Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

[Thusberg]

Kotimaisen jääkiekkoilumme katsojalukujen tarkastelu vuodelle 1980 on tullut viimein eteen päivityksenä.

1980-luku alkoi jonkin verran suurella laskulla korkeimmalle sarjatasolle mistä hyötyivät siten kotimaiset divisioonat.

Jälleen mukaan tulee Jääkiekon SM-Liigan kierroskatsojaluvut kaudelle kuten myös vuodelle 1981 viimeiseen lähipäivien viesteihin nimeten jo etukäteen.

Vuodeksi 1980 eli nyt tähän viestiin Jääkiekon 2. Divisioonaan löytyykin sitten kaikki mahdollinen!

Täten siihen löytyykin kaikki kolmeen korkeimpaan sarjaan, mutta nyt vielä vähän puhetta vuodesta 1980 yleisesti:

Jääkiekon 2. Divisioonan osalta sen kaudesta puhuen lohkot säilyivät kolmessa mitä nyt Länsilohko uudelleen nimettiin Etelälohkoksi ja joukkuemäärä oli myös entisellään eli 24 joukkuetta sarjaan eli 8 joukkuetta kuhunkin kolmeen lohkoon.

Neljä parasta kustakin lohkosta eli edelleen yhteensä 12 joukkuetta koottiin kahteen kuuden joukkueen Jatkolohkoon/Nousukarsintasarjaan/Jääkiekon 2. Divisioonan Esikarsintaan Nousemisesta Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1981 joiden jälkeen oli vielä nk. Lajitteluottelut Playoffeista ja joiden päätteeksi sitten viimein päästiin Jääkiekon 2. Divisioonan Nousukarsintaan Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1981.

Tietysti koko karsinnan päätteeksi voittajat Jatkosarjoista puhuen kunkin Jatkosarjan päätteeksi olivat yksin tai tietyin ehdoin myös molempien ollessa kyseessä vuoden 1980 sarjavoittajat.

Neljä huonointa taas pelasivat edelleen lohkojen sisäiset Putoamissarjat jotka muodostivat yhdessä Jääkiekon 2. Divisioonan Putoamiskarsinnan vuodeksi 1980.

Uutta oli kuitenkin se, että ennen tuota tapahtumaa pelattiin vielä kuhunkin lohkoon erilliset nk. Pisteytyslohkot/Pisteytyssarjat.

Näissä tärkeää oli se, että lopullista putoamista määrittivät näiden sarjojen pisteet erotuksineen suhteessa runkosarjaan.

Joukkueille laskettiin yhteiserotuksin 2-3 ottelua vaiheista riippuen enintään viiteen otteluun asti joiden pisteistä riippui sitten sarjapaikka.

Huonoimmat mahdolliset joukkueet tietenkin ajan tapojen mukaan pisteellisesti tai pelillisesti eivät pudonneet vieläkään täysin ilman erillistä muuta syytä, mutta joutuivat sitäkin selvemmin sitten normaalisti olettaen viimeisiin nk. Lajitteluotteluihin Putoamisesta vuodeksi 1981 Jääkiekon 3. Divisioonaan.

Ilman pisteytyserotuksia puhtaan pelillisesti viimeisiin otteluihin putoamisesta vuodeksi 1981 olisivat joutuneet alkujaan Karhu-Kissat, Kotkan Titaanit ja Raahen Kiekko-Vesa, mutta kiitos niiden sääntöjen lopulliset putoajat näihin murhenäytelmiin sarjapaikasta puhuen olivat lopulta vuodeksi 1981 SalPa, edelleen Kotkan Titaanit ja Kuhmon Kiva.

Kaikki joukkueet eivät uudistuksesta pitäneet ja vuodeksi 1981 päivitettiinkin sekavaa sääntöä niin, että huomattavasti ellei käytännön leijonanosa merkityksestä oli siitä eteenpäin runkosarjalla jolloin melkein olemattomiin kutistuneen merkityksen vuoksi (Ellei tyyliin sitten käytännössä voittanut/melkein voittanut itse varsinaista Pisteytyssarjaa itsessään.) ei voinut enää juuri saada siitä mitään etua kun nimettyjä otteluja runkosarjaankin oli enemmän ja täten säännön uudistumisen vuoksi se tuntui lähinnä pelkältä normaalilta sijoitussarjalta tai muulta jatkosarjalta.

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1980 lopuksi tulee tietysti myös kokonaislistasta puhuen pari-kolme muuta tapahtumaa joista yhteen keskiöön pääsi tietenkin Heinolan Peliitat Heinolasta.

Niistä puhutaan sitten kun ehditään.

Viimeinen muu sääntöuudistus näillä näkymin oli vain vuonna 1980 esiintynyt nk. Villin Kortin Ottelujen kokeilu Jääkiekon 1. Divisioonassa missä tosiaan erinäiset muut putoamisuhan alaiset seurat pelasivat jossain määrin mitä ilmeisimmin ristikkäin saman sarjan vahvempia joukkueita tai kenties enintään jotain tiettyä/tiettyjä 2. Divisioonan joukkueita vastaan eräänlaisia etukäteisotteluja sarjapaikasta puhuen.

Uudistus jäi näillä näkymin vain vuoden 1980 kokeiluksi sillä vuodeksi 1981 noita ei enää pidetty.

Tiedä sitten pidettiinkö siitä vai ei.

Nähtävästi ei pidetty ja mikäli pidettiin niin jostakin muusta syystä niitä ei haluttu pelata enää sen jälkeen vuodeksi 1981 eteenpäinkään.

Kolme korkeinta sarjatasoa muodostavat kyllä leijonanosan, mutta ei vuorenvarmasti kaikkea katsojalukujen mittaa jääkiekolle Suomessa tällä haavaa vuosille 1980-1981 kuten ei myöskään edeltäneelle vuodelle 1979 näissä viesteissä.

Tosin siihen päälle tietysti väistämättä lisää toisi alimmat mahdolliset divisioonat.

Itsessään kuitenkin katsojaluvut yleisistä sarjoista tai runkosarjoista ovat löytyneet/tallessa kuten pitääkin!

Nyt tosiaan löytyi ihan viimeiset mahdolliset putoamisen ottelutkin mitä ei ole ollut yleensä helppo löytää!

On tosin paha sanoa johtumisesta mitään.

Olen välillä arvellut syyn mahdollisesti johtuvan siitä, että ehkäpä vuoden 1979 ja 1981 kohdalla ne kuten ehkä jossakin määrin muutenkin mahdollisesti nuo katsojalukujen laskijat ovat arvelleet niiden erinäisesti kuuluneen Jääkiekon 3. Divisioonan kauteen pikemmin kuin Jääkiekon 2. Divisioonan kauteen.

Kun nuo nk. Lajitteluottelut Putoamisesta olivat ohi niin hämmentävää niissä oli monikin juttu.

Kuten se, että esimerkiksi Kotkan Titaanit hyvin kovaakin yleisömäärien tasoa niissä ylläpitäneenä silti tippui alempaan divisioonaan mokattuaan karmaisevasti pelinsä KaPa:lle eli tässä tapauksessa Karakallion tai Espoon KaPa:lle senkin ollessa siis Karakallion Pallo/KarPa/KarkPa/KKP vaihtelevasti seuranimeltään merkiten.

Myös SalPa säilyi TuKV:n Turusta eli Kisa-Veikkojen sitten häviten ja JyP HT Reservi luovutti kokonaan jolloin Kuhmon Kiva säilyi myöskin kun muut viime hetken nousuehdokkaat vielä eli RoKi Rovaniemeltä, HuPa Pieksämäeltä tai LeKi Lempäälästä eivät sitten suostuneet/ei päästetty enää erikseen vielä pelaamaan KuKi:a vastaan.

Joka tapauksessa tässä katsojalukuja Suomen jääkiekon katsotuimpien sarjatasojen osalta vuodelta 1980:

Jääkiekon SM-Liigan katsojaluvut kierroksittain 1980

1. Kierros: 29 605 katsojaa

2. Kierros: 16 740 katsojaa

3. Kierros: 34 980 katsojaa

4. Kierros: 20 151 katsojaa

5. Kierros: 28 969 katsojaa

6. Kierros: 18 445 katsojaa

7. Kierros: 25 439 katsojaa

8. Kierros: 15 737 katsojaa

9. Kierros: 23 643 katsojaa

1. Neljännes

Kokonaiskatsojamäärät ensimmäiselle neljännekselle 1980: 213 709 katsojaa

Keskimäärin katsojia ensimmäiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 23 745 katsojaa

Keskimäärin katsojia ensimmäiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 4749 katsojaa

10. Kierros: 17 786 katsojaa

11. Kierros: 19 688 katsojaa

12. Kierros: 21 390 katsojaa

13. Kierros: 30 835 katsojaa

14. Kierros: 20 704 katsojaa

15. Kierros: 25 606 katsojaa

16. Kierros: 14 720 katsojaa

17. Kierros: 28 220 katsojaa

18. Kierros: 20 222 katsojaa

2. Neljännes

Kokonaiskatsojamäärät toiselle neljännekselle 1980: 199 171 katsojaa

Keskimäärin katsojia toiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 22 130 katsojaa tai 11 065 katsojaa

Keskimäärin katsojia toiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 4426 katsojaa tai 2213 katsojaa

1. Puolisko

Kokonaiskatsojamäärät ensimmäiselle puoliskolle 1980: 412 880 katsojaa

Keskimäärin katsojia ensimmäiselle puoliskolle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 22 937 katsojaa

Keskimäärin katsojia ensimmäiselle puoliskolle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 4587 katsojaa

19. Kierros: 21 739 katsojaa

20. Kierros: 16 622 katsojaa

21. Kierros: 27 928 katsojaa

22. Kierros: 19 360 katsojaa

23. Kierros: 12 767 katsojaa

24. Kierros: 24 016 katsojaa

25. Kierros: 15 815 katsojaa

26. Kierros: 13 856 katsojaa

27. Kierros: 14 078 katsojaa

3. Neljännes

Kokonaiskatsojamäärät kolmosneljännekselle 1980: 166 181 katsojaa

Keskimäärin katsojia kolmosneljännekselle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 18 464 katsojaa tai 6154 katsojaa

Keskimäärin katsojia kolmosneljännekselle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 3692 katsojaa tai 1230 katsojaa

28. Kierros: 15 374 katsojaa

29. Kierros: 17 444 katsojaa

30. Kierros: 14 027 katsojaa

31. Kierros: 18 617 katsojaa

32. Kierros: 16 745 katsojaa

33. Kierros: 18 330 katsojaa

34. Kierros: 12 451 katsojaa

35. Kierros: 11 451 katsojaa

36. Kierros: 11 370 katsojaa

4. Neljännes

Kokonaiskatsojamäärät viimeiselle neljännekselle 1980: 135 809 katsojaa

Keskimäärin katsojia viimeiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 15 089 katsojaa, 7544 katsojaa tai 3772 katsojaa

Keskimäärin katsojia viimeiselle neljännekselle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 3017 katsojaa, 1508 katsojaa tai 754 katsojaa

2. Puolisko

Kokonaiskatsojamäärät toiselle puoliskolle 1980: 301 990 katsojaa

Keskimäärin katsojia toiselle puoliskolle 1980 kierroksittain selvin kierrosnumeroin: 16 777 katsojaa

Keskimäärin katsojia toiselle puoliskolle 1980 kierroksittain selvin ottelunumeroin: 3355 katsojaa

Paras kierros 1980: 3. Kierros 34 980 katsojalla

Huonoin kierros 1980: 36. Kierros 11 370 katsojalla

Paras kierros keskimäärin 1980: 3. Kierros 6996 katsojalla

Huonoin kierros keskimäärin 1980: 36. Kierros 2274 katsojalla

Paras neljännes 1980: 1. Neljännes 213 709 katsojalla

Huonoin neljännes 1980: 4. Neljännes 135 809 katsojalla

Paras neljännes keskimäärin 1980: 1. Neljännes 4749 katsojalla

Huonoin neljännes keskimäärin 1980: 4. Neljännes 3017 katsojalla

Paras puolisko 1980: 1. Puolisko 412 880 katsojalla

Huonoin puolisko 1980: 2. Puolisko 301 990 katsojalla

Paras puolisko keskimäärin 1980: 1. Puolisko 4587 katsojalla

Huonoin puolisko keskimäärin 1980: 2. Puolisko 3355 katsojalla

Tästä siirrytään sitten Jääkiekon 1. Divisioonan pariin vuodelle 1980:

1. Divisioonan/1-divisioonan katsojaluvut 1980

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

HPK 18 49 053 2 725
SaPKo 18 41 190 2 288
SaiPa 18 37 060 2 058
FPS/FoPS/Forssan Palloseura 18 21 158 1 175
Sport 18 21 153 1 175
JyP HT 18 21 757 1 208
KooKoo 18 17 204 955
Jukurit 18 8 466 470
Kiekko-67/K-67 Turku 18 5 058 632
Espoon Jäähonka 18 3 276 182

Seuraavaksi tulee vuoroon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut vuodelta 1980 kun muistaa sen, että tämän sarjan suhteen pelattiin yhteensä monta eri vaihetta ja lisäksi siihen kuului vielä yksi pelillinen viime hetken jännitysnäytelmä ennen kutakin uutta vaihetta kun tietenkin Länsilohko oli muutettu jo kerrotusti Etelälohkoksi:

2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut 1980

2. Divisioonan/2-divisioonan Etelälohko 1980

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Tikkurilan Jääveikot/TJ-V/T-JV/Jääveikot Tikkurila 7 5 194 742
Lätkä-77/L-77 Uusikaupunki 7 4 179 597
Tampereen Weikot/TaWe 7 3 014 430
TuTo 7 2 476 353
Salon Palloilijat/SalPa 7 2 123 303
HJK 7 1 406 200
Karhu-Kissat/K-Kissat Helsinki 7 1 280 182
Hilpara 7 1 006 143
Yhteensä 56 20 678 369

2. Divisioonan/2-divisioonan Itälohko 1980

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

JoKP 7 9 195 1313
Ketterä 7 9 859 1408
VarTP 7 4 194 599
Valtit 7 5 148 735
Hyvinkään Jää-Ahmat/HJ-A/H-JA/Ahmat Hyvinkää 7 2 932 418
Heinolan Peliitat 7 2 656 379
Hämeenlinnan Tiikerit 7 765 109
Kotkan Titaanit 7 1 296 185
Yhteensä 56 36 045 643

2. Divisioonan/2-divisioonan Pohjoislohko 1980

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

KalPa 7 5 178 739
Hurtat 7 5 448 778
Kuhmon Kiva/KuKi/KuhKi 7 3 909 558
Oulun Eka-Kiekko/E-Kiekko Oulu/Oulun E-Kiekko/EKi Oulu 7 1 253 179
Hermes 7 2 292 327
Kiekko-Vesa Raahe/KieRaVe/K-RaVe/KieVeRa/K-VeRa 7 2 225 317
Oulun Polar-Kiekko/P-Kiekko Oulu/Oulun P-Kiekko/PoKi Oulu 7 900 128
Jyväskylän Lohi-Kiekko 7 1 136 162
Yhteensä 56 22 341 398

Kolmen ylimmän kotimaisen jääkiekon sarjojen katsojaluvut tulevat nyt vuoroon tästä vuoden 1980 osalta nyt viimein lopullisesti lisättynä löytyneillä karsinnoilla tai loppusarjoilla divisioonien puolelle kuten myös liittäen yhteensä viisi eri kokonaisuutta eli niistä muutoin pelillisesti pari merkittävää oheistapahtumaa siinä jolloin loppuluvutkin hieman erilaiselta tulevat näyttämään ja muutoin vähän uutta sisältäen kokonaisuuksista puhuen:

SM-Liigan kokonaiskatsojaluvut 1980: 714 870 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Runkosarja 1980: 225 375 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Nousukarsinnat 1980: 29 788 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Putoamiskarsinnat 1980: 11 628 katsojaa

Uusintaottelu Putoamisesta Jääkiekon 2. Divisioonaan 1981: 1728 katsojaa (Tämä ottelu oli viimeinen mahdollinen sarjaottelu Jääkiekon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan vuodeksi 1980. Vastakkain olivat Kiekko-67-Valtit ja ottelu pelattiin viimeisenä otteluna myös viimeisten mahdollisten 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan ottelujen jälkeen niidenkin päätyttyä tasan. Kiekko-67:lle kävi kylmät kun se tippui sitten maalein 2-9 ja Valtit nousi tuolloin vuodeksi 1981 juuri tälle sarjatasolle.)

1. Divisioonan/1-divisioonan Putoamiskarsinnat 1980 lisättynä Uusintaottelulla: 13 356 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Villin Kortin Ottelut 1980: 4 695 katsojaa (Tämä olikin vuoden 1980 erikoisuus mihin se sitten jäikin. Tässä tapauksessa käsittelen sitä erillisenä joskin se on luettu joskus osaksi karsintoja ja niistä puhuen etenkin Putoamiskarsintaa ennen olleeksi tapahtumaksi.)

1. Divisioonan/1-divisioonan Putoamiskarsinnat 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ilman Uusintaottelua: 16 323 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Putoamiskarsinnat 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ja Uusintaottelulla: 18 051 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1980: 41 416 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Uusintaottelulla: 43 144 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ilman Uusintaottelua: 46 111 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ja Uusintaottelulla: 47 839 katsojaa

Keskimäärin katsojia 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1980 pelattua yksittäistä ottelua kohti Runkosarjassa: 1 252 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980: 266 791 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Uusintaottelulla ilman Villin Kortin Otteluja: 268 519 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ilman Uusintaottelua: 271 486 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980 lisättynä Villin Kortin Otteluin ja Uusintaottelulla: 273 214 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan Runkosarja 1980: 79 064 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1980 Runkosarjassa pelattua yksittäistä ottelua kohti: 470 katsojaa

Uusintaottelu Nousemisesta Jatkolohkoon/Nousukarsintasarjaan/Jääkiekon 2. Divisioonan Esikarsintaan Nousemisesta Jääkiekon 1. Divisioonaan/Uusintaottelu Putoamisesta Jääkiekon 2. Divisioonan Pisteytyslohkoon/Pisteytyssarjaan: 629 katsojaa (Tämä ottelu kuului Runkosarjaan sen päätösotteluksi mitenkään Itälohkoon. Tässä ottelussa Heinolan Peliitat voittivat Hyvinkään Ahmat maalein 4-1 nousten sitten kohti jatkoa ja myöhempiä nk. Playoff-lajitteluotteluja kun taas jälkimmäiselle koitti sitten taistelu säilymisestä sarjassa ensin pisteytyksin ja lopuksi pelillisestikin. Täten Peliitoille tuli vähän isompi yleisömäärä kauteen kaikkiaan sellaisenaan.)

2. Divisioonan/2-divisioonan Runkosarja 1980 lisättynä Uusintaottelulla: 79 693 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1980 Runkosarjassa pelattua yksittäistä ottelua kohti lisättynä Uusintaottelulla: 471 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan Nousukarsinnat 1980: 29 953 katsojaa (Nyt kerrottu luku on yhteiskooste juurikin Jatkolohkoista/Nousukarsintasarjoista/Esikarsinnasta Nousemisesta 1. Divisioonaan/1-divisioonaan.)

2. Divisioonan/2-divisioonan Putoamiskarsinnat 1980: 7 249 katsojaa (Nyt kerrottu luku on yhteiskooste juurikin lohkojen sisäisistä Putoamissarjoista Itälohkoon, Länsilohkoon ja Pohjoislohkoon sisällyttäen myös niiden Pisteytyslohkot/Pisteytyssarjat.)

Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan Playoff-ottelut Jääkiekon 2. Divisioonan Nousukarsintaan Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1981: 9 390 katsojaa (Tämä onkin viimein löytynyt kokonaisuus tähän sarjaan. Nämä olivatkin viimeiset nk. Lajitteluottelut tähän sarjaan kun puhuttiin nousemisesta Nousukarsintojen jälkeen. JoKP ja Valtit Varkaudesta selvittivät tiensä viimeisiin tärkeisiin otteluihin kun mitä ilmeisimmin ne myöhemmin pudottivat pois nk. Villin Kortin Ottelujen puolella Ketterän ja Hilparan ja olivat tiettävästi pudottaa jo silloin K-67:n ja Jukurit Mikkelistä ennen kuin sitten muutoin päästiin karsimaan.)

Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan Playoff-kauden nk. Lajitteluottelut Putoamisesta Jääkiekon 3. Divisioonaan vuodeksi 1981: 4 695 katsojaa (Tämä onkin viimein löytynyt kokonaisuus tähän sarjaan. Nämä olivatkin viimeiset nk. Lajitteluottelut tähän sarjaan kun puhuttiin putoamisesta lopullisesti Putoamiskarsintojen jälkeen milloin ne täten olivat . Yleisesti puhuen näitä otteluja on ollut hirveän vaikeaa löytää eri kausille minkä myötä näin esimerkiksi vuoden 1979 ja ikävä kyllä myös 1981 tilanne on avoin. Juurikin mietin sitä, että onkohan nämä sitten joidenkin tilastotekijöiden silmissä laskettu tosiaan osaksi sitten jo 3. Divisioonaa minkä lukuja ei juuri löydy ilman ihmeitä kovinkaan usein. Tähän kokonaisuuteen kummallisesti Kotkan Titaanit tuntuivat vievän yleisömääristä leijonanosan itselleen kun muutoin ei tuntunut oikein pelikausi katsojien osalta kiinnostavan.)

Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsintoihin liittyvät Playoff-ottelut nk. Lajitteluotteluina 1980: 14 085 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1980: 37 202 katsojaa (Ei sisällä nk. Lajitteluotteluita Playoff-mallina eli tämä muodosti normaalimman kokonaisuuden vuodelle 1980 Uusintaottelulla tai ilman.)

2. Divisioonan/2-divisioonan Karsintojen lopulliset kokonaiskatsojaluvut 1980: 51 287 katsojaa (Sisältää nk. Lajitteluottelut Playoff-mallina eli tämä muodosti kaiken mahdollisen tähän sarjaan vuodelle 1980 Uusintaottelulla tai ilman.)

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980: 116 266 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1980 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 440 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980 Uusintaottelulla lisäten: 116 895 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1980 pelattua yksittäistä ottelua kohti Uusintaottelulla lisäten: 441 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1980 lisäten kaiken mahdollisen: 130 980 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1980 pelattua yksittäistä ottelua kohti lisäten kaiken mahdollisen: 479 katsojaa

Kotimaisen jääkiekon kolmen ylimpien sarjojen katsojien yhteiskatsojamäärä vuonna 1980: 1 119 064 katsojaa (Luku on leijonanosa, mutta ei vuorenvarma kattaus olemaan hyvinkin merkittävä määrä katsojia jääkiekon suhteen Suomeen. Siten tämä luku on lähinnä varmistus korkeimmille sarjatasoille.)

Vuoden 1980 jälkisanoiksi olenkin edelleen miettinyt sitä, että olisiko mitenkään ollut mahdollista nähdä jo sittenkin 2 miljoonan katsojan raja kokonaisvaltaisesti jääkiekkoon Suomessa jo silloin?

Vai olisiko sitten raja kuitenkin mennyt selvemmin muulle 1980-luvulle, kauas sinnekin ja ollut huonoimmillaan ylittymättä tuolloinkaan?

Tutkimusteni osalta niiden jälkeen ennenkin tätä miettineenä olen kyllä edelleen hyvin epäileväinen ilman lisätutkimuksia/todisteita, että olisi päästy 2 miljoonan katsojan rajalle, tasan siihen tai yli.

Vain vähän paremmin uskon tähän kuten myös vuoteen 1981 sen ehkä tehdessä sen mitä vuosi 1979 tai mikään 1970-luvun vuosi ei kyennyt.

Sen sijaan 1,5 miljoonaa katsojaa on hyvinkin mahdollista kaikkein kielteisimminkin mietittynä Suomeen 1980-luvun aluksi ollut saavuttaa jääkiekkoon ja samoin miettein vuodelle 1981 kuten yleensäkin koko 1980-luvulle nähtävästi lähdettiin silloin. Etenkin kun miettii kolmeen ylimpään sarjaan niiden keräämiä lukuja ja kun siitä alas päin ei enää paljon ole otteluja välttämättä seurattu.

1970-luvun vuosista puhuen tätä edeltäen niitä miettien lähinnä vuosi 1979 on tuntunut yhtä lupaavalta, mutta se voi vielä raueta tyhjiin.

Etenkin kun ennakkopelot ovat suuria vuosista 1979-1981 puhuen niiden heittelyin muutenkin.

Mene ja tiedä, että miten niissä kävi!

 

[Thusberg]

Iloisena välinumerona ennen vuoden 1981 jääkiekon kotimaisten sarjojen katsojalukujen laittoa viime aikojen eli vuosia 1977-1981 koskevien viestien päätteeksi on löytynyt edes vähän lisää katsojalukuja vuodelle 1976.

Nimittäin vuoden 1976 Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan yleisömäärät löytyivät!

Täten vuosi 1976 päivittyy lyhentyen kaikkien sarjojen osalta.

Päivityksen yhteydessä jätän pois Ruotsin jääkiekkoa käsittelevän osuuden siltä vuodelta ja korjaan myös Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden oikeaksi kun vuodelle 1976 nämä luvut tulevat eikä uudestaan vuodelle 1975.

No, vahinkoja sattuu kuten tuolloin 26.3.2019 sattui viimeksi vuotta 1976 käsitellen.

Ikävästi edelleen alempiin divisiooniin jää puuttumaan vuodeksi 1976 Putoamiskarsinta 1. Divisioonaan ja Nousukarsinta 2. Divisioonaan kuten jälkimmäistä sarjaa koskien paljon muutakin.

Tekstimuoto päivittyy samalla lisäten siihen muuten yleisen, ainakin kolmea ylintä sarjaa koskevan katsojalukujen kokonaisuuden kun tuolloin 26.3.2019 en ymmärtänyt/muistanut sitä tehdä.

Tosin niin tuolloin kuin nytkään en ikävästi ole löytänyt mahdollista Jääkiekkoliiton tekemiä lähtökohtaisten yleisömäärien selvityspaperia koskien vuoden 1976 tilannetta Suomen kaikkeen kotimaiseen jääkiekkoon.

Se tietysti tarkoittaa jälleen leijonanosaa, mutta ei vuorenvarmaa kaiken jääkiekon yleisömäärää pelkästään kolmelle ylimmälle sarjatasolle.

Toivottavasti lisätietoja löytyisi vielä tulevaisuudessa puuttuviin katsojalukuihin, mutta tässä viimein vuosi 1976 päivitettynä lyhyesti:

1. Divisioonan/1-divisioonan katsojaluvut 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Kärpät 18 53 825 2 990
SaiPa 18 28 342 1 574
Lahden Kiekko-Reipas 18 28 641 1 591
KooKoo 18 31 208 1 733
HPK 18 18 637 1 035
SaPKo 18 18 622 1 034
Jukurit 18 11 925 662
JoKP 18 12 793 710
JyP 18 16 566 920
PiTa 18 4 430 246

Seuraavaksi tulee vuoroon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut vuodelta 1976:

2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut 1976

2. Divisioonan/2-divisioonan Länsilohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Hilpara 10 2 819 281
Kiekko-67/K-67 Turku 10 4 543 454
Salon Palloilijat/SalPa 10 5 507 550
Hämeenlinnan Tiikerit 10 839 83
Forssan Alku 10 3 431 343
Porin Kiekko-Salamat/Ki-Sa/KiSa Pori 10 702 70
Yhteensä 60 17 841 297

2. Divisioonan/2-divisioonan Etelälohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Espoon Jäähonka 10 866 86
Heinolan Peliitat 10 2 165 216
Tikkurilan Jääveikot/TJ-V/T-JV/Jääveikot Tikkurila 10 5 377 537
Karhulan Titaanit 10 2 997 299
Hyvinkään Kaukasten Voima Jokela/KaVo Jokela 10 1 493 149
GRIFK/KIFK/GrIFK/KaunIFK Grankulla/Kauniainen 10 631 63
Yhteensä 60 13 529 225

2. Divisioonan/2-divisioonan Itälohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

StU/Savitaipaleen Urheilijat 10 4 418 441
Valtit 10 4 360 436
VarTP 10 4 567 456
KalPa 10 2 450 245
Hurtat 10 3 582 358
Ketterä 10 2 781 278
Yhteensä 60 22 158 369

2. Divisioonan/2-divisioonan Pohjoislohko 1976

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Hermes 10 2 140 214
RaVe 10 4 785 478
Pattijoen Tempaus/PaTe 10 5 157 515
Oulun Polar-Kiekko/P-Kiekko Oulu/Oulun P-Kiekko 10 1 242 124
Kalajoen Junkkarit 10 2 503 250
Pateniemen Urheilijat/PatU 10 993 99
Yhteensä 60 16 820 280

Suomen jääkiekon sarjojen katsojaluvut tulevat nyt vuoroon tästä vuoden 1976 osalta hieman suppeammassa muodossa kuin yleensä aiemmin tähän asti mitä nyt luvut tietysti päivittyvät 1. Divisioonan Nousukarsinnan löydyttyä mukaan kuten myös loppuun tulevin kokonaisluvuin toistaiseksi:

SM-Liigan kokonaiskatsojaluvut 1976: 705 857 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976: 224 991 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1976: 46 004 katsojaa (Tietenkin luku olisi suurempi mikäli Putoamiskarsinta löytyisi kyseiseen sarjaan. Nyt kerrottu luku koskee tietenkin Nousukarsintaa.)

Keskimäärin katsojia 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 1 249 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1976: 70 348 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1976 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 293 katsojaa (Alustavasti katsojakeskiarvo oli paljon korkeampi, aina 586 katsojaan asti vaikkakin on muistettava mahdollinen katsojalisäys joissakin keskiarvoissa nimenomaan 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsinnat sisällyttäen jolloin siinä tapauksessa voi hyvinkin olla noinkin korkea katsojakeskiarvo. Muussa tapauksessa ei toki ole niin korkealla ollut 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvun keskiarvo vuonna 1976.)

Kotimaisen jääkiekon kolmen ylimpien sarjojen katsojien yhteiskatsojamäärä vuonna 1976: 1 047 200 katsojaa (Luku on leijonanosa, mutta ei vuorenvarma kattaus olemaan hyvinkin merkittävä määrä katsojia jääkiekon suhteen Suomeen. Voi kyllä hyvinkin olla, että loputkin ottelut löytyvät puuttuvista myöhemmin jolloin sitten tietysti luvut oikeasti kaikkiaan lienevät kyllä olleen edes jonkin verran suurempia lopuksi sitten tuolle vuodelle. Siten tämä luku on lähinnä varmistus korkeimmille sarjatasoille. Voi kyllä hyvinkin olla kun niin paljon erinäisiä karsintojen kuten muidenkin sarjojen katsojalukuja puuttuu, että kyse olisi enemmänkin kolmen ylimmän sarjatason katsojamääristä jolloin sitten tietysti luvut oikeasti kaikkiaan lienevät kyllä olleen edes jonkin verran suurempia lopuksi sitten tuolle vuodelle.)

Muuna viimeisenä myönteisenä asiana vuodelle 1977 tulee pikaisesti päivitystä seuraavaan viestiin kun sillekin löytyi vielä vähän lisää kokonaisuuksia yleisömääriin.

 

[Thusberg]

Iloisena välinumerona lopullisesti ennen vuoden 1981 jääkiekon kotimaisten sarjojen katsojalukujen laittoa viime aikojen eli vuosia 1977-1981 koskevien viestien päätteeksi on löytynyt edes vähän lisää katsojalukuja vuodelle 1977 jolloin siihen tulee päivitys.

Nimittäin vuoden 1977 Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan yleisömäärät löytyivät sittenkin pienen lisäetsinnän jälkeen!

Täten vuosi 1977 päivittyy lyhentyen kaikkien sarjojen osalta.

Päivitystä nyt ei ole tarvinnut odottaa kun viimeksi puhuin tästä 2.1.2023 eli 11 päivää sitten.

Nyt tosin löytyi tosiaan vähän lisää yleisömääriä.

Ikävästi edelleen alempiin divisiooniin jää puuttumaan vuodeksi 1977 Putoamiskarsinta 1. Divisioonaan ja Nousukarsinta 2. Divisioonaan kuten jälkimmäistä sarjaa koskien paljon muutakin.

Päivityksen yhteydessä jätän pois alempien divisioonien turhat mietteet pois tiivistyksen nimissä.

Toivottavasti lisätietoja löytyisi vielä tulevaisuudessa puuttuviin katsojalukuihin, mutta tässä jälleen vuosi 1977 päivitettynä lyhyesti:

1. Divisioonan/1-divisioonan katsojaluvut 1977

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Kärpät 18 66 066 3 670
SaiPa 18 31 842 1 769
Sport 18 27 916 1 550
JyP HT 18 22 254 1 236
HPK 18 16 947 941
KooKoo 18 16 840 935
SaPKo 18 12 668 703
Jukurit 18 8 284 460
Espoon Jäähonka 18 2 991 166
PiTa 18 4 678 259

Seuraavaksi tulee vuoroon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut vuodelta 1977 kun muistaa sen, että tämän sarjan Pohjoislohkosta puuttui yksi joukkue kun 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ei viime kädessä haluttu enää ottaa tilalle yhtä ylimääräistä täydentävää joukkuetta muutoin edellisenä vuonna menestyneistä sellaisista:

2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvut 1977

2. Divisioonan/2-divisioonan Itälohko 1977

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

VarTP 10 5 317 531
JoKP 10 5 806 580
KalPa 10 4 276 427
Valtit 10 3 514 351
Hurtat 10 3 563 356
Ketterä 10 2 564 256
Yhteensä 60 25 040 417

2. Divisioonan/2-divisioonan Länsilohko 1977

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Salon Palloilijat/SalPa 10 4 580 458
Hilpara 10 1 927 192
Forssan Alku 10 3 446 344
Kiekko-67/K-67 Turku 10 2 320 232
Hämeenlinnan Tiikerit 10 943 94
Kangasalan Voitto 10 892 89
Yhteensä 60 14 108 235

2. Divisioonan/2-divisioonan Pohjoislohko 1977

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Pattijoen Tempaus/PaTe 8 2 860 357
Kiekko-Vesa Raahe/KieRaVe/K-RaVe/KieVeRa/K-VeRa 8 2 695 336
Oulun Polar-Kiekko/P-Kiekko Oulu/Oulun P-Kiekko/PoKi Oulu 8 1 298 162
Kalajoen Junkkarit/KaJu 8 1 732 217
Hermes 8 979 122
Yhteensä 40 9 564 239

2. Divisioonan/2-divisioonan Etelälohko 1977

Seura Ottelut Yleisömäärä Yleisökeskiarvo

Tikkurilan Jääveikot/TJ-V/T-JV/Jääveikot Tikkurila 10 6 028 602
Heinolan Peliitat 10 3 755 375
StU/Savitaipaleen Urheilijat 10 3 061 306
Kotkan Titaanit 10 2 334 233
Hyvinkään Kaukasten Voima Jokela/KaVo Jokela 10 2 315 231
Karhu-Kissat/K-Kissat Helsinki 10 1 554 155
Yhteensä 60 19 047 317

Suomen jääkiekon sarjojen katsojaluvut tulevat nyt vuoroon tästä vuoden 1977 osalta hieman suppeammassa muodossa kuin yleensä aiemmin tähän asti mitä nyt luvut tietysti päivittyvät 1. Divisioonan Nousukarsinnan löydyttyä mukaan kuten myös loppuun tulevin Suomen jääkiekon kaikkien eri sarjojen katsojien virallisen yhteiskatsojamäärän päivityksenä vuodelle 1977:

SM-Liigan kokonaiskatsojaluvut 1977: 751 168 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1977: 210 486 katsojaa

1. Divisioonan/1-divisioonan Karsintojen kokonaiskatsojaluvut 1977: 49 588 katsojaa (Tietenkin luku olisi suurempi mikäli Putoamiskarsinta löytyisi kyseiseen sarjaan. Nyt kerrottu luku koskee tietenkin Nousukarsintaa.)

Keskimäärin katsojia 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1977 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 1 169 katsojaa

2. Divisioonan/2-divisioonan kokonaiskatsojaluvut 1977: 67 759 katsojaa

Keskimäärin katsojia 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1977 pelattua yksittäistä ottelua kohti: 307 katsojaa (Alustavasti katsojakeskiarvo oli paljon korkeampi, aina 615 katsojaan asti vaikkakin on muistettava mahdollinen katsojalisäys joissakin keskiarvoissa nimenomaan 2. Divisioonan/2-divisioonan Karsinnat sisällyttäen jolloin siinä tapauksessa voi hyvinkin olla noinkin korkea katsojakeskiarvo. Muussa tapauksessa ei toki ole niin korkealla ollut 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojaluvun keskiarvo vuonna 1977. Lisäksi kun yksi joukkue puuttui muutenkin useine ottelukierroksineen niin riittävän oikealla ottelumäärällä tuo luku olisi pienempi kuin mitä näkyy eli ilman erinäisiä karsintoja se olisi 282 katsojaa kuin oikein ottelumäärin ja joukkuein.)

Suomen Jääkiekon kaikkien eri sarjojen katsojien virallinen yhteiskatsojamäärä vuonna 1977: 1 079 001 katsojaa (Alustava luku oli oletettuna tasan miljoona tai vähän yli miljoona katsojaa, mutta toteutuneella katsojaluvulla pysyttiin vähän yli miljoonassa katsojassa. Päivityksen myötä tuli hyvin vähäisesti kasvua lisää. Voi kyllä hyvinkin olla kun niin paljon erinäisiä karsintojen kuten muidenkin sarjojen katsojalukuja puuttuu, että kyse olisi enemmän Jääkiekkoliitonkin paperien mukaan enemmänkin kolmen ylimmän sarjatason katsojamääristä ja etenkin kun mukana oli SM-Liigan ja nk. Divisioonahallituksen/Sarjaseurojen merkkihenkilöiden edustajia lukuja takaamassa jolloin sitten tietysti luvut oikeasti kaikkiaan lienevät kyllä olleen edes jonkin verran suurempia lopuksi sitten tuolle vuodelle. Siten tämä luku on lähinnä lähtökohtainen olettamus kotimaan jääkiekon kokonaismääriin tälle vuodelle kuten osin virheellinenkin kirjaimelleen ilmennettynä Jääkiekkoliitolle.)

Muuna viimeisenä asiana vuodelle 1978 siitä puhuen päivitystä ei tarvitse tehdä kun sen vuoden 1. Divisioonan puolelle löytyi jo tekohetkellä sen hetken Nousukarsinta eikä uusia yleisömääriä ikävä kyllä ole löytynyt.

Aina saa tosiaan auttaa mikäli tietoa vain on noista vuosien 1977-1980 kuten myös vielä viime aikojen lopuksi tulevista vuoden 1981 yleisömäärien tilanteista annettavaksi.

Tosin vuoden 1981 tilanne tulee vuoroon tänään tai viimeistäänkin huomenna tilanteesta riippuen kun laskentoihin kuten myös paperietsintään menee aikaa.

Ellei sitten tietenkin jollakin muulla olisi lukuja valmiiksi jo sitten ensi hätään ennen pitkää sitä ennen!

 

[Thusberg]

Vuodelle 1981 tulee vielä sittenkin sitä ennen päivitystä joten kuluneelle yölle kerrottu tilanne voi vielä muuttua täten siten, että se julkaisu voi tilannekuvasta riippuen venyä ylihuomiseenkin.

Pyrin kyllä edelleen tänään tai huomenna luvut laittamaan, mutta miksi näin?

Syy siihen on, että vuodelle 1981 esimerkiksi Jääkiekon 2. Divisioonan loppuvaiheisiin on löytynyt muun muassa yleisömääriäkin uutena lisää.

Ikävä kyllä vain yksi ottelu on niistä varma ja kun yksi vielä löytyisi lisää niin sen vaiheen ottelut vuodelle 1981 olisikin sitten löytyneet!

Itse vaiheesta puhuen Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan Playoff-otteluissa Jääkiekon 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjaan KalPa keräsi hieman ristiriitaiseksi jääviä katsojalukuja vuoden 1981 osalta seuraavassa kahdessa ottelussa kuten lisäksi niille löytyi yksi uusi ottelukin:

15.2.1981: KalPa-Hilpara 6-2 4000 katsojaa (Joissakin lehdissä enintään 2842 katsojaa.)

15.2.1981: TJV-TaWe 2-7 1000 katsojaa (Tämä on uusin löytö ja pelattiin samana päivänä kuin KalPa-Hilpara-ottelukin.)

18.2.1981: Hilpara-KalPa 1-4 2842 katsojaa (Joissakin lehdissä enintään 1158 katsojaa.)

Ottelut keräsivät vähintään yhteensä 5000 katsojaa ja enintään 7842 katsojaa eli sen 1666-2614 katsojaa keskimääräisesti ottelua kohti.

Viimeksi puhuinkin näistä 3.11.2019 eli melkoisesti on vierähtänyt siitäkin.

Sitten itse muuhun pohdintaan loppuvaiheista:

Jääkiekon 2. Divisioonan loppuvaiheista puhuen sen Noususarja päättyi näillä näkymin 8.2.1981, Uusintaottelu Nousemisesta Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan Playoff-otteluissa Jääkiekon 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjaan pelattiin näillä näkymin 11.2.1981 ja itse nuo erikoisottelut pelattiin 15.2.1981, 17.2.1981 ja lopulta muutoksen jälkeen 19.2.1981 sijaan sen jäädessä sitten varsinaisen Uusintaottelun/ottelujen varapäiväksi jo 18.2.1981.

Jääkiekon 2. Divisioonan loppuvaiheissa Putoamissarjat tuttuun tapaan sisäisinä jatkuivat noina päivinä päättyen kuitenkin 15.2.1981 kun tuolloin viimeiset jäljellä ottelut eli HJK-KarPa, Lätkä-77-Tiikerit ja Kuhmon Kiva-Kiekko-Vesa Raahe päättyivät HJK:n, Tiikereiden ja Kiekko-Vesan putoamiseen tietenkin viimeisiin mahdollisiin nk. Lajitteluotteluihin Putoamisesta Jääkiekon 3. Divisioonaan vuodeksi 1982.

17.2.1981 oli mielenkiintoinen päivä:

Jääkiekon 1. Divisioonan Runkosarjan päätöspäivä oli silloin kun sen jälkeen oli tietysti vielä mahdollinen Uusintaottelu kuten myös sarjan eri karsinnat, mutta tuolloin pelattiin kuitenkin mainitusti tuo Jääkiekon 2. Divisioonan yksi ottelukin mikä herätti mielenkiintoa ympäri Suomea jääkiekkopiireissä:

Ei itse ottelun vuoksi vaan pikemmin niissä sattuneiden tappelujen, poikki kaukalon laitojen hakattujen mailojen, seurahenkilön käytyä käsiksi/yritettyään kiihtyneen selvästi päästä käsiksi päätoimitsijaan toimitsijatyöskentelyn luokattomuuden tai väitetyn sellaisen ja lopulta myös siellä sattuneen tuomariperusteisesta keskeytyksestä aiheutuneesta ottelun loppumisen vuoksi!

Tämä ottelu mistä muuten onkin vielä yleisömääräkin kateissa oli TaWe-TJV missä totisesti kiihkeyttä ja väkivaltaisia tilanteita riitti toinen toisensa perään.

TJV:n pelaajat oli marssia ulos jäiltä jo kun ensimmäisen erän yhtä pelikieltoa joukkueelleen he eivät melkein kyenneet sulattamaan mitenkään kiukunpuhinoitten jatkuttua rähinälläkin päälle 10 minuuttia keskeytyksestä ennen viimein joukkueenjohtajan pyyntöä jatkaa ottelua hyvän hengen nimissä.

Kapina toimitsijoita kohtaan huipentui TJV:ltä lopulliseen ulosmarssiin jolloin neuvottomuuteen kuten myös jo muutenkin hermostuneeseen masennukseen vajosi sitten Eino Honkanen päätoimitsijana jolloin ajassa 16.20 kolmanteen erään ottelu keskeytettiin, vähän myöhemmin julistettiin lopetetuksi kun niin pelaajat ja yleisö olivat alkaneet mellakoida tai häipyä paikalta tehden ottelun jatkamisen typerryttävän mahdottomaksi.

TaWe:n 5-2 voitto nähtävästi täten julistettiin 5-0 voitoksi keskeytysvoittona tuomariluovutuksellisin perustein.

Tuomariluovutuksellisuus verrattuna selkeään, kapinahenkiseen luovutukseen oli tärkeä myös erinäisten rangaistusten tai sarjapaikkojen luovutuksen suhteen sarjan vuoden 1981 säännöissäkin.

Sarjapaikka saattoi usein mennä, mutta yksinkertaisesti sakoillakin pystyi selviämään hyvällä onnella kuten myös pelikauden jatkumisellakin.

Periaatteessa tuomittiin jälkikäteen tilanne niin, että ratkaisu olisi ollut yksinkertaisesti julistaa TaWe:n voitto tuloksettomaksi ja pelata ottelu erikseen uudelleen aikataulutettuna viimeistään 19.2.1981 mennessä.

Tuohon mennessä kuitenkin, osin ensimmäisen ottelun perusteella ja kun välttämättä TJV:n omakaan muu pistearvo, maalisuhde tai muut tekijät eivät olisi riittäneet enää ylimääräotteluun tai kausi olisi muuten vieläkin venynyt niin kiusallisen tilanteen myötä sitten TaWe voitti jo pelkästään osin selkeän pelillisesti ja muutoin sitten jo sittemmin keskeytetyn ottelun yhteismaalein jolloin se pystyi happamissa merkeissä nousemaan sitten korkeamman divisioonan tavoitteluun.

TJV:lle oli onni, että tilannetta ei tulkittu loppupelissä nähtävästi selkeäksi, kapinahenkiseksi luovutukseksi.

Joukkue kun oli joutunut syntipukiksi kauden aikana erinäistä levottomuuksista nähtävästi muutenkin jolloin se oli heikoilla jäillä muutenkin.

Tuolloin kun kapinahenkinen luovutus olisi tarkoittanut selkeää ulosheittoa sarjasta sarjapaikan menetyksineen ja mikäli olisi vielä esiintynyt erityistä väkivaltaa kuten Heikki Kojolan pelikiellon kapinan, Viljo Kandelinin toimitsijan päälle tapahtuneen käsiksi käymisen ja sylkäisy-yrityksen ja Tomi Lehdon jatkuvan tappeluhenkisyyden myötä niin sitten olisi tullut vielä osallistumiskieltokin 2. Divisioonaan vuodeksi 1982 ja siitä eteenpäin 1-5 vuoden ajaksi vedoten väkivaltaisen epäurheilijamaiseen yleiskäytökseen.

Sittemmin siitäkin kohusta nähtävästi selvittiin melko pienesti.

Tuo TaWe-TJV-ottelu on siten nähtävästi tulokseltaan joko 5-2 tai 5-0 riippuen siitä, miten kummallisen erikoisesti kuohuvan ottelun lopun sitten halusi lekkeripelissään lukea.

Tuohon otteluun kuten tietysti mihin tahansa vuoden 1981 nk. Lopulliseen Putoamisotteluun vuodeksi 1982 Jääkiekon 3. Divisioonaan pitäisi vielä tietoa etsiä kuten myös tietysti katsojaluvutkin.

Ne kyllä kiinnostaisivat ennen lukujen laittoa toden totta TaWe:n suhteen kuten toki muidenkin!

 

[Centre Bell]

Oheisen linkin takaa löytyy vanhoja Aarne Honkavaaran tekemiä jääkiekon kausikirjoja SM sarjan ajalta ja ensimmäisen liigakauden ajalta Digitoitu aineisto – Suomen jääkiekkomuseo
Ei suoranaisesti liity yleisömääriin, vaikka niitäkin noista kausikirjoista löytyy, mutta en löytänyt sopivampaakaan ketjua, johon tuon linkin olisin voinut postata.
Mielenkiintoista historiaa kuitenkin niille, jotka noista ajoista jotain muistavat tai ovat muuten vaan kiinnostuneita historiasta.

 

[Thusberg]

On paha sanoa, että millainen oikein näin tuoreemmin ajatellen tämä nyt päättynyt kausi oli Liigassa sellaisenaan yleisömääriltään kun pitkästä aikaa saatiin todella kovan luokan yleisömäärien kokonaisuus aikaan!

Tehtiinkö historiaa kenties vai ei?

Runkosarjassa kun mikäli jossain vaiheessa vielä muutoin nuo katsojaluvut voidaan todeta virallisiksi ja oikeiksi lopullisesti vahvistettuina kaikin tavoin niin silloin olisi ollut vähän alle, tasan tai enimmillään kai jo vähän päällekin 2 miljoonaa katsojaa päättyneelle kaudelle.

Se ei ole niin välttämättä merkkiluokan juttu kun näitä on ollut ennenkin ilman muuta nyt toki huomiota herättäen sitten 10 vuoden jälkeen saada näin suuri määrä yleisöä kauteen, mutta miten sitten kävi kuin ajatuksella kaiken laskien mukaan?

Pelkällä Playoff-kaudella ei tehdä tänä vuonna historiaa eikä lähimainkaan olla edes parasta yleisövuottakaan sellaisenaan.

Tosin mikäli sitten kuitenkin aivan kaikki mahdolliset ottelut Finaaleja myöten sellaisenaan myös viimekätisesti laskisi mukaan niin sitten saatettiin juuri ja juuri tehdä historiaa ikään kuin tavallaan kautenaan parhaana kautta aikain!

Tosin vain siis täpärästi ja kaiken laskien.

Todennäköisimmin ellei sitten ihan runkosarjan normaali toteutunut loppulukema ollut jo kerralla käytännössä kaikkien aikojen kovin niin silloin yleisömäärissä ei erittäin helkkarin suuresta yleisömenestysolettamasta huolimatta sellaista ei tullut.

Pitkälti kun kaikkia jännittävimpiä yleisöottelusarjoja Playoff-kaudella ei päästy pelaamaan aivan päätösotteluihinsa asti täytenä sarjana ja sitten kun välillä joukossa oli eräiden joukkueiden hyvin huonona pysyneitä yleisömääriä heidän ottelujensa ratkaisuihin asti.

Tietysti myös kaikkien aikojen yleisöennätyksen saaminen tai edes tavoittelu tasapeliin kärsi kolauksia kun muun muassa Ilves ja HIFK jäivät yleisömagneetteina rannalle jatkosta.

Muutoin tämän mietinnän ulkopuolella vuoden 1981 SM-Liigan oman kauden kuten myös muun kotimaisen jääkiekon yleisömäärien laskenta on toki ohi sellaisenaan, mutta ne sisältävät harmittavasti epäselvyyksiä ja kun muutamaa tärkeätä eri otteluvaiheen yksittäistä ottelua ei ole löytynyt yleisömäärältään selvyyden varmistamiseksi niin jatkoon jäänee omalla tavallaan selvitettävää lisääkin.

Lisäksi on ollut paljon kiireitä niiden sitten estettyä julkaisun tosiaan jo jonkin verran vähän yli vuoden verran eli lähemmäksi vuoden ja neljä kuukautta sitten.

Sitten on tietysti ollut vielä sekin etsintä ollut käynnissä, että milloin muilla tavoin kenties kotimaisen jääkiekon suhteen kaikkien sarjojen osalta laskettuna todella ylittyi 2 miljoonaa katsojaa?

Ensi kerran siis aikaisintaan puhuen?

Tällä hetkellä kun välillä olen kuullut huhuja sen ylittymisestä jo siinä vuodeksi 1986 tai 1987 vähän vahvemmin kuin muille 1980-luvun vuosille ihan loppua huomioimatta tai 1970-luvusta sitten puhumattakaan!

Osin siis noille vuosille tuon kotimaisen jääkiekon 2 miljoonan katsojan luku voisi selittyä sillä, että Jääkiekon SM-Liiga sai siis noihin aikoihin ensi kertaa itse yksinkin jo sen miljoona katsojaa vuoteen pelkästään itse omalle sarjalleen ja Playoff-kausi silloinkin lukuja kasvatti reilusti suuremmaksi.

On vain tosin paha sanoa, että kuinka paljon sitten todella erinäiset kotimaisen jääkiekon divisioonat sitten yleisöä keräsivät.

Etenkään yhtään Jääkiekon 3. Divisioonasta alaspäin mennen.

Mitenhän sitten oikein on noiden tämän päättyneen kauden tuoreimpien yleisömäärien ja sen hehkutuksen suhteen totuudellisempi laita historian teon suhteen?

Ja mikäli ei tänä vuonna tehty historiaa niin ensi vuodeksi sitä ensi vuoden tapaan käytännössä ollaan juhlakaudella kun tulee sen 50 vuotta kuluneeksi Jääkiekon SM-Liigan ja sitä seuranneen Jääkiekon Liigan perustamisesta ja voidaan hyvinkin tehdä!

 

[Thusberg]

Toissa päivänä pohdin noita Liigan päättyneen sarjakauden kokonaiskatsojalukuja.

Onneksi ne julkaistiin tällä kertaa hyvin nopeasti päättyneen sarjakauden osalta ilman, että olisi tarvinnut odotella jonnekin kesään tai jopa ennen tulevaa sarjakautta syksyllä löydettäväksi.

Varmaankin lukuja pitäisi ehkä vielä odotella jos niitä tähdennetään tai korjataan vielä esimerkiksi mahdollisesti Jääkiekkokirjan julkaisua varten, mutta näillä näkymin olleet luvut olivat hienoja elleivät perin huippuja niiden kuitenkin ollessa silti liian kaukana ollakseen aivan sarjan kaikkien aikojen parhaimpia.

Tai sitten tietenkin tulee riippumaan niin pahuksen paljon siitä, että mitä haluaa laskea mukaan!

Parhaimmillaan tehtiin historiaa tai ollaan kaikkien aikojen kolmen parhaan joukossa Playoff-kaudenkin perusteella sinänsä etenkin kaikki mahdollisesti laskettavat ottelut huomioiden sitten 2000-luvun alun vastaavien, mutta sekin voi mennä vain vertailukelpoiseksi pelkkään 2000-lukuun nähden.

Etenkin kun vanhempina aikoina varsinkin selkeästi lyhyempiä Playoff-kausia seurasi vain vielä keskimääräisesti niin paljon enemmän porukkaa kuin miten on nykyään seurattu tai lähivuosikymmeninä.

Muussa tapauksessa ilman muuta Playoff-kausi huomioiden kausi oli hyvä tänä sarjakautena, mutta ei kyllä ennätyksiä vielä lyöty eikä sellaisena laskien oltu oikein kyllä edes ennätyksien joukossakaan.

Mahdollinen mahdollisuusolettama tehdä uusi ennätys oli kuitenkin erinomainen ennen sitten jonkinlaista katsojaväsymystä tai sitten kun kerta kaikkiaan kaikkia Playoff-kauden ottelusarjoja ei murheellisesti pelattu täysinä jännittävyydessään loppuun asti.

Mikäli kuitenkin aivan pelkällä puhtaalla Playoff-kaudella mennään niin vielä jäätiin esimerkiksi ennätyksistä siinä tapauksessa sen reilusti päälle 40 000 katsojaa.

Hyvä kausi ellei peräti huippukausi tietenkin riippuen näkökannasta rajauksineen tai huonoimmillaan kaikkein vähäkielteisessä näkemyksessäkin erinomaisen tyydyttävä kausi yleisövuotena.

Ja onhan aina kova juttu kun saadaan 2 miljoonaa katsojaa tai yli sarjakauteen!

Tämän nyt päättyneen sarjakauden toteutunut katsojalukujen kokonaismäärä edellyttäen lukujen pitäessä loppuun asti oikeudellisiksi todettuina paikkansa ennen pitkää niin oli runkosarjaan 2,06 miljoonaa katsojaa ja Playoff-kaudelta tietenkin tulivat omat lukunsa siihen päälle.

Ihan nuo korkeimmat oletetut luvut eli jopa hurjimmillaan 292 000-300 000 katsojaa niin taitaa mennä jo vähän liian suuriksi kun ihan niin paljon ei tullut Playoff-kaudella porukoita otteluja katsomaan tai sitten on laskettu mukaan jo ihan kaikki mahdolliset muut jutut Finaalien lisäksikin päälle.

Eikä taida tulla ihan niin paljon sittenkään kun toteutuneiden lukujen perusteella jäädään ihan vähän noiden lukujen alle sinne 287 000 katsojan paikkeille korkeimpia mittareita käyttäen jolloin siis uusi ennätys saatiin täpärästi kiitos Tapparan Ratkaisevan Finaalin katsomisen tai oltiin kolmen joukossa, mutta muutoin siis ei saatu uutta ennätystä eikä oltu kyllä kolmen joukossakaan.

Ensi sarjakausi alkaen sitten tämän vuoden puolella syksyllä näillä näkymin voi hyvinkin rikkoa ennätyksiä mitä yleisömääriin tulee kun näinä aikoina seuraavan vajaan kahden vuoden ajan Liiga edeltäjänsä SM-Liigan tapaan viettää 50-vuotisjuhlia sen perustamiseen ja näkemykselliseen kantaan koskien.

Siihen päälle vielä nk. Uusi Kiekko-Espoo perinnevärit logoon toisin päin käännettynä tulee jälleen Liigaan kun edellisen kerran oltiin SM-Liigan aikoina kieltämättä melkoinen tuoreelta silti näin varttuneena tuntunut tovi sitten!

Kun tein vielä noita erilaisia laskelmia niin loppuluku sellaisenaan olisi näillä näkymin mitä tahansa 287 564 katsojan-292 092 katsojan väliltä kaikkein suurimmillaan.

Pienin mahdollinen loppuluku reilumpia Playoff-kauden mittareita käyttäen oli 241 601 katsojaa.

Kokonaiskatsojaluvuksi tulee siis vähän päälle 2,3 miljoonaa katsojaa kaikki mahdolliset ottelut tilanteineen ja katsojineen laskien eli esimerkiksi on parempi kuin vuodet 2009 ja 2010, mutta jää vielä vuosien 2011-2014 ajan välisten kausien taakse tai on niiden kintereillä ja tietyin ehdoin jää myös vielä vuosien 2016 ja 2017 taakse.

Tosin noilla kausilla oli kaikkien aikojen eniten katsojia keränneet normaalit Playoff-kaudet ja sellaisenaan niiden kaudet eivät aivan niin vahvoja olleet runkosarjassa kun ne eivät ihan keränneet 2 miljoonaa katsojaa yhtä sellaisinaan.

Viime sarjakauden katsojalukuja ajatellen runkosarja näin esimerkiksi oli 5,4 % suurempi tänä päättyneenä sarjakautena eli silloin ja elleivät luvut nyt vain ole menneet väärin tai myöhemmin vielä tästä päättyneestä sarjakaudesta muuta ole lukuineen todettavissa niin viime sarjakauden runkosarja keräsi lopullisilta määriltään silloin mitä ilmeisimmin 1,948760 miljoonaa katsojaa.

Viime sarjakaudella Playoff-kauden katsojaluvut olivat normaalein mittarein pienimpänä mahdollisena lukuna 255 695 katsojaa, lähtökohtainen suurin muu mahdollinen katsojaluku oli 301 459 katsojaa ja lopullinen suurimmillaan ollut luku nähtävästi aivan kaiken mahdollisen laskien oli 309 503 katsojaa.

Pelkästään jo näin todeten viime sarjakaudella tietyin ehdoin oli selvästi parempaa etenkin Playoff-kausi vaikka itsessään runkosarja jäi tosiaan pienemmäksi kuin tänä sarjakautena.

Kokonaiskatsojaluvuksi tulee viime sarjakaudella siis vähän päälle 2,2 miljoonaa katsojaa kaikki mahdolliset ottelut tilanteineen ja katsojineen laskien eli sekin oli jo parempi kuin noin vuodet 2009 ja 2010, mutta jää vielä siitä reilummin vähäisesti vuosille 2011-2024 ajan välisten kausien taakse tai on niiden kintereillä ja tietyin ehdoin jää myös vielä vuosien 2016 ja 2017 taakse, mutta ei aivan niin paljon kuin mitä tämä kausi etenkin Playoff-kauden laskien!

Mikäli vielä joskus nuo tämän sarjakauden luvut täydentyvät tai ne täydennetään niin pitää korjata sitten lukuja sitä mukaa kuin ehtii.

Vähän siis menee täpärälle ja makuasiaksi, että oliko tämä nyt päättynyt sarjakausi merkittävästi viime sarjakautta parempi vai olisiko se sitten oikeasti ollut jossain määrin vähäisesti huonompi kuin edellinen sarjakausi.

Lisäksi vanhemmilta kausilta puhuen mikä tahansa vuoden 1982 ajalta lähtien oleva kausi olisi hyvä tietää mahdollisien yleisömääräjuttujen suhteen kun miettii noita eri katsojalukuja alemmista kotimaan jääkiekon divisioonista.

Eräässä vaiheessa kun niitä sittemmin alettiin jättää kertomatta ja vuoden 1981 loppuvaiheissa on epäselvyyksiä.

Etenkin olisi tietää nuo TaWe:n pelaamien ottelujen sellaiset katsojaluvut, mutta eivät päättyneet eräiden loppuvaiheiden jo täällä kerrottujen ottelujen kaltaisiin farssiin muun muassa toimitsijakapinointia kohtaan.

Niihin saa kertoa lisätietoa koska tahansa vaikka nuo vuoden 1981 vastaavat kotimaiset jääkiekon katsojaluvut voin kyllä tietysti ehkä hyvinkin pian viimeinkin julkaista jo tähän asti kerättyjen tietojen pohjalta.

Etenkin mikäli nyt sinänsä ei oikeasti tule lisätietoa ja joskus on vain edettävä tietojen etsinnöissä tai laitoissa näinkin.

 

[Thusberg]

Kun kulunutta päättynyttä sarjakautta tuli keväällä pohdittua niin näillä näkymin seuraavat katsojaluvut vahvistettiin lopullisesti voimaan jääneinä pysyväislukuina tarkastusten jälkeen:

Runkosarjaan katsojalukujen lopullinen määrä oli 2,055781 miljoonaa katsojaa eli se vielä siis pienentyi vastoin aiempia puheita tuosta hieman suuremmasta määrästä eli 2,06 miljoonasta katsojasta.

Playoff-kauden katsojalukujen lopullinen määrä kieltämättä jäänee ihmeittä vähän jopa mietityttämään, että mitä liene sitten keväältä jälkikäteen päälle kaikkena laskettu mukaan pysyväislukuihin.

Kun hurjimmillaan luvuiksi voisi vielä kuvata ikään kuin vielä loppuluvut ja siihen päälle sitten nuo Liigan Finaalit, mutta siinä taidettaisiin mennä jo ehkä vähän jo katsojahuippujen ja jopa pitkästä aikaa jonkinlaisen pienen liioittelun pariin.

Playoff-kauden katsojalukujen lopullinen määrä oli 292 092 katsojaa.

Vähäisesti sinne tuli siis vieläpä korotusta.

Hieman ristiriitoja aiheuttaa myös ikään kuin viime vuoden kevään päättyneet sarjakauden katsojaluvut.

Viime vuoden kevään päättyneet sarjakauden katsojaluvut ovat etenkin runkosarjaan ristiriitaiset ja on paha sanoa, että käytetäänkö katsojalaskennassa nk. Käytäntöhetken vai nk. Lopullisen Liigahallituksen/Liittohallituksen Oikeudellisuuslaskukäytäntöä julkaisutilanteissa silloin kun ne menevät toisiaan käsille lyömään ristiriitaisina?

Tuossa varmaankin oikein viime kädessä käytetään jälkimmäistä, mutta lukuja tosiaan viime vuoden kevään päättyneelle sarjakaudelle oli runkosarjaan siis kahta lukua käytössä tässäkin tapauksessa vähän ikävämpänä juttuna pitkästä aikaa:

Käytäntöhetken katsojaluvut: 1,948760 miljoonaa katsojaa (Tämän julkaisin ajallaan kuluneen kevään huomion yhteydessä kun mietin juuri päättyneen kevään lukuja suhteessa viime vuoteen ja mitä pidin aiemmin täysin oikeana.)

Liigahallituksen/Liittohallituksen Oikeudelliset Katsojaluvut: 1,950409 miljoonaa katsojaa (Tämä mielenkiintoisesti eräissä yhteyksissä on ollut siis se oikea viime vuoden kevään katsojaluku normaaliin sarjakauteen.

Huomiota herättää kuitenkin lähtökohtaisen iso poikkeama suhteessa aiempaan julkaisuun nähden ja sitten kun kyseisten lukujen oikeudellisessa toimittamisessa tuntui olevan vähän ikäviä saatavuusongelmia tai riittävän oikeudelliseksi todistamisessa viime vuodesta lähtien tämän vuoden kesään tai syksyyn asti. Suurimmillaan on voinut olla näinkin suuri katsojaluku, mutta huonoimmillaan kyseessä on ollut myös mahdollisesti uusimpiin liitonlaskelmiin tai Jääkiekkokirjoihin päässyt virhelaskelma.)

Viime vuoden keväällä sentään Playoff-kauden luvut ovat näillä näkymin muissa loppulaskennoissa voitu oikeaksi vahvistaa ilman näin pahoja ristiriitoja.

Toki nekin olivat vähän jossain määrin turhan lähellä eräänlaisia arvioituja korkeimpia mahdollisia Playoff-kauden katsojalukuja.

Ja juurikin kun joskus noita viime vuoden keväänkin lukuja kuvattiin kuin peruslukuina ja siihen olisi vielä tulleet päälle Liigan Finaalit niin hurjimmillaan on tainnut mennä ikävästi vähän myös pitkästä aikaa jo tuonkin osalta pienen liioittelun puolelle.

Joka tapauksessa viime vuonna keväälle lopulliseksi vahvistettu oikea luku oli Playoff-kaudelle 309 454 katsojaa.

Pitää jossakin kohtaa laittaa vähän vanhempien aikojen kotimaisten jääkiekkosarjojen lukuja suuremmin kun ehtii.

Vähän harmittavana puolena ovat olleet nuo kotimaisen jääkiekkomme eri nk. Divisioonasarjojen erinäisten loppusarjojen katsojalukujen löytymättömyys tai merkitsemättömyys.

Tai vaihtoehtoisesti vain niin, että mikäli niitä on laskettu niin yleensä vain eräänlaisten voittosarjojen puolella näin on tehty tai noususarjojen puolella.

Kun välillä niissäkin on nähty vuosikymmenten saatossa parhaimmillaan ainakin todella, todella hurjiakin yleisömääriä tai kansanjuhlia tilanteista riippuen.

Antaisi joskus vähän parempaa sarjakuvaakin kun vain ne olisi kyetty laskemaan mukaan sellaisinaan.

Kun näin ei ole tehty niin etenkin ihan alimpien sarjojen osalta tilanne on ollut todella vaikea laskea tai hahmottaa niiden osalta.

 

[Thusberg]

Pitkästä aikaa hieman löytyi joillekin tietyille joukkueille eräitä katsojalukuja periaatteessa koko kaudenkin mitalta puhuen ja tietenkin tietyin ehdoin kuten myös kysymyksinkin.

Mikkelin Jukureilla tuntui olevan Jääkiekon 2. Divisioonassa kerran melkoisen vaihtelevaa suoritusta kausineen ja yleisöineen.

Näistä kinkkisempi ja vaikeampi on mielestäni sarjakauden 1997-1998 kohtalo sellaisenaan.

On paha sanoa, että joutuiko Mikkelin Jukurit Putoamissarjaan vai ei?

Vai käsittikö kenties aiheen muistelijat ja eräät kertojat sen sitten joko aikanaan tai varsinkin siitä myöhemmin täysin toisin ja koko Mikkelin Jukurien mahdollinen oleminen Putoamissarjassa olisi ollut merkintävirhe?

Kun tuona sarjakautena mikäli todella oli Jääkiekon 2. Divisioonassa Putoamissarja niin ei tiettävästi Jukurit siihen välttämättä joutuneet kun Jukurit olivat sarjan tai nimenomaan oikeammin puhuen omassa lohkossaan eli Itälohkossa viidensiä niin heidän ei kai juuri ja juuri tarvinnut sinne joutua.

Välttämättä tosiaan ei edes pelattu sinä vuonna varsinaista Putoamissarjaa ja mikäli putoamista piti miettiä niin sitä ei Jukurit olleet kyllä lähimainkaan vaikka joskus siltä tuntui.

Surkeaa ja murheellista oli kuitenkin yleisömäärät.

Periaatteessa ne olivat koko kauden osalta varmuudella ainakin 1800 katsojaa tai 200 katsojaa ottelulta keskimäärin ottelua kohti ajatellen.

Tosin ne koskevat siis kauden jäämistä normaaliin sarjakauteen.

Mikäli äärimmäisen epätodennäköisesti oli Putoamissarja niin näillä näkymin sitten kai katsojakeskimäärä ottelua kohti oli sama eli 200 ottelua, mutta minkä ottelumäärän perusteella niin lienee sitten todellakin melkoinen mysteeri tässä vaiheessa.

Luulen kuitenkin ihmeittä, että kyseessä täytyy olla merkintävirhe ja mikäli jotkin joukkueet eivät pudonneet suoraan niin ne joutuivat kyllä pienempään Putoamissarjaan.

Eikä Mikkelin Jukurit siinä joukossa olleet vaan heillä alkoi tuolloin melkoisissa odottavissa, toivovissa tai surkeimmillaan todellisessa kriisissä silloin nk. Kesälomille jäänti mikäli siis melko suurella todennäköisyydellä sarja vain päättyi kuin päättyi.

Parhaimmisto nousi suoraan tai pääsi paremmille jatkopaikoille mahdollista Jääkiekon 2. Divisioonan Jatkosarjaa koskien tai vaihtoehtoisesti suoraan Jääkiekon 2. Divisioonan Noususarjaa koskien.

Kun noissa sarjoissa pelattiin niin monta eri vaihetta tuolloin ja päälle vielä sieltäkin saattoi olla ehdollisia sarjaputoajia tai lisäkarsijoita alemman sarjan kanssa.

Mikkelin Jukurien ahdingosta kertoi, että vuoden 1998 viimeisessä mahdollisessa ottelussa minkä Jukurit pelasi mielestäni ja ellen väärin muista maaliskuussa 1998 niin oli paikan päällä vaivaiset määritelmästä ja kerronnasta riippuen 27 tai 29 katsojaa ikävänä pienepävarmuutena.

Verrattuna sarjakauden 1991-1992 välillä toisinaan muistoissa jotenkin niin olevinaan huonoon sarjakauteen Mikkelin Jukureilla oli sentään Itälohkossa hyvät määrät katsojia ja vähän parempi keskiarvoinen katsojaluku ottelua kohti.

Sarjakaudella 1991-1992 oli kokonaisuudessaan 5400 katsojaa ja keskimäärin otteluja katsoi ottelua kohti 300 katsojaa.

Sen kolme kertaa enemmän oli siis katsojia kuin sarjakaudella 1997-1998. Mikkelin Jukurit jäi kuutospaikalle ja nk. Kesälomille kun viimeiset joukkueet aina lohkoissa joutui Putoamissarjaan silloisin säännöin ja neljä parasta joukkuetta lohkoissa pääsivät sitten silloiselle Jääkiekon 2. Divisioonan Playoff-kaudelle näillä näkymin ja siitä muilla tavoin sen ikiomaan Noususarjaan minkä päätteeksi vielä päästiin lopulliseen 2. Divisioonan Nousukarsintaan.

Mikkelin Jukureille on löytynyt muillekin vuosille useimmiten yleisömäärätietoa eri sarjakausille ja vain lähinnä sarjakaudet 1995-1996 ja 1996-1997 uhkaavat jäädä hämärän peittoon tai niitä ei ole pahemmin mainittu.

Sarjakausi 1997-1998 on siis muuten oikea paitsi vaan ellei sitten jostain uskomattomasta syystä pelattu todellakin silloista Putoamissarjaa jo niillä tavoin.

Ei mielestäni, mutta voi toki korjata mikäli olen väärässä asiasta.

Pitää yrittää löytää noita muitakin eri joukkueita mikäli vain ehtii niin noiden yleisömäärien osalta.

 

[Thusberg]

Jääkiekon SM-Liigassa vuodeksi 1987 ja päivämääränä 22.2.1987 tapahtui tuolloin historiallisia asioita:

Ensimmäistä kertaa kotimaisen jääkiekkomme pääsarja Suomen Mestaruutta koskien keräsi jo aivan yksinäänkin tai oli jo kerännyt tai keräämässä tasan miljoona katsojaa kaudessa!

Tapahtuman merkitys oli suurin piirtein ihan yhtä suurelta ja hienolta tuntuva juttu silloin kuin miten vuosina 1971-1972 oli ollut.

Silloin ensin koko Suomen normaalin jääkiekon kaikkiaan keräävien yleisömäärien suhteen tapahtunut alustava tasan miljoonan katsojan saaminen kaikkiin kotimaisiin sarjoihin ja sittemmin siis vuodeksi 1972 lopullisen kiistattoman varmasti tapahtunut miljoonan katsojan ja vähän jo ylikin saaminen kaikkiin kotimaisiin sarjoihin!

Miltä tilanne näytti siis tuolloin vuoden 1987 helmikuun lopulla niin se oli tämä:

SM-Liigan Yleisömäärät juuri päivämääräksi 22.2.1987: 976 479 katsojaa

Keskimäärin katsojia ottelua kohti kaudessa juuri päivämääräksi 22.2.1987 SM-Liigassa: 4650 katsojaa

Tuon päivämäärän ottelujen päätteeksi saatiin siis kuin saatiinkin niin seuraavat katsojaluvut:

SM-Liigan Yleisömäärät päivämäärästä 22.2.1987 eteenpäin toiseksi viimeisen sarjakierroksen päättyessä: Miljoona katsojaa

Keskimäärin katsojia ottelua kohti kaudessa päivämäärästä 22.2.1987 eteenpäin juurikin sen jälkeen toiseksi viimeisen sarjakierroksen päättyessä SM-Liigassa: 4651 katsojaa

Lopulta sitten kauden päätöskierroksella 26.2.1987 saatiin lopulliset luvut jotka olivat siis vieläkin komeampia toisin kuin tuolloin alustavasti luultiin ja tuolloin luultiin tai sanottiin alustavasti jo runkosarjan ottelua kohti yksittäisesti olleen keskimääräisen katsojaluvun ylittäneen tai olleen tasan 5000 katsojaa silloin sellaista kohti!

Ihan niin hyvä ei ollut vuoden 1987 vastaava luku kun lopullinen keskimääräinen katsojaluku yksittäistä ottelua kohti runkosarjaan oli 4754 katsojaa. Toki uusi ennätys sekin tavallaan.

Oikeasti saatiin odottaa noin hyvää keskimääräistä seurantaa eli sen 5000 katsojaa tai yli yksittäistä ottelua kohti lopulta vuoteen 1992 asti kun vuonna 1991 oli ollut erittäin lähellä myös niin käydä.

Ja suuremmin siitä eteenpäin vasta vuosista 1998-1999 ja nk. Milleniumista eli vuodesta 2000 eteenpäin on enemmän ollut sellaisia määriä tai parempia sellaisenaan ollut luvassa.

Miljoona katsojaa tai yli vuonna 1987 kuitenkin silloisessa mittakaavassa oli hieno saavutus tai sellaisena sitä ainakin yleensä pidettiin.

Toisaalta tuolloin lähdettiin ehkä vähän laukalle siinä, että milloin ylittäisi aivan yksinkään esimerkiksi sen puolitoista miljoonaa katsojaa kauteen tai vastaavaa.

Ihan heti siihen ei päästy hartaistakin toiveista huolimatta.

Vasta vuodeksi 1993 juuri ja juuri saatiin aikaan yksinään kauteen runkosarjassa sen 1,4 miljoonaa katsojaa sellaisenaan runkosarjaan ja puolitoista miljoonaa katsojaa tai sen paremmaksi mentiin runkosarjassa vasta vuosina 1998-1999 ja nk. Milleniumista eli vuodesta 2000 eteenpäin jälleen sellaisenaan.

Vuodeksi 1987 oli huolehdittu monistakin asioista:

Muun muassa vielä tuolloinkin emmittiin ja ei uskallettu suostua SM-Liigan laajennukseen ja lisäksi pelattiin erinäisellä nk. Välisarjamenettelyllä sittemmin kasvatetun sarjan muut ottelukierrosmäärät välillä hyvinkin tiukoilla tai perin epäsopivilla ajoilla.

Näilläkin oltiin jäädä yllättävänkin niukoille katsojaluvuissa tai nk. Miljoonarajan ylityksestä jo tavallisella sarjakaudella.

Vuodeksi 1986 viimeisen kerran silloisilla nk. Vanhoilla Säännöillä yhtä vanhan tavan mukaisesti runkosarjassa oli vielä pelattu vähemmän kierroksia ja tuolloin alustavasti oli saatu ensi kerran 800 000 katsojaa tai vähän ylikin kauteen kunnes se sitten pieneni aina 791 864 katsojaan asti.

Tuokin toki oli uusi ennätys voittaen täpärästi muun muassa erittäin paljon kehutut vuosien 1979 ja 1981 vastaavat kausiluvut ja oli muuten vuoden 1985 vastaavia lukuja sen 100 000 katsojaa vähän päällekin parempi!

Vuoden 1987 suhteen edellistä vuotta ajatellen SM-Liigassa oli murheellista se seikka, että yleisökehitystä koskien olisi oltu ilman ottelumäärien lisäystä vain noin silloisen edeltävän vuoden eli vuoden 1986 eräässä vaiheessa kautta vähän liiankin paljon eikä mitenkään paljoa selvemmin olisi oltu parempia jos lainkaan.

Huonoimmillaan vuodeksi 1987 arveltiin jopa vuoteen 1986 nähden jopa hävittävän katsojaluvuissa mikäli ei olisi syöksykierrettä kyetty katkaisemaan silloisin puhein nopeasti!

Toki tätä on kiistelty, että missä vaiheessa tilanne sitten oli ajoittain vuodeksi 1987 näin huono?

Välillä näin huonon arveltiin tilanteen olevan noin sarjan puolivälissä jolloin olisi päästy kyllä jo niin varhain silloisen edeltävän vuoden tasolle, mutta sitten ei olisi ollut koko loppukauteen kuin vain sen 200 000 katsojaa lisää ja vähän päälle yleisöä.

Toisaalta taas yhtä välillä arvioitiin tilanteen olevan sama kuin silloisena edeltävänä vuonna eli 1986 vain silloin vuodeksi 1987 jos sarja olisi ollut samanpituinen kuin edeltävänä vuonna.

Eli kun sarjasta oli pelattu sen kolme neljännestä tai sen noin 36 ottelukierrosta vähän alle tai päälle.

Sen jälkeen oli tullut lisäystä oma määränsä.

Eli 800 000 katsojaa näin oletuksena oli siis muuttunut päivämäärään 22.2.1987 ennen ollutta tilannetta parantuen siis 176 479 katsojalla.

Loppukierrokset sitten olivatkin melkoisia lisäyksiä mitä yleisömääriin tuli ja ilman niitä olisi toki ennätys ollut selvä, mutta täpärälle meno pantiin merkille ja allekin olisi voitu jäädä.

Miljoonaan katsojaan pääsemisessä kuin yksin kauteen merkitystä tuntui olevan myös sillä, että 10.1.1987 mennessä oli pelattu osin osana sarjan 'bonuskierroksia' ylimääräisiä merkattuja kotiotteluja Helsingissä ja Tampereella.

Tämä tarkoitti melkoisia lisäyleisömääriä toisin kertoen HIFK:n, Jokereiden, Tapparan ja Ilveksen peleihin tuoden täten hyvinkin runsaita lukemia yleisöä jolla saatiin vietyä kiritystä eteenpäin mitä ennätysten saamiseen tuli.

Noiden 'bonuskierrosten' otteluista tuli välillä kierroksittain lisäystä noille joukkueille vähän näkymästä riippuen ylimääräisesti puhuen kokonaisuutena tai jopa hurjimmillaan joukkuetta kohti 27 300 katsojaa otteluista puhuen lähempänä yhteisarvoa!

Se ei vain kerta kaikkiaan voinut olla näkymättä katsojaluvuissa silloin!

Toisaalta jopa tästäkin 'etuudesta' huolimatta ajoittain muilla tavoin eri joukkueilla oli vaihtelevasti alakuloisuutta yleisömäärissä ja milloin ei ollutkaan niin siltikin se ei tiennyt vuorenvarmaa yleisömenestystä tai merkittävää suurlisäystä silloiseen edeltävään vuoteen nähden.

Ennätykset rikottiin, mutta silti maku oli uuden edessä perin kirpeä ellei karvaskin tai oikeammin ei vain tiedetty mihin suuntaan sitten paremmin lähteä muuta kuin toivoen eteenpäin.

Ja ehkä vähän laukallekin lähtien etenkin Jääkiekkoliittomme silloisissa vuosikatsauksissakin.

Huonoimmillaankin toki jääkiekon kotimaiseen tilaan nähden siitä puhuen sitä eli kotimaista sarjajääkiekkoa kannatettiin käytännössä enemmän kuin koskaan aiemmin ja varmasti yhtymä miellettiin paljon paremmaksi kuin mitä ikävä kyllä välillä tuli murheellisesti puhuen vaikkapa kotimaisiin Leijoniimme silloin maajoukkuepuolella.

 

[Thusberg]

Edelliseen pohdintaan vuoden 1987 Jääkiekon SM-Liigan yleisömääristä tuolloin puhuen kun mietin sitä, että millaisilta erinäiset sarjataulukot olisivat näyttäneet tai tilanteet eri joukkueiden suhteen tuolloin sarjakaudella 1986-1987 sen kestäessä niin niissä tosiaan oli pientä kinkkisyyttä johtuen tiettyjen joukkueiden pelaamisesta tuolloin välillä häiritsevänkin usein siis kun liigalaajennusta ei vieläkään tuolloin suostuttu tekemään niin sarjan eri 'välikierrosten' tai 'välisarjan' ottelujen suhteen mielenkiintoisia yleistilanteita.

Jotkut joukkueet olisivat menestyneet paremmin tai toiset eivät lopulliseen toteutumiseen nähden runkosarjassa.

Kauden puoliväliä mitä ei ollut rönsyilevän ottelurakenteen vuoksi helppo määrittää otteluittain eri seuroille niin 27.11.1986-4.12.1987 pelattuihin otteluihin mennessä oli kuitenkin silloinen kauden puoliväli viimein päästy yli tai juuri siihen oli päädytty.

Playoff-kaudelle silloisin oletuksin olisivat menneet pistetilanteiden mukaan TPS, Kärpät, Lukko ja Tappara. Kesälomalle olisivat jääneet HIFK, Ilves, KalPa ja JyP HT.

Kesälomalle jääneet joukkueet silloisin oletuksin olivat kiinni nk. Playoff-kauden paikassa kuten milläkin perustein.

Ässät ikävä kyllä oli tuolla aikavälillä vielä murheellisenkin selvä liigakarsija ja Jokerit olivat jo tuolloin selvä putoaja Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavalle sarjakaudelle.

Suurin ja välillä tietysti harmitelluin asia oli se, että mitä jos olisi pelattu vielä kuitenkin runkosarja vanhoilla ottelumäärillä samoin säännöin ja etenkin kun liigalaajennusta ei vielä tuolloin taaskaan toteutettu?

Vanhoin säännöin samoilla ottelumäärillä silloin 25.1.1987 mennessä vain Tapparan ja Ässien kausi olisi etukäteen päättynyt muiden joukkueiden vielä pelatessa omia ottelujaan, mutta 29.1.1987 mennessä olisi muiltakin joukkueilta jo päättynyt kausi vanhoin säännöin samoilla ottelumäärillä.

Tappara ja Ässät olisivat saaneet vielä yhden ylimääräottelun, mutta se vielä sinänsä olisi ollut vertailuun hyväksyttävissä suhteessa edelliseen sarjakauteen toisin kuin vielä kauden puolivälimäärittelyn aikaan olisi ollut.

Joka tapauksessa 25.1.1987 mennessä nk. Playoff-kaudelle olisivat menneet pistetilanteiden mukaan Tappara, Kärpät, TPS ja HIFK.

Kesälomalle olisivat jääneet Ilves, KalPa, Lukko ja JyP HT.

Ero tosin nk. Playoff-kaudelle pääsyyn oli huomattavan paljon jyrkempi ja niukempi kun Ilves, KalPa ja Lukko olivat tasoissa HIFK:n kanssa viimeisestä nk. Playoff-kauden paikastakin!

JyP HT oli jo tuolloin epämiellyttävän kaukana suhteessa muista joukkueista ja turhankin lähellä jo liigakarsintapaikkaa.

Ässät oli yhä kärvistelemässä säännöllisenä joutujana kohti liigakarsintaa, mutta valoa tunnelin päässä silloin oli näkyvissä kun ainakin vielä JyP HT oli saavutettavissa ja otteluja oli onneksi niin paljon jäljellä kuin oli.

Jokerit olivat yhtä selvä putoaja kuin ennenkin siihen mennessä tai muutenkin vanhoilla säännöillä silloin pelaten ja suuren suuri ihme piti tapahtua silloisin miettein, että Jokerit olisi olleet enää edes liigakarsija saati sitten sarjapaikkansa pelastanut joukkue.

Kun muutoin puhuttiin vielä niin 29.1.1987 mennessä nk. Playoff-kaudelle selvemmässä taulukossa myös Tapparan ja Ässien ylimääräottelun laskien mukaan taulukkoon sellaisenaan vanhoilla säännöillä ikään kuin kauden päättyessä nk. Playoff-kaudelle olisivat päässeet Tappara, Kärpät, TPS ja HIFK juuri ja juuri pisteen erolla nk. Kesälomasta erottaen!

Kesälomalle olisivat joutuneet tuossa näkemyksessä edelleen siis Ilves, Lukko ja KalPa tasapelissä keskenään lisäten sitten vielä rimpuilevan JyP HT:n senkin toki saadessa elintärkeän yksittäisvoiton tuolla aikavälillä sarjapaikan selvään varmistamiseen.

Ässät siis olisi ollut edelleen liigakarsija selvästikin ja niukasti tuolloin mikäli jo tuolloin sarjan säännöt olisi perintein porilaisten menon katkaisseet etukäteen.

Jokerit olisi pudonnut varmasti.

Viimein vielä yksi muu tilanne oli ennen sarjan lopputilannetta tietenkin 22.2.1987 historiallisen nk. Miljoonan Katsojan Illan jälkeen siihen mitä tuli sarjataulukkoon tai tilanteista:

Playoff-kaudelle olivat menossa Kärpät, Tappara, TPS ja HIFK.

Kesälomalle olivat jäämässä Ilves, loppukaudesta uskomattomasti piste-eroaan umpeen kauhonut ja välillä jo jotain yleistä putoamisahdinkomasennusta kunnollakin kärsinyt Ässät sen noustessa liigakarsintaa koskevista syvistä vesistä pintaan melko reilustikin, Lukko, JyP HT ja KalPa.

Näistä muutoin puhuen Lukko ja JyP HT olivat töin tuskin säilyttämässä sarjapaikan selvemmin ja KalPa myöhemmin hyvinkin tunnettuna Niiralan Susijenginä oli joutumassa ikävästi liigakarsintaan.

Sarjan nk. Kesälomajoukkueista vain Ilves oli takaamassa itselleen sarjapaikan siinä missä Ässät toki uskomatonta suitsutusta saaneesta kiristään huolimatta oli edelleen vaaranpaikassa kun eroa oli vain sen kaksi pistettä liigakarsintapaikkaan, Lukko oli vain pisteen turvin edellä liigakarsintapaikkaa ja JyP HT olikin tasoissa mitä tuli liigakarsintapaikkaan.

KalPa oli jäämässä JyP HT:n taakse juurikin liigakarsintaan!

Siten ehkä kun miettii loppupuolta tuolta sarjakaudelta niin Lukko ja KalPa tuntuivat huonontuvan kauden mittaan kuin silmissä.

Jokerit olivat jo pudonneet aikapäiviä sitten siihen mennessä kun aiemmin edes kaikkien 'bonuskierrosten' loputtuakaan ei nostetta näyttänyt tulevan sarjapaikan pelastusta koskien ei sitten millään siihen mitä suoraankin putoamiseen tuli.

Ässät ei kiristään huolimatta voinut nousta enää nk. Playoff-kaudelle ja tämä oli ymmärrettävästi suuri ellei raivostuttavankin kova pettymys Porissa kun edeltävälläkin sarjakaudella oli kyetty tekemään silloin pienemmässäkin ottelukierrosten sarjassa loppukauden suurkiri vain jäädäkseen sitten rannalle ratkaisupeleistä tai jopa peräti Suomen Mestaruudesta puhuen jolloin näin oli käynyt siis jo toisen kerran putkeen perätysten!

Jännitys olikin enää vain HIFK:n ja Ilveksen välisessä mahdollisessa nousukamppailussa kun he olivat tasoissa ennen päätöskierrosta.

Runkosarja oli ohi 26.2.1987 ja täten nk. Playoff-kaudelle menivät Kärpät, Tappara, TPS ja HIFK huolimatta tasapelistään Ilveksen kanssa.

Ilves oli tasoissa HIFK:n kanssa, mutta jäi murheellisesti kesälomalle yhdessä Ässien, JyP HT:n ja Lukon kanssa.

JyP HT ja Lukko olivat todella lähellä pudota liigakarsintaan, mutta sinne joutuikin täpärästi sitten KalPa.

KalPa siis liigakarsintaan ja Jokerit putosivat suoraan Jääkiekon 1. Divisioonaan silloiselle seuraavalle sarjakaudelle hyvinkin hengettöminä pitkin kautta olleina.

Näin vertailuksi loppuun vielä kun sarjakaudella 1986-1987 riitti jännitystä moneen eri paikkaan niin sarjakaudeksi 1985-1986 jännitys oli vastaavasti kauden lopulle menettelevänkin vähäisempää.

Sarjakaudella 1985-1986 runkosarjan päätteeksi jatkoon olivat päässeet nk. Playoff-kaudelle Tappara, HIFK, TPS ja Kärpät kun kesälomalle olivat jääneet todella täpärästi JyP HT, inhottavan pienesti myös Ilves ja jälleen silloisesti puhuen Ässät ja sitäkin selvemmin sitten Lukko.

Putoajista tai karsijoista puhuen sarjakaudella 1985-1986 tilanne oli sarjakauteen 1986-1987 nähden selkeämpi oikeastaan läpi kauden:

Jokerit olivat selvä liigakarsija läpi kauden silloin ja SaiPa oli ajoittain karmaisevankin selvä putoaja silloisesti Jääkiekon 1. Divisioonaan yhtä silloiseksi seuraavaksi sarjakaudeksi.

Toisaalta tämäkin joissakin arvostelevissa piireissä Jokereita kohtaan oli merkki siitä, että Jokerit pystyi sinnittelemään korkeimmalla sarjatasolla vain siksi siihen asti kuin pystyi aina helmikuuhun 1987 asti kun aina löytyi niin huonompiakin joukkueita sen omille periaatetasoilleen selviämistä varten.

Silti heikentyminen vielä lisää ja niin vain yhden sarjakauden perusteella oli silti erittäin murheellinen pala niellä Helsingin Jokereiden tarinassa silloin.

 

[Thusberg]

Kun vuodeksi 1987 tosiaan nähtiin Jääkiekon SM-Liigassa siitä puhuen tuo ensimmäistä kertaa miljoona katsojaa tai reilusti ylikin kauteen sellaisenaan jo pelkkään runkosarjaan ja nk. Playoff-kauden huomioiden kaikkiaan koko kaudella oli katsojia siis 1,119344 miljoonaa katsojaa pelkästään tuohon sarjaan niin kysymykseksi jää se, että mikä sitten olisi ollut mahdollisesti koko kotimaisen jääkiekon silloinen katsojien määrä kaikissa sarjoissa niistä puhuen?

Varmaankin se puolitoista miljoonaa katsojaa kaikkia sarjoja koskien oli jo tainnut ylittyä melko ehkä reilustikin aikapäiviä sitten, mutta oliko jo ylittynyt tätä vuotta 1987 aiemmin vai ylittyikö vasta tuolloin vihdoin ja viimein myös 2 miljoonaa katsojaa?

Tämä asia kun oli ollut jo 1970-luvulta lähtien ja etenkin vuodesta 1972 lähtien paljon tavoiteltu juttu kun vuodeksi 1972 oli ylitetty ensi kerran siis lopullisen varman hyväksytysti kauteen kotimaisessa jääkiekossa miljoona katsojaa kaikkien sarjojen osalta ja vuonna 1971 oli ollut näin jo alustavasti ennen korjauksia.

On paha sanoa tosiaan, että onko näin vuoden 1987 kohdalla?

Ennen pitkää toki 2 miljoonan yli mentiin kuten 2,5 miljoonan katsojan ja 3 miljoonan katsojan yli, mutta ne olivat jo lopullisen varman vahvasti vasta vuosia 1991-1994 ne asiat siltä aikaväliltä puhuen.

Kysymys kun kuuluu, että ylittyikö tosiaan 2 miljoonaa katsojaa jo välillä oikeasti aiemminkin kotimaisessa jääkiekossa vai oliko se sitten enemmän tai vähemmän hieman pieni liioittelun aiheinen juttu siis kaikkia sarjoja koskien?

Vuosi 1987 kun oli merkkivuosi vuosien 1979 ja 1981 tapaan sellaisenaan kotimaiseen jääkiekkoon paljonkin, mutta ainakaan aiemmat havainnot tai mahdolliset yritykset saada asiaa selville eivät ole kyenneet määrittymään riittävään lopputulokseen.

Vuotta 1987 koskien vielä mietteinä:

Jääkiekon 1. Divisioona oli myös tuolloisesti aika kovassa nousussa yleisömääriltään ellei hyvinkin kova, mutta joihinkin aiempiin vuosiin nähden silloin Jääkiekon 1. Divisioonaa pelattiin tuolloin perin 'yksinkertaisella' tavalla.

Toisin kertoen oli yksi suoranousija ja kolme liigakarsijaa loppujen joukkueiden jäädessä nk. Kesälomalle, yhden eli viimeistä edellisen joutuessa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan ja yhden eli viimeisen toimiessa putoajana Jääkiekon 2. Divisioonaan.

Mahdollinen 'yksinkertainen' ja suora pelitapa saattoi aiheuttaa sen, että mahdollisten lisäottelujen puutteessa toki valmiiseen melko laajaan sarjaan ottelukierrosta kohden ei vain ollut niin paljon yleisöinnostusta kun oli ollut aiemmin joinakin muina 1980-luvun vuosina.

On paha kyllä sanoa, että miten paljon tuo toiseksi korkein sarjataso sitten keräsikin yleisöä kaikkiaan?

Ja lopullisen paha sanoa mistään jälleen sen Jääkiekon 3. Divisioonaa alemmista sarjatasoista etenkään niiden katsojalukuja vaikkakin ehkä varmaan vielä Jääkiekon 2. Divisioonasta jotain saattaisi löytyä.

Jääkiekon 2. Divisioonan katsojalukuja kun sellaisinaan kehuttiin ja etenkin varsinkin siis sen oman vastaavan nousua koskevan sarjan myötä.

Jääkiekon 2. Divisioonan Noususarja 1987 lienee kerännyt melkoisia ennätyksiä ainakin kun mitä noita lehtijuttuja on joskus lukenut vaan kun ei ole oikein niistä pahemmin yleisömääriä käynyt ilmi?

Alasarjoista muita sellaisia ajatellen lähinnä vuodeksi 1987 kiiteltiin jo ajat sitten vakiintunutta Jääkiekon 4. Divisioonaa mielenkiinnoltaan ja puhuttiin myös todella paljon alempien uudempien sarjatasojen silloisesta levittäytymisestä jääkiekon osalta Suomessa laajemminkin.

Jääkiekon 4. Divisioonaa jos lähdetään toki vertaamaan vähän niin oli ilman muuta toki jo vuonna 1987 se sarja vakiintuneempi olemukseltaan kuin miten oli esimerkiksi ollut vielä vuosina 1979-1981 kun tuolloin oli paljonkaan edes aloitettu se lopullinen säännöllisempi pelaaminen kausittain ja muutenkin oli aika horjuvaista erinäiset kausitilanteet ja jopa kausiohjelmatkin.

Saa kertoa noista tilanteista lisätietoa milloin tahansa noihin eri sarjoihin!

 

[Thusberg]

Jääkiekon SM-Liigan sarjakauden 1986-1987 suhteen puhuen jäi vielä yksi vertailu vähän aikaa sitten olleista viesteistä puhuen tekemättä ja kertomatta:

Eli, että millainen tilanne eri joukkueilla olisi ollut siis kun olisi otettu vielä edeltävän sarjakauden vanhojen sääntöjen mukainen sarjatilanne juurikin edeltävän sarjakauden vanhojen sääntöjen mukaisella kauden täsmällisellä puolivälillä?

Tämähän unohtui noissa tuoreemmissa vertailuissa laittamatta.

Tämä ottelukierros eli 18:sta ei voinutkaan enää olla uudemmin säännöin ja ottelukierroslaajennuksin kun ihan vielä silloin ei liigalaajennukseen suostuttu niin kauden puoliväli.

Mikäli kuitenkin olisi ollut niin 16.11.1986 silloisella oletetulla vanhojen sääntöjen mukaan kuin pelattavalla sarjan puolivälillä olisi tilanne siis ollut seuraava:

Playoff-kaudelle olisivat menneet siinä vaiheessa TPS, Tappara, Kärpät ja siinä vaiheessa vielä perin mainiota peliä pyörittänyt Rauman Lukko kauden ottelujen suhteen!

Kesälomille mikäli jo noin varhainen vaihe tai oletettava vanhojen sääntöjen mukainen kauden puoliväli olisi päättänyt kauden jo tuolloin niin olisi joutuneet HIFK, KalPa, Ilves ja JyP HT.

Verraten perin selvästikin.

Liigakarsintaan olisi joutunut suossa rypenyt ja juuri edes rimaa hipoen itsensä silloin Jokereiden edelle nostanut Ässät. Ässät toden totta oli juuri nostanut itsensä toivossa ensi kerran sarjakaudella jotenkin ylöspäin, mutta katkeran pitkä oli tie silloin vielä edessä päin ajatellen kaikkea!

Vastaavasti taas Jokerit oli ensimmäisen kerran jäänyt koko sarjakaudella ja kaikkiaan pysyvästi pohjalle eli selväksi putoajaksi olematta edes sarjasäilyjä tai edes se reilummin oikeampi selvä liigakarsija.

Tuon päivämäärän jälkeen ja mikäli en vain väärin muista niin missään vaiheessa tuota sarjakautta ei Helsingin Jokerit enää koskaan nousseet viimeiseltä sijaltaan ylöspäin vaan putosivat sitten Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavaa sarjakautta koskien lopulta hyvinkin selvästi!

 

[Thusberg]

Jääkiekon SM-Liigasta ja sen sarjakaudesta 1988-1989 puhuen siinä tietysti oli ehkä tärkeimpänä juttuna sen suhteen liigalaajennus.

12 joukkueen sarja saatiin siis vihdoin ja viimein muutamankin eri vuoden näkemättä jäämisen jälkeen.

Tietysti omia juttujaan tunnetusti aiheuttaen, mutta osa niistä jutuista kuuluu varsinkin huonommista puhuen toisiin aihealueisiin joten jatketaanpa siis vielä muuta vertailua.

Pelitavat tuotti muutoksia ja samoin jatkoon menoa, nk. Kesälomalle jääntiä tai osin putoamista koskeviin juttuihin täytyi suhtautua eri tavalla toisin kuin muutamalla aiemmalla silloisella sarjakaudella.

Samalla kertaa laajentui myös muun muassa nk. Playoff-kauden pituus kuten myös eri jatkoon pääsijöidenkin arvot arvioinakin.

Runkosarjan parhaat pääsivät jo saman tien lähemmäksi ratkaisupaikkoja vähän muiden sijojen joukkueiden kuten myös laajennusjoukkueiden yrittäessä samaa ratkaisua sitten vähän varhaisemman nk. Playoff-kauden vaiheista.

Miltä tilanne olisi näyttänyt mikäli jo sarjan puoliväli nyt liigalaajennuksen jälkeen nyt enemmän sopivan normimittaisena tavallaan samat ottelukierrosmäärät sisältäen sitten oikein olisi näyttänyt kaikkien joukkueiden sopivan kohtalon jo silloin?

30.11.1988 ja 1.12.1988 pelattiin hieman rönsyilevästi tuolloin sen puoliväli mitä SM-Liigaan tuli, mutta mahdolliset kalenterin otteluongelmat olivat pientä verrattuna varsinkin vajaan parin edeltävän vuoden takaiseen 'bonuskierrosten' sotkuun ja osin myös edeltävän sarjakauden nk. Olympiataukojen sovittelun yhteydessä olleisiin kauden venymisotteluihin tai muihin rästiotteluihin ajatellen.

30.11.1988 olleen tilanteen mukaan jatko joukkueittain olisi näyttänyt tältä mikäli päätökset olisi tehty jo silloin kaikkiaan:

JyP HT ja KooKoo olivat tasan kauden puolivälissä erotuksena muista joukkueista jo niitä hieman edellä kun muilla oli vielä oma ottelukierroksensa pelaamatta.

Siten tilanne oli hieman erikoisempi ja näitä kahta mainittua joukkuetta odotti myös väistämätön vapaavuoro tuon ottelun jälkeen.

Playoff-kaudelle tuon kerrotun tilanteen mukaan juuri tuolloin olivat menossa Tappara, TPS, KalPa, JyP HT, Ilves ja HIFK joskin näistä HIFK enää silloin täpärämmin. Playoff-kauden joukkueista Tappara ja TPS olivat pääsemässä sen lopulle suoraan kun muut joukkueet olisivat jääneet pelaamaan varhaisempaan vaiheeseen. Vanhojen sääntöjen mukaan vielä 10 joukkueen sarjassa Ilves ja HIFK olisivat jääneet kapeammassa mallissa rannalle nk. Playoff-kaudesta ja kesälomille.

Kesälomalle olivat jäämässä liigalaajennuksen jälkeen silloin Lukko täpärästi ulkona nk. Playoff-kaudesta, KooKoo, HPK ja Ässät ja näistä puhuen Ässät olivat turhan lähellä jo liigakarsinnan rajaa.

Vanhojen sääntöjen mukaan vielä 10 joukkueen sarjassa Ässiä olisi saattanut odottaa tilanteesta riippuen myös putoaminen tai vain sarjapaikan säilyminen vielä kerran tarvitsematta joutua liigakarsintaan.

Liigakarsintaan olivat joutumassa SaiPa ja Kärpät ja näistä puhuen välillä toinen eli SaiPa olisi myös vanhojen sääntöjen mukaan 10 joukkueen sarjassa voinut myös säilyä tai jopa ehkä myös pudota tilanteesta riippuen.

Kärpät oli jo silloin putoajaehdokas vaikka sen onneksi suoraa putoamista ei aiottu tuolloin toteuttaa.

Vanhoilla säännöillä 10 joukkueen sarjassakin useimmiten Kärpät olisi pudonnut jo suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 1. Divisioonan pariin. Muuten tietysti joukkue yritti rimpuilla kohti edes liigakarsintaa tai nk. Kesälomaa suoraa säilymistä varten siinä pahemmin onnistumatta edes tuolloin.

1.12.1988 viimeistään jokainen joukkue oli sarjan suhteen puolivälissä ja tältä tilanne näytti tuolloin kun JyP HT ja KooKoo siis olivat lepovuorossa edeltävän ylimääräisen oman ottelukierroksen pelinsä jälkeen:

Playoff-kaudelle olivat menossa Tappara, TPS, KalPa, JyP HT, HIFK ja Ilves. Playoff-kauden joukkueista Tappara ja TPS olivat pääsemässä sen lopulle suoraan kun muut joukkueet olisivat jääneet pelaamaan varhaisempaan vaiheeseen tasapelistään huolimatta.

Vanhojen sääntöjen mukaan vielä 10 joukkueen sarjassa HIFK ja Ilves olisivat jääneet kapeammassa mallissa rannalle nk. Playoff-kaudesta ja kesälomille. Lisäksi kaikki nuo muut joukkueet eli KalPa, JyP HT, HIFK ja Ilves olivat vielä pistetasapelissä keskenään eli tilanne oli perin tasaista siis silloin.

Kesälomalle olivat jäämässä liigalaajennuksen jälkeen silloin Lukko täpärästi ulkona nk. Playoff-kaudesta, HPK, KooKoo ja Ässät ja näistä puhuen Ässät olivat turhan lähellä jo liigakarsinnan rajaa.

Vanhojen sääntöjen mukaan vielä 10 joukkueen sarjassa Ässiä olisi saattanut odottaa tilanteesta riippuen myös putoaminen tai vain sarjapaikan säilyminen vielä kerran tarvitsematta joutua liigakarsintaan.

Liigakarsintaan olivat joutumassa SaiPa ja Kärpät ja näistä puhuen välillä toinen eli SaiPa olisi myös vanhojen sääntöjen mukaan 10 joukkueen sarjassa voinut myös säilyä tai jopa ehkä myös pudota tilanteesta riippuen.

Kärpät oli jo silloin putoajaehdokas vaikka sen onneksi suoraa putoamista ei aiottu tuolloin toteuttaa.

Vanhoilla säännöillä 10 joukkueen sarjassakin useimmiten Kärpät olisi pudonnut jo suoraan seuraavaksi sarjakaudeksi Jääkiekon 1. Divisioonan pariin. Muuten tietysti joukkue yritti rimpuilla kohti edes liigakarsintaa tai nk. Kesälomaa suoraa säilymistä varten siinä pahemmin onnistumatta edes tuolloin.

11.2.1989 mennessä eli juuri ennen runkosarjan päätöskierrosta tilanne näytti vuorostaan erinäisten joukkueiden myötä tältä:

Playoff-kaudelle olivat menossa TPS, Ilves, JyP HT, Tappara, KalPa ja HIFK. Playoff-kauden joukkueista TPS ja Ilves olivat pääsemässä sen lopulle suoraan kun muut joukkueet olisivat jääneet pelaamaan varhaisempaan vaiheeseen. Vanhojen sääntöjen mukaan vielä 10 joukkueen sarjassa KalPa ja HIFK olisivat jääneet kapeammassa mallissa rannalle nk. Playoff-kaudesta ja kesälomille.

Kesälomille jäävät joukkueet olivat tuohon mennessä vuoden 1987 loppupuoleen verrattuna tällä kyseisellä sarjakaudella osin jännitettävissä kuitenkin loppuun asti taas kerran.

Eivät kuitenkaan välttämättä nousemisen suhteen vaan putoamisen suhteen enemmänkin.

Kesälomalle olivat jäämässä ihmeittä silloin kaikkensa yrittänyt, mutta pelien loppuessa kesken ilman palkintoa uurastuksestaan jäävä Lukko, HPK, KooKoo ja hädin tuskin sarjapaikkaansa vielä tuolloinkaan varmistamaton Ässät!

Ässät oli täpärästi kiinni suorassa säilymisessä, mutta SaiPa ja Kärpät olivat kirineet muusta synkästä mielen syvähorroksesta herättyään tosiaan porilaiset kiinni pitkin tuon sarjakauden talvea ja tiukkaa teki jännityksestä puhuen silloin!

Muutoin tietysti liigakarsinnasta puhuen kaikki kolme joukkuetta olivat tasoissa tai sen pisteen päässä keskimäärin toisistaan erossa.

Ja erinäisiä eroja lienee turha verrata sen enempää.

Lopulta tietenkin 12.2.1989 runkosarja oli ohi.

Playoff-kaudelle menivät TPS, Ilves, JyP HT, Tappara, KalPa ja HIFK ja joista puhuen lähinnä HIFK aavistuksen täpärästikin ehkä hyötyen vain siitä kun Rauman Lukolta vain loppui periaatteessa kaikki paremmin voitettavissa olevat ottelut kesken.

Tai vaihtoehtoisesti vaikka Lukko olisi pelejään voittanut niin näin pystyi voittamaan myös HIFK.

TPS ja Ilves menivät lähemmäksi nk. Playoff-kauden loppuvaiheita kun taas muut joutuivat enemmän sen alkuvaiheisiin. Vanhoilla säännöillä silloisesti puhuen KalPa ja HIFK olisivat jääneet nk. Kesälomille.

Kesälomalle jäivät Lukko, HPK, KooKoo ja kuin ihmeen kaupalla itsensä suoraan sarjapaikkaan viime hetkellä tarrannut SaiPa!

Kärpät ja Ässät jäivät kiukkua ja järkytystä puhisten rannalle sarjapaikasta ainakin suoraan siitä puhuen ja kohti liigakarsintaa matkaten.

Vanhoilla säännöillä vain Kärpät olisi matkustanut yksin sinne, säilyttänyt myös sarjapaikkansa vaikka edes jotenkin SaiPa:n tapaan tai pudonnut.

Ja Ässät olisi kaikkein huonoimmassa tapauksessa pudonnut suoraan Jääkiekon 1. Divisioonaan seuraavaksi sarjakaudeksi!

Kun vertasi vielä edeltävän sarjakauden lopputilanteeseen ja viimeistä kertaa siis silloin vielä 10 joukkueen sarjana niin tilanteet tuolloin olivat toiset ja pientä vertailua tulee myös kuin toisin säännöin ajatellen mikäli siis 12 joukkueenkin sarjan säännöt olisivat olleet jo voimassa aiemmin.

Lopputilanne tuolloin eli 27.3.1988 jälkeen oli runkosarjan päättyessä seuraava:

Playoff-kaudelle olisivat päässeet Ilves, HIFK, Tappara ja täpärästi Lukko ja mikäli 12 joukkueen säännöt olisivat olleet jo silloin voimassa niin myös TPS ja Kärpät olisivat päässeet mukaan nk. Playoff-kauden otteluihin.

Ikävä kyllä eivät päässeet poisjäännin ollessa täpärä puolin toisin heidän harmikseen ja Lukon iloksi.

Kesälomalle jäivät siis perin kitkerästi TPS, Kärpät, sitäkin murheellisemmin vaikkakin ei ihan niin hienosti kuin muutamalla vielä vähän aiemmalla sarjakaudella jälleen vastaavia eräänlaisia loppukauden kirejä suorittanut Porin Ässät, KalPa ja JyP HT.

Liigakarsintaan tuolloin joutui hyvin selvästi liigalaajennuksen ollessa silloin ovella vain yksin KooKoo.

KooKoo tosin olisi vähän tätä aiemmin pudonnut selvemmin ja vain JyP HT olisi mennyt sitten muutoin yksin liigakarsintaan. Joissakin yhteyksissä ehkä myös JyP HT olisi pudonnut yhdessä KooKoo:n kanssa seuraavan sarjakauden Jääkiekon 1. Divisioonaan.

Ja tietenkin 12 joukkueen sarjan säännöt mikäli olisi olleet jo silloin voimassa niin silloin tietenkin niin JyP HT kuin KooKoo yhdessä olisivat joutuneet liigakarsintaan.

Kun miettii näitä erinäisiä huonoksi menneitä sarjakausia pelkän yhden vuoden sisällä tavallaan niin joskus makuasiaksi jää se, että kumpi olisi huonontanut mainettaan enemmän kaudella eli Oulun Kärpät vai Porin Ässät?

Ässillä oli ollut jo muutaman vuodenkin ajan ollut vähän turhan paljonkin leikittelyä kohtalon kanssa siinä mitä sarjapaikan säilymiseen tai jopa erinäisiin kauden loppupuolen huippuotteluihin pääsyyn tuli.

Toisaalta Kärpillä taas putoaminen saattoi sinänsä tuntua vain tietyllä tapaa astetta niin kovin paljon pahemmalta kun kaikkein huonoimmillaankin juuri edeltäväänkin sarjakauteen peilaten olisi pitänyt edes normaalimman sarjapaikan säilyä hinnalla millä hyvänsä kun tilaisuus vain tuli käyttöön!

Ikävä kyllä ei säilynyt.

Ja sitten oli melkoista korpivaellusta osin molemmille, mutta sitten ehkä pitkässä juoksussa juurikin Kärpille.

Huolimatta toki muutamastakin eri nousumahdollisuudesta läheltä piti-tilanteena kuten myös milloin minkäkin noususäännön tai nousemattomuuden säännön uhriksi joutuneena sitten Oulun Kärppiä koskien.

Kaikkein kielteisimmät, toivottomimmat ja pessimistisimmätkin arviot eivät tuosta 1980-luvun lopun putoamishetkestä miettien odottaneet niin pitkää pääsemättömyyttä takaisin SM-Liigan pariin.

Toki nekin siis olivat pisimmillään kovin pitkiä pitkälti talouspelkoisista tai vain väistämättä erilaisten tulevien polvien pelaajien yleistaitotason kehityksen sisäänajosta johtuen.

Silti ei edes kielteisimmillään odotettu paluuta surkeimmillaankin siis kuin sen 5-6 vuotta tai enintään sen 7 laihan vuoden verran putoamishetkestä laskien ja yleensä toki nuokin olivat jo erittäin siis suurimpien murhehetkien raivonpuuskapuheita silloin kun kaikki tuntui menevän päin helkkaria.

Yleensä toki odotettiin nousua nopeammin tai vain jokusen lyhyemmän vuoden ajan kestäen riippuen toki myös siitä, että miten joukkue olisi osannut vastata huutoon.

Eli välttämättä ihan heti ensi vuodeksi nousuun ei Oulussa uskottu, mutta seuraavana tai sitä seuraavana sitten putoamishetkestä eteenpäin tavallaan ajatellen kyllä.

Ikävä kyllä meni sitten Oulussa pidempään.

 

[Thusberg]

Erinäisempiä kokonaisjääkiekkoja ajatellen kotimaisittain sarjajääkiekkoa ajatellen Suomessa olen onnistunut viime aikoina osin löytämään ainakin alustavasti en vain SM-Liigan vaan myös Jääkiekon 1. Divisioonan katsojalukuja etenkin vuosilta 1987-1990 olevilta ajoilta kun ikävä kyllä vuoden 1991 vastaavia en löytänyt.

Seuraavaan viestiin laitan noita enemmän etenkin jälkimmäisen sarjan osalta silloin ja mahdollisesti yhdistäen noita vuosittain, että paljonko ne muodostivat yhdessä.

Ja ennen kaikkea, että lähenivätkö ne silloista oletettua 2 miljoonan katsojan kokonaisrajaa vai eivät.

Ongelmana tosin on se ja osin ehkä myös helpotuksena, että tuohon aikaan Jääkiekon 1. Divisioonaa pelattiin joihinkin muihin aikoihin perin 'yksinkertaisessa' muodossa.

Eli yleisemmän sarjan jälkeen kai tietääkseni joka vuosi ihmeittä oli enää jäljellä vain 1. Divisioonan Nousukarsinta ja 1. Divisioonan Putoamiskarsinta.

Näillä näkymin joillekin vuosille ja etenkin juurikin vuosille 1989 ja 1990 ovat löytyneet ihmeittä varsinkin näiden Nousukarsintojen yleisömäärät.

Jääkiekon SM-Liigan vastaavat ovat jossain määrin elleivät myös täten mutkan kautta löytyneet myös sellaisinaan kokonaan ainakin noille vuosille ja vastaavasti ehkä vähän aiemmaksikin.

Ikävä kyllä silti jää puuttumaan varsinkin juurikin tuo 1. Divisioonan Putoamiskarsinta yleisömääriltään.

Viimeinen huomio ennen isompaa laittoa näistä puhuen on siinä, että näillä näkymin Jääkiekon 1. Divisioonasta puhuen niiden yleisemmät katsojaluvut erikoisesti tuolla aikavälillä eli vuosina 1987-1990 hieman tiettyjä nousuja huomioimatta aina siis putosivat katsojaluvuiltaan.

Mahdollisesti on myös paha sanoa, että mikä oli tilanne esimerkiksi sitten tuohon toiseksi korkeimpaan sarjaan sitten ehkä vuosina 1984-1986 tai mahdollisesti vuoden 1983 'Imatran Ketterä-ilmiön' aikaan noiden yleisömääristä?

Välillä niitä kyllä oltiin kehuttu silloin maista taivaisiin, mutta noinakin vuosina pelimuodoissa toiseksi korkeimman sarjatason osalta tapahtui säännöllisin väliajoin muutoksia ja ottelukierroksiakin oli esimerkiksi SM-Liigaa enemmän.

Muu huomioitava erikoisuus oli muuten siinä, että vuonna 1989 tai 1990 muuten Jääkiekon 1. Divisioonassa oli meneillään enemmän tai vähemmän kaikkien aikojen suurimmat tai varsinkin sen jälkeen ainakin suhteessa suurimmat palkan ja rahakkuuden kausi menossa koskaan etenkään pelaajilla heistä puhuen ja enemmän käytettiin siis tiettävästi rahaa palkkapuoleen kuin miten koko sarjaan oli pääsylipputulojakaan!

Vuoteen 1994 mennessä eli 30 vuoden takaa ajatellen tasan niin tuolloin sitten Jääkiekon Finlandia-Liigan ainoalla pelikaudella lopullisen virallisemmin tilanne oli toinen eli huolimatta, että välillä toki tiettyä rahakkuutta löytyi silloinkin niin kylmän totuuden nimissä tuolloin koko sarjassa olivat pääsylipputulotkin yhteen laskettuina silti suuremmat kuin miten olivat olleet palkkapuolen maksetut osuudet pelaajille koko sarjaan!

 

[Thusberg]

Vuodeksi 1987 tosiaan Jääkiekon SM-Liigalla oli normaalimpaan sarjaan sen jo todetun katsojamäärän verran puhuttuna kuin mitä vähän aiemmin muutama viesti sitten puhuin.

Eli nk. Miljoonarajan yli mentiin ensi kerran jo runkosarjassakin ja kaikki vanhempien päivien periaatteelliset nk. Kaikkien Aikojen Rajat murskattiin täysin.

Joskin ei ilman jo todettuja tehokeinoja ja huonomminkin olisi voinut mennä kuten pahimmillaan oli näyttänyt aiemmin sinä vuonna ennen sitten parantumista.

Playoff-kausi jäi kuitenkin katsojaluvuiltaan yllättävänkin perin vaatimattomaksi vaikkakin myös ottelusarjat päättyivät ehkä hieman etuajassa kuin miten pitivät.

Niin tai näin kun kaikki oli sanottu niin ainakin lähtökohtaisesti ja ellei SM-Liigan Putoamiskarsintaa laskettu niin loppunumeroiksi tuli kaiken yhteisenä arvona 1,119344 miljoonaa katsojaa.

Vuodeksi 1987 Jääkiekon 1. Divisioonaan löytyi kuin ihmeen kaupalla mahdollinen sen vuoden lähtökohtainen kokonaiskatsojaluku mikä tosiaan oli suurin vertailujaksolla 1987-1990.

Ongelmana tietysti on se, että mikä oikein olisi sitten ollut lopullinen osuus tai jatko kaikin puolin tähän kaikkeen?

Vuoden 1987 Jääkiekon 1. Divisioonaan ainakin tässä vaiheessa ja mikäli ei kerta kaikkiaan ole muuta osoittaa niin normaalin sarjakauden kokonaiskatsojaluku oli 457 488 katsojaa.

Etenkin kun vuoden 1987 tuo katsojaluku löytyi vain käytännössä vahingossa kun vuoden 1988 Jääkiekon SM-Liigan lopputilanteiden luvun yhteydessä selvitettiin myös toiseksi korkeimman sarjan katsojalukujen tilannetta ja se oli sitten sen verran parempi siihen vuoteen nähden.

Lisäksi siinä yhteydessä oli vielä muutama muukin luku, mutta pelkään niiden olleen jonkinlaisia alustavia katsojalukuja juurikin kauden jälkeen mitä tuli yleisömääriin ja myöhemmin tehtiin varmaankin väistämättä ne tarkemmat katsojalukujen kausimittaukset.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuvat niin Nousukarsinta kuin Putoamiskarsinta niin 1,576832 miljoonaa katsojaa.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

 

[Thusberg]

Vuodeksi 1988 Jääkiekon SM-Liiga ei harmittavasti aivan runkosarjan lopulla kyennyt saamaan omia rajojaan katsojaluvuissa rikki eli pääsemään sinne odotettuun miljoonaan katsojaan tai sen yli jälleen ihan aivan itse sarjasta puhuen omin voimin.

Kotimaista jääkiekkoakin ajatellen.

Calgaryn Talviolympialaisten mitalimenestystä vasten viimein Leijonille se oli harmittava juttu.

Toisaalta taas nyt kiiteltiin edes sitä, että vaikka otteluviiveitä oli kaudella senkin sitten venyttyä kiitos Talviolympialaisten 1988 niin yleisesti ottaen ei tarvinnut olla 'bonuskierroksia' tai muita mahdollisesti arveluttavia tehokeinoja enää luomassa suurempaa yleisöpuhdetta.

Tällaiselta tilanne näytti yleisömäärissä juuri päätöskierroksen päivämääräksi 27.3.1988:

SM-Liigan Yleisömäärät juuri päivämääräksi 27.3.1988: 968 572 katsojaa

Keskimäärin katsojia ottelua kohti kaudessa juuri päivämääräksi 27.3.1988 SM-Liigassa: 4505 katsojaa

Lopulta sitten kauden päätöskierroksella 27.3.1988 saatiin lopulliset luvut jotka olivat siis vieläkin komeampia, mutta jäivät ylittämättä miljoonaa katsojaa.

Keskimäärin yksittäistä ottelua kohti kaudessa katsojia riitti siis 4504 eli vähäisesti kaiken jälkeen siis sekin heikentyi.

Kun tuolle linjalle lähdettiin niin sentään nk. Playoff-kausi toi edellistä vuotta selvästi suuremman katsojaluvun.

Niin hyvin sen vaiheen otteluja katsottiin ainakin keskimäärin ajatellen, että viimeksi vain vuonna 1981 oli ollut niin hyvin seurattu nk. Playoff-kautta sellaisenaan!

Toki sellaisinaan ei nk. Playoff-kausi pelkissä katsojissa mitaten niin hirveän suuri ikävä kyllä ollut vaikkakin edellistä vuotta toki silloisesti parempi.

Kun nuo luvut yhdisti ja kun ikävä kyllä Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsintaa ei vielä ole löytynyt katsojaluvuiltaan sellaisenaan niin kokonaiskatsojaluvuksi tulisi 1,080657 miljoonaa katsojaa.

Vuodeksi 1988 Jääkiekon 1. Divisioonaan löytyi kuin ihmeen kaupalla mahdollinen sen vuoden lähtökohtainen kokonaiskatsojaluku.

Ongelmana tietysti on se, että mikä oikein olisi sitten ollut lopullinen osuus tai jatko kaikin puolin tähän kaikkeen?

Vuoden 1988 Jääkiekon 1. Divisioonaan ainakin tässä vaiheessa ja mikäli ei kerta kaikkiaan ole muuta osoittaa niin normaalin sarjakauden kokonaiskatsojaluku oli 405 252 katsojaa.

Se oli jo siis vähän huonompi kuin mitä oli ollut edeltävänä vuotena.

Lisäksi siinä yhteydessä oli vielä muutama muukin luku, mutta pelkään niiden olleen jonkinlaisia alustavia katsojalukuja juurikin kauden jälkeen mitä tuli yleisömääriin ja myöhemmin tehtiin varmaankin väistämättä ne tarkemmat katsojalukujen kausimittaukset.

Noita lukuja esiintyi niin vuoden 1988, mutta myös vuoden 1989 erinäisten sarjapuintien loppuyhteenvetojen yhteydessä.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuvat niin Nousukarsinta kuin Putoamiskarsinta niin 1,485909 miljoonaa katsojaa.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

 

[Thusberg]

Vuodeksi 1989 Jääkiekon SM-Liiga sai kun saikin jälleen enemmän kuin ylikin miljoona katsojaa kauteen.

Jo pelkkään runkosarjaan ja uuteen sellaiseen katsojaennätykseen jo päästiinkin.

Mitä tulee eräisiin lukuihin niin ikävä kyllä jonkin verran SM-Liigan Putoamiskarsinnan katsojalukuja puuttuu, mutta niistä lisää sitten myöhemmin.

Tosin vuodeksi 1989 tätä kaikkea väistämättä vähän auttoi vihdoin ja viimein useiden vuosien ajoittain jopa kovasanaisen turhan viivyttelynkin jälkeen tapahtunut liigalaajennus.

Toisaalta kun sarjaa oli ottelukierrosmääriltään jatkuvasti kasvatettu niin aivan mitenkään äärettömästi sarja ei pelikestoltaan tai kierrosmääriltään suurentunut aiempaan 10 joukkueen sarjaan nähden 12 joukkueen sarjassakaan.

Tietysti väistämättä tuli jonkin verran kestoa kuitenkin enemmän.

Kotimaiselle jääkiekolle tämä uusi ennätys ja reilumminkin päälle miljoonan katsojan pääseminen tuntui tietävän hyvää tulevaisuuteenkin.

Itsessään katsojaluvut näyttivät tältä juuri ennen runkosarjan päätöstä päätöskierroksen päivämääräksi 12.2.1989:

SM-Liigan Yleisömäärät juuri päivämääräksi 12.2.1989: 1,096997 miljoonaa katsojaa

Keskimäärin katsojia ottelua kohti kaudessa juuri päivämääräksi 12.2.1989 SM-Liigassa: 4252 katsojaa

Lopulta sitten kauden päätöskierroksella 12.2.1989 saatiin lopulliset luvut jotka olivat siis vieläkin komeampia ja ylittivät täten viime hetkellä 1,1 miljoonan katsojan yleisömäärän verran.

Keskimäärin yksittäistä ottelua kohti kaudessa katsojia riitti saman verran kuin mitä yllä oli ennen ottelukierrosta kun sen muutos suuntaan tai toiseen pysyi samana loppuun asti sen kummemmin vaikuttamatta sen tilaan.

Tietenkin katsojamäärä keskimäärin yksittäistä ottelua kohti siis heikkeni edellisiin vuosiin nähden hieman, mutta esimerkiksi vanhoilla säännöillä tai vanhoilla ottelukierrosmäärillä sillä hetkellä olisi jo ylitetty tuolloin ensi kerran 5000 katsojan raja kuin yksittäistä ottelua kohti arvioiden.

Playoff-kausikin onnistui vuodeksi 1989 menettelevän hyvin ellei erinomaisesti ja toi ensimmäistä kertaa yli 100 000 katsojaa sen otteluihin sitten vuoden 1984 eli sitäkin voitiin pitää hyvänä vaikkakin välillä pelattiin kauden ratkaisuissa hieman enemmän otteluja kuin mitä edellisinä vuosina ja jälleen ehkä sitä kautta hieman heikkeni taas sinänsä se yksittäisen ottelun merkitys sellaisenaan.

Kun nuo luvut yhdisti ja kun ikävä kyllä Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinta on löytynyt vain osittaisena katsojaluvuiltaan sellaisenaan niin kokonaiskatsojaluvuksi tulisi 1,255496 miljoonaa katsojaa.

Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinnasta tiedän ainakin puuttuvan sen 15 000 katsojaa ellen enemmänkin ja saman suuntaista luokkaa se on Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan suhteen.

Vuodeksi 1989 Jääkiekon 1. Divisioonaan löytyi kuin ihmeen kaupalla mahdollinen sen vuoden lähtökohtainen kokonaiskatsojaluku.

Ongelmana tietysti on se, että mikä oikein olisi sitten ollut lopullinen osuus tai jatko kaikin puolin tähän kaikkeen?

Vuoden 1989 Jääkiekon 1. Divisioonaan ainakin tässä vaiheessa ja mikäli ei kerta kaikkiaan ole muuta osoittaa niin normaalin sarjakauden kokonaiskatsojaluku oli 325 129 katsojaa.

Se oli jo siis selvästikin vähän lisää huonompi kuin mitä oli ollut edeltävänä vuotena ja puhumattakaan sitä edeltävästä vuodesta silloin.

Lisäksi siinä yhteydessä oli vielä muutama muukin luku, mutta pelkään niiden olleen jonkinlaisia alustavia katsojalukuja juurikin kauden jälkeen mitä tuli yleisömääriin ja myöhemmin tehtiin varmaankin väistämättä ne tarkemmat katsojalukujen kausimittaukset.

Noita lukuja esiintyi niin vuoden 1989, mutta myös vuoden 1990 erinäisten sarjapuintien loppuyhteenvetojen yhteydessä.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuu vieläkin osittain niin Nousukarsinta kuin Putoamiskarsinta sitten kokonaankin niin 1,605719 miljoonaa katsojaa.

Jääkiekon 1. Divisioonan katsojalukujen muut välittömät puutteet sen Nousukarsintaan mainittiin SM-Liigan vastaavan Putoamiskarsinnan yhteydessä kun ne olivat verraten hyvin samaa luokkaa puuttuvilta määriltään minkä johdosta ainakin tiedän niille tulleen lisäystä, mutta kun ei vain ole löytynyt ikävä kyllä niiden lukuja eli sen 15 000 katsojaa ellei enemmänkin ainakin puuttuu tuolle vuodelle lukuja.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

1980-luvun päätettäkin kun myös jo kerta kaikkiaan elettiin ja jääkiekon mainearvo oli vain valtavan suuresti sinänsä noussut vuosien 1972-1989 välillä ajatellen ja etenkin kun vuoden 1972 nk. Miljoonaraja oli ylitetty kaikissa sarjoissa silloin ensi kertaa niin silloin siitä lähtien oli alkanut enemmän tai vähemmän Jääkiekkoliitollamme puheet ja unelmat silloisesti siitä, että 2 miljoonaa katsojaa kokonaismäärissä tulisi ylittymään milloin tahansa siitä eteenpäin.

Välillä puheet oli suurempia ja välillä vaatimattomia, mutta milloin sitten näin todella kävi?

Sitä tässä onkin mietitty samalla kun näitä eri sarjoja on tutkittu niin paljonkin!

 

[Thusberg]

Vuoden 1990 Jääkiekon SM-Liigaan tuli tosiaan jälleen hienoja katsojalukuja.

Ikävä kyllä vaikka nk. Miljoonaraja ylitettiin jälleen runkosarjaan niin juuri lainkaan katsojalukujen loppumäärä ei ollut suurempi kuin edeltävänä vuonna eli 1989.

Ero tuli lopulta vain vähän paremmasta nk. Playoff-kaudesta ja siinäkin ehkä aavistuksen oli toivomisen varaa.

Muu kotimainen jääkiekko osoitti yleisömäärissä sentään jotain elpymistä lukujen voidessa tulla vahvistetuksi ja paikkansa pidetyksi niin Jääkiekon 1. Divisioonan kohdalla.

Ainakin edeltävään vuoteen verrattuna.

Kun näin kävi ja kun nk. Playoff-kauden liitti loppulukemiin niin 1,265532 miljoonaa katsojaa olisi tullut sellaisenaan vuodeksi 1990.

Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinnan liittäen loppulukemat kai ja ellen nyt ole väärässä (Tämän saa ehdottomasti korjata!) niin vuodeksi 1990 olivat maamme merkittävimmän jääkiekkosarjan osalta puhuen kokonaan 1,307392 miljoonaa katsojaa.

Hieno juttu sellaisenaan ilman muuta.

Vuodeksi 1990 Jääkiekon 1. Divisioonaan löytyi kuin ihmeen kaupalla mahdollinen sen vuoden lähtökohtainen kokonaiskatsojaluku.

Ongelmana tietysti on se, että mikä oikein olisi sitten ollut lopullinen osuus tai jatko kaikin puolin tähän kaikkeen?

Vuoden 1990 Jääkiekon 1. Divisioonaan ainakin tässä vaiheessa ja mikäli ei kerta kaikkiaan ole muuta osoittaa niin normaalin sarjakauden kokonaiskatsojaluku oli 369 419 katsojaa.

Se oli jo siis selvästikin vähän parempi kuin mitä oli ollut edeltävänä vuotena, mutta silti huonompi kuin mitä kahdesta edeltävästä vuodesta silloin niin puhuttiin.

Mikäli olettaen, että sarjan normaali kokonaiskatsojaluku pitäisi paikkansa ja saa korjata paremmin tietävät niin mikäli liittäisi tuohon mainittuun lukuun vielä Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan päälle ikävä kyllä Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan vielä puuttuessa joukosta otteluineen niin loppulukemiksi tulisi tässä vaiheessa tosiaan nuo jutut huomioiden 411 279 katsojaa.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuu vieläkin Putoamiskarsinta sitten kokonaankin niin 1,718671 miljoonaa katsojaa.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

1990-luvun hyvin alkuakin kun myös jo kerta kaikkiaan elettiin.

Ja mielestäni todella selvästi lopullisen kiistämättömän selvästi päästiin vuodeksi 1991 kyllä yli 2 miljoonan katsojan jollakin tapaa kaikissa Suomen jääkiekkosarjoissa siitä puhuen, mutta kun olen vain kuullut niin paljon erinäisiä juttuja ja puheita kyllä jo aiemmastakin ylityksestä niin kerta kaikkiaan suuresti!

Mikä sitten lienee totuus asiaan?

Tuon erittäin suuren luvun eli 1,718671 miljoonan katsojan luvun noista kahdesta sarjasta puhuen saa kyllä paremmin tietävät tosiaan korjata koska tahansa mikäli jotain väärää niissä ehkä on!

Muuten loppuun voisi kai vielä miettiä, että mikäli nyt kun jotain pohjalukemia on noihin vanhempiin päiviin mistä ammentaa jatkoon niin voisi ehkä yrittää joku kerta laskea noita katsojalukuja seurakohtaisemminkin mikäli vain aikaa niille jäisi.

Putoamiskarsintaan joutuneet seurat tosin uhkaavat jäädä aina vuosittain vähän hämärän peittoon kun niitä ei oikein mieluusti ole tunnuttu muistellun tai ainakin vaikka välillä ne olisivat yleisöä keränneetkin niin niiden muistot eivät tunnu järin ilahduttavilta tai niin vaihtoehtoisesti ne eivät ehkä sittenkään ole keränneet niin paljon yleisöä kun on ajateltu.

Mietteitä seuraa jatkoon ja ellei sitten tietenkin vielä etsisi Jääkiekon 1. Divisioonaa koskien myös vuosia 1984-1986 pitkälti niiden yleisömäärien pohjalta ja kun oli ollut silloista ottelukierrosten laajennusuudistusta kuten tuolloin myös mitä ilmeisimmin väliaikaisesti kokonaan hylättyjen nk. Playoff-kausien valossa myös kai jo silloin suppeamman yksinkertaisen sarjan pelitapaa tuolloin!

 

[Thusberg]

Vuoden 1989 Jääkiekon SM-Liigan osalta kuten myös Jääkiekon 1. Divisioonan tilanteiden suhteen melkoisten lisäetsimisten jälkeen on jälleen löytynyt hieman lisää eri katsojalukuja.

Sen myötä ainakin SM-Liiga on näillä näkymin vuoden 1990 tapaan löytynyt myös vuodelle 1989 vahvan alustavan kokonaan.

SM-Liigan Putoamiskarsinta kun sattui löytymään ja siinä sivussa tietenkin myös Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsintakin.

Luvut vuodelle 1989 olivat SM-Liigaan itse asiassa vähän lopulta vuoden 1990 katsojalukuja huonommat kaiken jälkeen.

Kun näin kävi ja kun nk. Playoff-kauden liitti loppulukemiin niin 1,230402 miljoonaa katsojaa olisi tullut sellaisenaan vuodeksi 1989.

Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinnan liittäen nyt päivitettynä loppulukemat kai ja ellen nyt ole väärässä (Tämän saa ehdottomasti korjata!) niin vuodeksi 1989 olivat maamme merkittävimmän jääkiekkosarjan osalta puhuen kokonaan 1,278178 miljoonaa katsojaa.

Hieno juttu sellaisenaan ilman muuta, mutta toki siis oli vähän vuotta 1990 itse asiassa huonompi yhtä sellaisenaan kehuista huolimatta.

1980-luvun päätteeksi luvut kai sellaisenaan toki kelpasivat.

Tai sitten eivät joten mene ja tiedä tuosta.

Vuoden 1989 Jääkiekon 1. Divisioonan vastaava lähtökohtainen kauden kokonaisluku onkin jo aiemmin mainittu.

Mikäli olettaen, että sarjan normaali kokonaiskatsojaluku pitäisi paikkansa ja saa korjata paremmin tietävät niin mikäli liittäisi tuohon mainittuun lukuun vielä Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan päälle ikävä kyllä Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan vielä puuttuessa joukosta otteluineen niin loppulukemiksi tulisi tässä vaiheessa tosiaan nuo jutut huomioiden 372 905 katsojaa.

Tuo olisi jäämässä siis toiseksi korkeimman sarjatason suhteen huonommaksi siis vuonna 1989 kuin sitten miten se on ollut näillä näkymin vuodeksi 1990.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuu vieläkin Putoamiskarsinta sitten kokonaankin niin 1,651083 miljoonaa katsojaa.

Se jäisi huonommaksi myös taas vuoteen 1990 nähden.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

1980-luvun hyvin loppuakin kun myös jo kerta kaikkiaan elettiin.

Mikä sitten lienee totuus asiaan?

Tuon erittäin suuren luvun eli 1,651083 miljoonan katsojan luvun noista kahdesta sarjasta puhuen saa kyllä paremmin tietävät tosiaan korjata koska tahansa mikäli jotain väärää niissä ehkä on!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonasta puhuen ja tietenkin lähinnä noita 1980-luvun vuosia kun vielä mietti sen loppupuolelta niin vuoden 1989 suhteen mikäli luvut vuoden 1990 tapaan olisivat sitten olleet huonompia joihinkin edellisiin vuosiin nähden niin yksi syy sille ainakin saattoi hyvinkin olla seuraava:

Putoamiskarsintaan yksinkertaisesti kyseiseen sarjaan siitä puhuen sitä vuodeksi 1989 supistettiin pienemmäksi.

Toisin kertoen pelattiin vähemmän ottelukierroksia eikä sille saanut osallistua niin monta joukkuetta kuin miten aiemmin.

Aiemmin oli saanut päästä sinne viisikin joukkuetta, mutta vuodesta 1989 eteenpäin vedettiin neljällä joukkueella vastaavaa hommaa läpi.

Toisin kertoen vuosien 1987 ja 1988 vastaavat sarjat ovat täten hyvinkin voineet kerätä enemmän yleisömääriä kuin miten sitten vuodet 1989 ja 1990 mahdollisesti ovat keränneet vuoden 1991 tilanteesta sitten puhumattakaan.

Lisätiedot ovat tervetulleita noistakin sitä mukaa mikäli joku vain noita sattuisi tietämään tai muistamaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 1987 Jääkiekon SM-Liigan osalta kuten myös Jääkiekon 1. Divisioonan tilanteiden suhteen melkoisten lisäetsimisten jälkeen on jälleen löytynyt hieman lisää eri katsojalukuja.

Sen myötä ainakin SM-Liiga on näillä näkymin vuosien 1989 ja 1990 tapaan löytynyt myös vuodelle 1987 vahvan alustavan kokonaan.

SM-Liigan Putoamiskarsinta kun sattui löytymään ja siinä sivussa tietenkin myös Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsintakin.

Kun näin kävi ja kun nk. Playoff-kauden liitti loppulukemiin niin 1,119344 miljoonaa katsojaa olisi tullut sellaisenaan vuodeksi 1987.

Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinnan liittäen nyt päivitettynä loppulukemat kai ja ellen nyt ole väärässä (Tämän saa ehdottomasti korjata!) niin vuodeksi 1987 olivat maamme merkittävimmän jääkiekkosarjan osalta puhuen kokonaan 1,151134 miljoonaa katsojaa.

Hyvä luku yleisömääriin, mutta ei tulevien vuosien veroinen mikäli vain tuon luvun voi vahvistaa.

Vuoden 1987 Jääkiekon 1. Divisioonan vastaava lähtökohtainen kauden kokonaisluku onkin jo aiemmin mainittu.

Mikäli olettaen, että sarjan normaali kokonaiskatsojaluku pitäisi paikkansa ja saa korjata paremmin tietävät niin mikäli liittäisi tuohon mainittuun lukuun vielä Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan päälle ikävä kyllä Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan vielä puuttuessa joukosta otteluineen niin loppulukemiksi tulisi tässä vaiheessa tosiaan nuo jutut huomioiden 489 278 katsojaa.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuu vieläkin Putoamiskarsinta sitten kokonaankin niin 1,640412 miljoonaa katsojaa.

Se saattaisi jäädä huonommaksi myös taas joihinkin tuleviin vuosiin nähden, mutta voi olla vielä tässä vaiheessa yllättävänkin hyvä katsojaluvultaan.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

1980-luvun loppupuolta kun vähitellen lähestyttiin kuten myös jo kerta kaikkiaan elettiin.

Mikä sitten lienee totuus asiaan?

Tuon erittäin suuren luvun eli 1,640412 miljoonan katsojan luvun noista kahdesta sarjasta puhuen saa kyllä paremmin tietävät tosiaan korjata koska tahansa mikäli jotain väärää niissä ehkä on!

 

[Thusberg]

Mikkelin Jukureista ja heidän nyt niin kovin huonoista yleisömääristä on puhuttu melkoisenkin runsaasti niin nyt kuin lähivuosina Liigasta puhuen.

Entä miten asiat olivat historiallisesti puhuen Jääkiekon SM-Liigassa sarjajumbojen suhteen yleisömäärissä?

Tämä siis miettien runkosarjassa normaalisti kauden päättyessä siihen, putoamiseen muutoin tai sitten jatkuessa erilaisin Putoamiskarsinnoin milloin vain oli käytössä välillä yksinomaisessa putoamista koskevassa tapahtumassa?

Ja hurjimmillaan tietenkin myös melko pitkässä sarjassa riippuen käytännöstä miten niitä pelattiin ja heijastettiin välittömään alempaan sarjaan eli yleensä Jääkiekon 1. Divisioonaan vanhempina päivinä välillä myös Jääkiekon Finlandia-Liigana tai Jääkiekon Fazer-Liigana tuntien?

Tietenkin näinä vuosina miten on pelattu niin joukkuemäärät ja ennen kaikkea ottelukierrokset kauteen ovat vaihdelleet rankasti välillä kausien välillä, mutta myös välillä pysyneet pitkään samanlaisina.

Joka tapauksessa:

Tässä liigajumbojen yleisömäärät kauteen normaalin oloisesti runkosarjassa ennen välittömyyksiä sellaisenaan aikana ennen koronaa ja vertailun muuten loputtua tulee vielä muita loppuhuomioita:

1975-1976 Sport 1940 katsojaa

1976-1977 FoPS 2237 katsojaa

1977-1978 Jokerit 2935 katsojaa

1978-1979 Kärpät 4734 katsojaa

1979-1980 KOO-VEE 1963 katsojaa

1980-1981 Lukko 2222 katsojaa

1981-1982 Lukko 2750 katsojaa

1982-1983 Lukko 2538 katsojaa

1983-1984 HPK 2283 katsojaa

1984-1985 Kiekkoreipas 1776 katsojaa

1985-1986 SaiPa 3701 katsojaa

1986-1987 Jokerit 3386 katsojaa

1987-1988 KooKoo 3458 katsojaa

1988-1989 Ässät 3415 katsojaa

1989-1990 JoKP 3799 katsojaa

1990-1991 SaiPa 3570 katsojaa

1991-1992 JoKP 3891 katsojaa

1992-1993 Reipas 2547 katsojaa

1993-1994 Reipas 1998 katsojaa

1994-1995 Ilves 4983 katsojaa

1995-1996 TuTo 3383 katsojaa

1996-1997 KalPa 3024 katsojaa

1997-1998 KalPa 2701 katsojaa

1998-1999 KalPa 3072 katsojaa

1999-2000 Pelicans 3577 katsojaa

2000-2001 Ässät 3076 katsojaa

2001-2002 SaiPa 3040 katsojaa

2002-2003 Ilves 4879 katsojaa

2003-2004 Pelicans 3165 katsojaa

2004-2005 Pelicans 2916 katsojaa

2005-2006 KalPa 3302 katsojaa

2006-2007 KalPa 3119 katsojaa

2007-2008 Ässät 4234 katsojaa

2008-2009 SaiPa 3437 katsojaa

2009-2010 Ilves 5360 katsojaa

2010-2011 Pelicans 3838 katsojaa

2011-2012 Ilves 5175 katsojaa

2012-2013 Ilves 4879 katsojaa

2013-2014 KalPa 3174 katsojaa

2014-2015 Sport 3369 katsojaa

2015-2016 Blues 3366 katsojaa

2016-2017 SaiPa 3053 katsojaa

2017-2018 Sport 2840 katsojaa

2018-2019 Ässät 4225 katsojaa

Keskiarvo odotetusti jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2019 ajalta ennen koronaa: 3326 katsojaa kauden päätteeksi tai aikanaan myös ennen putoamista koskevia jatko-otteluja ja jatkovaiheita

Karsintaa koskevina kausina odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja äärimmäisen rajallisesti tarpeen tullen Liigassa vuosina 1975-2019 ajalta ennen koronaa: 3286 katsojaa kaikki vaiheet tai yksittäisen yleisottelutapahtuman sisältäen sisäisenä kamppailuna säilymisestä tai putoamisesta

Suljettuna tai äärimmäisen käytännössä suljettuna sarjana pelattaessa kullakin kautena odotettu keskiarvo jumbojoukkueelle keskimäärin kauteen SM-Liigassa ja Liigassa 2000-luvulla tai heti liigan tultua käytännön melkein pysyvästi suljetuksi ajalta ennen koronaa: 3411 katsojaa

Jumboista parhaimman keskiarvon omannut joukkue katsojaluvuista puhuen näkemyksestä riippuen vähiten huonoimpana tai huonoista parhaimpana SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2019 ajalta ennen koronaa: Ilves sarjakaudella 2009-2010 5360 katsojalla kauteen

Jumboista huonoimman keskiarvon omannut joukkue tai huonoimmista huonoin SM-Liigassa ja Liigassa vuosina 1975-2019 ajalta ennen koronaa: Kiekkoreipas sarjakaudella 1984-1985 1776 katsojalla kauteen

Tämän vertailun ulkopuolella korona-aikana sarjakausilla 2019-2020, 2020-2021, 2021-2022 ja 2022-2023 oli väistämättömän ja ajoittain korkeaakin yleisömäärävaikutusta keskiarvoon jolloin runkosarjan ottelukierroksia jäi välillä kauteen pelaamatta huomattaviakin määriä eri joukkueilla ilman yleisöä ja sattumanvaraisesti vielä pahimman vaaran väistyttyäkin kiitos Liigan sen hetken menettelykäytäntöjen.

Välillä hyvinkin aikaisin saatettiin täten runkosarjat jo julistaa päättyneeksi mikäli jatkopelejä aiottiin pelata välillä huomattavissa määrin ilman yleisöä tai enintään jäähallin nk. Aitiopuolen väen yleisöksi laskien.

Tietenkin heti koronan alkuun sarjakaudella 2019-2020 ei sen vuoden nk. Playoff-kautta pelattu vaan kaikki julistettiin tuloksettomaksi ja kausi lopetettiin siihen paikkaan eli juuri ennen varsinaista runkosarjan päätöskierrosta tai jo aloitettujen ottelujenkin suhteen niiden jäädessä pelaamatta ja mestaruuden jäädessä jakamatta erinäisten muiden väittelyjen jälkeen kun myöskään mihinkään erinäisiin 'pikafinaaleihin' kerrasta poikki-menetelmällä tai enintään lyhyenä sarjana aivan SM-Liigan alkumetrien tapaan ei suostuttu.

Jonkin verran tosiaan korona-ajalla oli erinäisten merkkiottelusarjojen lyhennyksiä olemassa kun nk. Playoff-kautta sai jälleen pelata.

Korona-ajalta nykypäivään sarjakaudella 2019-2020 huonoin katsojakeskiarvo oli Sportilla 2642 katsojalla, sarjakaudella 2020-2021 Pelicansilla mielestäni toden totta voimaan jääneenä ja kun tuota moneen kertaan piti tavata ja silmiä hieraista nähdessä niin 391 katsojalla, sarjakaudella 2021-2022 Ässillä 1530 katsojalla, sarjakaudella 2022-2023 Jukureilla 2550 katsojalla ja viimein edellisen sarjakauden tuoreimpana päättyneenä sellaisena eli 2023-2024 SaiPa:lla 2357 katsojalla.

Tosiaan suurimman osan noita kausia kiusasi korona tai muut niiden jälkeiset silti varmuuden varalta joko kokonaan ilman yleisöä tai äärimmäisen rajallisesti yleisöllä pelatut ottelut.

Viimein vasta viime sarjakaudella saatiin ensi kerran moneen sarjakauteen ja sitten sarjakauden 2018-2019 periaatteessa tai lopullisella varmuudella pelata ilman ainakin jotakin häiriötä koronasta ja sen vaikutuksista yleisöön.

Loppuun bonuksena laitan vielä Jääkiekon SM-Sarjan viimeisen sarjakauden jumbon katsojien keskiarvon joka joskus on vuoden 1975 puolelle osuneesti sattuneena joskus laskettu myös SM-Liigan aivan alkumetrien mietintöihin ja se jumbojoukkue oli tämä:

1974-1975 TuTo 2667 katsojaa

TuTo oli ainut joukkue Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena jolla ei ollut 50 000 katsojaa tai enemmän kauteen sitten millään.

Sitä katsojamäärää jopa sekin lähestyi silloin.

Näin muuna juttuna vielä tuohon kaikkeen mitä yleisökärkeen tuli päättyvässä sarjassa silloin:

Jääkiekon SM-Sarjan jäähyväiskautena täysin ylhäisessä yksinäisyydessään katsojakärkenä oli Tappara 115 735 katsojalla kauteen ja 100 000 katsojan rajasta kauteen eivät paljon jääneet HIFK ja Ilves kun näillä oli 97 154 katsojaa ja 96 513 katsojaa.

 

[Thusberg]

Äsken kotimaisen Jääkiekon Liigamme tai SM-Liigamme suhteen puhuen sarjajumbous tai runkosarjan jumbosija ei aina automaattisesti välttämättä tarkoittanut huonointa mahdollista yleisöjoukkueen asemaa eri vuosina.

Pieniä esimerkkejä voinee kertoa muutamista sarjakausista ja eri joukkueista verrattuna niiden eri sijoituksiin tai olemuksiin.

Lähinnä heijastuksia mietitään esimerkissä KooKoon eli kotoisten sarjojemme ja erääseen aikaan myös nyt tietysti kotimaisista otteluista ja seurajoukkueista puhuttaessa Jääkukkojemme suhteen suhteessa muutamaan muuhun joukkueeseen sen pelaamilla 'perinteisillä' sarjakausilla silloin kun se nähtiin korkeimmalla sarjatasolla.

Ensimmäisen sarjakauden heijastus oli tämä kun tietysti puhutaan tähän kuin jatkoonkin keskiarvosta keskimäärin per ottelu normaalilla sarjakaudella tai runkosarjassa joko ottelut päättäen tai ennen jatkopelejä:

1987-1988:

Kärpät, 4362 katsojaa/per ottelu
KooKoo, 3458 katsojaa/per ottelu

KooKoo oli ennen pitkää Liigakarsinnassa liigajumbona kun Oulun Kärpät lähti kuutostilalla kesälomille jääden kolme pistettä nk. Playoff-kaudesta rannalle eli aikamoista eroa oli silloin yleisömäärissä. On paha sanoa, että millainen tilanne vielä oli yleisömäärissä ja oliko ehkä joku KooKoon suhteen sitä yhtä ehkä huonompikin.

Seuraavat pari sarjakautta vielä tähän vertailuun eli 1988-1989 ja 1989-1990 ovatkin joukkueiltaan laajempia määriltään ja osoittaa sen paremmin, että liigajumbo ei aina ollut välttämättä heikoiten seuratuin joukkue kaikkea yleisömäärää koskien sitä ajatellen myös sarjaa miettien:

1988-1989:

Lukko, 3836 katsojaa/per ottelu
Kärpät, 3806 katsojaa/per ottelu
KooKoo, 3659 katsojaa/per ottelu
Ässät, 3415 katsojaa/per ottelu
SaiPa, 3169 katsojaa/per ottelu
HPK, 3162 katsojaa/per ottelu

Porin Ässät oli ennen pitkää Liigakarsinnassa liigajumbona kun Rauman Lukko lähti seiskatilalla kesälomille jääden kolme pistettä liigalaajennuksen takia siitä huolimatta laajennetustakin nk. Playoff-kaudesta rannalle ja parhaana nk. Kesälomajoukkueenakin Lukko ei ollut mitenkään sietämättömän paljon Ässiä edellä katsojaluvuissa.

Kärpät vuorostaan oli toiseksi viimeinen lähtien myös Ässien tapaan Liigakarsintaan ja sillä oli melkein yhtä paljon yleisöä kaikesta huolimatta kuin Lukolla. Ja kun oli ihan vähän huonompi yleisömäärissä kuin Lukko niin ei ollut sietämättömän paljon Ässien edellä niissä.

KooKoo oli 'perinteisten' liigavuosiensa ainoan kerran välttävällä, ehkä kohtalaisella ja enintään tyydyttävällä varmuudella pelastanut jossain määrin itselleen sarjapaikan silloin.

Ei kuitenkaan erityisen hyvin, mutta riittävän hyvin loppupelissä. Tosin vähänkin huonommin kauden mennen tai erityisiä lisätappioita jossakin kohtaa niin Liigakarsinta olisi kutsunut jälleen heitäkin. Oli lopulta siis ysipaikalla pisteen HPK:ta jäljessä ja lähti siis kesälomille.

Yleisömäärissä KooKoo oli jotain ihan nk. Kesälomakärjen tai toisen Liigakarsinnan edustajan ja muiden kesälomaluokan seurojen väliltä puhuen. Ehkä parempaakin odotti, mutta välillä ei vain oikein edellytyksiä paljon suurempaankaan ollut tulossa. Liigajumbo Ässiä oltiin edellä, mutta ei järin hirveästi sellaisenaan.

Ässät oli tosiaan liigajumbo, mutta tosiaan se ei ollut synonyymi olemiselle myös surkein yleisöjoukkue tuolle sarjakaudelle ainakin mikäli vain nuo kaksi muuta joukkuetta osuu yleisömäärissä oikein ja mielestäni osuu.

Saa toki korjata mikäli meni väärin!

Ässille ja Kärpille katkerinta oli jäädä niin täpärästi ulos sarjapaikkansa varmasta säilymisestä siitä puhuen kaikkiaan silloin! Ässät tosiaan varovaisen myönteinen yleisöjoukkue oli ja Kärpät olivat kannustamassa reiluin sydämin tappion hetkilläkin yleensä.

SaiPa vuorostaan oli kymppipaikalla töin tuskin säilynyt sarjaan kesälomille ja sikäli melkoinen yllätys yleisömääriin, että ne sinänsä olivat jo noinkin huonoja ja välillä näyttivät sitten huonommaltakin ennen jännittäviä loppuhetkiä sen onnistuessa syöksemään niin Kärpät kuin Ässät täpärästi Liigakarsinnan pariin.

Ehkä suurin yllätys sinänsä ja mikäli ei tuolle sarjakaudelle huonompaa joukkuetta SM-Liigaan yleisömäärissä löytynyt niin HPK.

Oli ehkä aavistuksen turhan vaisu ja kaukainen joukkue nk. Playoff-kautta ajatellen, mutta ei ollut kuitenkaan heittopussi kesälomajoukkueena. Ja pudotusuhan alla rypeviin joukkueisiin nähden HPK oli hurjimmillaan viittä vaille ylimaallinen kaudella kenttätyöskentelyltään sille päälle yltyessään.

Oli toki vain pisteen turvin KooKoon edellä sarjataulukossa kasipaikalla.

Sinänsä kuitenkin etenkin yleisöjoukkuepettymys ellei vain ole mennyt väärin niin HPK oli tuolloin. Oltiin menettelevän reilusti jäljessä tosiaan liigajumbona toimineita Ässiä ja yksinkertaisesti tuolloin jäätiin perin erikoisen nolosti vielä SaiPa:nkin taakse yleisömäärissä vähäisesti, mutta kuitenkin jäätiin!

Lopuksi vielä tämä sarjakausi kun tämän jälkeen KooKoo tietenkin putosi ja kun tässä mukana olikin jo JoKP Joensuusta ikävä kyllä myös pudoten:

1989-1990:

Jokerit, 4490 katsojaa/per ottelu
JoKP, 3799 katsojaa/per ottelu
KooKoo, 3631 katsojaa/per ottelu
SaiPa, 3468 katsojaa/per ottelu
Lukko, 3243 katsojaa/per ottelu
HPK, 3211 katsojaa/per ottelu

JoKP oli Joensuusta puhuen ennen pitkää Liigakarsinnassa hyvin selvänä joukkueena siellä liigajumbona, mutta kiitos pitkästä aikaa Joensuussa ja ensi kertaa liigakiekon näkemisen ja olemisen ihan pääsarjassa asti niin se toden totta näkyi melkoisena yleisöinnostuksena kaikki tyynni paikkakunnan melko pienestä jäähallista huolimatta.

Ehkä hienointa oli, että moni paljon korkeammalle arvioitu joukkue yleisömäärissä jäi taakse ellen vain ole erehtynyt jossakin kohtaa eli liigajumbous ei jälleen kerran ollut synonyymi myös yleisökadolle tai olemattomuudelle niiden määrissä!

Jokerit vertailuksi lähti kymppipaikalla menettelevän hyvällä erolla kesälomille ja samalla se oli nk. Kesälomajoukkueista puhuen ylivoimaisesti paras yleisöjoukkue näillä näkymin. Mikäli vain paluu tähän sarjaan olisi jo silloin sujunut paremmin niin jo tuolloin Jokereilla olisi ollut aineksia suuryleisöjuhliin tai ennätyksiin.

On paha sanoa, että millainen tilanne vielä oli yleisömäärissä ja oliko ehkä joku Jokerien ja JoKP:n suhteen sitä välissä yhtä ehkä huonompikin kauteen.

Eli oliko sitten väliinputoajia Jokerien ja JoKP:n välillä siis JoKP:n katsojalukuja parempina, mutta Jokereita huonompina katsojaluvuissa?

KooKoo tuntui olevan toiseksi viimeisenä joukkueena sarjaan myös välillä häiritsevänkin selvä lähtijä Liigakarsintaan. Eroa JoKP:n tilanteeseen oli kuin yöllä ja päivällä, mutta sama ero oli oikeastaan lähes yhtään ketään Jokereita parempaan joukkueeseen koko sarjassa myös kuin yöllä ja päivällä.

KooKoo tuntui kärsivän hirvittävästi epätasaisuudesta ja pelituntuman hallinnan menettämisestä pitkin kausin. Tämäkin siis silloin kun juuri näytti kausi alkavan tuolloin sujua hyvin.

KooKoo välillä joutui purevankin arvostelun kohteeksi, mutta oli erittäinkin hyvästi ellei ehkä jopa erinomaisesti seurattu joukkue kielteiseen mediakuvaan nähden. Ei ollut siis häiritsevästi JoKP:n takanakaan yleisömäärissä.

SaiPa tuntui painiskelevan melkoisissa yleisöpaineissa ja odotuksissa ja oli sinänsä verraten oudon heikosti seurattu joukkue. Ikävä kyllä kesälomille lähdettiin kasipaikalta käsin ja eroa oli viimeiseen nk. Playoff-paikkaan silti ilkeähkön reilusti. Arkkikilpailija HPK:n tilaan nähden ei oltu paljon jäljessä pisteissä ja oltiin yleisömäärissä ajatellen edelläkin!

Silti seura tuntui ajautuvan talousvaikeuksiin kun parannusta olisi pitänyt olla silti reilusti enemmän aiempaan nähden kuin mitä siis oli silloin.

Rauman Lukkoa tuskin mikään valmisti yhtäkkiseen rajuun yleisömääräheikennykseen. Menettelevästi sitä yritettiin paikkailla, mutta siltikin töin tuskin ilman ihmeitä ja mahdollisesti vääriä asioita sarjakauden toiseksi huonoin lähtökohtainen yleisömäärä keskiarvoltaan ottelua kohti ei hirvittävämmin riemua herättänyt.

Lukko lähti kesälomalle ysipaikalle, mutta kehuista ja uhoista huolimatta ei sarjasijoitus seiskapaikkaa välttämättä parempi olisi voinut olla kaudella kuin mitä oli. Ehkä enintään nk. Playoff-kaudelle olisi päästy tai sitten ei. Ja siellä kyyti olisi ollut aika kylmää kun miettii joukkueen muitakin tilanteita niin jäälle kuin sen ulkopuolelle.

Töin tuskin oltiin parempia yleisömäärissä kuin HPK:

HPK tosiaan oli paras nk. Kesälomajoukkue sarjaan seiskapaikalla, sen omat otteet olivat vertaisryhmässään ylivoimaisia ja se todella tuntui ainoalta joukkueelta siitä porukasta puhuen ehkä miettiväisesti olemaan osa nk. Playoff-ryhmääkin.

Vaikka pelillisesti meni hyvin ja mitä olisi ollut kautena turha hävetä niin HPK:lla oli tuolloin hämmentävän masentavankin heikkoa yleisömäärät todistaa ajoittain.

Ja ihan koko kauden kuvassa kokonaankin mikäli vain oli tosiaan oikeat eikä heikompiakaan yleisöjoukkueita kauteen tulisi ilmi.

Kyllä sitä vain on varmaan monikin ihmetellyt niin monen valtakunnallisesti kehutun JoKP:n, KooKoon tai Jokereiden yleisöottelun jälkeen, että mikä oikein kerta kaikkiaan silloin vaivasi Hämeenlinnassa maksavaa yleisöä tahollaan?

Odotettiinko joukkueelta kerta kaikkiaan vain niin paljon Playoff-kauden tai jopa mahdollisen himmeän mitalijahdin muodossa, että vain silloin tulisi se kansanjuhla Hämeenlinnaan?

Mikäli näin olisi ollut niin seiskapaikka tiesi vain tuolloin parasta sarjan kesälomajoukkueasemaa ja töin tuskin vähäistä parannusta aiempaan nähden yleisömäärissä silloin.

JoKP oli tosiaan liigajumbo, mutta tosiaan se ei ollut jälleen synonyymi olemiselle myös surkein yleisöjoukkue tuolle sarjakaudelle ainakin mikäli vain nuo neljä muuta joukkuetta osuu yleisömäärissä oikein ja mielestäni osuu.

Saa toki korjata mikäli meni väärin!

Vaikka vertailua voisi tehdä enemmän niin aina tosiaan ei ole yleisömäärät tai yleisökiinnostus aivan niin paljon sidottua suoraan sellaiseen menestykseen liigajumbojen osalta puhuen.

Jatkoa seuraa sitten myöhemmin toisten tilanteiden maininnan nimissä sitten kun ehtii tai mikäli tietenkin joutuu mahdollista korjausta tekemään tähän viestiin.

 

[Thusberg]

Vuoden 1988 Jääkiekon SM-Liigan osalta kuten myös Jääkiekon 1. Divisioonan tilanteiden suhteen melkoisten lisäetsimisten jälkeen on jälleen löytynyt hieman lisää eri katsojalukuja.

Sen myötä ainakin SM-Liiga on näillä näkymin vuosien 1987, 1989 ja 1990 tapaan löytynyt myös vuodelle 1988 vahvan alustavan kokonaan.

SM-Liigan Putoamiskarsinta kun sattui löytymään ja siinä sivussa tietenkin myös Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsintakin.

Kun näin kävi ja kun nk. Playoff-kauden liitti loppulukemiin niin 1,080657 miljoonaa katsojaa olisi tullut sellaisenaan vuodeksi 1988.

Jääkiekon SM-Liigan Putoamiskarsinnan liittäen nyt päivitettynä loppulukemat kai ja ellen nyt ole väärässä (Tämän saa ehdottomasti korjata!) niin vuodeksi 1988 olivat maamme merkittävimmän jääkiekkosarjan osalta puhuen kokonaan 1,102962 miljoonaa katsojaa.

Hyvä luku yleisömääriin, mutta ei tulevien vuosien veroinen mikäli vain tuon luvun voi vahvistaa ja samoin se oli jo vuoden 1987 vastaavaa huonompi huolimatta yleisesti paremmasta ja mukavammasta jääkiekkovuodesta sellaisenaan.

Vuoden 1988 Jääkiekon 1. Divisioonan vastaava lähtökohtainen kauden kokonaisluku onkin jo aiemmin mainittu.

Mikäli olettaen, että sarjan normaali kokonaiskatsojaluku pitäisi paikkansa ja saa korjata paremmin tietävät niin mikäli liittäisi tuohon mainittuun lukuun vielä Jääkiekon 1. Divisioonan Nousukarsinnan päälle ikävä kyllä Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan vielä puuttuessa joukosta otteluineen niin loppulukemiksi tulisi tässä vaiheessa tosiaan nuo jutut huomioiden 427 557 katsojaa.

Mikäli tuon oletuksena liittäisi tuohon SM-Liigan alustavaan kokonaisen suuruiseen loppuyleisömäärään niin yhteensä kahdesta sarjasta toki puutteineen tulisi tässä vaiheessa kun Jääkiekon 1. Divisioonasta puuttuu vieläkin Putoamiskarsinta sitten kokonaankin niin 1,530519 miljoonaa katsojaa.

Se saattaisi jäädä huonommaksi myös taas joihinkin tuleviin vuosiin nähden, mutta voi olla vielä tässä vaiheessa yllättävänkin hyvä katsojaluvultaan. Toki voi olla reilustikin vuotta 1987 huonompi kaikesta huolimatta, mutta on ehkä vuosia 1989 tai 1990 parempi mikäli vain kaikki vastaavat luvut sattuisi löytymään.

Aiemminkin mietittyjen juttujen valossa selvää on, että mikäli vielä kovinkin paljon suurempia lukuja vuosien 1987 ja 1988 kokonaiskatsojaluvuista puhuen vuoteen 1989 ja 1990 verrattuna ne saisivat niin se selittyisi selvästi laajemmalla Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnalla noihin jälkimmäisiin vuosiin verrattuna.

On paha sanoa, että ylittyikö ennen pitkää sitten 2 miljoonaa katsojaa kaikkien sarjojen osalta Suomessa jääkiekossa jo tuolloin ja myös miten korkealle ehkä sitten päästiin?

1980-luvun loppupuolta kun vähitellen lähestyttiin kuten myös jo kerta kaikkiaan elettiin.

Mikä sitten lienee totuus asiaan?

Tuon erittäin suuren tai ainakin menettelevän suuren luvun eli 1,530519 miljoonan katsojan luvun noista kahdesta sarjasta puhuen saa kyllä paremmin tietävät tosiaan korjata koska tahansa mikäli jotain väärää niissä ehkä on!