HIM

[Juha Salminen]

En löytänyt aikaisempaa HIMiä koskevaa ketjua (fakta joka ei yllätä pätkääkään), joten päätin ottaa härkää sarvista ja tehdä sellaisen. Mitä mieltä jatkoaikalaiset ovat tästä pumpusta? Osaan kyllä vastauksen melkein jo arvatakin mutta toisaalta taas ei ole hajuakaan mitä sieltä saattaa tulla, eli valistakaapas tietämätöntä!

Itselleni HIM on ihan ykkössuosikkeja, vaikka ei jatkuvassa kuuntelussa olekaan. Kivaa fiilistelyä (angsteista puhumattakaan). Levyistä omia suosikkejani ovat uusin Love Metal ja Razorblade Romance, ykkössuosikki vaihtelee sitten näiden välillä.
Livenä bändi on täysin kyrvähtänyt mutta jotenkin kuitenkin nautittava, jätkät voisi ihan hyvin periaatteessa sitoa keikan aikana johonkin tankoon kiinni, mutta bilettävät ihmiset ja se tihkuva angsti jonka kaikki muut paitsi jätkät itse ottavat vakavasti. Mikäs siinä, kirjoittaahan Valo hyvää tekstiä eikä todellakaan ole mikään kliseekone mallia Jonne Aaron.

Mutta jutelkaas mukavia Himpuloista!

 

[jesse72]

Kaikki levyt löytyypi hyllystä, alkaen tuosta neljän kappaleen EP-levystä vuodelta 96. Hyvä bändi, mutta ei tule enää kuunneltua läheskään niin paljon kuin tuolloin 90-luvun lopussa..

Eka liveveto minkä näin oli Mikkelin legendaarisessa ravintola Stopparissa(R.I.P) joulukuussa 97, porukkaa oli todella vähän noin 50 päätä. Ville Hermanni ja Mige saivat istua aivan rauhassa baaritiskillä, mitä nyt meikä haki nimmarit tuohon EP:n kanteen..syksyllä 98 Himpukat kävivät taas Mikkelissä ja silloin Stoppari oli loppuunmyyty..

Jyrkissä pyöri aikoinaan tuo Wicked Gamen alkuperäinen "halpisvideo", se on jäänyt myös jostain syystä elävästi mieleen.

Uutta levyä odotellaan mielenkiinnolla ja eiköhän se haeta myös hyllyyn, vaikka noita levyjä ei enää odotakaan niin innolla kuin aikoinaan.

Juho Juntusen kirjoittamaa kirjaa voin suositella myös vaikka bändiä ei diggaisikaan, mukaansa tempaava teos!

 

[Metalwarrior]

Ei vaan nappaa tämä ryhmä, vaikka kuinka yrittäisi. Ainoa biisi, mikä todella iskee on Solitary man, eikä sekään vissiin mikään hitti ole. Valon äänestä en ole koskaan tykännyt, eikä tämä musa ylipäätänsä edes niin rankkaa ole. Kasarihevarille ei kait sitten tää tyyli putoa. Silti kaikki kunnia suomalaiselle bändille, joka myy helkkaristi ulkomailla levyjä.

 

[Juha Salminen]

Uutta levyä odotellaan mielenkiinnolla ja eiköhän se haeta myös hyllyyn, vaikka noita levyjä ei enää odotakkaan niin innolla kuin aikoinaan.

Tästä pitikin kirjoitella kun tuli Ruisrock missattua...Taisivat jätkät yhden stygen heittää tuolta uudelta lätyltä, miltä kuulosti? Biisi varmaankin Dark Light? Voi tietysti olla että kansa oli tuolloin kovin tukevassa laitamyötäisessä eikä muistikuvia pahemmin ole...

 

[RtSn]

Levyt löytyy, kirja ja DVD löytyy. Ihan jees ja kuunneltava bändi. Ei todellakaan mitään paskaa sanottavaa. Kyllä Valo osaa musiikkia tehdä - aina osannut! Tietynlainen liideri - ja suomalainen kassamagneetti - ulkomailla näin kuuntelijan silmistä katsottuna. Hienoa musiikkia ja hienoja ihmisiä. Näin olen kuullut.

Joskus puhuttu, että Valo olisi leuhka ja pröystäilevä. Vitut. Hän omistautuu sataprosenttisesti työlleen ja jos sitä häiritään immuniteettirajojen (vai-mikä-se-nyt-on?) ylityksellä, niin tuleehan siitä sanomista. Taiteilija kun on. Jokaisen pitää saada tehdä työnsä rauhassa... Myös Ville Valon ja HIMin.

Levyä odotellessa.

 

[KPL]

Hyvä bändi. Harmittaa vaan, kun meno on mennyt jatkuvasti löysemmäksi ja keikat ovat lähinnä tylsiä. Kaksi ensimmäistä koko pitkää on loistavaa kamaa, mutta kolmas levy on paria poikkeusta lukuunottamatta aika kuraa. Love metal oli taas askel parempaan suuntaan, mutta pahoin pelkään, että levy-yhtiön ja miksei heidän itsensäkin asettamat menestymistavoitteet tarkoittavat musiikillisen matalalennon jatkumista. Solitary man on hyvä ralli ja on osa näistä uusistakin biiseistä ihan hyviä, mutta järjetön radiosoitto pilaa nekin ainakin minun päässäni. Toivottavasti jossain vaiheessa bändi palaa takaisin juurilleen ja tekee mitä huvittaa muiden mielipiteistä välittämättä, sillä eihän ne oikeasti tällaista poppia halua ikuisesti soittaa.

 

[Borgie]

Cd:ltä soitettuna hyvin ok, ja myös pienemmissä saleissa (kuten Rauman pony taill aikoinaan), mutta ruis rockissa yms. isoimmissa keikoissa ei toimi. Muutama hyvä biisi jotka saa yleisöin jammaamaan, mutta muuten menee fiilistely puolelle. Eli isot keikat: nöy, cd:ltä ja klubi keikoilla: jees.

 

[Anadigi]

Toivottavasti jossain vaiheessa bändi palaa takaisin juurilleen ja tekee mitä huvittaa muiden mielipiteistä välittämättä, sillä eihän ne oikeasti tällaista poppia halua ikuisesti soittaa.

Elikkä meinaatkos tosissasi, että Himpulat vasten tahtoaan tekevät selaista musiikkia, kun tekevät? Ymmärtääkseni Ville on suhteellisen tarkka siitä, millaista kamaa julkaistaan, olipa levy-yhtiö mitä mieltä tahansa. Jossain haastattelussa kertoi miksaajan (vai oliko peräti tuottajan) vaihtuneen vain sen takia, että hän yritti saada bändin kuullostamaan "jenkkibändiltä". Muistaakseni tuo kenkää saanut kaveri on aiemmin työskennellyt mm. Limp Bizkitin kanssa.

 

[Lawless]

Kyllä parin ensimmäisen levyn HIM on sitä parasta, sen jälkeen on meno ollut selvästi kehnompaa. Esim. "Your Sweet Six Six Six" on aika mainio biisi. Taitaa olla HIMin paras aika jo ohi, kun kerran kokoelmalevynkin ovat julkaisseet. Voisi nyt Ville keskittyä sen haluamansa iskelmämusiikin tekemiseen.

 

[Osmo Rapeli]

Kyllä parin ensimmäisen levyn HIM on sitä parasta, sen jälkeen on meno ollut selvästi kehnompaa. Esim. "Your Sweet Six Six Six" on aika mainio biisi.

Samoilla linjoilla. Biisit ovat kuitenkin menneet enimmäkseen hiukan kiltimpään ja pehmeämpään suuntaan...nyt tarvittaisiin taas ripaus kokeilua ja saatanallisuutta kehiin. Hel~wetin lahjakas ja älykäs kaveri tuo meidän Ville mutta...

 

[M10]

En löytänyt aikaisempaa HIMiä koskevaa ketjua (fakta joka ei yllätä pätkääkään), joten päätin ottaa härkää sarvista ja tehdä sellaisen. Mitä mieltä jatkoaikalaiset ovat tästä pumpusta?

Sen jälkeen kun sattumoisin näin HIM:in livenä San Franciscossa, olen alkanut diggailemaan niitä. Ville Valossa on karismaa helvetisti, pakko se on myöntää.

Vaikka biisit suurimmaksi osaksi ovat melko laimeita minun makuun, on niissä kuitenkin aina kivoja koukkuja. Buried alive by love, Pretending, Your Sweet 666(?) ja Soul on fire ovat bändin parhaat biisit.

 

[KPL]

Elikkä meinaatkos tosissasi, että Himpulat vasten tahtoaan tekevät selaista musiikkia, kun tekevät? Ymmärtääkseni Ville on suhteellisen tarkka siitä, millaista kamaa julkaistaan, olipa levy-yhtiö mitä mieltä tahansa. Jossain haastattelussa kertoi miksaajan (vai oliko peräti tuottajan) vaihtuneen vain sen takia, että hän yritti saada bändin kuullostamaan "jenkkibändiltä". Muistaakseni tuo kenkää saanut kaveri on aiemmin työskennellyt mm. Limp Bizkitin kanssa.

Joo olen kyllä lukenut tuosta miksaajan/tuottajan vaihtamisesta. Voihan se ollakin, että tämä on juuri sitä mitä ne haluavat tehdä, mutta minä uskon, että jossain määrin bändi on heittänyt periaatteensa romukoppaan, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Totta kai bändit kehittyy ja saundit siinä samalla, mutta eihän näiltä uusilta levyiltä löydy enää sitä samaa "juttua", joka ensimmäiseltä kahdelta löytyi.

Voi olla, että Valo on tarkka noissa asioissa, mutta todennäköisesti Antti Tuiskukin on tarkka noissa asioissa, jos sitä häneltä kysyttäisiin.

 

[V-man]

Eka levy yksi parhaista ikinä missään. Loput ihan homostelua.

 

[amok]

Voihan se ollakin, että tämä on juuri sitä mitä ne haluavat tehdä, mutta minä uskon, että jossain määrin bändi on heittänyt periaatteensa romukoppaan, joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Ihan mielenkiinnosta, minkä periaatteen he ovat heittäneet pois?

Voi olla, että Valo on tarkka noissa asioissa, mutta todennäköisesti Antti Tuiskukin on tarkka noissa asioissa, jos sitä häneltä kysyttäisiin.

En tiedä onko tämä provo vai esitätkö tyhmää mutta mikään tiedemies ei tarvitse olla, että ymmärtää Valolla olevan enemmän päätäntävaltaa/sananvaltaa, kokemusta ja osaamista levyntekoprosessissa, kuin Tuiskulla. Kompetenssia antaa myös se, että Valo tekee biisit ja hallitsee jossain määrin monia instrumentteja. Eli ei ihan sama tilanne näillä kaveruksilla.

Ainakin kirjan perusteella Valosta jää lähes kontrollifriikkimäinen kuva ja olisi vaikea kuvitella tyylisuunnan jotenkin kadonneen Valon näpeistä esim. ulkoisen paineen takia. Ja luulempa, että vähemistöä on ne, jotka sanovat musan huonontuneen särmän ja garagehenkisyyden kadotessa biiseistä. Biisien hioutuessa noihin mittoihin, ne on tavoittanut koko ajan isompaa kuuntelijaporukkaa.

Vaikea sanoa mitä mieltä on bändistä, koska on jo Suomen mittakaavassa niin iso ja mielenkiinnollahan sen menestystä ja kehityskaarta seuraa. Päädyn ehkä sanomaan samalla tavoin, että karismaahan Villessä on.

Jotenkin on sellainen kutina, että uusi levy saa suomessa vaisun vastaanoton. Kokonaan jenkeissä tehty studioprosessi, miksaus ym. varmasti hioo biiseistä melkoista mtv/radiosoittokamaa. Suomessa kuitenkin on muihin maihin nähden aika harvinainen tilanne. Täällä top10 saattaa olla Stam1nan, Bodomin ja vaikka Maidenin back-catalogia ja jengi on tottunut radiosoitossakin kohtuu tuhtiin menoon, toisin kuin briteissä tai jenkeissä.

Onko jollain havaintoa siitä Dark Light biisistä Ruisrockista? Minkälainen ralli se oli.

Ihan mielenkiintoista odottaa miten syksyllä-talvella lähtee HIMin jaRasmuksen uudet levyt myymään. HIM olisi kai ensimmäinen bändi, joka voisi yltää jenkkien billboard sataselle.

 

[katjuska]

Yksi ehdottomista lempibändeistäni, levyt löytyy kaikki.
Levyistä en oikein suosikkia osaa sanoa, se vaihtelee jatkuvasti. Kaikilla on loistavia biisejä, joskin en kovin montaa ei-niin-hyvää- HIM-biisiä ole vielä kuullutkaan. Villellä on ihan käsittämätön lahja tehdä biisejä. Pienenä välihuomautuksena Salmisen kommenttiin nyt kuitenkin sanoisin, ettei ne Jonnen tekstitkään mitään klisee-kamaa ole, vaikka toisinaan saattaa siltä kuulostaakin. Näiden herrojen kirjoitustyylejä vain on aika huono mennä vertailemaan kun ne ovat niin täysin erilaisia.

Keikoista minullakin oli pitkään sellainen käsitys (lähinnä kuulemani ja telkkarista näkemäni perusteella), että bändi on livenä älyttömän tylsä, esim. 2003 uudenvuoden keikan koostetta telkusta katsoessani meinasin ihan oikeasti nukahtaa.
Ensimmäisen kerran näin äijät ihan oikeasti lavalla lauantaina Ruississa ja olin ihan ihmeissäni, keikkahan oli suorastaan loistava! Ville ei kiskonut tupakkaa ketujussa, näyttikin taas ihmiseltä (toisin kuin esim. Yhteinen Asia-konsertissa), ääni oli konrtollissa ja liikehdintääkin tapahtui yllättävän paljon. Niskahan siinä eturivissä heiluessa tuli kipeäksi ;) Fiilis oli ihan katossa, joskin Eyes "lämppärinä" saattoi vaikuttaa tähän melkoisesti, mutta ei valitettavaa Ruissin keikasta. Joskin se loppui kuin seinään eikä Ville muutenkaan näytä harrastavan välispiikkejä.

Uusi biisi, Vampire's Heart -vaimikäseoli- kuulosti varsin lupaavalta. Oli kyllä melkoinen yllätys kun biisi lähti soimaan; ei pentele, tämä on kuultu ennenkin! Eyes on käyttänyt biisin introa omana keikkaintronaan jo jonkin aikaa.

Uutta levyä odotellessa...

 

[Borgie]

Elikkä meinaatkos tosissasi, että Himpulat vasten tahtoaan tekevät selaista musiikkia, kun tekevät? Ymmärtääkseni Ville on suhteellisen tarkka siitä, millaista kamaa julkaistaan, olipa levy-yhtiö mitä mieltä tahansa. Jossain haastattelussa kertoi miksaajan (vai oliko peräti tuottajan) vaihtuneen vain sen takia, että hän yritti saada bändin kuullostamaan "jenkkibändiltä". Muistaakseni tuo kenkää saanut kaveri on aiemmin työskennellyt mm. Limp Bizkitin kanssa.

Hmmm... toisaalta Ville on myös sanonut, että biisit pitää tehdä alta pois jos ne on tullakseen, eli ei voi tehdä pelkkää hittimatskua. Taisi mainita, että olisi mukava vanhana katsella uraa taaksepäin kuin Neil Young ikään, että on tullut tehtyä paljon paskaa mutta myös läjäpäin hittejä.

Tämä tietysti ei tarkoita että HIM muuttaisi soundiaan levy-yhtiöden oikkujen mukaan, mutta että korkea julkaisurima materiaalille... ei se siltä ainakaan kuulosta. Nähdäseni Ville on juuri valitsemallaan tiellä, eli tulee scheisseä, ihan kuunneltavaa kamaa sekä hittejä.

 

[Näkkäri]

Lyhyt mielipiteeni: Ensimmäinen levy = ainoa levy. Toisella lätyllä on kuitenkin vielä pari ihan hyvää biisiä.

 

[Mängimies]

Tästä pitikin kirjoitella kun tuli Ruisrock missattua...Taisivat jätkät yhden stygen heittää tuolta uudelta lätyltä, miltä kuulosti? Biisi varmaankin Dark Light?

Eipä tullut levyn ensimmäistä sinkkujulkaisua Dark Light -biisiä. Tulevalta levyltä soitettiin biisi nimeltä Vampire Heart (tai vastaavaa) eikä kyllä jäänyt biisistä mitään mieleen. Tämä johtui ehkä siitä, etten ollut paikalla lauantaina :)

Mikäli ymmärsin oikein niin tämä Vampire Heart tulee olemaan toinen sinkkujulkaisu Dark Lightin jälkeen.

 

[RtSn]

Mikäli ymmärsin oikein niin tämä Vampire Heart tulee olemaan toinen sinkkujulkaisu Dark Lightin jälkeen.

Milloin sinkkulohkaisu(t) tulevat kauppoihin? Vai ovatko jo siellä?

 

[Erling]

Itse tutuistuin HIMpuloihin ensimmäistä kertaa pikku natiaisena, silloin kun se Razoblade Romance ilmestyi. Ei silloin kolahtanut yhtään, vaikka levynkin hankin.
Viime jouluna sain sitten tämän kokoelmalevyn, And love said no...
Siitä lähtien on HIM on sitten pyörinyt enemmän ja vähemmän mukana soittimissani, ja viikonloppuisen Ruisrockissa nähdyn setin jälkeen päätin hankkia myös uusimman.
En nyt mikään fanaattinen HIM/VilleValo - fani, kuten iso ryhmä espoolaisnuorista tällä hetkellä on, mutta kyllä mä niitä diggaan kuunnella.

 

[Juha Salminen]

Pienenä välihuomautuksena Salmisen kommenttiin nyt kuitenkin sanoisin, ettei ne Jonnen tekstitkään mitään klisee-kamaa ole, vaikka toisinaan saattaa siltä kuulostaakin. Näiden herrojen kirjoitustyylejä vain on aika huono mennä vertailemaan kun ne ovat niin täysin erilaisia.

Kyllä ne Jonnen tekstit aika kliseistä krääsää tuntuvat ainakin allekirjoittaneen silmin olevan (vrt. I'm hurt and so wounded, it's gonna tear my soul apart etc.). Ei mitään Negativea vastaan kuitenkaan, ei sillä.
Erittäin hyvä ettei Valo todellaakan kirjoita sitä samaa aikunsattuu-juttua. Enpä keksi ketään samanlaista tekstittäjää...

Sinkkujen julkaisuajankohdista ei mitään hajua, levy tulee ulos kansainvälisesti 26.9 ja Jenkeissä seuraavana päivänä, sisältää biisit Vampire Heart, Rip out the wings of a butterfly, Behind the crimson door, Killing loneliness, Dark light, Drunk on shadows, Under the rose, Play dead, Face of God ja Night side of Eden.

Ville oli tosiaan järkyttävän näköinen Yhteisessä Asiassa. Yleisö kuitenkin ihan pähkinöinä, että ei kai sen niin väliä...

 

[Everton]

Ainakin kirjan perusteella Valosta jää lähes kontrollifriikkimäinen kuva ja olisi vaikea kuvitella tyylisuunnan jotenkin kadonneen Valon näpeistä esim. ulkoisen paineen takia.

Suosion kasvattaminen, £, $ ja € ovat kyllä melkoisen hyviä motivaattoreita kunnianhimoisellekin taiteilijalle, vaikka "ulkoiset paineet" selättäisikin.

On se tiedostamatonta tai tarkkoin harkittua, ei siitä päsee yli taikka ympäri, että HIM:n nykymusiikissa ei ole juurikaan mitään yllättävää tai uutta, vaan se on melkoisen helppoa nieltävää jokaiselle teiniangstiselle Dieterille ja Ulrikalle.

Niin syvälle en osaa uppoutua, että oliko noita elementtejä olemassa aikoinaa vai ei, ja millaiset tavoitteet yhtyeellä on ollutkaan. Kenties se on juuri nyt siinä asemassa johon se on aina haaveillutkin pääsevänsä ja alkuaikojen heavy-kategorisointi oli vain virheellinen.

 

[Jj]

Eläkeläinen muistelee

Aika vähän olen kuunnellut, syystä että Wicked game oli 1. kosketus bändiin ja se ei välttämättä ollut paras tapa toimia. Muiden hittien coverointi alkoi tuolloin olla se tapa jolla nostettiin nobody-akteja esille mikä on heti alkuunsa aika väsynyttä touhua. Siitäkö jäi negat päälle mutta ei sitä ole myöhemminkään jaksanut himmelistä innostua. Curet, Sisters of mercyt, Lords of the new churchit, Paradise lostit tai vaikka Type o negativet kuunnelleena ei oikein jaksanut välittää "kopioista", vaikka joitain helmiä tuotannosta löytyisikin. Vertaa vaikka 69 ja SoM. Imagonrakennus on niillä aika ammattitaitoista, narkkari-look ja "love metal" jne. mutta siitä tulee sitten vähän semmoinen keinotekoinen pohjavire mikä kanssa tällä kertaa häiritsee. Musapuolella ehkä tuo Evertonin mainitsema heavy-kategorisointi teki kanssa hallaa meikän tapauksessa, mistä lie alun perin lähtöisin. Näkisin niin että eiköhän näitä bleed-death-nyyh-balladeja ole jo kuultu, jotain uutta koukkua voisi ehkä koittaa seuraavaksi.

Niin että ei ole mun juttu mutta So Not, on ne hyviä omassa jutussaan.

 

[tant gredulin]

Jostain olin lukevinani, että 'Dark Light' tulee ulos kakkossinkkuna joulumarkkinoille, mutta vannomaan en mene.

Olin tilaisuudessa kuulemaan ja näkemään bändiä hyvinkin alkutaipaleella ja sanoin silloin jo, ettei ole mitään väliä ketkä muut bändissä soittavat - selkeä sosiaalinen tilaus oli Villen karismaattiselle olemukselle ja lempeämmälle, helpommin sulavalle goottimetallille. Ville on aivan huippua 'kokonaispakettina' - olemus, karisma, laulutaito (suomalaisen mittapuun mukaan), sävellys/sanoituskyky. Yksikään ei omana kategorianaan loistava, mutta pakettina kyllä. Äänitteetkin ulkoasultaan erinomaisen tyylikkäitä.

 

[God of Thunder]

Omakohtainen näkemys Negativen Jonnen teksteistä on lähinnä se, että englannin kieli taitaa olla hallussa melko hatarasti, joten sanoituksissa joudutaan sitten viljelemään näitä monesti ennenkin kuultuja kliseitä. Villen kielitaito on taasen jotain aivan muuta ja se näkyy myös hyvinä teksteinä. Negativen biisit ovat kyllä muuten aivan loistavia.

HIMiä olen alkanut seuraamaan lähinnä sen takia, että Ville on lapsuuden aikainen kaveri Oulunkylästä ajalta ennen muuttoani Tampereelle. Bändin musiikki on kuitenkin ollut muutenkin sen verran makuuni, että levyjä on tullut ostettua useampikin. Keikalla olen käynyt vain kerran, vuonna 98 Tikkurilan Vernissassa, ja ainakin tämä keikka oli loistava. Sen jälkeen telkkarista nähdyt live-jutut ovat kieltämättä olleet hieman puuduttavia, tiedä sitten miksi. Varsinkaan Love Metalin biisit eivät ole allekirjoittaneen makuun livenä.


GoT