Historiaketju

[Black Adder]

Historia on ollut aina allekirjoittaneellakin lähellä sydäntä. Monella tavalla menneisyys kiinnostaa. Omat juuret, menneiden sukupolvien tekemät valinnat, poliittinen- tai henkilöhistoria ym. Kaikista osa-alueista löytyy mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa.

Ensimmäinen kysymys viisaammille. Toisen maailmansodan yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi siinä, miksi Saksa ei onnistunut kukistamaan Neuvostoliittoa ja näännyttämään Leningradia mainitaan se, että saksalaiset eivät onnistuneet valtaamaan Murmanskia eivätkä suomalaiset pystyneet/halunneet katkaista Murmanin ratayhteyttä. Näin ollen venäläisille elintärkeät sotamateriaali- ja elintarvikekuljetukset lännestä toimivat Murmanskin sulasataman kautta jne. Mutta mutta... Herää itselle kyllä muutama kysymys miten näin epävarmaa logistista reittiä ei muka pystytty häritsemään tarpeeksi. 1. laivakuljetukset Murmanskiin 2. kuorman purku ja lastaus Murmanskissa 3. junakuljetukset Murmanskista eteenpäin (haarautuiko rata muualle ennen Leningradia?). Pelkkä jokaisen kolmen logistisen ketjun osan pommittaminen olisi pitänyt aiheuttaa merkittäviä ongelmia ketjun toimimiselle.

Eli A) Oliko Länsiliittouman materiaalituki venäläisille merkittävä vai liioitellaanko Murmanskista virranneen avun merkitystä? B) Miksei Saksa onnistunut torpedoimaan laivakuljetuksia Murmanskiin esim. Barentsin-merellä, sillä koko Norjan rannikko ja sen satamathan olivat saksalaisten käytettävissä ja näin ollen merialue olisi ollut "helposti" hallittavissa? Eikö saksan merivoimilla ollut riittävästi materiaalia merialueen valvontaan? C) Pommitettiinko Murmanskia ja sen satamaa aktiivisesti?

 

[mjr]

Ja tosiaan, historia on prosessina kaoottinen, mutta kuten kaikki kaaosteoriaa _oikeasti_ tuntevat tietävät, se ei tarkoita etteikö se voisi olla tietyssä määrin deterministinen ja kausaalinen, kysehän on vain siitä, että pienet muutokset alkutilanteessa voivat muuttaa tilannetta radikaalisti ja ennustaminen on vaikeaa/mahdotonta pitkällä tähtäimellä.

En tietenkään kiistä kaaoksen ja determinismin yhteyttä, sehän on ilmeinen. Mietin vain miten voisi järkevällä tavalla tutkia historiaa ilman, että spekuloi löysästi kausaalisuudella - tai miten sitten olisi mahdollista olla viittaamatta kausaalisuuteen. Minusta nykyhistoriantutkimuksen heikko kohta on juuri tässä helpossa epämääräisyydessä, annetaan ymmärtää mutta ei koskaan ymmärretä antaa. Itsekin melkoisen löysästi spekuloit tuolla ajatuksellasi kansainvälisen tilanteen jännitteistä, juuri tuollaisia yleispiirteisiä, common sense -heittoja tutkimus on tulvillaan. Ehkä on vain tyydyttävä siihen, ettei historiantutkimuksen kohdalla koskaan päästä todella kiinni kausaalisuuteen.

 

[Black Adder]

A) Oliko Länsiliittouman materiaalituki venäläisille merkittävä vai liioitellaanko Murmanskista virranneen avun merkitystä?

Vastaan yhteen kysymykseen itse Wikipedian avulla: "Murmanskin sataman ja radan merkitys sodan lopputulokselle oli merkittävä, koska sen kautta puna-armeijalle virtasi materiaaliapua länsiliittoutuneilta koko sodan ajan, muun muassa yhteensä 4 048 panssarivaunua ja 3 052 lentokonetta."

Aika merkittävistä määristä kyllä puhutaan, mutta uskomattomalta tuo tuntuu, kun ajattelee mitä ongelmia saksalaiset U-bootit aiheuttivat mm. USA:n ja Englannin välisille materiaalikuljetuksille.

 

[ms.qvist]

Vastaan yhteen kysymykseen itse Wikipedian avulla: "Murmanskin sataman ja radan merkitys sodan lopputulokselle oli merkittävä, koska sen kautta puna-armeijalle virtasi materiaaliapua länsiliittoutuneilta koko sodan ajan, muun muassa yhteensä 4 048 panssarivaunua ja 3 052 lentokonetta."

Aika merkittävistä määristä kyllä puhutaan, mutta uskomattomalta tuo tuntuu, kun ajattelee mitä ongelmia saksalaiset U-bootit aiheuttivat mm. USA:n ja Englannin välisille materiaalikuljetuksille.

Lentokoneiden määrä oli merkittävä eräässä vaiheessa kun N:liiton oma konetuotanto oli sodan alkuvaiheissa huonossa jamassa useiden eri syiden tähden, lisäksi länsiliittouman lentokoneapu oli siinäkin mielessä merkittävää, että sen avulla N:liitto selvisi vaikeimmista ajoista siihen hetkeen saakka kun oma konetuotanto alkoi kohota merkittävälle tasolle - on huomioitava, että sodan alussa huomattavat määrät N:liiton ilmavoimien kalustoa tuhottiin lyhyessä ajassa ja näin saksalaiset saivat merkittävän ylilyöntiaseman itselleen ja sen myöt osittain jopa täydellisen ilmaherruuden tietyillä alueilla.

Sen sijaan panssarivaunujen määrä ei lopulta kovinkaan merkityksellinen ollut vaikka reilut 4000 panssarivaunua tuntuu hurjalta määrältä. Ensinnäkin osa kalustosta oli täysin N:liiton oloihin soveltumattomia (eivät kestäneet ankaraa talvea) ja toiseksi osiittain tehottomia ynnä vanhanaikaisia jo sodan alkuvaiheissa. Lisäksi jonkin käsityksen panssarivaunujen määrästä saa siitä, että parhaimmillaan N:liitto valmisti kuukaudessa 2000 panssarivaunua eli tuo ulkomaisena apuna toimittu panssarikalusto käsitti noin kahden kuukauden tuotannon (tässä toki muistettava, että sodan alussa tuotannon määrä ei ollut tällä tasolla mutta nousi kaiken aikaa ja ylitti jo (muistaakseni '42 Saksan valmistamien panssarivaunujen määrän/kk).

Merkityksellisessä roolissa liittoutuneiden toimittamassa kalustossa olivat kuitenkin kuorma-autot, niiden avulla monissa tapauksissa puna-armeija siirrettiin kärryiltä pyörille.

vlad.

 

[varjo]

Huoh, järkijättöiset opettelevat lukemaan ja pitävät WWII-setit muissa ketjuissa.

 

[ms.qvist]

Huoh, järkijättöiset opettelevat lukemaan ja pitävät WWII-setit muissa ketjuissa.

Kyllä on luettu tämä ja sisäistettykin mutta enpä jaksanut (laiskuuttani) siirtää kysymystä WW II aiheiseen ketjuun vaan vastasin tässä ketjussa vaikka epäilinkin, että sanomista siitä tulee ja oikeassahan minä sitten olin.

Mutta mielellään minäkin pidän tämän ketjun aihepiiriltään sellaisena jossa käsitellään pääasiassa aikaa ennen 1900-luvun alkua pl. tapaukset jossa historiallinen aikajana ylettyy suureltaosin 1800-luvun puolelta myös 1900-luvulle.

vlad.

 

[Black Adder]

Huoh, järkijättöiset opettelevat lukemaan ja pitävät WWII-setit muissa ketjuissa.

Pahoittelen huonoa sisälukutaitoa... ja järkijättöisyyttä. Jatketaan oikeassa aiheessa.

 

[ms.qvist]

Tulipa noista intiaanien kohtaloista mieleen Jared Diamondin erinomaiset teokset eli "Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot" ja "Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä".

"Tykit, taudit ja teräs..." teoksessa intiaanien kohtalo saa pientä huomiota luvussa:

-Törmäys Cajamarcassa.

sekä välillisesti luvussa:

-Törmäävät pallonpuoliskot.

Jos koko tuhdin opuksen lukeminen tuntuu työläältä niin kyseisiin lukuihin tutustumalla saa jo jonkin sortin käsityksen tilanteen kehittymisestä ja siitä kuinka ajauduttiin kulttuureiden yhteentörmäykseen ja miksi törmäyksessä kävi kuten kävi. Toki suosittelen koko opuksen lukemista koska niin havainnollistava ja seikkaperäinen se ihmisten yhteisöjen (kulttuureiden) kehittymisen kannalta on.

Diamondin toinen teos: "Romahdus...", käsittelee sitten yhteiskuntia jotka joko menestyivät tai sitten romahtivat, teos pyrkii myös antamaan vastauksia kysymyksiin miksi kävi kuten kävi. Kyseisestä teoksesta löytyy myös lukuja jotka käsittelevät Pohjois- ja Etelä-Amerikan intiaanien kohtaloita (sekä viikinkien meriretkiä Pohjois-Amerikan rannikolle). Tällaisia lukuja ovat seuraavat:

-Muinaiset kansat: Anasazit ja heidän naapurinsa.

-Mayojen romahdukset.

sekä viikinkien matkoista Pohjois-Amerikkaan lyhyesti luvussa:

-Viikinkien alkusoitto ja fuugat (erityisesti kohta Vinland).

Suositeltavaa lukemista syysilloiksi.

vlad.

 

[Kana]

Oma vasta-intuitiivinen spekulaationi on, että siinä auton kääntymisessä väärässä kadunkulmassa oli maailmanhistoriallinen hetki: pieni, mitätön tapahtuma, joka kaoottisessa prosessissa sai valtaisat seuraukset.

"Perhosen siiven iskut toisella puolella maapalloa voivat toisaalla saada aikaan pyörremyrskyn" - Edward Lorenzea lainatakseni..


Mutta itse varsinaiseen asiaani. Itseäni kiinnostavat etenkin Egyptin historia, erilaiset salaseurat sekä historiassa syntynsä saaneet legendat ja niiden historiallinen tausta/synty. Kenelläkään suositella mielenkiintoisia teoksia ko. osa-alueilta?

edit: ja lisättäköön tähän vielä kiinnostus etenkin suuria intiaanihiemoja kohtaan. Niistä ottanut selvää enemmänkin..

 

[Kana]

tv-dokkarit

Itse unohdan aina selata tv-ohjelmat huolella ja jälkeen päin rupeaa kiukuttamaan, kun dokkari mennyt sivu suun. Eli olisi kiva, jos tänne alle voisi listata erilaisia dokkareita, joita tulossa (kiinnostus historiallisten dokumenttien lisäksi myös moniin muihin ;) ).

Idea toteutus kelpoinen?

 

[varjo]

Mutta itse varsinaiseen asiaani. Itseäni kiinnostavat etenkin Egyptin historia, erilaiset salaseurat sekä historiassa syntynsä saaneet legendat ja niiden historiallinen tausta/synty. Kenelläkään suositella mielenkiintoisia teoksia ko. osa-alueilta?

Itse aikanaan luin Sinuhen ja sen jälkeen sitten säntäsin kirjastoon ja lainasin aikalailla kaikki kiintoisat Egyptiä sivuavat kirjat, eipä nyt niistä voi mitään sen erikoisemmin suositella, mutta kannattaa mennä katsomaan paikallisen kirjaston valikoimaa ja miettiä mikä sopisi itselleen parhaiten.

Luen parhaillaan Hannele Klemettilän kirjaa keskiajan pyöveleistä, mikä paljolti myös käsittelee väkivallan rikosoikeudellista käyttöä yhteiskunnassa. Varsin kiinnostava opus eikä sen kummemmin mässäile väkivallalla, vaikka toki kattavasti käsittelee erilaiset "menetelmät".

 

[ms.qvist]

Mutta itse varsinaiseen asiaani. Itseäni kiinnostavat etenkin Egyptin historia, erilaiset salaseurat sekä historiassa syntynsä saaneet legendat ja niiden historiallinen tausta/synty. Kenelläkään suositella mielenkiintoisia teoksia ko. osa-alueilta?

Kirjahyllystäni löytyy parisen kirjaa jotka tavalla tai toisella käsittelevät myyttejä ja taruja, toinen "Tarujen Hellas" (Kariston kustantama) on tarinakokoelma antiikin Kreikasta ja kirja pitää sisällään merkitykseltään tärkeimpiä antiikin taruja (kreik. näkökulmasta). Olen kirja lukenut kertaalleen ja selaillut sen jälkeen ja tarjoaa mielestäni oivallisen perehdytyksen antiikin Kreikan tarustoihin.

Toinen kirjoista on sitten A. Cotterell'in "Maailman myytit ja tarut", ei niin kattava ja tarkka mutta antaa kuitenkin jotain osviittaa tarustojen synnyille eri maailmankolkissa, hyvänä osana kirjassa pidän "Henkilöhahmot ja käsitteet" osaa jossa luodaan varsin kattavasti (joskin lyhyelti) katsaus merkittävimpiin henkilöhahmoihin, osan kohdalla historiaan ja myytin syntyyn. Lisäksi joitain käsitteitä käydään lyhyelti läpi. Tämäkin teos on suppeudestaan huolimatta kuitenkin kohtuullisen mielenkiintoinen tuttavuus ja tarjoaa varmasti joidenkin "henkilöhahmojen" kohdalta uutta tietoa, lisäksi esille nousee varmaan eurooppalaisille tuntemattomampia "henkilöhahmoja" muilta mantereilta.

vlad.

 

[varjo]

Ja "dokumenteista" tosiaan on täälläkin todettava, että keskiviikkona alkavaa Roomaa ei voi jättää katsomatta, jos vähääkään roomalainen elämänmeno kiinnostaa. Dokudraamana aivan huikea ja aikanaan itse katsoin sarjan suurinpiirtein putkeen parissa päivässä ja nyt vain kädet syyhyten odotan kakkoskauden valmistumista. Kakkoskausihan on varmistunut ja se tulee käsittelemään "perimyssotia" joita Jullen murhan jälkeen käytiin ja Augustus lopulta pokkasi voiton parhaasta taktikoinnista, Augustushan muodollisesti lopulta luopui keisariudesta, mutta piti silti valtaa käsissään ja kansa hurrasi.

 

[Kana]

Ja "dokumenteista" tosiaan on täälläkin todettava, että keskiviikkona alkavaa Roomaa ei voi jättää katsomatta, jos vähääkään roomalainen elämänmeno kiinnostaa. Dokudraamana aivan huikea ja aikanaan itse katsoin sarjan suurinpiirtein putkeen parissa päivässä ja nyt vain kädet syyhyten odotan kakkoskauden valmistumista. Kakkoskausihan on varmistunut ja se tulee käsittelemään "perimyssotia" joita Jullen murhan jälkeen käytiin ja Augustus lopulta pokkasi voiton parhaasta taktikoinnista, Augustushan muodollisesti lopulta luopui keisariudesta, mutta piti silti valtaa käsissään ja kansa hurrasi.

Harmittaa, kun kerrankin mielenkiintoiset ohjelmat näytetään siihen aikaan illasta, että minun on ne jätettävä lähes poikkeuksetta väliin aikaisten "aamu"herätysten takia (yötä se vielä minusta on :D)

 

[Paitselo]

Harmittaa, kun kerrankin mielenkiintoiset ohjelmat näytetään siihen aikaan illasta, että minun on ne jätettävä lähes poikkeuksetta väliin aikaisten "aamu"herätysten takia (yötä se vielä minusta on :D)

Televiissio-ohjelmia vastaanottimesta videokasetille nauhoittavia VHS-videonauhureiden "karvalakkimalleja" saa kaupoista nykyisin jo todella edullisesti. Nii, eikä ne videokasetitkaan paljon maksa - jo yhdellä kasetilla päsee mukavasti alkuun.

Sitten voisit sitä Roomaa katsella sinulle sopivimpaan aikaan, vaikkapa aamiaista nauttiessasi.

 

[Kana]

Televiissio-ohjelmia vastaanottimesta videokasetille nauhoittavia VHS-videonauhureiden "karvalakkimalleja" saa kaupoista nykyisin jo todella edullisesti. Nii, eikä ne videokasetitkaan paljon maksa - jo yhdellä kasetilla päsee mukavasti alkuun.

Sitten voisit sitä Roomaa katsella sinulle sopivimpaan aikaan, vaikkapa aamiaista nauttiessasi.

Helpottaisi elämää kummasti, jos noi ohjeet ko. masiinaan olisi vielä tallella..

 

[Nännimäinen]

Itse unohdan aina selata tv-ohjelmat huolella ja jälkeen päin rupeaa kiukuttamaan, kun dokkari mennyt sivu suun.

Yle-Teemalla pyörinyt neliosainen Keskiaika-dokumentti oli pitänyt tallentaa, mutta kun piti olla taas Nuuka-Niilo ja tulin hankkineeksi ei-tallentavan digiboksin. Mikäli joku palstalainen on ko. sarjan tallentanut ja voisi toimittaa sen minulle deeveedeenä - korvausta vastaan tottakai - niin ottakoot yyveellä yhteyttä.

Rooma-sarjaa ennen tulee telkkarista muuten 3 Rooma-dokumenttia. Samana iltana sarjan ensi-illan kanssa siis.

 

[nisik]

Eli A) Oliko Länsiliittouman materiaalituki venäläisille merkittävä vai liioitellaanko Murmanskista virranneen avun merkitystä? B) Miksei Saksa onnistunut torpedoimaan laivakuljetuksia Murmanskiin esim. Barentsin-merellä, sillä koko Norjan rannikko ja sen satamathan olivat saksalaisten käytettävissä ja näin ollen merialue olisi ollut "helposti" hallittavissa? Eikö saksan merivoimilla ollut riittävästi materiaalia merialueen valvontaan? C) Pommitettiinko Murmanskia ja sen satamaa aktiivisesti?

A) erittäin merkittävä. esim. lähes kaikki n-liiton lentokoneet olivat valmistettu USAn alumiinista (toisena esimerkkinä: silloinen maailman paras panssarivaunumoottori diesel B-2 (T-34, KB) oli myös alumiininen (sen runko)). omat alumiinitehtaat jäivät Ukrainaan...

B) yritti ainakin. esim. koko karavaani PQ-17 oli tuhottu (kymmeniä rahtilaivoja). se onnistui vain siksi, että sen "vartijat" englantilaiset sotalaivat ovat paenneet heti, kuin tuli tieto siitä, että Tirpitz lähtee karavaanin metsästykseen Pohjois-Norjasta (tapaus Bismarck oli vielä hyvin muistissa). tästä episodista länsimaissa jostain syystä ei tehdään elokuvia eikä pelejä ja kirjoja D-Dayn tai mitättömän Pohjois-Afrikan sodan tapaan. :)

C) Murmanskin pommitukset jäivät vähiin, paitsi sodan alkuvaiheessa. syynä saksalaisten armeijan pieni koko (tämän sodan mittakaavassa. kuvitelkaa ne idiootit olivat hajottaneet omat voimat Norjasta Pohjois-Afrikkaan (!!!), juuttuneet erittäin raskaan partisaanisodan Jugoslaviassa ja Kreikassa, hyökänneet N-liiton (pelkistän se on jo jotain) . ja kaiken sen lisäksi edessä oli väistämätön sota USAta vastaan... eli silloisen Saksan resurssit ovat rajalliset, ja kevyet Murmanskin pommitukset sen tukevat, voimat on jo käytetty melko turhan Lontoon pommituksissa.
resursseista: hyvän perspektiivin antaa saksan ja N-liiton liittolaisten vertailu. N-liiton liittolaiset hyvin tiedossa. niiden apu myöskin, se on ISO. Saksalla: Unkari, Bulgaria, Romania (kaikki ovat Suuret Sotamahdit. ainoa hyöty: jonkun verran öljyä Romaniasta), Italia (vain ja ainoastaan harmit, piti tukea sen seikkailuissa Kreikassa, Albaniassa, Afrikassa), Suomi (kaikilla kunnioituksella, mutta hyötyä vähän. tai peräti nolla. piti tukea sotilaallisesti jonkun verran. käy omaa sotaa N-liittoa vastaan, mitä korostaakin.) ja Japani (OIKEA, mutta kaukana ja käy omaa sotaa USAta vastaan, jossa ie mitään mahdollisuuksia..).
------

anteeksi. vastaus on sekava, suomen kielen taitoni on huono ja vastauksen aiheekin ei sovi ketjun. :)

 

[Jamina]

Tänään alkaa klo 21.00 YLE-Teemalla neliosoinen historiasarja Sankarimyyttien jälijillä.

Osa 1/4: Shangri-la. Michael Wood matkaa etsimään James Hiltonin 1930-luvulla ilmestyneessä romaanissaan kuvailemaa onnelaa. Onko Himalajalla sijaitseva rauniokaupunki ollut esikuvana Shangri-lalle? Tuotanto: BBC, Iso-Britannia. Stereo.

 

[Kana]

Nyt pitää siis hankkia digiboksi :D

 

[pernaveikko]

Australiassa, Turkissa ja Uudessa-Seelannissa sekä muuallakin on parhaillaan menossa Gallipolin taistelun maihinnousun 100-vuotisjuhlat. Päätilaisuus maihinnousupaikalla alkaa näillä hetkillä eli auringon noustessa kuten hyökkäyskin alkoi.

 

[MustatKortit]

...
Kuuluisa esimerkki tästä keskustelustahan on Franz Ferdinandin salamurha ja sen johtaminen ensimmäisen maailmansodan syntyyn, mikä sitten puolestaan johti melko loogisesti Venäjän vallankumoukseen ja Natsi-Saksaan. Tilannehan oli sellainen, että varsinainen yritys epäonnistui, mutta paetessaan paikalta autonkuljettaja kääntyi vahingossa väärälle kadulle missä Princip oli täysin sattumalta paikalla. Konventionaalinen viisaus (ilman varsinaista kausaliteettista mallia) sanoo, ettei historiankulku voi riippua näin pienen luokan yksittäisistä tapahtumista, autonkuljettajan väärästä käännöksestä, Principin valitsemasta poistumisreitistä ei voi johtaa kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaa ja Euroopan poliittisten rakenteiden valtavaa muutosta (jonka seuraukset näkyvät vielä tänäkin päivänä). Eli Euroopassa olisi huolimatta Franz Ferdinandin pelastumisesta käyty ennemmin tai myöhemmin tuhoisa suursota, joka olisi johtanut suurin piirtein samanlaisiin lopputuloksiin. Kyllähän tämä tuntuu houkuttelevalta ja luonnolliselta ajatukselta, mutta on aika selvää ettei sotaa olisi muussa tapauksessa syttynyt kesällä 1914. Yksikään suurvalta ei aktiivisesti valmistellut merkittävää konfliktia. Suurpolitiikassa vuosi tai pari on pitkä aika: hallitukset muuttuvat, maiden voimasuhteet vaihtelevat, paljon voi tapahtua. Jos sota olisi syttynyt, se olisi voinut saada aivan erilaisen kontekstin kuin mitä kesällä 1914 tapahtui. Asiaa on melko vaikea ratkaista, kun historiaa ei saa laboratorioon - ilman mitään kausaalista mallia kysymystä on turha lähteä edes selvittämään. Oma vasta-intuitiivinen spekulaationi on, että siinä auton kääntymisessä väärässä kadunkulmassa oli maailmanhistoriallinen hetki: pieni, mitätön tapahtuma, joka kaoottisessa prosessissa sai valtaisat seuraukset.

Todella mielenkiintoinen ketju vuosien takaa, en aiemmin ollut törmännyt ja nyt taisin lukea ketjun jokaisen viestin huolella. Ja päätin myös lainata @mjr :n liki vuosikymmen sitten lähettämää viestiä, josta löytyy pohdintaa Sarajevon tapahtumista, olen miettinyt monesti ihan tismalleen samaa asiaa. Viime kesänähänä näistä tapahtumista tuli se tasan 100 vuotta täyteen ja silloin HS:n Kuukausiliitteessä oli mainio artikkeli tuosta päivästä, kun FF murhattiin.

Toinen asia - liittyi aikanaan vähän omaa gradu-aihettani sivuten - joka on tätä hauskaa jossittelua, on 1.-3.7.1863 käyty Gettyburgin taistelu. Kyseinen taistelu, kuten USA:n sisällissota kokonaisuutena on jäänyt eurooppalaisessa historiankirjoituksessa varsin paitsioon, mutta tosiasiassa kesä-heinäkuun vaihteessa 1863 oli aidosti sellainen mahdollisuus olemassa, että Lincolnin hallitus olisi joutunut suostumaan rauhaan etelävaltioiden kanssa.

Huhti-toukokuussa samana keväänä Konfederaation ylin sodanjohto ja poliittinen johto olivat sopineet siirtyvänsä offensiiviin ja aloittavansa Pennsylvanian valloituksen. Tarkoituksena oli houkutella liittovaltion Army of the Potomac hyökkäämään lopulta etelävaltioiden Army of Northern Virginian kimppuun, edullisesti valitussa maastossa. Koko homman juju piili pitkälti siinä, että Lincoln suhtautui vainoharhaisesti siihen, että vihollisen joukot lähestyisivät Washingtonia ja päsmäröisi kenraalinsa suorittamaan aggressiivisia strategisia liikkeitä.

Juuri tämä oli etelävaltioiden kenraalin Robert E. Leen tarkoitus, ja samalla taktiikalla hän oli onnistunut lyömään liittovaltion armeijan jo Fredericksburgissa joulukuussa 1862. Liittovaltion armeija kun kävi hyökkäykseen yli Rappahannock-joen ponttooneja pitkin ja avoimessa maastossa marssi kilometrikaupalla suoraan odottavan vihollisen syliin. Taustalla oli juuri Washingtonin painostus: Lincolnin vaatimus hyökätä.

Gettysburgiin - liittovaltion kannalta loistaviin maasto-olosuhteisiin - kuitenkin lopulta jouduttiin mitä ihmeellisempien sattumien kautta. Isoin sattuma taisi olla se, että Henry Heth- nimiminen etelävaltioiden divisioonankomentaja oli kuullut huhun, jotta kaupungissa olisi iso kenkävarasto saatavilla ja luvan saatuaan marssitti koko 7500 miehen divisioonansa suoraan tienristeys-kaupunkiin, jonne etelävaltioiden tietämättä koko liittovaltion armeija oli jo matkalla....

 

[olkikuukkeli]

Todella mielenkiintoinen ketju vuosien takaa, en aiemmin ollut törmännyt ja nyt taisin lukea ketjun jokaisen viestin huolella. Ja päätin myös lainata @mjr :n liki vuosikymmen sitten lähettämää viestiä, josta löytyy pohdintaa Sarajevon tapahtumista, olen miettinyt monesti ihan tismalleen samaa asiaa. Viime kesänähänä näistä tapahtumista tuli se tasan 100 vuotta täyteen ja silloin HS:n Kuukausiliitteessä oli mainio artikkeli tuosta päivästä, kun FF murhattiin.

Näin vuosikymmen myöhässä täytyy ottaa vähän kantaa tuohon Balkanin ruutitynnyrin räjähtämiseen. Olen nimittäin sitä mieltä, että suuri sota oli ajan kysymys, jossa kruununperillisen salamurha nyt vain sattui olemaan se triggeri. Ei se kipinä olisi tuollaista roihua saanut aikaan, mikäli mitään tilausta sodalle ei olisi ollut. Milloin iso tappelu olisi syttynyt ilman tuota tapahtumaa, se on toinen kysymys. Mutta Euroopan aatteellinen kehitys 1800-luvun lopulta lähtien oli kyllä konflikteja tuottavaa - nationalismi ja militarismi olivat isoja aatteita, jotka saivat tavallisenkin ihmisen pitämään sotaa jopa iloisena asiana (ja voittoa varmana!).

Minusta "mitä jos"-keskustelussa merkittävämpi kysymys oli se, kuinka 1MS päätettiin. Oikeudenmukaiselle rauhansopimukselle oli nimittäin kaikki ideologiset edellytykset olemassa, mutta silti päädyttiin alistamaan Saksaa tunnetuin seurauksin.

 

[TomiP]

Vaihtoehtohistorian pohtiminen voi olla hauskaa ja opettavaista, mutta silti täysin turhaa. Jossittelu ei kuulunen historiaan.

 

[sampio]

@olkikuukkeli tavoin kallistun ajattelemaan, että lopulta Gavrilon häröilyt olivat vain se tulitikku, joka sai nuotion roihahtamaan liekkiinsä. Siellä oli kuitenkin jo vuosikymmenien vastakkainasettelu taustalla ja kiihtynyt asevarustelu viimeisten rauhanvuosien kruununa, joten hiukkasen liian paljon painoarvoa saa nuo muutama laukausta. Koko tapahtumasarjan laukaisevana tekijänä sitä on toki syytä pitää, mutta varsinaiset syyt ovat syvemmällä.