosvoitto-osuudet ja yleiset eri menestysottelujen lipputulot toivat helpotusta ja toisaalta loivat myös äärimmäisen suuttuneita tunnelmia kulisseissa, että olisiko johtokunta ihan oikeasti pokkana Kouvolassa kyennyt ilmoittamaan nousemattomuudesta tuosta noin vaan sen päälle, vähän alle tai vähän ylikin 4000 katsojan yleisötuloille kerta toisensa perään Liigakarsinnassa niistäkin ison osan loppupelissä pitäen kaiken jälkeen?

No ehkä Lahden Reippaan voitto säästi tämän tilanteen mitä kotimaisten seurajääkiekkomme Jääkukoille tai nk. Kukkopojille Kouvolaan tuli.

JoKP:n suhteen puhuen Joensuuhun heille tuli kokonaiskatsojalukua Liigakarsintaan korottamaan sen päälle 3000 katsojaa kerätyt ottelut jo kerrotuin määritelmin ja taso oli samaa myös sarjapaikastaan veloissa painineessa Lahden Reippaassakin eli 3000 katsojaa.

TuTo oli pelillisesti menettelevä joukkue, mutta yleisö ei tuntunut oikein syttyvän Liigakarsinnasta puhuen.

Vähän epävarmasti Turun Tovereille yleisömäärät pyörivät siellä 1000-1333 katsojaan asti sen pelaamissa otteluissa periaatteessa ottelua kohti miettien ilmaisten.

Vaikka ikävä kyllä tuota TuTo:n koko vuoden 1993 katsojalukua ei ole käytössä kiitos tämän toisen sarjatason monen eri vaiheen pelaamisen niin ainakin puheissa tuo kerrottu keskimääräinen luku on ollut mitä ilmeisimmin nololla tavalla jopa pienempi kuin miten oli ollut aiemmalla puolella koko kautta niin Liigakarsinnassa!

Ihan loppuun vielä todettakoon, että vuoden 1993 suhteen tosiaan erinäisissä alaloppusarjoissa ennen tämän toisen sarjatason omaa Putoamiskarsintaa HJK-Jääkiekko ehti pelata peräti neljäkin eri jatkokamppailua ennen kuin sitten tosiaan löi hanskat tiskiin ja ripusti luistimet naulaan.

Kun taloustakuut ja ennen kaikkea riittävät pelaajien olemiset paikalla kauden loppuihin otteluihin oli annettu niin sellaisenaan Centers monin eri nimin jaksoi sentään olla mukana jatkossakin.

Ei toki järin häävisti sujunut kausi.

Seuraavaan viestiin puhun vielä Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1993 tapahtumia kun sinne sensaatiomaisesti on löytynyt ei vain ehkä yhdelle tai kahdelle seuralle jotakin satunnaisesti vaan perin monellekin seuralle yleisömäärätietoa!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioonan vuodelta 1993 nähtävästi puhuen on ollut edelleen vuoden 1992 tapaan ja Kalajoen Junkkarien lähdettyä ylempään sarjaan silti ollut melkoinen yleisörieha tai suurinnostus päällä eri tilanteissa sarjaan!

Ennen tuota vielä lyhyesti Jääkiekon 1. Divisioonaan samalle vuodelle puhuen vähän vielä asiaa Pietarsaaren Centersin tilanteesta:

Centersin ongelmat oli tiedossa ja välillä yleisömäärät mitä ilmeisimmin olivat äärimmäisen ala-arvoisia, mutta ihmeittä eri vaiheiden ja koukeroiden jälkeen heillä saattoi kuitenkin lopulta olla ihan oikeastaan melkoisenkin hyvä muu vaihe päältä katsoen puhuen yleisömääriin.

Mikäli voi vahvistaa niin yleisömäärät olisivat olleet sen 902 katsojaa kai aivan kaikki mahdolliset vaiheet sitten kaiken päätteeksi laskien.

Toki kyllähän tilanne oli tuhoisa seuralle kuin miten oli ja voi olla vähän turhankin suuri tuo luku, mutta toivottavasti sen voisi varmentaa jotenkin!

Lisäksi Jääkiekon 1. Divisioonasta puhuen sen ihan lopullisen vaiheen päätteeksi vielä Vantaan HT/VHT joutui myös erinäisiin pudotuksiin ja karsintauhkiin sitä ajatellen.

Ottaen sen huomioon, että ihan menestyneimmät seurat jo tuolloin lähtivät lähemmäksi kohti sarjan loppuhuipennusta, muuta arvonimeä ja viimein itse Liigakarsintaa niin tilanne sitä katsoen oli murheellinen viimeiseksi sijoittuneelle.

Muille vähänkin paremmin sijoittuneille joukkueille kun koitti sitten yksinkertaisesti vain nk. Kesäloma silloisesti puhuen.

Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueista yleisömääristä päivineen puhutaan seuraavaan viestiin sen pituuden vuoksi joten pahoittelut tästä.

 

[Thusberg]

Vuoden 1993 Jääkiekon 2. Divisioonan yleisömääräjoukkueet ovat jokunen päivä sitten löytyneenä vastaavasti yleisömääriltään nyt esittelyssä seuraavasti ainakin niiden osalta kuin miten niitä on löytynyt:

Kokkolan Hermes oli vallan helkkarin kova sellainen ellei peräti ylivoimainen ykkönen mahdollisissa yleisötilastoissa, mutta tätä tietenkin on ilman erillisiä muita lukuja käytössä hankala sanoa vuorenvarmaksi.

Etenkin kun ikävä kyllä vaikka tietoa on löytynyt niin vaiheet sarjoihin ovat olleet pitkät.

Siten on paha sanoa, että koskeeko se vaikka omaa kyseisten sarjojen lohkoissa pelattavaa runkosarjaa, jotain muuta välisarjaa, jatkosarjaa, tämän sarjan omaa nk. Playoff-kautta vai jotakin aivan muuta?

Vai olisiko se ollut peräti koko kautta koskeva loppulukema?

Niin tai näin Kokkolan Hermes olisi kerännyt keskimääräisin määrittein aiemminkin kerrotuin perustein myöhempiin aikoihin nähden perin uskomattoman tuntuiset 2127 katsojaa ottelua kohti!

SaPKo Savonlinnassa keräsi myös ilmiönä erittäin kovan tuntuisesti porukkaa peleihinsä.

SaPKo:lla luku oli katsojissa ottelua kohti ja mikäli muuta voi vahvistaa tai kumota niin ilmoitettu luku oli 1347 katsojaa.

Samoin teki vielä Sport Vaasassa.

Sportin luku oli katsojissa ottelua kohti ja mikäli muuta voi vahvistaa tai kumota niin ilmoitettu luku oli 1175 katsojaa.

Nämä toki olivat sen lähtökohtaisesti noin korkeat yleisöjoukkueet tähän sarjaan.

Seuraaviakin vielä löytyi yleisömääriltään ja ne olivat seuraavat:

Järvenpään Haukat tuona vuotena keräsi kauden omiin otteluihinsa ilmoitetun luvun perusteella 981 katsojaa ollen siis lähellä nk. Tonnijoukkueen asemaa ja Imatran Ketterä oli myös lähellä tätä asemaa, mutta ei aivan niin lähellä kuin mitä oltiin Järvenpäässä.

Ketterän kai oli tyytyminen oman ilmoitetun luvun perusteella kauden omiin otteluihinsa saaden 815 katsojaa niihin.

Raahessa vähän epämääräisen tuntuisesti jäätiin joko Kiekko-Vesan tai Teräs-Kiekon toimesta tai mahdollisesti jonkun muun saman paikkakunnan noin korkealle päässeen jääkiekkojoukkueen toimesta jo jokusen sadan katsojan verran nk. Tonnijoukkueen asemasta ollen silti perin hyvä kuitenkin!

Kauden omien ottelujensa luku oli Raahessa 732 katsojaa ottelua kohti.

Sentään vähän reilummin jo oikeastikin nk. Tonnijoukkueen asemasta jäätiin Heinolassa missä HeKi keräsi kauden peleihinsä menettelevän tuntuisen määrän.

Se ei olisi kelvannut ylempänä, mutta tässä sarjassa se kelpasi tai oli hyvä ellei edelleen melko erinomainenkin luku.

Tyydyttävänä tai ei niin HeKi keräsi kauden peleihinsä ja ellei lukua halua vahvistaa tai kumota niin se oli 593 katsojaa ottelua kohti tähän sarjaan.

Viimeinen joukkue minkä löysin oli kaukana parhaimmista joukkueista, nk. Tonnijoukkueena siitä ei voinut puhua missään tapauksessa ja kai oli lähempänä yleensä miellettyä sarjan normaalimpien tai huonompien aikojen yleisömääräjoukkuetta.

Mahdollisesti jopa ehkä vain kohtalainen, välttävä ellei huono tai perin surkeakin yleisöjoukkue sarjaan.

Etenkin siis loistoaikojaan viettävässä Jääkiekon 2. Divisioonassa silloin.

Tämä joukkue oli Oulusta ja se saattoi mielestäni olla Ensi-Kiekko/Ykkös-Kiekko/Polar-Kiekko-niminen seura mahdollisesti jollakin muulla nimellä tähän mennessä tai myös jokin toinenkin seura kuitenkin Oulusta kun ikävä kyllä noita oli välillä vähän huonosti ilmaistu, että mikä seura joskus erikoisimpien joukkueiden kohdalla oli mistäkin kotoisin tai kun oli ollut noita seurojen nimenmuutoksia konkurssien tai talousvaikeuksien vuoksi.

Oulun oheisjoukkueelle yleisömäärissä kyyti oli kylmää ellei tämä sitten ollut mahdollisesti jokin paikkakunnan pienseura normaalisti tottuneena johonkin ylempien sarjojen ihan perihuonoon lukemaan kyseessä.

Joka tapauksessa ja ellei muuta voi toiseksi seuraksi vahvistaa niin Ensi-Kiekko/Ykkös-Kiekko/Polar-Kiekko tai vastaava pienseura sitten toisena seurana keräsi otteluihinsa kai koko vuotta kohti perin heikolta tuntuneen määrän yleisöä eli 154 katsojaa ottelua kohti!

Sen pituinen se tällä erää kun myöhemmin tosiaan hegemonisia piirteitä sisältäneen kauden päätteeksi Kokkolan Hermes nousi oikeutetusti tulevaan Jääkiekon Finlandia-Liigaan kun Jääkiekon 1. Divisioona päätti nimikkeenä jäädä tauolle ja kun muutenkin sarja sai pääsponsorin alkoholivalmistajan tai merkin mukaan.

Vuoden 1994 ainoaksi jääneen Jääkiekon Finlandia-Liigan osuus tulee niin pian kuin mahdollista.

 

[Thusberg]

Vuoden 1994 Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoasta kaudesta tulee asiaa tähän viestiin melko lyhyesti.

Ennen sitä mainittakoon, että kun mietin jostain syystä tuohon vuoden 1993 viestiin Järvenpään Kiekkoa tai jotain muuta mahdollisesti tuntematonta joukkuetta niin väärin meni.

Sikäli kun nyt tuollaista seuraa olikaan tai mikäli oli niin se kyllä ei pelannut ainakaan niin korkealla silloin Järvenpäästä puhuen.

Vallan unohtui tosiaan mainita, että kyseessä tuon vuoden 1993 viestissä oli oikea seura Järvenpään Haukat.

No se on onneksi korjattu ylle olevaan viestiin joten jatketaan tästä:

Jääkiekon Finlandia-Liiga mainitusti oli kinkkinen:

Etenkin kun sarja sellaisenaan kyseisen ainoan kerran 30 vuotta sitten pelattuna tuolla nimellä toisen sarjatason suhteen on ollut hyvin vaikea, kinkkinen ja laaja sarja sinänsä pelitavoiltaan hahmottaa täysin.

Pitkälti kun runkosarjan muukin ottelukierrosten määrä suureni entisestään ja päälle vielä tuli mitä erinäisimpiä jatkosarjoja virityksineen. Noususarjoja ja Putoamiskarsintojen eri edeltäviä sarjojakin riitti ja jo ennen kauttakin useampi erivaiheinen viritehimmeli tuntui jossain määrin kummeksuttavan ellei perin pelottavan sarjan seuroja.

Lama kun ei hellittänyt ja pelko talousvaikeuksista, saneerauksista ja konkursseista olivat kovia ihan ison rahankin seuroissa.

Tosin pienemmän yleisbudjetin seuroihin nähden toisen sarjatason rahaseuroilla ongelmana enemmänkin olivat lähinnä kulissien takaiset muut jutut ja erinäiset talousmaksuerät, lainat tai debentuurit. Lisäksi myös erinäiset velkavelvoitemaksut myönteisinä tai kielteisinä olivat haastavia silloin.

Sarjajärjestelmän eri koukerot varmaankin olisivat toimineet vakaammissa oloissa tai edes Suomen omien nk. Rahaonnelan Vuosien aikana, mutta missään tapauksessa käytännössä ei keskellä lamaa ja yleisiä valtion talousongelmia.

Toki ilman muuta isoista määristä pelejä tuli myös elintärkeitä lipputulojakin.

Siinä missä parhaina todellisina sarjan mainevuosina rahaa oli toiselle sarjatasolle riittänyt vähän kaikille niin lipputulot ja katsojat tuntuivat olevan kadoksissa tai alakantissa siihen nähden.

Nyt sentään 30 vuotta sitten tilanne oli toinen eli vaikka katsojamääriä olisi välillä arvosteltu niin nyt ainakin yleisiä lipputuloja oli viimein kaikkine tilityksineen sarjaan enemmän kuin vaikkapa miten paljon kaikkia mahdollisia pelaajabudjettien rahoja itse pelaajille maksettiinkaan!

Jääkiekon Finlandia-Liigan eri vaiheiden ja määritteiden takia on paha paljonkaan sanoa yleisömääristä siihen.

Oulun Kärpillä ja Joensuun JoKP:lla viimeistä kertaa enemmän tai vähemmän sellaisenaan alkuperäisinä tuntuivat ainakin olevan katsojaluvut kohdallaan.

Ne lienevät olleen kokonaislukuina oikeat, mutta JoKP:n osalta ongelma on vain lähinnä ollut ottelukierrosten tarkka määrä kauteen.

Se kun voi joko vielä nostaa tai laskea katsojalukuja sille lopulta kaikkiaan!

Kärpillä katsojaluku olisi siis ollut aiemmin mainittua määritettä kohti 2879 katsojaa ja JoKP:lla 2393 katsojaa, mutta on tietenkin paha sanoa vielä tässä vaiheessa jälkimmäisen kaikkea vaihetta.

Kun tuo voi olla vain peruskaudelle runkosarjaan, toinen erinäisten lähtökohtaisten jatkosarjojen ja kolmanneksi mainittuna myös viimeiseksi ehkä jonkinlainen yhdistelmä vähän kaikkea siltä, tältä ja tuolta väliltä!

Mikäli jossakin välin tuon vuoden tietyt ottelukierrokset saisi selville tai ehtisi vielä selkeämmin tarkistaa niin asiat saattaisi ainakin JoKP:lle vaikkakin ehkä ikävä kyllä vain yksin selvitäkin.

JoKP:n ja Kärppien jälkeen niiden vanavedessä ihmeittä on löytynyt melko vähän eri yleisömäärätietoa:

Olettaen noiden kahden useimmiten mainitun ja eräässä vaiheessa pitkään toistensa kanssa kilpailleen joukkueen olleen ehkäpä jopa tämän sarjan katsotuimmat yleisöjoukkueet mahdollisena oletuksena ja jälleen riippuen siitäkin, että pääsikö toinen näistä joukkueista vai molemmat Liigakarsintaan vai ei niin kolmanneksi paras yleisöjoukkue nyt uutensa olisi ollut myöhemmille vuosille aika paljonkin yleisömääriään menettänyt Kokkolan Hermes.

Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoalle vuodelle Kokkolan Hermes varauksella olisi toistaiseksi kerättyjen hyvinkin katsottujen ottelujen valossa saanut itselleen ottelua kohti kai 2232 katsojaa.

Sitten oli tietysti häntäpää kun ikävän vähän tuota yleisömäärätietoa on löytynyt.

Imatran Ketterä kai oli tai on mahdollisesti ollut yksi heikoimpia ellei ehkä heikoin yleisöjoukkue sarjaan.

Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoalla kaudella mahdollinen sarjajumbo kerran toisensa jälkeen välillä todella rumastikin hävinneenä silloin olisi kuitenkin tappiokierteestään huolimatta kerännyt hemmetin kovasti yleisöä siihen putkeen nähden!

Imatran Ketterällä ja mikäli luvun vain pystyisi vahvistamaan niin se olisi ollut 767 katsojaa.

Kaikkiaanko vaiko vain sellaisenaan johonkin tiettyyn vaiheeseen niin jää vielä tässä vaiheessa perin nähtäväksi.

Kalajoen Junkkarien jatkokin tässä sarjassa putoamatta eri vaiheiden jälkeen kuitenkaan edeltävänä vuonna lienee tuottanut myös yleisöryntäystä, mutta nähtäväksi jää.

Ja etenkin kun sitä on joskus kerrottu olleen erityisen tyypillisenä vain Jääkiekon 2. Divisioonassa eikä suinkaan tässä ylemmässä sarjassa tai sitten vähän alkuinnostuksen jälkeen se olisi hiipunut.

Mene ja tiedä tuosta sitten.

Liigakarsinnasta ei paljonkaan sanottu mitä nyt TuTo:n ratkaisuottelu Kupittaalla mitä ilmeisimmin oli loppuunmyyty ja mikäli ei ollut niin kaikkein suurimmillaan ei ollut kaukana näin käydä täpötäydellä tai sitä lähellä olleella Kupittaalla ja tämä varmaankin oli se ottelu missä Reipas kaatui maalein 8-3 ja nousu Jääkiekon SM-Liigaan vuodeksi 1995 oli totta.

Muuan pian ja oikeammin vielä sitten saman vuoden aikana lähempänä ihan loppupuolta niitä vähän ulkomaisempia, eurooppalaisempia ja kansainvälisempiä pelipaitansa mukaan tunnettuja Jääkukkoja valmentamaan lähtenyt Juhani 'Tami' Tamminen oli juhlittu mies Turun kilpailevassa ja useimmiten pienemmässä tai pienemmäksi katsotussa seurassa.

Liigakarsintaan todella, todella hyvin pitkien vaiheiden jälkeen kun olivat taas huonon kauden pelannutta SM-Liigan Lahden Reipasta vastaan pelaamassa TuTo kuten kerrottu, SaiPa ja JoKP.

Tämäkin seikka todennäköisesti kasvattaa loppuun mennessä melkoisesti siis JoKP:n yleisömääriä, mutta jääköön se pohdinta ja etsintä todellakin toiseen, toiseen kertaan!

Jääkiekon Finlandia-Liigan katsojaluvun sellaisenaan kokonaisena olen kyllä laittanut aiemminkin jo joitakin vuosia sitten, mutta tuo kyseinen yleisömäärä vaikuttaa melko pieneltä ja saattaa enemmänkin olla vain jonkinlainen yhdistelmä sarjaa tai tietty yksi osio sarjaa.

Ehkä se oli enemmänkin runkosarjasta tai jostakin muusta osasta koko sarjaa, mutta melkein varmasti katsojaluvut ovat kylläkin suurenemassa ihmeittä tuota ilmoitettua lukua paljon suuremmaksi tai edes vuotta 1993 suuremmaksi ilmoitusten perusteella. Varsinkin kun ei ollut enää erillistä lyhyempää runkosarjaa ja lisäksi ottelukierroksia oli vuodesta 1993 vuoteen 1994 mennessä suurennettu pelimääriltään osuutta kohti.

Jääkiekon 2. Divisioonaa 30 vuoden takaa pohditaan vielä ensi viestiin kun pitänee katsoa, että ehtisikö vielä nyt yön päätteeksi laittaa mietteitä vai jättäisikö huomiselle kyseiset mietteet pian myös 30 vuoden takaisen eli tarkalleen sanoa vielä joidenkin päivien ajan 29 vuoden takaisen Jääkiekon Fazer-Liigan avauskauden pohdinnat mitä yleisömääriin tulee!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioona 30 vuoden taakse vuodeksi 1994 kerrotaan lyhyydessään yleisömääriin tähän.

Paljonkaan ei ikävä kyllä ole löytynyt niitä ja etenkin vuoden 1993 aiemmin mitä mainioimmin löytyneisiin yleisömääriin nähden joukkuekohtaisesti nyt ei paljoakaan ole puhuttavaa.

Jääkiekon 2. Divisioona noihin aikoihin kuten jo jonkin aikaa ennen vuotta 1994 oli ollut valmiiksi melkoisenkin laaja sarja eri vaiheineen päivineen.

On paha sanoa, että mikä oli tilanne runkosarjaan.

Jääkiekon 2. Divisioonan Jatkosarjaan ja ennen kaikkea lopulliseen vastaavaan sarjaan on löytynyt vähän yleisömäärätietoa.

Jääkiekon 2. Divisioonan Jatkosarjassa näillä näkymin Järvenpään Haukoilla oli yleisömäärinä ottelua kohti kai tiettävästi sen 1000 katsojaa ottelua kohti eli siellä ainakin suhteessa jääkiekko kiinnosti perinpohjin mukavasti.

Jääkiekon 2. Divisioonan Noususarjassa Jääkiekon Fazer-Liigaan vuodeksi 1995 nimenomaan kaikkien eri vaiheen jälkeen muuna lopullisena hommana ellei vielä tässäkin ollut joku viime hetken muu lopullisen päättävä karsinta niin siinä Järvenpään Haukoilla oli ollut omassa ratkaisuottelussaan 1100 katsojaa ennen kuin sitten Haukkojen unelma vielä silloin päättyi siipirikkoon.

Sarjanousua ei tullut kun sitä kieltämättä olisi kaivattu jo silloin.

Odotukset jatkoon toki pysyivät Järvenpäässä korkeana.

Erikseen noihin ihan ratkaisupaikkoihin avautui tai oli avautunut vuoden 1994 kestäessä kai lisäpaikka kun Vantaa HT/VHT meni konkurssiin tai niin vakavaan talouden saneeraukseen kesken kauden, että kausi oli pakko lopettaa kesken ja vapaapaikkoja myöntää muille ehdokkaille milloin mitenkin.

Niistä ehkä lisää joskus toiste milloin ehtii ja jos vain näitä tietoja saisi jotenkin varmennettua!

Vuoden 1994 osalta murheellisinta oli ennen pitkää tosiaan se, että Kärppien kauden loppuminen kun loppui ja JoKP:n ollessa siis nousematta Jääkiekon SM-Liigaan tarkoitti ennen pitkää näille kahdelle alkuperäisessä muodossaan sellaisenaan konkurssia.

Niistä lisää ehkä vuoden 1995 Jääkiekon Fazer-Liigan avauskauden ennakkokäsittelyssä vaikka niiden konkurssien suuruus oli pakottaa kyseiset seurat todella alas sarjatasoissa ennen kuin muusta voitiin sopia ja uusien taustayhtiöiden kautta toimintaa voitiin jatkaa kosmeettisten nimenlisäysten tai sitten muutoin olevan nimenvaihdon kautta vain yhtä sarjatasoa alempaa.

Varsinkin kun onni Joensuuhun ja Ouluun oli, että myös heidän pakkotilassa uuteen sarjaankin oli tullut konkursseja ja vastaan ottamattomia paikkoja tehden niistä vapaita heille.

Niistä tosiaan lisää muissa yhteyksissä.

Kärppien suhteen kun vielä vähäisemmin puhun niin vaikka yleisömääristä joillekin vuosille ei ehkä paljonkaan sinänsä suuremmin puhuttu muuhun sarjaan tai olemukseen niin aina jos Kärpät sattui pääsemään Liigakarsintaan niin kummallisesti esimerkiksi vuosien 1991 ja 1992 vastaaviin sarjoihin ne mainittiin enemmän normaalin oloisesti eri kirjoissa tai sanomalehdissä.

Vuodeksi 1991 oli 4307 katsojaa aiemminkin mainittuna ja vuodeksi 1992 oli sitten peräti jo 7253 katsojaa!

Vuoden 1991 osuus onkin sinänsä paljon ongelmallisempi ja vaikeampi selvittää näin toteamuksena kuin vuoden 1992 tilanne onkin ainakin lähtökohtaisesti sinänsä jo puhuttu ja selvitetympi juttu.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Fazer-Liigan vuoden 1995 suhteen se oli ensimmäinen lopulta kahdesta kaudesta.

Sen yleisömääriä periaatteessa on löytynyt kyllä, mutta niiden varmennus on ongelma.

Etenkin kun ei pahemmin tuon vuoden omasta vastaavasta Wikipedia-artikkelista löydy juurikaan sarjan muita osuuksia paljonkaan.

Jääkiekon Fazer-Liigan ne muut päätösosuudet löytyvät ja siellä on kyllä katsojaluvut vaikka niissäkin saattaa ikävä kyllä olla heittoa sitten omalla tavallaan.

Vuodeksi 1995 Joensuuhun ja Ouluun kuului ikäviä:

JoKP ja Kärpät vanhassa perinteisessä muodossaan päättyivät ja suistuivat miljoonakonkursseihinsa. JoKP:n summat olivat sen 12 miljoonaa silloista markkaa ja Kärppienkin summat olivat puolet vähempänä sen 6 miljoonaa silloista markkaa.

JoKP:sta tuli Joensuun Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut ja Kärpät sai pitää nimensä, mutta taustayhtiön vaihtuessa ja ongelmilta välttyäkseen väliaikaisesti tiettyyn vuoteen ja rajaan asti Kärpät alkoi käyttää toki harvenevasti melko nopeastikin uutta nimitystä Kärpät Hockey Team tai Kärpät HT/KHT/OKHT tietenkin tarkoittaen pitkältä nimeltään Oulun Kärpät Hockey Team.

Jääkiekon 2. Divisioonassa molemmat saivat aloittaa kun konkurssi ei ollutkaan laajuudeltaan ihan niin suuri kuin mitä piti olla, hoito-ohjelmien kanssa kyettiin elämään ja kun toisaalta sarjaan jäi muiden vastaavien konkurssien takia liian monta vapaata paikkaa jolloin Joensuussa ja Oulussa sentään painajainen ei pahentunut enää yhtään enempää jonkun aivan alusta tai vähän turhankin alhaalta olevasta sarjasta taas aloittamiseen.

Järvenpään Haukat ja KooVee saivat täten pitää tai tulla mukaan kutsujoukkueina Jääkiekon Fazer-Liigaan vaikka varsinkin Haukkojen unelma oli vielä viime vuoden puolella silloisesti eli vuodeksi 1994 murskattu pelillisesti.

Tosin nämäkin olivat aluksi luopua siksi, että yksinkertaisesti eri sarjavaliokuntien antamat määräajat olivat lähtökohtaisen aivan liian tiukat ja riittämättömät suostumiseen.

Lopulta elintärkeäksi muodostui sarjavaliokuntien myöntämä yksi viimeinen lisäpäivä maksaa mahdolliset puuttuvat rahat sitovaan ilmoittautumiseen ja selkeään lupaukseen olla mukana sarjassa.

Tämä tepsi ja se oli riemu-uutinen Järvenpäässä silloin!

Järvenpäässä kun oltiin valmiita vaikka mihin mikäli ylimääräpaikkaa ei olisi tullut heille tai se olisi vielä jälkikäteen yritetty hylätä.

Kansalaiskeräystäkin pohdittiin ja varmaankin sen kolmen päivän-viikon sisällä ongelmailmoitusajasta ehkä silläkin toimella olisi saatu silloin puuttuvat rahat kerättyä niin korkealle sarjatasolle pääsyyn.

Vuodeksi 1995 melkein 30 vuoden taakse ja täsmälleen 29 vuoden taakse oli viimeisen kerran 12 joukkueen sarja ihmeittä vaikka välillä pienempääkin sarjaa oli pelätty laman aikana ja välillä ehdollisesti sarjaa oltiin oltu aiemminkin laajentaa erinäisten ongelmien välttämiseksi.

Vuoden 1994 loppumetreillä tulleen lähtökohtaisen muutosten säännön mukaan silloisen Jääkiekon Finlandia-Liigan kuolinkouristuksissa ennen muuttumista Jääkiekon Fazer-Liigaksi sarjaa aiottiin jo vähän etukäteenkin laajentaa 16 joukkueen sarjaksi asti mikäli yhtään pystyttiin.

Se herätti melkoista keskustelua tehdä niin vielä silloin.

Lama kun oli vieläkin päätösvuonna melkoisen kova ja kustannukset pelottivat seuroja ihan varakkaammassakin päässä.

Toki toisaalta tuli myös lipputuloja.

Toisaalta sarjajärjestelmiin ja valtaviin kierrosmääriin haluttiin saada selkeyttä ja vähennystä kasvatusten sijaan.

Etenkin kun erinäköisiä vaiheita oli sen kolmesta neljäänkin eri vaihetta vuoden 1995 sarjapelaamista koskien vähintään ja hurjempaakin tilannetta oli erinäköisten välisarjojen ja jatkosarjojen osalta puhuen.

Vuoden 1994 Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoan kaudenkin venyttyä kausipelillisesti melkoisesti oli ollut puheita siitä, että yritetäänkö kausia toisessa sarjatasossa venyttää Jääkiekon SM-Liigaakin pidemmäksi ja ikään kuin jo melkein NHL-kausiksi asti missä mestaruus ratkeaisi Stanley Cup-tyyliin nk. Juhannukseksi?

Jääkiekon SM-Liiga vertailuksi kun ei ollut paljoakaan venynyt peruskaudeltaan suuremmaksi erinäisten muiden 1990-luvun muutosten jälkeen vaikka välillä erinäiset 'bonuskierrokset' eivät sielläkään välttämättä riemua herättäneet.

Vuodeksi 1995 lama oli sentään ohi, mutta tietysti taloudellisen toipumisen vuodet vasta alkoivat ja erinäisten työttömyyshuippujen vuoksi silloin tällöin tuosta vuodesta jonkun vuoden ajan eteenpäin oli tietenkin pelko laman alkamisesta toisinaan uudelleen Suomessa milloin tahansa.

Onneksi niitä pelkoja ei todella uudestaan tarvinnut sinänsä nähdä toteutuvina.

Varsinaiset katsojaluvut mitä olen Jääkiekon Fazer-Liigasta löytänyt toistaiseksi kuitenkin melko ikävän epävarmoina niin tulevat seuraavaan tai seuraaviin viesteihin tilanteen mukaan kun jostain syystä jälkimmäiseen ja viimeiseen vuoteen eli vuoteen 1996 nähden niitä nyt ehkä on löytynyt mikäli voi varmentaa niin yllättävänkin hyvin tälle ensimmäiselle vuodelle eli 1995.

Siitä lisää pian!

 

[Thusberg]

Jääkiekon Fazer-Liiga (Ulkomaiselta nk. Anglikaanipuolelta puhuen huvittuneelta kuulostava FHL eli Fazer Hockey League.) vuodeksi 1995 tosiaan oli vaiheiltaan melkoinen ja monta pienempää vaihetta oli myös mukana.

Tämäkin kaikki vielä runkosarjan, loppusarjan, noususarjan ja karsintasarjan lisäksi.

Tietenkin lisäksi oli vielä erinäisiä lisälaajennuksen tai lisäputoamisen paikkoja jaossa tietyin ehdoin.

Toki varsinainen putoamispuoli oli vähäisempi johtuen sarjalaajennuksesta sen tultua mutkien kautta toimitetuksi kahdessa osassa mistä kerrotaan tai pyritään vielä kertomaan muihin viesteihin mitä tulee ennen vuoden 1996 vastaavaa osuutta.

Näillä näkymin viimeisessä 12 joukkueen sarjassa alkukohdiltaan puhuen ainoa todella ylivoimainen joukkue yleisömäärissä tai mikä tuntui menevän aivan päätyyn niissä oli SaiPa.

Näin ainakin oikein viime kädessä kävikin Liigakarsinnan täydellisen pisimpään mahdolliseen loppuun asti laskettuna käyvän.

Itse katsojaluvut runkosarjapuolelle ovat melko hämäriä sellaisenaan kun mielipidettä oli niin kovin monta.

Jääkiekon Finlandia-Liigaan siis nyt verrattuna.

Kun niidenkin alustavissa luvuissa niihin verrattuna vuodeksi 1995 oli joko huonommat, melko samaa lukua olleet luvut tai sitten jopa paremmat luvut.

Joskin erinäiset muut jatkovaiheet huomioiden tilanne on voinut olla toinen näiden kahden eri vuoden ja sarjan kesken.

Kun toisinaan joillakin seuroilla sitten luvut heikkenivät ja joillakin yllättäen paranivat tai sitten pysyivät edes kovin muuttumattomina ennallaan.

Joka tapauksessa:

Runkosarjan luvuissa (Sen minkä voi ehkä kenties vahvistaa ja minkä kahden seuran osalle teen pian ylimääräisen huomion.) niin SaiPa oli omaa luokkaansa jo kerrotusti.

Mikäli luvun siis voi vahvistaa niin aiemmin kerrottuihin määritelmiin todeten samalla tapaa SaiPa:lla oli siis periaatteessa ottelua kohti tässä alkupuolella Suomen jääkiekon tärkeää merkkivuotta 2121 katsojaa.

Kokkolan Hermes veti myös mikäli voi vahvistaa niin yleisöä melko hyvin eli 1784 katsojaa näillä mittareilla ja samoin teki vielä myös talouspuoltaan julkisuudessa ja sen ulkopuolellakin edellisen vuoden nousun tai nousemattomuuden kohufarssin myötä Kouvolan KooKoo 1606 katsojalla jälleen mikäli vain voi vahvistaa.

SaPKo sai omaa yleisöään vastaavilla mittareilla puhuen 1252 katsojaa, nöyryytetty ja tähän vähän alempaan liigaan pudonnut Lahden Reipas tai pelkkä Reipas sai monessa kohussa kylvetettynä 1124 katsojaa ja myönteisenä yllätyksenä ehkä perin suuresti mikäli toden totta voi vahvistaa niin paikkakunnalleen huomioituna pieneen ikuisuuteen tuolle sarjatasolle jo heti alkuun KooVee 1098 katsojan voimin!

Järvenpään Haukoilla yleisöä kävi yhä varsin mukavasti kaikkiaan vaikka nk. Tonnijoukkueiden kerhosta jäätiin vähän yllättäen ikävästi.

Ei toki paljon eli mikäli voi vahvistaa niin 985 katsojaa olisi ollut tässä vaiheessa heille sinne Järvenpään ottelua kohti periaatetasolla.

Imatran Ketterällä oli heikko vuosi tiedossa tai pelot siitä ainakin syystä tai toisesta olivat melko kovia.

Yleisökin tuntui vaistoavan pelon ja siitä syystä ehkä osin johtuen mikäli voi vahvistaa niin luku olisi ollut 750 katsojaa tasan tai enintään vähän yli noilla määrittein.

Imatran Ketterästä muuten puhuen se olisi ollut tämä yksi muu seura jonka oletettava runkosarjapuolen yleisömäärä on kerrottu ihme kyllä Wikipedia-artikkelissa ja yhtä toista muuta seuraa huomioimatta muuta siis ei ole kerrottu!

Siihen tullaan kohta.

FoPS:n/FPS:n/Forssan Palloseuran suhteen ikävästi ainoana joukkueena tämän sarjan alkuvaiheisiin puhuen sen oma vastaava yleisömäärä on ollut hämärän peitossa entistäkin selvemmin.

Tosin helpottavana vihjeenä sentään sen on sanottu keränneen Imatran Ketterän kanssa olevia yleisömääriä.

Ehkä myös vähän Ketterää huonompana. Mene ja tiedä, mutta tällä hetkellä luku olisi siis vähän alle, aivan tasan toisin kuin Ketterällä tai enintään vähän parempana Ketterää huonompana siis ilmoitetuin määrittein myös sen 750 katsojaa.

Sitten on ollut nähtävästi katsojalukujen peräpää:

Kalajoen Junkkarien oma aiempi yleisömäärähehkutus tai suuriloisuus peleihin loisti ehkä ensimmäistä kertaa nyt pitkiin aikoihin poissa olollaan sarjatasosta riippumatta.

Tai mikäli vaihtoehtoisesti sitten odotettiin menestyspelejä tai edes välttäviä jatkopelejä niin ne eivät yleisömäärissä kovin mukavia heijastelleet:

Kalajoen Junkkareiden otteluja olisi seurannut ja mikäli luvut voi vahvistaa niin 571 katsojaa ennalta kerrotuin määrittein.

Karhu-Kissat suorastaan tuntui romahtamalla romahtaen yleisömäärissä pohjalukemiin jo näin alkuvaiheessa tätä kyseistä vuotta.

Ehkä siksikin kun konkurssi alkoi kolkutella tai muiden taloudellisten tai pelaajalähtöisten syiden takia vaikka oli myös vallan helkutisti valmentajasotkuja tai valmentajien omien pomojenkin sotkuja enemmän kuin mitä laki olisi sallinut seuralle selvitettäväksi!

Yleisö kaikkosi kokonaan tai jäi ainakin aiempiin pelivuosiin nähden ihan vähimmäismäärään ja mikäli voi vahvistaa niin luku olisi ollut 311 katsojaa tasan noilla määrittein.

Karhu-Kissoista muuten puhuen se olisi ollut tämä yksi toinen ja viimeinen seura jonka oletettava runkosarjapuolen yleisömäärä on kerrottu ihme kyllä Wikipedia-artikkelissa ja yhtä toista muuta seuraa huomioimatta muuta siis ei ole kerrottu!

Lieneekö tuon Wikipedia-artikkelin kirjoittaja ollut sitten Ketterän ja Karhu-Kissojen otteiden seuraaja kun ei ole muutoin noita toisia seuroja vaivautunut kertomaan kausivaiheineen läpi?

Vai onko ollut niin, että syystä tai toisesta tämän sarjan vaiheita ei vain kerta kaikkiaan ole niin kovin kunnollisesti aikanaan oikein kirjattu niin kovin hyvin vaiheiltaan tai yleisömääriltään toisin kuin sitten kyllä esimerkiksi vaikka ottelutulokset olisi kuitenkin kerrottu?

Herättää harmittavasti tällaisiakin mietteitä kun noita on yrittänyt saada selville.

Viimeinen seura ja näillä näkymin kai runkosarjaan mikäli luvun voi vahvistaa niin hännänhuippu yleisömäärissä olisi ollut Kiekko-67/K-67 Turusta surkean oloisella 250 katsojalla tavallaan kuin ottelua kohti määrittein sanoen!

TuTo:n paikallisottelut menetettyään nähtävästi on se vähäkin kiinnostus Turussa loppunut tuolle seuralle yleisöltä siihen ja mahdollisesti on saattanut olla vielä huonompikin yleisökohtalo kuin mitä on ollut tämänkin vähän perustuessa vain siihen mitä on toistaiseksi löytynyt.

Seuraavaan viestiin käyn vielä vähän läpi noita katsojailmiöitä kun Karhu-Kissoille ja Ketterälle alkoivat kylmät ajat mitä erinäisimmissä alemmissa välisarjoissa, jatkosarjoissa ja ennen kaikkea sitten viimein putoamistakin koskevissa sarjoissa.

Tai näin ainakin piti käydä, mutta sitten suunnitelmat muuttuivat!

Siitä seuraavan viestin pariin kertomaan vuoden 1995 jatkoa tähän sarjaan.

 

[Thusberg]

KooVee Tampereella kieltämättä herätti vuoden 1995 suhteen melkoista mielenkiintoa ainakin kerran kaupungin jopa parhaimpana jääkiekkoseurana ja muutoin käytännön hyvin vankkana kolmantena seurana vaikka silloin tällöin vanhempaan aikaan muuan Hilpara aina oman kantonsa kaskeen yritti lyödä.

Jääkiekon Fazer-Liigassa vuodeksi 1995 lähtökohtaisiin runkosarjoihin ja ensimmäisiin vähän ylempiin jatkosarjoihin näillä näkymin KooVee sai oman pysymään yhteismenetyskin yleisömäärissä luvut 1000 katsojassa tai sen yli oikeastaan koko ajan!

Miksi näin?

Hyvin vahva aavistus asialle kuului siitä ja sille, että Ilves oli joutunut Liigakarsintaan ja Tappara ei sentään ollut pudonnut erään laulajan sanoin silloiseen ensimmäiseen divariin.

Tappara ei silloiseen ensimmäiseen divariin pudonnut eikä kyllä Jääkiekon Fazer-Liigastakaan puhua voinut, mutta Jääkiekon SM-Liigan Playoff-kaudelta oli Tappara ulkona ja se otti todella paljon päähän Tampereella, että kahdella pidetyimmällä seuralla siellä olivat silloiset edeltävät vuodet menneen joko päin mäntyä tai vähintään ainakin niitä tiettyjä odotuksia niin kovin paljon huonommin puhuen.

Tuleviin aikoihin nähden ajoittain tuskailtiin myös Liigakarsintaa, sen pelkoa Ilvekselle ja siitä kun silloisesti sen 40 vuotta aiemmin ainoan kerran Ilves oli pelaillut Jääkiekon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa asti silloisesti ja Tapparakin oli siellä käväissyt pelaamassa töin tuskin silloista 30 vuotta aiemmin.

Suomen Mestarinakaan Ilves ei ollut silloisesti 10 vuoteen.

Siihen nähden mitä Ilves on saanut kärsiä niin silloinen kiukuttelu on ollut vielä harmissaan melko yliliioittelua pitkän aikavälin tilaan nähden...

KooVee sai tästä ylempiensä alennustilasta johtuen vallan hemmetisti nostetta tai ainakin sen toivottiin saavan vaikka ei sielläkään paljon voitu erinäisistä talousasioista puhuen kehua ja heillä toisin kuin kahdella 'paremmalla' seuralla Tampereella ei ollut käytössä liigakoneistoa voiteluineen samoissa määrin.

Ja jos oli niin melko vaatimatonta oli alemman liigan vastaava 'voitelu' käytössään KooVee:n tueksi.

Viimeisen muun erillisen jatkosarjan eli silloisen Jääkiekon Fazer-Liigan Ylemmän Jatkosarjan suhteen parasta yleisöantia näillä näkymin tarjoili Kokkolan Hermes 1700 katsojan voimin.

SaiPa:lla oli tuolloin tilapäinen verraten melko raju katsojaheikentyminen meneillään.

Ehkä syy johtui tarkoituksettomista otteluista tai kun ei vain ollut mitään erityisen suurta pelättävää mistään voittopaikkojen menetyksestä toisin kuin monilla keskikastin seuroiksi laskettavilla oli niin siihen nähden ei sitten toisaalta yleisökään käynyt otteluissa.

SaiPa keräsi näillä näkymin mahdollisesti tuohon vaiheeseen silti sen 1621 katsojaa tai sitä luokkaa olleita lukuja kun ne olivat ihmeittä sen lähes, tasan tai enintään vähän alle tämän sarjan alkuvaiheiden tai runkosarjan lukemien.

Se olisi ollut toiseksi eniten tiettävästi.

Muiden seurojen vastaavia ei ikävä kyllä löytynyt. Niillä joko oli heikennystä tai vahvennusta sen 100-200 katsojaa, mutta ei enimmäkseen 300 katsojaa enempää parempaan tai huonompaan suuntaan.

Seuraavaan viestiin tulee vielä Jääkiekon Fazer-Liigan ymmärtääkseni tämä lopullinen muu Noususarja koskien tietenkin muuta vaihetta kun tuossa vaiheessa olisi jaettu tämän alemman liigan mestaruus omine juhlineen ja minkä jälkeen edessä näille parhaille olisi ollut Liigakarsinta.

Tästä on myös Wikipedia-artikkelin puolella omat maininnat, mutta tilanne ei ole helppoa kun ne pitäisi osata varmaankin joskus vielä varmentaa tai toivoa niiden varmennusta.

Sellaisilta tahoilta siis jotka muistaisivat tai tietäisivät asiasta tarkemmin.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Fazer-Liigan 1995 omalta osaltaan sellaisena laajasti puhuen alkaa ainakin kärkijoukkueiden osalta lähestyä onneksi loppuaan vaikka myös huonompien ja alempien joukkueiden toistaiseksi löydettyjä vaiheita käydään vielä läpi!

Jääkiekon Fazer-Liigan 1995 Noususarja oli siitä tärkeä, että useille parhaille joukkueille tuli tietenkin kutsu silloisesti Liigakarsintaan mihin oli joutunut SM-Liigan jumbona Ilves.

Ja tämän sarjan häviäjille odotti ainakin moniin muihin pelottaviin vaiheisiin nähden varma sarjapaikka vuodeksi 1996 ja nk. Kesälomille jääminen.

Yleisömääristä puhuen tämä on aiempaan nähden periaatteessa vähän helpompaa sillä jostain käsittämättömästä syystä puhuen juuri tämän ihan loppuvaiheen katsojaluvut ovat merkitty jopa sen omaan sarjasta kertovaan Wikipedia-artikkeliin joskin ei oikeastaan yhtään mitään muuta sitten ole kerrottu.

Ja jopa niissäkin saattaa olla varmistusta odottavia laskuvirheitä kun niitä on ollut hankala varmentaa!

Etenkin kun välillä on ollut väitteitä, että katsojaluvut olivat vain vaiheeseensa ja joissakin ääriyhteyksissä etenkin mikäli erinäisiä Liigakarsintojen osuuksia ei haluaisi yleisömäärissä laskea huomioon niin tämä olisi ollut myös viimeinen mahdollinen laskettava osuus tai eräänlainen katsojalukujen lopullinen loppumäärä keskimäärin puhuen.

SaiPa mikäli kuitenkin tuon luvun voi varmistaa oli siinäkin paras yleisöjoukkue.

Ja vähemmän yllättäen tietysti tulisi olemaan paras kun mentiin läpi kauden kuluttavat vaiheet sinne ihan loppupäätyyn asti Ilvestä vastaan, mutta se ei niin vielä kuulu tähän viestiin se.

SaiPa olisi siis saanut tähän pääosin kerrottuun sarjaan täten 1936 katsojaa.

Hermes olisi saanut vuorostaan tähän pääosin kerrottuun sarjaan täten 1767 katsojaa.

KooKoo:lle tuleekin ensimmäinen ristiriitaisuus kun on välillä puhuttu 1444 katsojasta ja sitten taas 1439 katsojasta. Se onkin perin vaihtelevaa sille selvittää sellaisenaan.

Tonnikerhoon yleisömäärissä tähän pääosin kerrottuun sarjaan pääsivät SaPKo, Reipas Lahti ja KooVee.

SaPKo olisi saanut siis ennen varmennusta 1135 katsojaa, Reipas Lahti 1062 katsojaa ja KooVee 1057 katsojaa.

Järvenpään Haukat eivät kauaksi jääneet nk. Tonnikerhosta yleisöjoukkueena.

Haukat olisi saanut siis ennen varmennusta 916 katsojaa.

FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja Kalajoen Junkkarit olivat ristiriitaisesti ilmoitettuina muka vain 600 katsojan seuroja, mutta ainakin lähtökohtaisesti varmennusta odottaviin lukuihin mennessä Forssaan yleisöä olisi ollut piirun verta alle 700 katsojaa eli 684 katsojaa ja Kalajoella sitten 606 katsojaa.

Ehdoton katsojajumbo oli mikäli ei nyt koko sarjaa ollut niin umpiheikko kiitos yksinään pelailun tällä tasolla ja kun kotialueellaan oli myös pari SM-Liigan seuraa siis niin jälleen Kiekko-67/K-67 Turusta.

Kiekko-67/K-67 olisi saanut edelleen varmastikin koko vuoteen 1995 ja tähän sarjaan katsojalukuja lähtökohtaisen väistämättä nyt ilman muuta sitä nakertavan alhaisen yleisömäärän ikään kuin keskimääräisesti katsoen ottelua kohti näin kaiken ratkaisun kynnykselläkin eli 252 katsojaa!

Liigakarsintaan siitä puhuen mennään viestin liikapituuden rajaamisen nimissä seuraavaan viestiin vaikka siellä ei paljon huomiota olekaan, mutta itse tapahtumat olivat laajempia vuodeksi 1995 kun aiemmin olivat olleet pelaamistavan muuttumisen vuoksi.