Historiaketju

[MustatKortit]

Näin vuosikymmen myöhässä täytyy ottaa vähän kantaa tuohon Balkanin ruutitynnyrin räjähtämiseen. Olen nimittäin sitä mieltä, että suuri sota oli ajan kysymys, jossa kruununperillisen salamurha nyt vain sattui olemaan se triggeri...

Niin, kyllähän myös historiatieteissä vallitsee jonkin sortin konsensus tästä asiasta. Poliittisen historian ja modernin diplomatian kehityksen kursseilla opetetaan yleensä (yleistys, mutta kuitenkin), että ensimmäisen maailmansodan laukaisijana toimi jo Saksan yhdistyminen, Preussin voitokkaat sodat 1800-luvulla sekä erityisesti Bismarckin luoman liittoutumisoppi...

Nämä on sinällään aina hauskoja mietittäviä, nämä syy-seuraussuhteet. A.Beevorhan kirjoittaa lavealti siitä, että toisen maailmansodan alun ajoittaminen syksyyn 1939 on hivenen heikolla pohjalla, paremminkin voisi mennä 30-luvun puoleen väliin ja pohtia sitä, kuinka Japani rupesi aggressiivisella ekpansio-politiikallaan epävakauttamaan Aasian herkkää geopoliittista tasapainoa... ja sitten olen itse sitä mieltä, että jos mennään vielä pidemmälle, niin voidaan pohtia Japanin suurvallaksi nousemisen syitä, teollistumisen ja erityisesti Venäjän-Japanin sodan merkityksen sen illuusion luojana, että Japani on kykeneväinen mihin vain.

Vaihtoehtohistorian pohtiminen voi olla hauskaa ja opettavaista, mutta silti täysin turhaa. Jossittelu ei kuulunen historiaan.

Onhan tuo tosiaan tavattoman hauskaa, mielenkiintoisia kirjoja on kirjoitettu mm. maailmanhistorian merkittävimpien taisteluiden lopputuloksiin liittyen, siis vaihtoehtoisiin sellaisiin. Tavallaan jossittelu kyllä kuuluu historiantutkimukseen käytännössä, tämä riippuu aika paljon myös siitä, mihin koulukuntaan kukin tutkija kuuluu...

Jos nyt vaikka mietitään Normandian maihinnousua, niin lähialueilla taisi olla isoin SS-divisioonien keskittymä määrällisesti mitattuna, sitten Kurskin taistelun. Jos joukkoja olisi käytetty toisin, eli ei ripotellen, on mm. Beevor sitä mieltä, että taistelu olisi saanut eri kulun. Tämä ei tosin olisi koko sodan lopputulosta muuttanut, mutta pitkittänyt sitä.

 

[mjr]

Vaihtoehtohistorian pohtiminen voi olla hauskaa ja opettavaista, mutta silti täysin turhaa. Jossittelu ei kuulunen historiaan.

Niin, tämä on se perinteinen tiedeyhteisön oma mielipide - minusta vain siihen sitten loogisesti liittyy se, ettei oteta mitään kausaalista kantaa, ja tätä sääntöä historioitsijat säännöllisesti rikkovat. Ja jos sanotaan - tai, tyypillisemmin, annetaan ymmärtää - että tietty asioidentila oli syynä johonkin siitä seuraavaan asioidentilaan niin käytännössä sanotaan, että sen puuttuminen olisi johtanut johonkin toiseen asioidentilaan. Eli jos puututaan kausaalisuuteen niin jossitellaan, pakosta. Jos ajattelemme historiantutkimusta nykyisellään niin sillä ei ole mitään formaalista lähestymistapaa kausaalisuuteen, mutta valtavasti epä-formaalisia viittauksia siihen. Ja tämä on historiantutkimuksen suuri teoreettinen heikkous. Tämä voi tuntua jyrkältä ja hyvin luonnontieteellis-vaikutteiselta näkökannalta, mutta historia kuitenkin tapahtuu materiaalisessa maailmassa ja, väitän, kausaalisesti, vaikka emme pystykään sitä kausaalisuutta vielä metodeillamme tavoittamaan. (Ja, kyllä, ymmärrän että kausaalisuus on itsessään hyvin kompleksinen ja jopa teoreettisesti kiistanalainen tieteenfilosofinen käsite - mikä ei estä sitä toimimasta arkipäivän luonnontieteessä kuin junan vessa.)

 

[olkikuukkeli]

Jos ajattelemme historiantutkimusta nykyisellään niin sillä ei ole mitään formaalista lähestymistapaa kausaalisuuteen, mutta valtavasti epä-formaalisia viittauksia siihen. Ja tämä on historiantutkimuksen suuri teoreettinen heikkous. Tämä voi tuntua jyrkältä ja hyvin luonnontieteellis-vaikutteiselta näkökannalta, mutta historia kuitenkin tapahtuu materiaalisessa maailmassa ja, väitän, kausaalisesti, vaikka emme pystykään sitä kausaalisuutta vielä metodeillamme tavoittamaan. (Ja, kyllä, ymmärrän että kausaalisuus on itsessään hyvin kompleksinen ja jopa teoreettisesti kiistanalainen tieteenfilosofinen käsite - mikä ei estä sitä toimimasta arkipäivän luonnontieteessä kuin junan vessa.)

Teoreettinen heikkous kyllä ja mahdollisesti ratkaisematon. Ei se kuitenkaan kohtalaisen luotettavaakin historiantutkimusta varsinaisesti estä, historioitsijan täytyy vain hyväksyä, että mitenkään absoluuttisen totuudenmukaisesti ei menneisyyttä pysty rekonstruoimaan, eikä syy-seuraussuhteitakaan siis päättelemään. Tässäkin kuitenkin on se hyvä puoli, että tarkempi teoria korvaa epätarkemman (esim. jos saataville tulee uutta lähdemateriaalia) ja historiankuvauskin kehittyy ajan mittaan. Monesti tarvitaan esim. tietty ajallinen etäisyys tapahtumaan, että vapauduttaisiin ideaologisesta painolastista, joka vaikeuttaa objektiivisuuteen pyrkimistä. Ihan oma sotahistoriammekin on tästä hyvä esimerkki, niin sisällissodan kuin toisen maailmansodankin kohdalta.

Ja @TomiP viittasi vaihtoehtohistorioiden turhuuteen, mutta minä kyllä pidän sitä jopa olennaisena työkaluna historioitsijalle. Ei siis niin, että historiankirjoituksen pitäisi sisältää niitä, mutta "mitä jos"-pohtiminen on usein hyvä käytännön metodi menneisyyttä miettiessä ja se auttaa hahmottamaan... Niin, niitä syy-seuraus-suhteita.

 

[sekolust]

Minusta "mitä jos"-keskustelussa merkittävämpi kysymys oli se, kuinka 1MS päätettiin. Oikeudenmukaiselle rauhansopimukselle oli nimittäin kaikki ideologiset edellytykset olemassa, mutta silti päädyttiin alistamaan Saksaa tunnetuin seurauksin.

Toisaalta jos jotain hyvää halutaan etsiä, niin vastaavaa virhettä ei tehty toisen kovapanosamunnan jälkeen. Tuolloin Saksa oli miehitettynä ja käytännössä maa olisi saatu tuhottua niin tyystin kuin ranskalaiset olivat ensimmäisen jälkeen halunneet tehdä. Häpeärauhan ja epärealististen korvauksien sijaan Saksaa alettiin kehittämään yhteistuumin, natsismin juuria kitkettiin se mikä voitiin ja Berliiniä jopa huollettiin kalliin ja vaikean ilmasillan avulla. Toki Neuvostoliiton leviämisellä saattoi olla tässä merkittäväkin rooli, sillä maa oli "haalinut" valtapiiriinsä useita valtioita Itä-Euroopasta, uhkasi laajentua aina Atlantille asti ja entisten aseveljien välit olivat erittäin tulehtuneita. Oli syyt kuitenkin missä tahansa, Saksa nousi nopeasti koko Euroopan talousveturiksi ja merkittäväksi tekijäksi kohti rauhanomaisempaa Eurooppaa.

Käänteinen esimerkki sitten nähtiin Irakissa, kun Baathin rivijäsenetkin siirrettiin täysin syrjään yhteiskunnallisista rooleista heti Saddamin hallinnon kaaduttua. Siinä missä Saksassa natsiajan tuomareita, asianajajia ja opettajia käytettiin uuden hallinnon rakentamiseen, sysättiin nämä Irakissa täysin sivuun. Kun vielä etniset ja uskonnolliset rajat ajoivat Baathin entisiä jäseniä paitsioon, menetti Irak paljon "rakennusmateriaalia" ja ajoi kouluttautunutta ja kokenutta väkeä radikaalimpien piirien pariin. Jos Irakissa olisi seurattu toisen maailmansodan "jälkihoidon" ohjeita tarkemmin, olisi ehkä ISIS jäänyt syntymättä tai ainakin muodostunut pienemmäksi tekijäksi.

 

[Merovingi]

Käänteinen esimerkki sitten nähtiin Irakissa, kun Baathin rivijäsenetkin siirrettiin täysin syrjään yhteiskunnallisista rooleista heti Saddamin hallinnon kaaduttua. Siinä missä Saksassa natsiajan tuomareita, asianajajia ja opettajia käytettiin uuden hallinnon rakentamiseen, sysättiin nämä Irakissa täysin sivuun. Kun vielä etniset ja uskonnolliset rajat ajoivat Baathin entisiä jäseniä paitsioon, menetti Irak paljon "rakennusmateriaalia" ja ajoi kouluttautunutta ja kokenutta väkeä radikaalimpien piirien pariin. Jos Irakissa olisi seurattu toisen maailmansodan "jälkihoidon" ohjeita tarkemmin, olisi ehkä ISIS jäänyt syntymättä tai ainakin muodostunut pienemmäksi tekijäksi.

Saksassa tuo oli ihan pakon sanelemaa, sillä niin iso osa kansasta oli ollut natsipuolueen jäseniä, että jos kaikki olisi syrjäytetty, niin ei siellä olisi virkamiehiä tarpeeksi ollut. Piti vain todeta, että kaikista ei voi päästä eroon ja tyydyttiin pahimpiin tapauksiin. Mitään täydellistä natsien poistamista ei siis koskaan tapahtunut kuin pahimpien rikollisten ja korkeimpien johtohahmojen osalta. Silti huomattava osa Wannseen konferenssin edustajista jäi vapaalle jalalle ja osa ihan virkamiehiksi.

Tuota natsien jäämistä osaksi hallintokoneistoa Länsi-Saksassa käytettiin sitten myöhemmin Punaisen armeijakunnan toimesta aseena, jolla perusteltiin väitettä Länsi-Saksan fasistisuudesta. Eihän L-Saksa mikään fasistivaltio ollut, mutta kyllä entisten natsien määrällä hallinnossa oli vaikutusta sotarikollisten etsintään (esimerkiksi tuomarit saattoivat piilotella tai kääntää silmänsä asialle Mossadista kertovan kirjan mukaan, jonka lukaisin vuosi sitten), vaikka L-Saksa jakoi Israelille ilmaiseksi aseita omantunnon soimaamisen takia.

Irakista tietenkin voi jossitella, että apua Baathin jäsenistä olisi ollut, mutta sillä tuskin olisi ostettu Shiiojen suosiota ja olisi varmasti saatu kotipuolesta kritiikkiä Saddamin apureiden käytöstä. Omat ongelmansa se tietysti aiheutti, se on selvää, sillä tunnetusti monet Baathin jäsenet liittyivät ISIS:in yms. järjestöjen riveihin. Siinä heitä todennäköisesti motivoi enemmän vallanjano ja kosto kuin islam.

 

[Zoidberg]

Kokeillaas Jatkoajan ihmeellistä voimaa.

Olen yrittänyt löytää netistä, että kuka venäläinen sotahenkilä haukkui japanilaisia ennen Venäjä-Japani sodan alkamista ja millä sanoilla.

Jos joku tietää, niin olisin kiitollinen jos tiedon minulle toimittaisi.

 

[Wiljami]

En nyt äkkiseltään kivikausiketjua keksinyt joten laitetaan tänne:
Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä | Tiede

Sama juttu tullut vastaan useammasta lähteestä, valitsin nyt tuon Tiede lehden version. Jutussa linkitykset alkuperäiseen tutkimukseen ja juttuihin. Pääpointtina siis että kivikauden loppupuolella ihmislajin vakiinnuttua pääosin maanviljelijöiksi, tuli hyvin lyhyen ajanjakson kuluessa ilmeisesti koko ihmiskuntaa koskenut trendi-ilmiö jossa miespuoliset lajin edustajat pyrkivät tappamaan pois kaikki muut lajin miespuoliset edustajat ja ilmiön seurauksena lisääntymään päätyneiden ihmislajin edustajien sukupuolijakauma oli 1/20 naisten eduksi (tai niiden harvojen miesten, jos haluaa niin tulkita). Laajamittaisen tappamisen lisäksi olivat myös keksineet hautalöydöistä päätellen ensimmäistä kertaa, että ihmistä voi myös kiduttaa ennen varsinaista hengestä vapauttamista.

 

[Aurinkotuuli]

@Zoidberg; Nils Torvaldsin Sitran julkaisemassa pdf-nettikirjoituksessa Muodonmuutoksia kerrotaan sivuilla 22-23 sotilasasiamies, everstiluutnantti V.P. Vannovskin arviosta vuodelta 1900 sivuilla 22-23 "että Japani on vuosisadan päässä hyökkäyskelpoisen armeijan aikaansamisesta." Tsaari Nikolai II:n rasistisuudesta kertovat monet lähteet.

 

[El Lude]

Tässäpä tällainen väitöskirjatutkimus (tiivistelmä) Suomesta ja suomalaisista koulukirjoissa Ruotsinmaalla. Aika synkkä ja yksipuolinen kuva. Aika paljon enemmän meillä perusopetuksessa ja lukiomaailmassa opetetaan Ruotsin vallan aikaa ja Ruotsin historiaa. Pitäisiköhän meidänkin tarkastella näitä historian opetuksen sisältöjä uudelleen?
Linkki vie uutiseen ja ääninäytteeseen asian tiimoilta...

https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=7014971

 

[Ann Arbor]

Kansanperinne | Talvi-Erkki oli kuin Suomen oma Robin Hood, joka väärensi rahaa ja antoi sitä köyhille

Tutkija Sofia Kotilainen sai Vuoden tiedekynä -palkinnon rahanväärentäjä Talvi-Erkistä kertovalla artikkelillaan.

www.hs.fi

Helsingin Sanomilta erittäin mielenkiintoinen juttu kivijärveläisestä lainsuojattomasta Erik Turpeisesta, eli Talvi-Erkistä, joka oli aikansa Robin Hood, auttaen alueensa vähäosaisia. Pitäisi varmaan kaivaa Hesarin jutussa referoitu Sofia Kotilaisen Historian Tiedesanomissa viime vuonna julkaistu ja nyt palkittu pidempi artikkeli.

 

[Everton]

Tämä oli hauskaa ja mielenkiintoisaa luettavaa, Mao Tse Tungin ja Henry Kissingerin keskustelu Pekingistä vuodelta 1973 translitteroituna:

https://china.usc.edu/sites/default/files/article/attachments/mao-zedong-henry-kissinger-1972-11-12.pdf

ps. myös Suomi mainittu!

 

[Denverin Munasyndi]

ps. myös Suomi mainittu!

Ja edustettiin tyylillä!

Chairman Mao: In my opinion, Germany is still l a part of the West and will not follow the Soviet Union, while Norway is quite fearful of the Soviet Union. Sweden is a bit wavering. Finland is slightly tended to be closer to the Soviet Union

The Secretary (Kissinger): Because of its geographic position, not because of its conviction.

Chairman Mao: That’s correct. And they were very courageous during the war.

The Secretary (Kissinger): Very.

Chairman Mao: They are the country of one thousand legs.