HIM

[Juha Salminen]

Rip out the wings of a butterfly on ykkössinkku, tulee ulos varmaankin elo-syyskuun vaihteessa. Näin kertoo blabbermouth.com. Muutakin HIM-juttua täältä: http://www.roadrunnerrecords.com/blabbermouth.net/news.aspx?mode=Article&newsitemID=39284.

 

[Osmo Rapeli]

En nyt pyri tässä aiheuttamaan minkäänlaista yleistä sotaa minun ja Suomen nuorison välillä, mutta en ole ikinä nähnyt pahempaa vittuilua Suomen televisiossa kuin se kun Michael Monroelta kysyttiin mielipidettä Negativesta ja Jonne Aarmonista, kuinka heitä verrataan Hanoi Rocksiin. Sama homma, poppituisi Ville Valo ja HIM ihan kuinka paljon tahansa niin on kyseessä hiukan eri luokan lahjakkuus verrattuna...öh, mikäs sen teinihuoran nimi olikaan?

Kysyä nyt legendalta jostain kakkosluokan neumannista, ja tämä olisi vittuilua Neumannillekin, ainakin sille 80-luvun versiolle. Siksi pyydän että pidettäisiin Jonne ja muut ohimenevät pikkuilmiöt omissa ketjuissaan.

Noh, tämä oli minun visioni hienosta yhteiskunnas~hta
~P-P-P-Peace.

("mitä oot mieltä jonneaaronista?" -"kyllä sitä panis")

 

[Hanhi]

Oli pakko tarttua aiheeseen kun tuli HIM tänään puheeksi. Joku hehkutti tänään baarissa kuinka HIM on ylikova ja huippu bändi jne. mutta itse olen sitä mieltä että, ensimmäisen EP:n ja ensimmäisen varsinaisen albumin jälkeen meininki on hävinnyt jonnekin. Harvoja levyjä joita omistan alkuperäisenä on HIM:n Greatest lovesongs vol. 666.. oli vuosi siis 1997 ja itse seitsemännellä luokalla :) Onhan tässä tietysti nostalgian kaipuuta, mutta silloin bändi oli tosi kova, BMG:llä jo toki mutta meno oli omanlaista ja itsenäisen kuuloista. Soittelen itsekin niin tiedän minkä eron voi huomata esim. ko. levyn kanssa ja sitten seuraavan, oliko nyt razorblade romance tjsp.

Nykyinen tila kertoo jo kaiken.. etsin ekan levyn yhtä biisiä kitaralle sointuina (olen joskus osannut, mutta halusin palata aiheeseen koska en muistanut) niin kuinkas ollakaan.. luultavasti jenkki/britti levitykseen tarkotettu levy, biisit ihme järjestyksessä ja etsimäni biisin soinnut aivan päin *. Useimmassa lähteessä samaan tyyliin.. luultavasti siis eri sovitukset jo näissä biiseissä eli alkuper. ei tietoakaan.

Oli kait vuosi -97 vai -98, en tarkkaan muista kun olin Ankkarockissa (silloin ilmaiskonsertti vielä) niin HIM:ltä loistava keikka. "kaikki parhaat" soitti (kun ei tietysti ollut muuta) Sillon vielä Valo joi punkkua ja poltti paperossia ja aiheutti myöhemmin pahennusta lehdissä. Tuossakin mielessä häiritsee levy-yhtiöitten ja managereitten liiallinen puuttuminen bändin toimintaan. Toki imago ja sen ylläpitäminen on tarkkaa puuhaa, mutta taiteilijan vapaus kärsii.

Jooh, mutta avaukseni voisin lopettaa tähän. Pistää vaan vituttamaan tämä kun muistaa millanen meininki oli sillon "ennen vanhaan" :)

PS: Alkaispa jo SM-liiga ettei tarttis kännipäissään vaan musiikista lässyttää :)

 

[tant gredulin]

HIM markkinoi hengentuotostaan jenkkityyliin - tässä ote uutisesta:

'HIM:in syksyllä julkaistavalle Dark Light -levylle etsitään vapaaehtoisia katumarkkinoijia. Musiikki-yhtiö HMC hakee levyn epäviralliseen markkinointiin kymmenen innokasta tiiminvetäjää eri puolilta Suomea.

Yhdysvalloista Suomeen rantautunut fanien tekemä street team -markkinointi alkaa HIM:n uuden levyn osalta elokuun lopulla, noin kuukautta ennen levyn julkaisua.

Suurimpiin kaupunkeihin koottavien tiimien on tarkoitus esimerkiksi jakaa flyereita ja tarroja sekä kuunteluttaa levyä ennakkoon ihmisille, kertoo musiikkiyhtiö HMC:n markkinointipäällikkö Pekka Nieminen.

Street team -työstä ei makseta palkkaa, mutta palkkioksi tiimiläiset saavat esimerkiksi lippuja keikoille tai jopa tavata bändin. Toiminnan tarkoituksena on lähinnä pitää fanit lähellä bändiä.

Niemisen mukaan idea street team -toiminnasta Suomessa on lähtenyt bändilta itseltään. Muualla maailmassa bändin fanit ovat järjestäytyneet jo melko laajalti muun muassa street team -ryhmiksi.

HIM:n street teamin vetäjäksi voi hakea elokuun 10. päivään mennessä.'

Lähde: YleX

 

[vision]

Kyllähän HIM on todella väsynyt bändi. Kovien tyttöjen oma negative joka tekee radioystävällisiä ralleja kuolemasta. Bändin musiikkia kutsutaan jostain syystä love-metalliksi vaikka metallia levyillä ei ole näkynyt aikoihin.

On kyllä jännä miten HIM:n tyyli muuttui aika radikaalisti vuosien varrella. Kyllästyivätkö jätkät soittamaan edes hieman raskaasti vai oliko kyseessä puhtaasti taloudelliset syyt. Levyt kuitenkin myyvät niin kauan kuin maailmalla riittää angstisia 15v tyttöjä. Levy-yhtiölle HIM on kyllä aika täydellinen paketti ennen kaikkea Valon takia. Joidenkin mielestä ilmeisen karismaattinen ja hyvä laulaja.

Ei silti kyllähän Join me on kaikessa korniudessaan aika hyvä biisi mutta ei muuta sitä tosiasiaa, että HIM ei ole mitään muuta kuin radiorokkia soittava tyttöjen bändi. Se joka muuta väittää pettää itseään. Ja funeral ot hearts yksi kaikkien aikojen kamalimmista kappaleista ja musiikkivideoista. Eikös tämän ohjannut se joku mikälie suunnittelija?

 

[Pikku Myy]

Sain tossa justiinsa mennä-viikolla lahjaksi HIMin dvd:n ja sitä tuossa olen fiilistellyt parina päivänä. Kummasti vaan huomaa, että parin ekan levyn kohdalta katsoi kaikki läpi, niin musavideot kuin keikat ja extrat, myöhemmät vain selasi läpi, pääasiassa vaan katsoen jotain livepätkiä. Hauskaahan se oli muistella, miten yläasteikäisenä sitä näki märkiä päiväunia Ville Valosta ja juoksi eri levykaupoissa pummimassa julisteita ja muuta promosälää. Kai sitä oli Lepakossakin pariin otteeseen fiilistelemässä.

Nykyisin ei vaan jaksa napata. Ehkä jollain pienellä klubikeikalla, tyyliin Semifinaali, voisi vielä päästä tunnelmaan, muttei muuten. Aika löysää touhua (harva musiikki on hyvää enää siinä vaiheessa, kun sitä soitetaan radio Novassa). Silti sitä kait tulee uusinkin levy hankittua tavoilleen uskollisena.

 

[Tommy]

Viime perjantaina julkaistu Suomessa, Euroopassa eilen.
Loistolevy.

 

[Slite]

Minulle HIM aiheuttaa hyvin surumielisiä tuntemuksia sen vuoksi, että bändillä olisi potentiaalia tehdä hyvinkin mielenkiintoista musiikkia mikäli se niin haluaisi. Sen sijaan pojat ovat päättäneet tehdä yksinkertaista, ennalta-arvattavaa rock-iskelmää, jonka kulutuskestävyys on mitätön.

Toisaalta tunnustan kyllä tässä yhteydessä myös sen, että en orkesterin tuotantoa omista ja sikäli yhtyeestä näkemäni kuva on pitkälti radiosoiton varassa. Ja radiossahan ne pyrkivät soittamaan juuri sitä kaikkein geneerisintä paskaa. En siis sulje pois sitä mahdollisuutta, että HIM:illäkin voisi joillakin levyillä olla sellaista materiaalia jonka luomisessa on jopa käytetty hivenen mielikuvitusta.

 

[Fläppis]

Sen sijaan pojat ovat päättäneet tehdä yksinkertaista, ennalta-arvattavaa rock-iskelmää, jonka kulutuskestävyys on mitätön.

Kyllä mun mielestä HIM tekee nimenomaan päinvastaista. Kyllä ainakin itsellä tulee palattua noihin levyihin tämän tästä. Erityisesti kaksi ensimmäistä lättyä toimivat vuodesta toiseen.

Kaksi viimeisintä lättyä Deep Shadows... ja Love Metal (kokoelmaa ei oteta nyt huomioon) eivät ole ihan niin hyvin toimineet vaikka paljon hyviä biisejä noilta löytyykin. Mutta tämä uusi... Sanoisin, että kyseessä saattaa olla HIMin uran paras levytys. Ensimmäinen ja toinen kuuntelukerta herättivät vain pientä mielenkiintoa, mutta sitten lähti. Aivan loistava levy. Jokainen biisi toimii ja suosikkibiisiä ei pysty nimeämään.

Jos ei tällä lähde jenkkivalloitus isolla pyörällä käyntiin niin sitten on vikaa joko a) markkinoinnissa b) jenkkiyleisössä.

Semmoinen juttu täytyy vielä todeta, että Ville Valo on kyllä paras mahdollinen keulahahmo ikinä. Miten voi tuossa asemassa oleva kaveri olla niin maanläheinen, sitä ei voi ymmärtää. Kuka muu tuon kokoluokan bändin täysin suvereeni keulahahmo ja ruumiillistuma menee tuostanoin vaan lähibaariin oluselle ihankuin joku tavallinen perusjamppa?

 

[Alamummo]

Viime perjantaina julkaistu Suomessa, Euroopassa eilen.
Loistolevy.

Kävin ostamassa plätyn heti perjantaina, enkä ole sen jälkeen sitten muuta kuunnellutkaan. Paras HIMin levy mielestäni, biiseissä on tuoreutta ja Ville on petrannut laulajana ihan älyttömästi. Kolahti tosi kovaa!!!

Levyllä on monta hyvää, useamman kuuntelun kestävää biisiä ja vain muutama heikompi esitys. Mun mielestäni levyn paras biisi on progehenkinen In the Nightside of Eden, joka sopii bändille kuin nyrkki silmään. Kertakaikkiaan loistava....aah ja uuh... voiko tähän kyllästyä.

 

[Jet Pilot]

Mutta tämä uusi... Sanoisin, että kyseessä saattaa olla HIMin uran paras levytys.

Olen samaa mieltä kuunneltuani levyn noin viisitoistakertaa läpi. Jo ensi kuulemalta levy vaikutti mielenkiintoiselta, mutta tarttumapintaa on löytynyt entistä enemmän lisäkuuntelussa.

Yhtään en oikeastaan tätä levyä odottanut, tulipahan ohimennen perjantaina töiden jälkeen kaupasta haettua. Yllätys olikin melkoinen kun materiaali on selkeästi parasta tähän mennessä!

 

[Fläppis]

Yhtään en oikeastaan tätä levyä odottanut, tulipahan ohimennen perjantaina töiden jälkeen kaupasta haettua. Yllätys olikin melkoinen kun materiaali on selkeästi parasta tähän mennessä!

Niinpä! Iski kyllä todella puuntakaa tämä. Itseasiassa olisin laittanut kyllä kaikki roponi peliin, että nyt tulee paineessa vielä kahta edellistäkin epätasaisempi levy, jossa on muutama melko toimiva sinkkubiisi mutta ei mitään muuta. Tulikin aivan mielettömän kova lätty, joka on selkeästi bändin monipuolisin. Pitempi kuuntelu osoittaa sitten sen, että onko tämä myös pitkässä juoksussa HIMin paras albumi.

 

[hätrikki ||]

Single Wings of The Butterfly

Sinkun Wings of The Butterfly kuulin kerran videolistoilla. Toisella kertaa kaverin autosta kuunneltuna kappale jäi soimaan, ja seuraavana päivänä piti sitten kantaa roposensa musiikkikauppaan. Singlen sain sieltä mukaan. Sitä paukutettiin tietokoneessa, mp3-soittimessa (älkää arvon ystävät vasikoiko tästä lakirikkomuksestani) ja milloin missäkin seuraavan viikon. Taisin innostua liikaa ja kuuntelin kappaleen puhki. Joten taukoa nyt samaisen viikon verran ja jo taas maistuu makealta!

 

[Mängimies]

Odotukset uuden levyn suhteen olivat vähän kaksijakoiset. Tai no odotuksethan ovat tietysti aina kovat kun Ville ja pojat uuden albuminsa julkaisee, mutta tällä kertaa jotenkin sisäinen pessimisti pääsi valloilleen ennen julkaisua.

1-2 kuuntelun jälkeen vaikutti siltä, että joukkoon on mahtunut pari helmeä, pari perusrallatusta ja loput sitten tasapaksua massaa. Kuuntelukertojen lisääntyessä olen kuitenkin huomannut, että kyseessähän on varsin mainio tekele.

Parhaitan biiseistä ovat toistaiseksi iskeneet Killing Loneliness, Under The Rose ja Behind The Crimson Door. Sinkkuna julkaistu Wings Of A Butterfly tulee skipattua lähes joka kerta.

Uskon kaiken lisäksi, että levy vain paranee vanhetessaan. Joku täällä taisi jo väittää, ettei kyseisen genren musiikki ole kovin pitkäikäistä, noh sanokoot mitä sanoo.

 

[Pelikaani]

1-2 kuuntelun jälkeen vaikutti siltä, että joukkoon on mahtunut pari helmeä, pari perusrallatusta ja loput sitten tasapaksua massaa. Kuuntelukertojen lisääntyessä olen kuitenkin huomannut, että kyseessähän on varsin mainio tekele.

Juurikin näin. Tänään tarttui levy mukaan kaupassa. Ei pitänyt ottaa, mutta oli niin hyvin tyrkyllä. Mitä olen ehtinyt muutaman kerran läpi kuuntelemaan, niin aluksi levy vaikutti jopa suurelta pettymykseltä. Ei enää. Nyt tämä vaikuttaa jo varsin päteväksi teokseksi. Luultavasti jos päivän myöhemmin kirjoittaisin tätä, niin hehkuttaisin levyä vieläkin kovemmaksi. Heräteostokseni kannatti.

 

[Nupe#31]

Meinasin perjantaina käydä hakemassa kaupasta levyn, mutta en sittenkään. Tuli nimittäin tilattua CDON:ista "Internet Edition" versio aiemmin. Sitä kyllä saa nyt näköjään odottaa vielä pitkään. Julkaisupäivä siirtyi lokakuun puolelle ja ennen kuin se perille tulee niin pitkään menee.

Joten kai se on pakko käydä hakemassa pahvikantinen (digipack) versio heti kun se tällä viikolla pitäisi ilmestyä myös Suomessa. Normaaliversio (muovinen) ei hirveästi innosta kun hyllystä löytyy kaikki muut versiot pahvikantisina..

Ei kukaan muuten täällä jatkoajassa ole tilannut Internet Editionia CDON:ista tai suoraan WB:n nettikaupasta?

 

[eagle]

Aika paskaa on. Tasapaksua, niin tasapaksua. Ei oikeastaan löytynyt kuin muutama hyvä riffi ja muutama ok-biisi. Siinä kaikki. Petyin.

 

[Jet Pilot]

Aika paskaa on. Tasapaksua, niin tasapaksua. Ei oikeastaan löytynyt kuin muutama hyvä riffi ja muutama ok-biisi. Siinä kaikki. Petyin.

Mielipiteensä kullakin, mielestäni levyltä ei juurikaan heikkoa hetkeä löydy. Esim. Twin Peaksin tunnaria lainaava nimibiisi ja aivan mahtava Behind The Crimson Door ovat niin tarttuvia sävellyksiä että eiköhän niitä soiteta taas radiossa kyllästymiseen asti. Myös huikean hieno, pateettinen slovari Play Dead kipuaa Himin parhaimmistoon.

Onko kellään muuten tietoa mitä Behind The Crimson Doorin taustalla puhutaan siinä yhdessä kohtaa? Suomea se taitaa olla, mutta kuulokekuuntelusta huolimatta selvää en ole kunnolla saanut.

 

[eagle]

Mielipiteensä kullakin, mielestäni levyltä ei juurikaan heikkoa hetkeä löydy. Esim. Twin Peaksin tunnaria lainaava nimibiisi ja aivan mahtava Behind The Crimson Door ovat niin tarttuvia sävellyksiä että eiköhän niitä soiteta taas radiossa kyllästymiseen asti. Myös huikean hieno, pateettinen slovari Play Dead kipuaa Himin parhaimmistoon.

Onko kellään muuten tietoa mitä Behind The Crimson Doorin taustalla puhutaan siinä yhdessä kohtaa? Suomea se taitaa olla, mutta kuulokekuuntelusta huolimatta selvää en ole kunnolla saanut.

Niin. Itse olen siksi surullinen että Him:n ensimmäiset levyt olivat kovastikkin mieleeni. Siksi petyin.

 

[Cosmo]

Ville Valo fiittailee semihuikean pissakakkamukahuumoribändin, Bloodhound Gangin uuden levyn yhdellä raidalla. Eteenpäin on menty (missä?).

 

[katjuska]

Vähän OT, mutta kertokaahan nyt tyhmälle mitä eroa on digipack-versiolla ja tavallisella? Ihan yleisestikkin ottaen, en ymmärrä...

Itse Dark Lightista. Kävin sen kaupasta nappaamassa heti julkaisupäivän jälkeisenä lauantaina, mutta en nyt isommin ole sitä ehtinyt kuuntelemaan, ainakaan ajatuksen kanssa ja sanoituksiin syventyen. Ensi kuuuntelun jälkeen olin kyllä taas hiukan ihmeissäni, mutta parin kerran jälkeen kuulosti jo paljon paremmalta. Toistaiseksi "lempibiisiksi" levyltä voisin nimetä sen avausraidan eli Vampire Heartin. Kuin myös tälläkin hetkellä päässä junnaava Behind the Crimson Door.

Palaan kenties asiaan kun olen ehtinyt paremmin levyyn perehtymään.

Onko kellään muuten tietoa mitä Behind The Crimson Doorin taustalla puhutaan siinä yhdessä kohtaa? Suomea se taitaa olla, mutta kuulokekuuntelusta huolimatta selvää en ole kunnolla saanut.

Suomelta se minustakin kuulostaa, mutta ei sitten mitään hajua.

 

[Fläppis]

HIM suoraan jenkkilistan sijalle 18!

http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101981188473

http://www.billboard.com/bb/charts/bb200.jsp

 

[Zilla]

Ihan ok bändi.

Alussa dikkasin kovastikin, hankin kaksi ensimmäistä levyä ja kuuntelin niitä puhki. Vasta vuonna 2001 näin bändin ensimmäistä kertaa livenä (Ruisrock) ja keikka oli niin surkea, että meni fiilikset nopeasti koko bändiin. Tämän jälkeen olen nähnyt toisenkin keikan ja senkin perusteella olen sitä mieltä, että bändi kuulostaa levyllä huomattavasti paremmalta kuin livenä. Ehkä pitäisi kuitenkin useampi keikka katsastaa, että voisin mitään suurempia johtopäätöksiä tehdä.

Viime syksynä löysin bändin ikäänkuin uudelleen. Ostin kokoelman ja ihastuin coveriin Solitary Man. Muutenkin olen sitä mieltä, että bändin parhaat biisit ovat covereita, vaikka tuotannosta muitakin varsin hyviä biisejä löytyy. Villessä on todella karismaa ja mihinkään Negativeen en lähtisi yhtyettä koskaan vertaamaan. Uusinta levyä en ole vielä hankkinut, mutta sen verran positiivista kommenttia olen siitä kuullut, että kannattaisi varmasti hankkia.

Minäkin suosittelen Juntusen kirjoittamaa kirjaa bändistä. Todella mukaansatempaavaa luettavaa. Kerran sen lainasin ja mieli tekisi se ostaa omaksikin.

 

[KPL]

Vähän OT, mutta kertokaahan nyt tyhmälle mitä eroa on digipack-versiolla ja tavallisella? Ihan yleisestikkin ottaen, en ymmärrä...

Digipack tarkoittaa käsittääkseni sitä pahvikoteloa. Eipä löytynyt tällä kertaa sellaista, joten jouduin tyytymään muoviseen. Katsoin myös cdon:sta, mutta ei löytynyt sieltäkään.

 

[Lawless]

Digipack tarkoittaa käsittääkseni sitä pahvikoteloa. Eipä löytynyt tällä kertaa sellaista, joten jouduin tyytymään muoviseen. Katsoin myös cdon:sta, mutta ei löytynyt sieltäkään.

Kyseessä on kuitenkin digipak, joka on pakkaus, joka koostuu pahvikotelosta, jossa on yksi tai useampi muovinen levynalusta (tai miksi sitä nyt ikinä kutsutaankaan, mihin CD-levy asetetaan pidikkeeseen). Monesti digipak-versioissa on myös jonkin verran bonusmateriaalia verrattuna normaalissa pakkauksessa oleviin CD-levyihin.