Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1983 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä siis runkosarjaan ennen nk. Playoff-kautta tai muuta vastaavaa tilannetta vaikkapa karsintoina?

Vuodeksi 1983 jatkettiin pelaamista nk. Playoff-kauden kauttakin ja Jääkiekon 1. Divisioonan nk. Välisarjakausi jäi suuresti inhottuna ja vihattuna tämän kauden jälkeen pysyvästi pois mitä nyt lopulta ennen pitkää monin eri tavoin sitten 1990-luvulla vastaavat sarjat tulisivat palaamaan voimalla takaisin saaden 1980-luvun vastaan kiukuttelun niitä koskien näyttämään jopa perin naurettavalta jälkikäteen.

Ikävä kyllä nk. Playoff-kauttakin alettiin toki suurista yleisömääristä huolimatta sinänsä kyseenalaistamaan ja välillä haluttiin ratkaista pelaaminen jotenkin muilla tavoin kuin sillä.

Esimerkiksi vain kasvattamalla sarjan ottelukierrosten määriä tai vihdoin ja viimein varovaisesti toistettuna aiemminkin silloin tällöin alettiin yllättävänkin suuresti ottaa kokeilutasoista riskiä käyttöön eli sarjalaajennustakin.

Yleisömäärät tähän sarjaan ovat siis kysymysmerkki suurimpana ja koskien siis nyt runkosarjaan, mutta saa toki ilman muuta täsmennystä kertoa myös nk. Playoff-kauden jälkeen tai koko sarjaankin ilman muuta!

Riskiä ja mietteitä kasvattaa myös väitteet siitä, että muka tämän sarjatason nk. Miljoonavuotta mietittäessä vuosi 1983 olisi ollut joissakin puheissa yleisömäärissä sellaisenaan kaikkien aikojen suurin kausi.

Ehkä ajankuvassa on ollut ja joissakin keskiarvoisissa mittareissa riippuen siis joukkuekohtaista suosiota, mutta tiedä sitten katsojalukujen riittämisestä näillä keinoinkaan kerrottuihin toivelukuihin asti.

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni:

Vuosi 1983 oli merkittävä vuosi ja sen myötä vuodeksi 1984 tulikin jo pääosin voimaan tai vahvan lopullisesti yritettiin ennen pitkää toki pakon edessä tulleilla siirtymäajoilla voimaan jäähallipakko sarjaan.

Vuosien 1981-1983 välinen jäähallien rakennusbuumi toki jo 1970-luvun aikanakin merkittävästi kasvaneesti alkaneena joko muuntorakennuksena tai puhtaasti paikaltaan puhuen sai huipennuksensa tuolloin vuodeksi 1983 jossain määrin jos ei nyt ihan kokonaan niin erittäin runsaastikin!

Hyvin monelle paikkakunnalle ehti tulla jäähalli tai jo oli voimassa ollut pitkän aikaa siihen mennessä.

Ei toki joillakin paikkakunnilla vielä kuin vasta sen joitakin kuukausia tai oikeammin vain vähän yli vuoden päivät oli ollut jäähalli pystyssä.

Joissakin tapauksissa jäähallin täysimittaisena sanottiin nostavan aiempaan jäästadioniin tai sitäkin heikompiin eri viritelmiin nähden sen 500 katsojalla ja varsinkin erinäisiin jääkiekkoratoihin tai kaukaloihin nähden jopa tuhannella/useilla tuhansilla katsojilla eri seurojen yleisempää katsojalukua kauteen!

Ihan vaikka olisi ollut lopulta yllättävänkin pienesti mitoitettu jäähalli varsinkin istumapaikoiltaan.

Niin tai näin ja mikäli kai nuo katsojaluvut voi vahvistaa niin vuoden 1982 ja 1983 väliltä puhuen katsojaluvut kai toisellakin sarjatasolla nousivat niin paljon, että Jääkiekon SM-Liigaa sen hetken alemmuudentilassa alkoi jopa ajoittain hieman jännittää sen omien mahdollisten yleisömäärien putoamisen jatkuminen.

Tämän sarjan loppulukematkin herättävät melkoista kysymysmerkkiä kun ei tosiaan tiedä, että voisiko se olla näin?

Kuitenkin ennen kaikkea mihin?

Aivan kaiken laskien, runkosarjaan, nk. Playoff-kaudelle vai mihin?

Useimmiten väitteissä esiintynyt luku olisi ollut keskimääräisesti ottelua kohti 1848 katsojaa, mutta jää nähtäväksi.

Jäähallikausi oli herättänyt tai herätti muuten joillakin paikkakunnilla mielenkiintoisia voittomäärien kasvuja tai myös tasapelien kasvuja:

Kouvolassa heti kun jäähalli oli vain saatu lopullisesti valmiina pystyyn niin KooKoo oli voittanut esimerkkinä avausotteluvoittonsa jälkeen 11 seuraavaa ottelua myös ne voittaen peräkkäin!

Eräällä toisella paikkakunnalla vähän vaatimattomampi jäähallin saanut joukkue itse asiassa alemmalla tasolla kuten myös sarjassa eli Jääkiekon 2. Divisioonassa oli kyennyt kasvattamaan voittomääriään viidenneksellä jäähallin pystyyn lopullisesti valmiina saatuaan, mutta tasapelejä aiempaan nähden se oli kyennyt sarjassaan kasvattamaan viisi kertaa suuremmaksi peräkkäin aiempaan verrattuna aikana ennen valmista jäähallia töin tuskin siis kauteen enää häviten!

Nyt yleisömäärien pohdinnan pariin:

Joensuussa näillä näkymin ennen vuoden 1989 ikimuistoista liiganousua tämä kausi taisi olla yleisömääriltään suurin koskaan sitä ennen ja samoin tuli olemaan sarjahistoriallisesti ennen nousuvuotta ja vain vuosi 1991 tuli olemaan tätä sitten jo menettelevän selvästi parempi.

Kyse on siitä, että oliko JoKP sarjajohtaja yleisömäärissä suosituimpana vaikka nyt edes runkosarjaan tai ehkä jopa koko kaudellekin ensin alustavasti 3000 katsojalla ja lopullisesti jo onneksi tiedossa olevalla luvulla eli 2959 katsojalla?

KalPa oli viimein noussut tähän sarjaan ja heti oli heilläkin keskimääräisesti jo kerrotuin määrittein ja mikäli voi vahvistaa oikeaksi niin Niiralan Monttuun sen 2500 katsojaa.

Ikävä kyllä tämän jälkeen sarjan loppujen joukkueiden yleisömäärätieto on hyvin, hyvin epävarmaa aiheuttaen ongelmia jatkoon.

2000 katsojaa tai yli kauteen ovat nyt epämääräisissä tiedoissa ja sen mitä olen onnistunut löytämään runkosarjaan ennen jatkopelejä niin niitä keränneet seuroina puhuen vahvistusta odotellen JyP HT, HPK, Imatran Ketterä luoden todellista Ketterä-ilmiötä paikkakunnalle ja ehkä vähän valtakunnallisestikin ja KooKoo.

FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja KooVee ovat kaiketi olleet näissä määritteissä ristiriitaisimmat joukkueet.

Forssaan ja Tampereelle sanottiin heidän välillä kyllä kuuluneen nk. Tonnikerhoon yleisömäärissä, mutta muuten olleet siis ainoat ulkopuoliset joukkueet.

Onko sitten tilanne todella tuo Forssaan ja Tampereelle vuoden 1983 osalta?

Ja entä mikä on ihan kokonaan muuten mainitsemattomien mysteerijoukkueiden eli Vaasan Sportin ja Savonlinnan SaPKo:n tilanne tuolle vuodelle?

Näiden kyllä sanottiin olleen Forssan ja Tampereen seuroja parempia eli ne ehkä kuuluisivat nk. Tonnijoukkueiden kerhoon, mutta onko asia todella näin?

Loppuun muita huomioita ennen 40 vuoden takaista kautta eli vuotta 1984 ennen:

Parhaimmillaan joissakin KooKoon:n kausiotteluissa taisi olla sen päälle 4000 katsojaa, eräässä Liigakarsinnan ottelussa Lukolla oli päälle ainakin sen 3500 katsojaa vaikka tilanne oli mitä oli maineaseman suhteen silloin ja sitten oli vielä yksi muu kauden ilmiökin Kuopiossa:

Susijengin riveissä pelasi kuuden ottelun ajan muuan Iso Paha Susi.

Ja kukapa Iso Paha Susi oli?

Eipä kukaan muu kuin itse Iso Musta eli Veli-Pekka 'Vellu' Ketola!

Tosin ei 'Vellu' todennäköisesti olisi noita otteluja välttämättä koskaan pelannut aivan juuri eläkkeen kynnyksellä ellei olisi osannut itse 'Mölli' Keinonen houkutella häntä niitä pelaamaan ja välillä puhe oli vähemmästäkin jos 'Vellu' siis olisi pelannut eli vain sen yhdestä-kahdesta ottelusta silloin keskellä sitä suostuttelua kun välillä ei olisi 'Vellu' oikein halunnut pelata enää kun SM-Liigan maineura oli jo ohi.

Ja mikäli nyt ihan ikinä se silloisin ajatuksin yksi ainoakin peli olisi nähty niin se olisi ollut SM-Liigassa vielä kerran Ässien paidassa tai muun pienemmän Porin alueen seuran peleissä alasarjoissa enintään.

'Vellu' herätti melkoisen yleisömäärän tulemisen heti tiedon varmistumisen jälkeen Kuopiossa ja se tarkoitti varsinkin siihen ihan ensimmäiseen peliin melkein 5000 katsojaa tai ehkä ihan tasankin sen verran nähtiin silloin siellä.

Saa nähdä, että millainen oli sitten tarkka tilanne. Kuuteen uransa viimeiseen vakavan tason otteluun myöhempiä veteraaniajan pelejä huomioimatta siis kotimaisessa jääkiekossa Ketola laukoi neljä maalia ja kahdeksan syöttöpistettä nimiinsä.

Näillä puhein vuoden 1984 pariin siis ja toivottavasti vuoden 1982 tapaan löytyisi tällekin vuodelle eli 1983 omat selvityksensä tai joku toivon mukaan voisi asioita selventää!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1984 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen 40 vuoden takaiselle kaudelle.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä siis runkosarjaan ennen nk. Playoff-kautta tai muuta vastaavaa tilannetta vaikkapa karsintoina?

Vuodeksi 1984 jatkettiin pelaamista nk. Playoff-kauden kauttakin, mutta nyt pitkään aikaan viimeistä kertaa.

Samoin tässä sarjassa tietyille sijoille joutuneet saivat viimein jäädä nk. Kesälomille sarjapaikan varmistaneina silloiseksi seuraavaksi vuodeksi ja ne olivat Imatran Ketterä ja Heinolan Peliitat. Aiemmin tai vielä edeltävänkin vuoden säännöillä ne olisivat joutuneet pelaamaan tämän sarjan silloista nk. Välisarjavaihetta ja yrittämään säilytellä paikkaansa ensin sitä kautta tai muutoin joutua pelaamaan jo Putoamiskarsintaankin sarjasta puhuen huonoimmillaan.

Vuodeksi 1985 kun alkujaan koemielessä ja lopulta pysyvästi jäävänä ilmiönä aiottiin toteuttaa sarjalaajennus 10 joukkueen sarjasta 12 joukkueen sarjaksi ja siihen tarkoitukseen nk. Playoff-kausi nähtiin hieman tarpeettomana kautena kun kausimäärien oletettiin katsojaluvuissa tai muutenkin kasvavan tavallista pidempään yleisempään sarjaan nähden.

36 ottelukierrosta oli siis muuttumassa 44 ottelukierroksen sarjaksi.

Yleisömäärät tähän sarjaan ovat siis kysymysmerkki ja koskien siis nyt runkosarjaan, mutta saa toki ilman muuta täsmennystä kertoa myös nk. Playoff-kauden jälkeen tai koko sarjaankin ilman muuta!

Jäähallipakkosäännön suhteen sitä yritettiin tälle tasolle viimein laittaa ensi kertaa kunnolla voimaan, mutta tästä jouduttiin vielä tietyssä määrin vielä peruuttamaan.

Toki ei enää kovinkaan kauan ja pääosin jäähallipakko oli jo tuolloin pysyvä juttu.

Se missä peruutuksia jouduttiin kuitenkin tuolloin tai vielä hyvin vähän aikaa 1980-luvulla tekemään oli lähinnä vain erinäisten putoamiskamppailujen osalta.

Varsinkin kun vaikka kahdelle korkeimmalle sarjatasolle alkoivat pääosin jäähalliasiat olla kunnossa niin 1980-luvulla vielä kuitenkin Jääkiekon 2. Divisioonassa tilanne oli kovin toinen niiden eri paikkakunnilta puhuen ja siksikin niiden suhteen väistämättä tuli mietintöjä ja peruutuksia säännöissäkin ainakin puhtaan ehdottomuuden suhteen.

Jäähalliasioista puhutaan jälleen tilanteen mukaan myöhemmin.

KooVee olisi saanut pitää sarjapaikkansa, mutta luopui sarjasta tippuen vähintään yhden sarjan alaspäin ja sen ollessa talousvaikeuksissaan se olisi mahdollisesti ollut valmiina pudottautumaan useammankin sarjan alaspäin tarpeen tullen.

TuTo Turusta sai pitkästä aikaa täten vapaaksi jääneen sarjapaikan palaten siis tänne useamman vuoden tauon jälkeen.

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni 40 vuoden takaa puhuen:

Joensuussa näillä näkymin ennen vuoden 1989 ikimuistoista liiganousua tämä kausi edeltävän eli vuoden 1983 tapaan taisi olla yleisömääriltään suurin koskaan sitä ennen ja samoin tuli olemaan sarjahistoriallisesti ennen nousuvuotta ja vain vuosi 1991 tuli olemaan tätä sitten jo menettelevän selvästi parempi.

Kyse on siitä, että oliko JoKP sarjajohtaja yleisömäärissä suosituimpana vaikka nyt edes runkosarjaan tai ehkä jopa koko kaudellekin ensin alustavasti 2900 katsojalla ja lopullisesti jo onneksi tiedossa olevalla luvulla eli 2912 katsojalla sen ollessa pudotukseltaan kosmeettista luokkaa vuoteen 1983 nähden?

Hieman ristiriitaista oli tietää KalPa:n ja JyP HT:n asema, mutta ei välttämättä yleisöjoukkueena.

Ei ainakaan KalPa:n suhteen.

KalPa tiettävästi juuri nyt käytössä olevien tietojen perusteella keräsi siis kai saman verran kuin edeltävänäkin vuonna eli 2500 katsojaa kauteen.

Sen sijaan JyP HT:n asema on mielenkiintoista kun edeltävänä vuonna se kuului 2000 katsojaa tai yli saaneisiin joukkueisiin kauteen, mutta mikä oli tarkka katsojaluku?

Vuodeksi 1984 ja ihmeittä sen sanottiin olevan samaa luokkaa, mutta kuitenkin sen noin tai vähän alle 2500 katsojaa harmittavan epätarkasti ilmaisten sanottiin olevan oikea katsojaluku.

Rauman Lukko tänne pudonneena keräsi vallan tasaisen ja tarkan luvun ja mikäli sen voi varmistaa niin 40 vuotta sitten se olisi kerännyt ainakin ennen omaa jatkovaihettaan 2002 katsojaa.

Toisin kertoen pari katsojaa yli parintuhannen.

Kouvolassa syystä tai toisesta oli tuohon vuoteen mennessä jäähallin ollessa pystyssä ollut sen pari vuotta tai tietysti harkkorautojen laittovaiheet ynnä muut varhaisvaiheet huomioiden jo kolmatta vuotta pystyssä niin pelätty katsojakatoa!

KooKoo:lle sen liikatoivominen vastustajana tai ajattelu sitten kannattajana sitä peläten osoittautui perusteettomaksi.

KooKoo oikein väkisin vääntäen menetti katsojia kyllä 40 vuoden taakse, mutta todellista menetystä ei tuolle vuodelle ollut kuin ehkä sen muutama kymmentä katsojaa kaiken kaikkiaan ja nyt ikävän epämääräisesti tilanne pyörii sinne nyt vähän alle, tasan tai enintään vähän yli 2000 katsojassa tällä hetkellä.

TuTo vetäisi nousijajoukkueena mikäli nuo luvut voi vahvistaa niin ennen mahdollisia jatkopelejään sen 1000 katsojaa tällä hetkellä.

Sport Vaasaan oli mielenkiintoinen joukkue:

1000 katsojaa tai enemmän se keräsi varmasti, mutta välillä tällä on sanottu olleen jopa parempi yleisömäärien kausi. Ja se olisi ollut muka vuoden 1983 vastaava.

Silloinen edeltävä kausi Sportille ei ikävä kyllä selvinnyt joskin joukkue kuului kyllä nk. Tonnijoukkueiden piiriin mitä yleisömääriin on löytynyt.

Sport suurimmillaan eri yleisövertailuissa vaihtelevasti olisi ollut ehkä 2000 katsojan joukkue, mutta mene ja tiedä tuosta.

Muu erikoisuus Sportin kaudesta puhuen oli vuoteen 1983 verrattuna vuonna 1984 ollut puolet muhkeampi ja parempi mainosvoitto-osuus kauden peleihin sponsoreilta vaikka mahdollinen yleisömenestys ehkä olisi ollut kenties huonompi!

Tiedä sitten, että miten Vaasaan kausi sitten meni.

Tai, että olisiko sittenkin lipputulot ja yleisöpuoli ollut kuitenkin Sportilla ihan hieno ja silloisia lähivuosia vastannut kausitilanne?

Huonoimmat yleisöjoukkueet sarjaan olisivat olleet tämän hetken tilanteen mukaan nyt ainakin Heinolan Peliitat ja FoPS/FPS/Forssan Palloseura joilla ei olisi ollut kuin sen 500 katsojaa kauteen.

Ainoa mysteerijoukkue olisi täten täysin maininnoitta jäänyt Imatran Ketterä eli olisiko siellä vähän kovin nousukuume laskenut yleisömäärissä?

Näillä puhein vuoden 1985 pariin siis ja toivottavasti vuoden 1982 kuten myös vuoden 1983 tapaan löytyisi tällekin vuodelle eli 1984 omat selvityksensä tai joku toivon mukaan voisi asioita selventää!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1985 on tullut muistelultaan eteen.

Ikävä kyllä vuosi on kysymyspohjainen melkein 40 vuoden takaiselle ja täsmälleen 39 vuoden takaiselle kaudelle.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tosiaan joukkueita oli nyt 12 joukkueen verran entisen 10 joukkueen asemasta ja perinteisemmän 36 ottelukierroksen sijaan ottelukierroksia oli nyt 44 ottelukierroksen verran.

Playoff-kaudet olivat jääneet kuitenkin historiaan ja pysyivät siellä useamman seuraavan vuoden ajan.

Samalla erillisesti puhuen voittaja nousi suoraan ja häviäjä putosi suoraan.

Liigakarsintaan pääsivät muutamat muut joukkueet sellaisenaan parhaimmistosta puhuen ja toiseksi viimeinen vastaavasti joutui itse Putoamiskarsintaan.

Sarja toisin kertoen kaikkiaan virtaviivaistui.

Huolimatta toiveista siitä, että nyt katsojaluvut lähtisivät nousuun tai pysyisivät samana niin ainakin joillekin joukkueille tuli tästä eteenpäin melkoista pudotusta hetkeen.

Jääkiekon SM-Liigassa samaan aikaan aiempi vuosien 1982-1984 mittainen alakulovaihe yleisömäärissä itse asiassa päättyi tuolloin huolimatta silloisten sarjajuhlien kieltäytymisistä esimerkiksi itsekin laajentua suuremmaksi joukkuemäärältään tai olla ottamatta enemmänkin ottelukierroksia kauteen pelattavaksi.

Suoraviivaisempi sarjatilanne tekee nyt aiempiin vuosiin nähden tästä vertailusta vähän helpompaa näiden viime viestien kysymysten loppuun, mutta suuren suuresti ilman lisätietoja tämä ei ikävä kyllä ratkaise suurempaa kokonaisongelmaa välttämättä!

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni melkein 40 vuoden takaa ja tarkalleen siis 39 vuoden takaa puhuen ja nyt tilannetta joko helpottaa tai synkistää mahdolliset nk. Kesälomajoukkueiden suurempi määrä tavallaan kun kaikki ei aina ole niin selvää sellaisenaan ennen varmennusta:

KalPa on ainakin väitetysti ollut yleisömäärien ykkönen aiemmissakin viesteissä kerrottujen määritelmien mukaisesti 2925 katsojalla kauden otteluja kohti ennen mitään ratkaisuvaiheita.

JyP HT vähän ikävän epämääräisesti oli vähän alle, tasan tai hieman ehkä jopa yli 2500 katsojan lukemilla samoin määritelmin.

Toisaalta taas ikävä kyllä välillä JyP HT:n sanottiin vain lähestyneen 2500 katsojaa ja oli todella olematta niin seurattu joukkue.

Oliko todella näin niin se on mielen päällä melkoisena kysymyksenä juuri nyt KalPa:n tilanteen tapaan.

KooKoo:n tilanne on ollut kai hyvin samaa kuin JoKP:n Joensuussa eli päästiin yli 2000 katsojan samoin katsojalukujen määritelmin, mutta ei kehuttavasti.

JoKP:n oma luku onkin tiedossa entisen pohjalta, mutta voiko sen lähtökohtaisesti todella muutoin varmentaa täsmääväksi 2045 katsojalla?

Toki tilanne on helpompi sellaisenaan kuin näinä muutamana aiempana kysymysvuotena kun jatkopeleihin JoKP ei mielestäni täpärästi selvinnyt, mutta arvelin vain kysyä asiaa muidenkin sarjan joukkueiden yhteydessä?

Joensuussa tosiaan pudotus oli melkoinen ottaen huomioon myös ottelukierrosten määrien lisääntymisen ja JoKP:n hyvin runsaan viime hetken voittoputken sarjan mikä ei ihan sitten vain voinut riittää jatkoon.

Ihan yhtä suuri ja paha mieli oli Hämeenlinnassa.

Jääkiekon 1. Divisioonan paluukausi HPK:lle oli shokki:

Jääkiekon SM-Liigan debyyttikauteen nähden ja mikäli vain luku pitää paikkansa yleisömäärissä niin se oli vain 1400 katsojaa jääden siis kunnolla alimittaiseksi ja tilanteen 'kruunasi' vähemmän yllättäen JoKP:n tapaan äärimmäisen niukka ulosjääminen jatkosta ihmeittä näillä lukemilla!

Puhuttiin liiasta mukavuudenhalusta tai ei niin HPK:lla silloin olivat mietteet suuria, että liigakiekkoko vain kiinnostaisi tätä nykyä enää Hämeenlinnassa silloin?

Asioihin valitettavasti tunnuttiin reagoivan kovin voimakkaasti silloin.

Tuo väitetty 1400 katsojaa olisi ollut siis sama kuin Imatran Ketterällä mikäli se vain voi vahvistaa oikeaksi.

Imatran Ketterällä ja HPK:lla toki kausi muuten ja koko suoritevarmuus erosi kuin yö ja päivä toisistaan.

Lisäksi Imatralla oli alkanut mitä ilmeisimmin vähitellen mennä aiempien kausien suurnoste yleisötasoltaan alemmaksi jopa suuremmista ottelukierrosmääristä huolimatta.

SaPKo ja Heinolan Peliitat näillä näkymin saivat saman verran väitetysti katsojia otteluihinsa tavallaan yksittäisesti sitä kohti eli 1200 katsojaa.

Oliko näin niin tätäkin kysyn?

1200 katsojan rajasta jäi hivenen tai selvemmin nyt ihan oikeastikin katsojiaan jossain määrin ehkä rajustikin mahdollisesti menettänyt tai vain enintään aikaisempaan vähäisesti lisännyt Sport 1121 katsojan voimin ja Helsingin Karhu-Kissat 1019 katsojan voimin.

Karhu-Kissat tosiaan jossain määrin toki periaatteessa melko vaatimattomista näkökulmistaan muihin ottelupaikkakuntiin nähden ja mikäli tuon vain voi vahvistaa niin ilahdutti riemastuttavasti sellaisenaan iloisenakin yllätyksenä.

Etenkin kun aiemmin toisen sarjatason jääkiekon kiinnostus pääkaupunkiseudulla tai sen lähialueilla oli ollut yllättävänkin vaatimatonta. Joskus sanalla sanoen suoraan synkänkin surkeaa.

Siten yli 1000 katsojan vastaavat luvut kelpasivat siis siellä ja Karhu-Kissojen kassa kiitti.

Huonoimmat ja ainoat alle 1000 katsojan vastaavat luvut keränneet seurat ovat ehkä olleet näillä näkymin ja mikäli luvut pystyy vahvistamaan niin FoPS/FPS/Forssan Palloseura 873 katsojalla ja TuTo 783 katsojalla.

TuTo pakostakin ihmeittä juuri ja juuri Liigakarsintaan selvittyään ihmeittä tuli kyllä nostattamaan aivan koko kauden kuvassa yleisömääriään, mutta kyseessä onkin toistaiseksi oleva arvuuttelu runkosarjaan!

Liigakarsinta näin loppuun on nähtävästi ollut yleisömääriltään perin yksinkertainen sanomaltaan:

Kun muut paikkakunnat näillä näkymin noihin tärkeisiin ratkaisuotteluihin keräsivät kai sen 2500 katsojaa per joukkue ellei ehkä enemmänkin yhtä yksittäistä ottelua kohti niin TuTo:lla tähän nähden aivan jopa parhaimmillaan jossain määrin SM-Liigan nousun kynnykselläkin uskomattoman pieniä katsojalukuja ja varsinkin jo ne voi ehkä ratkaisua vasten todella todistaa oikeaksi:

Ehkä vain sen normaalia sarjakautta vasten vähän parempana eli sen 800 katsojaa ottelua kohti kai olisi tullut seuraamaan TuTo:n mahdollisia nousupelejä ja kun nousua ei tullut niin sitten riitti milloin voivottelua ja milloin syyttelyä Turussa uskomattomasta kaudesta huolimatta sellaisenaan!

Ja jos ei oltu noin synkin mielin niin kysymykseksi jäi, että miksi ei kerta kaikkiaan TuTo:n peleissä käynyt välttämättä porukkaa ja jos totta näin?

Edes näin ratkaisun hetkellä?

Pelättiinkö silloin Turussa mahdollista SM-Liigan yleisömäärien ja tunteiden ylikuumenemista mikäli olisi nähty siellä niin TPS kuin TuTo yhtä aikaa?

Tällaisiinkin kysymyksiin odotellaan vastausta vaikkakin nyt suunnataan vuoden 1986 pariin.

 

[Thusberg]

Ennen vuoden 1986 osuutta luodaan vielä pikainen katsaus vuoden 1985 osalta Jääkiekon 2. Divisioonan pariin:

Jääkiekon 2. Divisioonassakin muutoksen tuulet olivat puhaltamassa ja yleisömäärät olivat kovaa vauhtia silti nousussa huolimatta sen monista eri aiempien yleisömagneettien kuten KalPa:n menettämisestä jo muutamaa vuotta aiemmin.

Erinäisissä nousuotteluissa lähtökohtaista suoraa nousua varten vastaavissa otteluissa näillä näkymin niin Seinäjoen Kiekko eli S-Kiekko kuin myös Tikkurilan Jää-Veikot/Jääveikot eli TJ-V/T-JV/TJV keräsivät muun muassa omiin huippuotteluihinsa sen 1500 katsojaa kukin.

Tikkurilan joukkue nousi siinä missä S-Kiekko Seinäjoelta joutui hakemaan vielä muuta kautta nousuyrityksensä.

Ennen pitkää sitten erinäisissä muissa noususarjoissa ylempää Jääkiekon 1. Divisioonaa koskien mitään toivoa ei ollut ratkaisujen edessä sinne joutunutta SaPKo:a vastaan ajatellen ja kaikki muut joukkueet joutuivat jäämään edelleen Jääkiekon 2. Divisioonaan myös vuodeksi 1986.

Muuta erikoista ei ollut paitsi se, että välillä eri joukkueita oltiin estämässä osallistumatta näihin eri nousukarsintoihin elleivät he olisi pelanneet ulkopuolisina tai vaihtoehtoisesti ottelutuloksista huolimatta luovuttaneet paikkaansa toiselle joukkueelle nousua koskien!

Syy tälle olisi ollut jäähallittomuudessa ja tästäkin johtuen vielä muun muassa vuoden 1985 kohdalla oli tehtävä periaatepäätöksiä moisen säännön eli jäähallipakon löyhentämisessä silloin.

Seinäjoen Kiekko olisi täpärästi saanut nousta kun juurikin tuolle vuodelle eli 1985 mennessä viimeistään Seinäjoelle oli jo tulossa halli ellei siellä jo sellaista ollut, Mikkelin Jukureille ongelmia ei ollut kun heillä oli ollut jo vuosia jäähalli ennen vuotta 1985 ja tätä ennenkin riittävän sääntöjenmukainen jäästadion ja täten ongelmaksi jäi enää vain Kiekko-Vesa Raahesta:

Raahelaisilta oltiin evätä osallistumisoikeus ja vaihtaa joukkue sellaiseen riittävän menestyneeseen joukkueeseen johon halli oli jo tiensä löytänyt, mutta Raahen Kiekko-Vesa pystyi osallistumaan vedoten ja näyttäen selvän vedenpitävät todisteet jäähallin olemassaolosta niin rakennustöineen kuin ilman osin niitäkin ja kunhan halli olisi ollut viimeistään tasan vuoden sisällä lopullisen valmis muuntotöineen tai selvän puhtaana rakentaen osallistumista varten.

Täten toisaalta säästettiin niin Jääkiekon 2. Divisioonan kuin myös ylemmän sarjan eli Jääkiekon 1. Divisioonan päättäjiä melkoiselta päänvaivalta ja ongelmilta.

Tämä ei tosiaan jäänyt ainoaksi ongelmaksi vielä muutaman vuoden sisällä ja sekin kertoi muuttuneista olosuhteista niin perin äkkiä silloin 1980-luvun puolivälissä tulevaisuuttakin koskien.

Vuoden 1986 pariin mitä tulee Jääkiekon 1. Divisioonaan niin tullaan pian mikäli vain ehditään yleisömäärien kyselyjä koskien.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1986 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Yksinkertaisempi 12 joukkueen sarja jatkui tietenkin edelleen ja panosta riitti vaikkakin aiempien vuosien tapainen ehkä sellainen todella suuri kiinnostus alkoi olla tiessään tai ainakin oli pian tulossa tiensä päähän.

Pahoin pelkään juuri kun mietin tuota mahdollista nk. Miljoonaluokan kysymystä yleisömäärissä tähän sarjaan tai toiselle sarjatasolle niin sitä, että olisikohan jo tämä kyseinen vuosi tai vähän tätä aiempi aika ollut viimeisiä sellaisia vuosia milloin melko lähellä sitä miljoonaa katsojaa olisi oltu vai sitten ei ja sen aika olisi tullut kuitenkin vielä myöhemmin ennen pitkää?

Suoraviivaisempi sarjatilanne tekee nyt aiempiin vuosiin nähden tästä vertailusta vähän helpompaa näiden viime viestien kysymysten loppuun, mutta suuren suuresti ilman lisätietoja tämä ei ikävä kyllä ratkaise suurempaa kokonaisongelmaa välttämättä!

Tilanne on tämä joukkueille siitä mitä on löytynyt runkosarjaan tietääkseni ennen varmennusta:

Totuus oli myös se ainakin nyt ihmeittä näillä näkymin, että jokainen vertailtava seura onnistui nostamaan omia yleisömääriään kai lähtökohtaisesti edeltävään vuoteen nähden Karhu-Kissoja huomioimatta sen oikeastaan pyöriessä yhtä samoissa lukemissa kuin edeltävänä vuotena tai jopa ehkä heikompanakin.

Ennen tietojen varmennusta parhaat yleisöjoukkueet olisivat olleet KalPa ja KooKoo 3000 katsojalla aiemmin kerrotuin määritelmin tai reilusti sen yli ja KooKoo vielä jatko-ottelujensa avulla saattoi olla jopa koko sarjan seuratuin joukkue sinänsä kun Niiralan Susijengi hyvästeli sarjan tässä vaiheessa suoran nousun turvin.

JoKP:n katsojaluvut poikkeuksena näillä näkymin muihin nähden saattoivat joko olla tai eivät olleet muussa tasaisessa seurassa vähän edellisen vuoden aallonpohjasta nousseena 2237 katsojan turvin ennen jatkopelejä tai kauden päättymistä sellaisenaan ja lähinnä muuta lopullista varmennusta odotellen päällisin puolin tuon varmaankin pitäessä muutoin paikkansa.

Mietteet kun ovat lähinnä joukkuekohtaisessa sijoittumisessa Joensuuhun.

Tuo tasainen seura mistä puhuin JoKP:n osalta koskevat nyt ikävän harmittavan epämääräisesti ilmaistuja muita joukkueita sarjassa yleisömääriltään:

2000 katsojan tai sen ylittäneet joukkueet niiden mukaan määritelmin ilmaisten olivat Joensuun seuran lisäksi edellisvuoden lähes farssimaisiin piirteisiin ajoittain yleisömäärissä surkuttelun kohteeksi joutunut ja sittemmin onneksi vallan helkkaristi mainettaan yleisöjoukkueena korjannut TuTo, HPK ja SaPKo.

Onko näin niin jää nähtäväksi!

Lahden Kiekkoreipas/Kiekko-Reipas nyt alemmassa sarjassa pelaten, FoPS/FPS/Forssan Palloseura ja aiemmin mainitut Karhu-Kissat kuuluivat nk. Tonnijoukkueiden kerhoon joista siis ristiriitaisesti Lahteen puhuen yleisömäärä siis joko laski, oli samaa tasoa kuin SM-Liigassa ja jopa ehkä vähäisesti nousi ylittämättä 2000 katsojaa kauteen.

Forssassa päin yleisömäärät tosiaan kohosivat vuotta aiempaan nähden ja Karhu-Kissat polkivat paikallaan tai vähäisyydessään huononivat yleisöjoukkueena edeltävään vuoteen nähden.

Nuo tosin kaikki kolme ovat harmittavan epämääräisesti ilmaistuja joukkueita ennen varmennuksia yleisömäärissä.

Ja aivan sarjamysteerejä joukkueena toistaiseksi ovat epämääräisten kerrontojen perusteella Heinolan Peliitat ja Imatran Ketterä joiden toki kerrottiin parantaneen edelliseen vuoteen nähden siis jos totta niin katsojalukujaan.

Sarjajumbo oli heittämällä vähiten yleisöä näillä näkymin kerännyt Tikkurilan Jää-Veikot/Jääveikot tai myös TJ-V/T-JV/TJV. Tikkurilan seuralla otteluja seurasi ihmeittä määritelmin jo kerrottuna 500 katsojaa kaudessa ja kai parhaassakin tapauksessa se oli joka tapauksessa ainut alle 1000 katsojaa kerännyt joukkue tähän sarjaan kaudessa sellaisenaan.

Vähemmän yllättäen Tikkurilan edustusjoukkue oli myös suora putoaja takaisin Jääkiekon 2. Divisioonan pariin SaPKo:n joutuessa Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan.

Lopuksi Liigakarsintaan:

SaiPa tuli putoamaan suoraan tähän sarjaan vuodeksi 1987, mutta vain melko viime hetkellä kun välillä oli jo kurottu etumatka kiinni Jokereihin ollen edelläkin, jääty taas jälkeen ja lopulta vain ihan erikseen päätöskierroksilla Jääkiekon SM-Liigan lähellä loppumetreille katsottavalla ajalla oli siis tullut suora putoaminen kun muutoin olisi säilytty tai pelattu edes Uusintaottelu Putoamisesta Suoraan Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1987 Jokereita vastaan.

Jokerit pelasti itsensä siis suoralta putoamiselta kiitos ylemmän sarjan runkosarjan loppumetrien kunnostautumisensa joutuen kuitenkin Liigakarsintaan.

Liigakarsinnan erikoisuuksiin kuului sen näyttämistä jopa ihan TV2:ssakin.

Antero Karapalo sai muun muassa selostella ottelua Jokerit-KooKoo.

Pitkälti kun SM-Liigan Finaalit olivat ohi siltä vuodelta hieman ennen aikojaan.

Se herätti omat kysymyksensä muun muassa siksi, että Liigakarsinnan päätteeksi nähtiin joka tapauksessa muutenkin vielä TuTo:n kohdalta kunniakas Uusintaottelu Nousemisesta Jääkiekon SM-Liigaan vuodeksi 1987.

Ja aiemmin innoitetun muun TV-lähetyksen suhteen alettiin miettiä sitäkin entistä vakavammin myös huokeamman hinnan takia, että YLE:hän voisi vaikka lähettää joitakin tärkeimpiä ja merkittävimpiä toisenkin sarjatason otteluja televisiosta etenkin aivan ratkaisuottelujen ollessa kyseessä.

Sittemmin siitä riitti mietintää ja pohdintaa välillä muun muassa SM-Liigan ja Yleisradion ajoittaisten TV-riitojen keskellä, että milloinkahan YLE alkaisi televisioida mahdollisesti isomminkin toista sarjatasoa silloin kun TV-neuvottelut olivat poikki Kummola-Helkovaara-akselin suuntaan ennen pitkää?!

Tosin tuon aika tuli vähän myöhemmin.

Itse yleisömääriin puhuen Liigakarsinnassa ehkä eniten väkeä ja mikäli pystyy tilanteen varmistamaan niin oli KooKoo:lle myös sen omasta TV-esiintymisestä huolimatta pelkästään kai otteluakin kohti kullakin kertaa.

Eli peräti 4000 katsojaa, vähän alle tai sen ylikin ja jo ottelulta!

Muualla ottelut kai kiinnostivat vähemmän Jokereiden TV-ottelun tilanteesta huolimattakin yleensä.

HPK:lla tilanne oli huonoin ja mikäli luvun varmentaa niin kokonaiskatsojaluku oli enintään yhteensä 5000 katsojaa eli ottelua kohti katsojia olisi ollut siis kuhunkin kertaan 1667 katsojaa.

Tämäkin vain parhaassa tapauksessa kun huonompaakin Hämeenlinnaan joskus sanottiin olleen tilanne.

Uusintaottelu Nousemisesta TuTo:lle oli ehkä ainut verrattava ottelu koko Liigakarsinnan päätteeksi suhteessa KooKoo:n hegemoniaan tai ilmiöön siinä vaiheessa kun Kupittaalle tulikin aikamoinen vyöry ja silloin povattiin hurjimmillaan loppuunmyytyäkin ottelua sen kai jäädessä toki ehkä komeasta määrästä huolimatta silti pienemmäksi yleisömäärissä?

Sen TuTo hävisi kuitenkin Jokereille ja joutui jäämään tähän sarjaan vuotta 1987 koskien.

Kun miettii vielä vähän Jääkiekon SM-Liigaa vuosiksi 1985 ja 1986 niin erilaiset murheen alhot olivat jo ohitettu ja vuodeksi 1986 oli sen 100 000 katsojaa vielä enemmän yleisöä kuin miten oli ollut vuodeksi 1985 sarjaan jo valmiiksi joten ainakin pienemmästä sarjasta huolimatta joukkuemäärissä uskoa tulevaisuuteen oli tiiviilläkin sarjalla. Puhumattakaan siitä, että joukkuelaajennuksesta kieltäydyttiin ja samalla kertaa viimein nostettiin muita ottelukierrosten määriä vuodesta 1987 eteenpäin.

Vuoden 1987 tilanne seuraa pian seuraavan viestin muodossa ja toki tietenkin tietoja tai kerrontaa tilanteesta odotellaan edeltävien vuosien tapaan tähänkin kyseiseen vuoteen.

 

[Thusberg]

Hieman ennen vuotta 1987 Jääkiekon 1. Divisioonasta yleisömäärineen puhutaan vielä todella pikaisesti vuoden 1986 Jääkiekon 2. Divisioonan tilanne:

Siinä ei sinänsä paljon puhumista ole kun ei ole pahemmin löytynyt yleisömääriä, mutta suurimmat innostukset joukkueineen tuntuivat taas kerran olevan nousijajoukkueissa tai niiden puutteessa Seinäjoella S-Kiekon muodossa niissä harvoissa tiedoissa mitä sinänsä olen onnistunut toistaiseksi löytämään.

Vuodeksi 1986 kuitenkin ensimmäistä kertaa oli niin, että Jääkiekon 1. Divisioonassa myös kaikkia karsintoja kohtaan kaikilla välittömästi sitä alemman sarjan joukkueilla oli kuitenkin jopa heikäläisten noususarjoja koskien jäähallipakko kun muutoin ei olisi ollut nousupaikkaan asiaa ja mahdollinen nousupaikkakin olisi täytynyt luovuttaa sellaisen paikkakunnan joukkueelle jolla olisi ollut jäähalli.

Tai jolle olisi ollut sellainen tulossa.

Oikein, oikein poikkeuksellisessa tapauksessa edelleen toki vuodeksi 1986 kuten sen jälkeenkin vielä jonkin aikaa poikkeusluvan pystyi saamaan vielä pelaamista varten sinänsä ilman täysimittaista tai sääntöjenmukaista jäähallia, mutta tilanteet kiristyivät määritelmineen kaiken aikaa ja liian helppoa se ei ollut.

Ja mikäli niin oli niin yleensä poikkeuksista tuli hirvittävästi sanomista.

Ja ne löivät sitten omaa leimaansa joko sitten itse todella pienten paikkakuntien nousuehdokkaisiin tai sitten kyllä välillä itse eri sarjojen verraten hyvin löperöihin päättäjiin silloin.

Niistä lisää vielä vähän myöhemmin ennen pitkää.

Nyt vuoden 1987 pariin.

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1987 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on edelleen onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

JoKP:n oma yleisömäärä ihmeittä juuri ja juuri päästen Liigakarsintaan täpärästi SaiPa:n edellä oli kai ennen sitä ja mikäli ei vain muita virheitä ole niin jälleen melko hyvin itse asiassa edeltävään vuoteen nähden parempi periaatteessa ottelua kohti ajatellen eli 2665 katsojaa.

On paha sanoa sen vaikeuksista huolimatta, että oliko sitten JoKP:lla Liigakarsinnassa sitten vastaavasti vähän vähemmän eli 2500 katsojaa ottelua kohti vai oliko kyse JoKP:n asemasta kokonaan alkujaankin yli 2500 katsojan joukkueena ilman kuitenkaan tarkkaa kerrontaa Liigakarsintaan?

Kausi oli silti suoran nousijan KooKoo:n täyttä juhlaa alusta loppuun!

Kouvolassa päin johdossa oltiin käytännössä vain lyhyttä TuTo:n muuta valtakautta huomioimatta eräässä vaiheessa tätä suoran nousun vuotta lähes läpi vuoden mitä tuli pääsyyn SM-Liigaan.

Ihmeittä ja mielestäni oikea luku kauden otteluihin oli 3690 katsojaa ikään kuin ottelua kohti aiemmin esitellyin määritelmin ja se oli suurempi muun muassa kuin pienimpien SM-Liigan yleisöjoukkueiden kuten vaikkapa suoran putoaja Jokereiden vastaavan.

KooKoo oli useimmiten lähellä etenkin katsojahuipuissa tuon nousukauden peleistä puhuen loppuunmyytyä hallia kuin katsojavajaudesta.

TuTo-ottelu varmaankin oli ainakin varmuudella yksi käytännössä loppuunmyydyistä peleistä suoraan tai sitä ennenkin ehkä jo pelkän ennakon perusteella.

Muitakin saattoi olla silloin.

Ikävä kyllä vuodeksi 1987 en JoKP:n ja KooKoo:n lisäksi ole onnistunut löytämään muiden joukkueiden normaalimpia kausiottelujen yleisömääriä suhteessa moneen muuhun vuoteen nähden erittäin murheellisesti.

Vuodeksi 1987 tosin on myönnettävä, että jo tuolloin tai tämän kyseisen vuoden jälkeen yleiset suuremmat katsojaluvut alkoivat heiketä minkä vuoksi tosiaan olen alkanut epäillä juurikin noita toisen sarjatason jääkiekon kotimaista nk. Miljoonan Katsojan Vuotta esiintyneen välttämättä koskaan tai vaihtoehtoisesti se on ollut äärimmäisen harvinainen ellei perin ainutkertainen tapahtuma sattuessaan.

Vuodeksi 1987 Jääkiekon SM-Liiga sai ensimmäisen kerran yksinään Suomessa miljoona katsojaa tai enemmän kauteen ja se ei voinut olla näkymättä sellaisenaan.

Ikävä kyllä odotuksista ja toiveista huolimatta Jääkiekon 1. Divisioonaa alkoi tästä eteenpäin odottaa laskusuunta.

Vaikka toisin tietysti toivottiin silloin.

Liigakarsintaan vielä palatakseni JoKP:n oma tilanne Joensuuhun toden totta oli omanlaisena yleisöjoukkueena kai mikäli oli erilainen asemaltaan niin samaa luokkaa HPK:n kanssa.

Hämeenlinnalaisten tärkeän 'Kerhon', 'Hevosmiesten' pelipaidassa esiintyvien mustien tai valkoisten hevosten mukaan nimettynä tai 'Ritarijoukkueen' pelejä seurasi saman verran oletuksena eli 2500 katsojaa täten.

Niiralan Susjengi tuleville vuosille eli KalPa oli kuitenkin Liigakarsinnassakin seuratuin joukkue sen melkein, tasan tai enintään vähän yli 4000 katsojalla ottelua kohti ajatelluin määritelmin ennenkin kerrottuna silloin.

Yleisömäärissä vähintä intoa piti yllä Liigakarsintaan kovin keskiverrosti edellisvuoden melkein liiganousuun asti itsensä huipentanut TuTo ja Turun Toverit keräsivät ihmeittä siis ja mikäli voi vahvistaa niin 1605 katsojan voimin yritettiin otteluja seurata.

Ikävä kyllä muuten sarjaan ei ole löytynyt juuri mitään yleisömääriä tai viitteitä hyvin poikkeuksellisesti muille joukkueille.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinta toistaiseksi on kerännyt tutkimusten jälkeen melkoisen paljon katsojia ja jossain vaiheessa saatan palata asiaan ja liittää niidenkin katsojalukuja kokonaisuutena ainakin kunhan vain muutama hyvin harva puuttuva ottelu vuodeksi 1987 sattuisi löytymään.

Niistä lisää ehkä jonkin toisen kerran, mutta vuoteen 1988 ja myöhempiin vastaaviin nähden niistä ainakin melko paljonkin enemmän yleensä kerrottiin yleisömääriä toisin kuin sitten myöhemmin verrattaessa.

Putoamiskarsintaan myös kutsuttiin yksi joukkue enemmän kuin aiemmin Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueista siihen kelpoisempina joten tämäkin vaikutti asiaan kun myös ottelukierroksiakin pelattiin enemmän kuin tavallista.

Ennen vuoden 1988 läpikäymistä sitten myöhemmin tänään laitan tämän aiemman yön ja nyt olevan aamun päätteeksi vielä vuoden 1987 Jääkiekon 2. Divisioonan tilanteita.

Vuodesta 1987 saa toisen sarjatason osalta puhua mitä tahansa lisätietoa milloin vain yleisömääriä koskien!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 2. Divisioonassa vuodeksi 1987 ei paljonkaan ole kertomista tällä hetkellä kun ei juuri ole yleisömääriä tiedossa, mutta useimmiten katsojaluvut tuntuivat olevan todella korkeassa nousussa.

Samoin erinäiset huippujoukkuekohtaamiset.

Vieläkin joidenkin paikkakuntien jäähalliasiat olivat jäähallipakkoisella tilannesarjalla ylemmän sarjan eli Jääkiekon 1. Divisioonan suhteen peräänantamattomia:

Useimmitenkin kuitenkin kaikilla lopullisilla nousijoilla olivat olleet jo vuosia, tulossa valmiiksi milloin vain tai tulossa olevina kuitenkin sarjasääntöjen mukaiseen viimeiseen takarajaan mennessä yhtä sääntöjenmukaiset jäähallit.

Ei edes aiemmin jännitetyssä Raahessa ollut samoja ongelmia niin Kiekko-Vesan kuin Teräs-Kiekon suhteenkaan.

Ainoa seura miltä muuten sarjavaliokunta oli valmis eväämään jopa jatkosarjan karsintapaikan oli Lieksan Hurtat.

Siellä kun aivan juuri ja juuri vähän viivytellen oli yleensä päästy vasta erinäisen valtuustokokousten, maavarahankintojen ja kauppaamisen jälkeiseen sopimustapaamiseen ja viimein suunnitelma oli saada pysyvän myönteisesti jäähalli kerralla täysimittaisena Lieksaan!

Tilanne ei juurikaan monien muiden seurojen edes kunnolla rakenteilla tai selvillä muuntotöillä olevien kunnon rakennusvaiheen jäähallien ollessa oikeastikin pystyyn nousemassa ja jopa tavallaan ainakin harjoituskäyttöön valmiina olleiden vastaavien paikkakuntien valossa aiheuttanut hurraa-huutoja juurikaan Jääkiekon 2. Divisioonan päättäjistössä ja mikäli siellä vielä tosiasiat tunnustettiin jossain määrin olosuhteisiin vedoten niin ylempien sarjojen vastaus oli paljon tylympi.

Asiaa nousuun ei ollut ellei mahdolliset valutyöt alkaisi siihen ja siihen määräaikaan mennessä Lieksassa mikäli jatkoon olisi päästy!

Toisaalta hirvittävältä kiistalta, mietinnöiltä hyvinkin kielteisesti ja lieksalaisten mielipahan säästi Hurttien putoaminen sittemmin selvästi jatkosta EVU:lle.

Etelä-Vantaan Urheilijoillakin kausi oli melkoista vuoristorataa tai menestystä sen ollessa viimein pääsemättä ylempään sarjaan.

Jääkiekon 2. Divisioonan eriasteisissa noususarjoissa lopulta päädyttiin ratkaiseviin nousuihin.

Uusintaottelussa Nousemisesta Jääkiekon 1. Divisioonaan vuodeksi 1988 Vantaan Kiekko eli VaKi voitti täpärästi Raahen Kiekko-Vesan maalein 4-3 ja nousi siis täten tuolle sarjatasolle silloiseksi ensi vuodeksi.

1497 katsojaa seurasi tuota viimeistä mahdollista erikoisottelua.

Vuodeksi 1988 jatketaan kun ehditään niin katsojalukuja laitetaan ja niiden vahvistuksia odotellaan kovastikin!

 

[Thusberg]

Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1988 on tullut muistelultaan eteen.

JoKP:n tilanne on edelleen onneksi vähän helpompi kun niille tosiaan melko selvästi puhuttiin tai on puhuttu niiden yleisömäärät per vuosi läpi tällä palstalla aiemmin muissa aihealueissa.

Ainoa kysymys on vain väite läpi vuosien aina JoKP:n ikimuistoiseen ensimmäiseen liiganousuun asti, että oliko JoKP todella sellaisenaan aina yleisökärki sarjaan tai aina kuitenkin noin neljän seuratuimman joukkueen joukossa sarjaan?

Tämä olikin niistä viimeinen vuosi ennen ikimuistoista ensimmäistä liiganousuvuotta joten miten tässä sitten oikein kävi sellaisenaan?

Jääkiekon SM-Liigassakin viimein oli päätetty jo aiemman ottelukierrosten kasvattamisen sijaan tyrmätä enää enempää ollut ottelukierrosten lisäkasvattaminen ja samalla todeta, että viimein oli aika laajentaa sarjaa 10 joukkueen sarjasta 12 joukkueen sarjaksi.

Siten tälle tasolle oli hieman enemmän luvassa mahdollista pääsyä myös Liigakarsintaan toisin kuin normaalimmin puhuen oli ollut.

Ja kahdelle parhaalle tarjottiin kiitos sarjalaajennuksen ylempänä niin nousua suoraan normaalin yhden joukkueen sijaan. Liigakarsinta pelattiin myös selvästi suppeampana sarjana kuin mitä normaalimmin olisi pelattu.

Putoamistakin koskien tilanne oli vähän helpompi kuin normaalisti olisi ollut eli toiseksi viimeiseksi sijoittunut joukkue sai jäädä nk. Kesälomalle eikä viimeinenkään joukkue pudonnut suoraan vaan joutui sen sijaan Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan.

Muutoin Karhu-Kissat ja varsinkin VaKi olisivat olleet kovilla tai pudonneet jo niillä puhein pois.

Vähän ikävämpänä uutisena muiden juttujen kannalta tuona vuonna kuitenkin yleisempi tämän sarjan lähtökohtainen katsojaluku kaikkiaan mielestäni heikkeni edeltävään vuoteen ja ennen kaikkea todella maineikkaisiin 1980-luvun alun tai puolenvälin vuosiin nähden.

Mikä sitten oli oikeampi näkemys asiassa?

Jääkiekon SM-Liiga edelleen keräsi pienestä heikentymisestä huolimatta silti sen melkein miljoona katsojaa tuttuun tapaan ja pysyvämpi tosiasia alkoi olla silloiseen tulevaisuuteen, että se tulisi olemaan katsojissa puhuen nk. Miljoonaurheilua jäädäkseen.

Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömääristä joukkueittain on vuoden 1987 melkein täyteen mysteeriin tai muihin nähden löytynyt lähtökohtaisesti parempaa tietoa, mutta kysymys onkin varmentamisessa:

Ihmeittä tilanne oli siis tämä ja pahoittelut jälleen joidenkin seurojen epämääräisestä ilmaisusta:

JoKP veti tutuin määritelmin kauteen periaatteessa ottelua kohti 2772 katsojaa vaikkakin välillä myös lukua 2773 katsojaa esiintyikin.

JoKP:n luvut mielestäni lähtökohtaisen täysin vahvistettuina olivat oikeita kun aivan täpärästi JoKP jäi ikävä kyllä vähän parempien muiden pääsymahdollisuuksien valossa ulos niin suorasta paikasta kuin vähän alemmankin joukkueen Liigakarsinnasta.

Liigakarsintaan meni täpärästi Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas senkin siis mikäli tilanne olisi ollut normaalimpi silloin olisi jäänyt ulos vastaavasta tilanteesta tai suorasta noususta.

JoKP tuolla mainitulla katsojaluvulla väitettiin olleen sarjan korkein.

Pitäisikö määritelmä paikkansa vai tuliko alennusta?

Niin tai näin muillakin joukkueilla tilanne oli mielenkiintoinen:

SaiPa veti tiettävästi 2331 katsojaa kauteen tutuin määritelmin mahdollisesti toiseksi parhaimpana yleisöjoukkueena, HPK veti tiettävästi 2239 katsojaa kauteen tutuin määritelmin mahdollisesti kolmanneksi parhaimpana joukkueena ja viimeinen 2000 katsojan tai yli mennyt neljänneksi paras yleisöjoukkue ihmeittä ja mikäli voi vain varmentaa niin olisi ollut Vaasan Sport 2043 katsojalla kauteen tutuin määritelmin.

Ikävä kyllä 1500 katsojaa tai yli saaneista joukkueista kauteen vain Helsingin Jokereiden vastaavan voi varmentaa olleen äärimmäisen suuritta ihmeittä siis 1539 katsojaa.

Lahden Kiekko-Reipas/Kiekkoreipas tosiaan täpärästi Liigakarsintaan menneenä ja SaPKo kuuluivat myös 1500 katsojaa, vähän alle tai sen yli päässeisiin joukkueisiin tutuin määritelmin, mutta ongelmaksi tulee vain niiden varmennus.

Mitään riittävän yksiselitteisen selkeää tietoa kun ei murheellisesti sanottu.

Imatran Ketterän tilanteeseen pitkästä aikaa näkyi vähän tietoa siitä, että miten se keräsi yleisöä ja mikäli voi varmentaa niin katsojaluku olisi ollut tutuin määritelmin 1373 katsojaa.

Ikävä kyllä TuTo ja FoPS/FPS/Forssan Palloseura jäivät alle nk. Tonnijoukkueiden kerhon yleisömääriin eikä näiden lukuja ole oikein löytynyt mistään.

Mikähän lienee sitten varmuus heille asiaan.

Karhu-Kissoja voitiin pääkaupunkiseudun seurana moittia monesta, mutta sielläkin yleisömäärä sen mikä tiedossa oli tutuin määritelmin niin edes alkoi viitosella eli päälle 500 katsojaa varmaankin oli tutuin määritelmin.

Yleisöjumboksi jäi VaKi Vantaan Kiekkona.

Ihmeittä sillä kai oli kauden peleissään niinkin vähän yleisöä tutuin määritelmin ikään kuin ottelua kohti jopa alle 350 katsojan.

Kysymys kuuluukin, että oliko noin?

Loppuun Liigakarsintaa:

Siellä KooKoo oli sen verran hurja yleisöjoukkue, että pienistä yskähtelyistä huolimatta viimeistään ratkaisupelissä etenkin siinä maalein 8-5 päättyneessä vastaavassa ottelussa väkeä oli aina 5272 katsojaan asti ja paikka säilyi kuin säilyikin ensi vuodelle!

Ennen vuoden 1989 tilanteita ja varmennuksia tähän sarjaan luodaan katsaus vuoden 1988 Jääkiekon 2. Divisioonan pariin.