Nää ulkopuolisten toiveet bändien lopettamisista, ihan samalla tavalla kuin urheilijoiden lopettamisista, ovat mun mielestä typeriä. Jos bändi tai urheilija haluaa jatkaa uraansa niin antaa palaa ihan niin kauan kun kiinnostaa. Jos siihen ei ole mahdollisuutta ja se ei lyö leiville. kun yleisö ei ole riittävän kiinnostunut niin sitten jengi kyllä automaattisesti lopettaa. Ihan sama kun joku tulisi sanomaan suht pitkän työuran tehneelle autokorjaajalle, että eiköhän se ollut Rane nyt tässä vaikka Ranella olisi vielä intoa jatkaa vuosia hommia.
Eiköhän sitä tässäkin maassa ole sanottu kymmenille ellei sadoille tuhansille Raneille ja Pirkoille, että eiköhän se ollut tässä, vaikka työhaluja olisi ollut - ja sen jälkeen on sitten syyllistetty olan takaa "työhaluttomuudesta". Tietty silloin Raneakin siirretään varhaiseläkkeelle tai Rane saa kenkää jos neljään vuoteen ei yksikään auto korjaannu vaan Rane lähinnä hengaa paikalla silloin tällöin.
Autokorjaajalla ja rakkausmetallistilla on tietysti se ero, että kovan kokemuksen myötä autokorjaushommia voi tehdä vähemmälläkin intohimolla ja ilman muuta motiivia kuin palkkapussi, eikä se haittaa ketään jos Ford Escort tulee kumminkin kuntoon. Mutta jos ns. luovien artistien edesottamuksissa alkaa liiaksi maistua rutiininomainen urautuminen ja rupeaa tuntumaan siltä, että muuta syytä taiteeseen ei ole kuin keikkaliksan kuittaaminen, niin silloin viisaammat artistit tajuavat itse vetäytyä kunnialla estradeilta ja jättämällä bändistä lämpimät muistot ennen kuin menneet saavutukset hautautuvat "vieläkö nuokin elävät"-tyyppiseen ruosteeseen ja kehäraakkina kiertämiseen. Hyvänä esimerkkinä nyt vaikkapa The Beatles, joka lopetti vaikka olisi voinut jatkaa studiolevyjen voimalla pitkään.
Jos omasta hommasta tai edes puoliammattimaisesta harrastuksesta menee maku ja sitä jatkaa liian pitkään vanhoilla pohjilla ja yhä enemmän hommaan tympiintyen, niin siitä seuraa ennemmin tai myöhemmin vastareaktio. Parempi päästää ajoissa irti. Tästä on minullakin aiemmilta vuosilta kokemuksia (vaikkakaan ei muusikkona). Jos sitten vuosien päästä taas kipinä löytyy niin ei kun uudestaan lavoille tai mitä ikinä nyt tekeekään.
Minä en tietenkään ketään vaadi lopettamaan ja todellakin ymmärrän hyvin sen, että jos sopivalla keikkailulla bändistä irtoaa elanto lainanlyhennyksien maksamiseen, niin sittenhän kyseessä on työ siinä missä mikä tahansa muukin työ, ja harva sitä työstään irtosanoutuu tyhjän päälle. Kyllähän sitä Suomeakin kiertää moni iskelmäbändi vuosikymmenestä toiseen soittamassa samoja humppia ja biisejä, eikä tämänkaltaisessa raa'assa työnteossa mitään vikaa ole. Päin vastoin.
Mutta jos haluaa muutakin kuin samaa oravanpyörää vuodesta toiseen ja taloustilanne mahdollistaa sen, että voi miettiä myös taiteellisia arvoja ja sitä perintöä, jonka taiteellaan/luovuudellaan haluaa jättää, niin silloin kannattaa miettiä jatkamista siinä vaiheessa kun kaikki annettava on jo annettu ja polku tuntuu loppuun käydyltä.