Hiihtokausi 2016–2017

[DAF]

Mäkäräinen ja Laukkanen ovat ainoat ampumahiihtäjät, jotka tällä hetkellä täyttävät OK:n kriteerin realistisesta saumasta sijoittua 16 parhaan joukkoon. Se on sitten tulkinnan väljyydestä kiinni, täyttävätkö naisten viestitiimi tai sekaviestijoukkue kriteeriä realistisesta saumasta kahdeksan joukkoon. Se nyt on selvää, että miesten viestijoukkuetta ei tuonne lähetetä, jos yhtään pidetään kiinni valintakriteereistä.

Viestitiimeistä kaikkien pitää lisäksi täyttää henkilökohtainen kriteeri, vaikka maapaikkoja onkin että heidät voi lähettää olympialaisiin. En ole varma, onko neljää kriteerit täyttänyttä suomalaisnaista tältä kaudelta.

 

[Barnes]

En ole varma, onko neljää kriteerit täyttänyttä suomalaisnaista tältä kaudelta.

Ei ole kuin Mäkäräinen ja Laukkanen. Heidän lisäkseen vain Sanna Markkanen pääsi pisteille, joita kertyi ruhtinaalliset 4 kappaletta. Markkanen täyttää tässä kuussa 27 vuotta, eli ei kyllä mene tulevaisuuden menestyjä -kortillakaan sisään. Eikä sillä kortilla ole olympialaisiin menossa kukaan muukaan naisampumahiihtäjä.

 

[erku]

Viestitiimeistä kaikkien pitää lisäksi täyttää henkilökohtainen kriteeri, vaikka maapaikkoja onkin että heidät voi lähettää olympialaisiin

Onko muka näin? Kyllähän esimerkiksi Rioon lähetettiin uintiin naisten viestijoukkue, vaikka kaikki eivät suinkaan täyttäneet henkilökohtaista kriteeriä. Itse asiassa Pikkaraisella ja Seppälällä ei ollut edes osallistumisoikeutta henk.koht. matkoille.

 

[Roger Moore]

Onko muka näin? Kyllähän esimerkiksi Rioon lähetettiin uintiin naisten viestijoukkue, vaikka kaikki eivät suinkaan täyttäneet henkilökohtaista kriteeriä. Itse asiassa Pikkaraisella ja Seppälällä ei ollut edes osallistumisoikeutta henk.koht. matkoille.

Onko Laukkanen tai Mäkäräinen lähdössä Etelä-Koreaan uimaan, vai miksi tällainen vertaus? Uinnissa ja hiihtolajeissa on eri kriteerit.

 

[DAF]

Onko muka näin? Kyllähän esimerkiksi Rioon lähetettiin uintiin naisten viestijoukkue, vaikka kaikki eivät suinkaan täyttäneet henkilökohtaista kriteeriä. Itse asiassa Pikkaraisella ja Seppälällä ei ollut edes osallistumisoikeutta henk.koht. matkoille.

Siis en puhu nyt mistään olympiakomitean omista matkalippurahoista, vaan KOK:n kriteeristöstä. Ampumahiihdossa (kuten joissain muissakin lajeissa) pitää saavuttaa tietty kynnysarvo maailmancupissa/alemmissa cupeissa, että saa osallistumisoikeuden olympialaisiin. Tämän jälkeen on sitten vielä kokonaan toinen asia se, lähettääkö kansallinen olympiakomitea urheilijan, mutta tämä henkilökohtainen urheilijakriteeri pitää täyttää, että on edes mahdollista lähettää. Tämä koskee ampumahiihdossa myös jokaista viestiin aiottua urheilijaa.

 

[erku]

Onko Laukkanen tai Mäkäräinen lähdössä Etelä-Koreaan uimaan, vai miksi tällainen vertaus? Uinnissa ja hiihtolajeissa on eri kriteerit.

Luulin, että DAF tarkoitti OK:n asettamia kriteereitä, jotka ovat samat lajista riippumatta. Kyse olikin IBU:n asettamista kriteereistä.

Siis en puhu nyt mistään olympiakomitean omista matkalippurahoista, vaan KOK:n kriteeristöstä. Ampumahiihdossa (kuten joissain muissakin lajeissa) pitää saavuttaa tietty kynnysarvo maailmancupissa/alemmissa cupeissa, että saa osallistumisoikeuden olympialaisiin. Tämän jälkeen on sitten vielä kokonaan toinen asia se, lähettääkö kansallinen olympiakomitea urheilijan, mutta tämä henkilökohtainen urheilijakriteeri pitää täyttää, että on edes mahdollista lähettää. Tämä koskee ampumahiihdossa myös jokaista viestiin aiottua urheilijaa.

Aa, tarkoitit lajiliiton asettamia rajoja. Nuo nyt ovat talvilajeissa yleensä niin löysät, ettei niistä paljon tarvi murehtia.

IBU:n asettama kriteeri on:

"Saadakseen osallistumisoikeuden olympialaisiin kilpailijan on saavutettava yksi seuraavista valintaperusteista olympialaisia edeltävällä tai kyseisellä kilpailukaudella:
a. Saavuttaa kaksi kertaa IBU Cupissa, EM-kisoissa, MM- tai M-cupin-kilpailuissa pika- tai normaalikilpailussa tulos, joka ei ole 20 % huonompi kolmen parhaan kilpailijan keskiaikaa.
b. Kaksi sijoitusta puolen välin paremmalle puolelle nuorten MM-kilpailuissa sarjassa M21 tai N21.
c. Yksi kohdan a) ja b) -mukainen tulos."

Kyllähän kriteerin täyttäviä suorituksia on nähty mc-tasolla vähintään kahdesti niin Markkaselta, Toivaselta kuin Kiskolalta. IBU Cupissa varmasti näitä on ollut lisää muiltakin.

 

[Tornados]

Laukkanen hiihti parisprintin tänä vuonna mc:ssa sijouttuen yhdessä Susanna Saapungin kanssa 5. Saapunki hiihti nopeamman osuusajan. Noinkohan Laukkanen joukkueeseen mahtuu?

Näitä parisprinttejä tulkitaan aina ihan väärin. Ensimmäinen ja viimeinen osuus ovat pareissa lähes aina eripituisia.

Saapunki hiihti varmaan tasolleen ihan hyvin. Kuitenkin tasoltaan heikommalla osuudella hän aina tiputti joukkueen sijoitusta häviten aloittajista nopeimmalle Norjan Jacobsenille yhteisajoissa n. 8 sekuntia.

Laukkasen osuuden parhaat kokonaisajaltaan:

1. Matveeva
2. Ringwald -2,61
3. Laukkanen -3,17
4. Falk -4,07
5. Randall -4,1
6. Falla -6,05
7. Lampic -6,98

Tämän perustuen Laukkasen esitys oli mielestäni sangen hyvä.

 

[Tornados]

No miten ne asiat ovat? Valmentaja asettaa tietyt näyttöpaikat kalenteriin. Ne jotka hiihtävät näissä kisoissa hyvin valitaan joukkueeseen. Onko tässä jotain epäselvää? Miksi Mäkäräistä ei ikinä näy tällaisissa todellisissa näyttökisoissa? Näitä kaiken maailman selityksiä ja syitä aina löytyy. Kun ja ja jos, kyllä minä, mutta kun... Miksi ne näytöt tulevat aina näissä keväthöntsissä?

Edellisen kerran kun Mäkäräinen oli todellisessa kansainvälisessä kisassa, joka sekään ei ollut mikään näyttökisa, tämä tapahtui vuonna 2014 Sotshin olympiakisojen jälkeen Lahden Salpausselän kisoissa. Kisa on muuten youtuubissa. Tässä. Tuota kisaa, kun tarkemmin analysoi niin Mäkäräinen hävisi kuokkanousuissa yhdelle suomalaisellekin.

Minusta Mäkäräisellä spekulointi on aika turhaa kun hänhän ei ollut edes käytettävissä viestiin vaan hiihti ampumahiihtokisoja. Muuten näkisin Mäkäräisen kohdalla olevan erityistä merkitystä myös rataprofiililla. Mahdollisuuksia menestyä olympiatasolla on vain raskailla radoilla.

En myöskään pidä Mäkäräistä näillä näytöillä Suomen parhaana naisluisteluhiihtäjänä. Kysymys on loppukauden kisasta, johon osalla kisakunto on ollut jo selkeässä laskusuunnassa. Ainakin Pärmäkoskea pidän kovempana koko kauden näyttöjen perusteella (Mäkäräisen osalta lähinnä siis ampumahiihtovauhti).

 

[erku]

Muuten näkisin Mäkäräisen kohdalla olevan erityistä merkitystä myös rataprofiililla. Mahdollisuuksia menestyä olympiatasolla on vain raskailla radoilla.

Olen samaa mieltä siitä, että Mäkäräisen kohdalla rataprofiilin merkitys on suuri. Siitä olen vähän eri mieltä taas, että hän olisi parhaimmillaan suhteessa maastohiihtohuippuihin raskailla radoilla. Tai tässäkin on tietty se, että mitä kukin raskailla radoilla tarkoittaa. Mäkäräinen ei ole empiirian perusteella kovin hyvä esimerkiksi Kollenilla, missä yleisen maastohiihtokonsensuksen mukaan on raskaat radat. Mäkäräinen on parhaimmillaan radoilla, missä on jyrkkiä nousuja. Kun radalla on jyrkät nousut, ne nousuosuudet ovat yleensä lyhyet. Sitten taas Kollenin, Lillehammerin, Sotshin tai Davosin kaltaisissa paikoissa on pitkät ja loivemmat nousuosuudet ja tällaisilla radoilla Mäkäräinen ei nähdäkseni pärjää yhtä hyvin kuin vaikkapa Kontiolahden kaltaisella radalla, jossa korkeusero on vähäinen ja työpätkät lyhyitä, mutta nousut poikkeuksellisen jyrkkiä.

 

[Tornados]

Olen samaa mieltä siitä, että Mäkäräisen kohdalla rataprofiilin merkitys on suuri. Siitä olen vähän eri mieltä taas, että hän olisi parhaimmillaan suhteessa maastohiihtohuippuihin raskailla radoilla. Tai tässäkin on tietty se, että mitä kukin raskailla radoilla tarkoittaa. Mäkäräinen ei ole empiirian perusteella kovin hyvä esimerkiksi Kollenilla, missä yleisen maastohiihtokonsensuksen mukaan on raskaat radat. Mäkäräinen on parhaimmillaan radoilla, missä on jyrkkiä nousuja. Kun radalla on jyrkät nousut, ne nousuosuudet ovat yleensä lyhyet. Sitten taas Kollenin, Lillehammerin, Sotshin tai Davosin kaltaisissa paikoissa on pitkät ja loivemmat nousuosuudet ja tällaisilla radoilla Mäkäräinen ei nähdäkseni pärjää yhtä hyvin kuin vaikkapa Kontiolahden kaltaisella radalla, jossa korkeusero on vähäinen ja työpätkät lyhyitä, mutta nousut poikkeuksellisen jyrkkiä.

Tarkoitin samaa asiaa, mutta ilmaisit asian huomattavasti paremmin.

 

[Biath]

Olen samaa mieltä siitä, että Mäkäräisen kohdalla rataprofiilin merkitys on suuri. Siitä olen vähän eri mieltä taas, että hän olisi parhaimmillaan suhteessa maastohiihtohuippuihin raskailla radoilla. Tai tässäkin on tietty se, että mitä kukin raskailla radoilla tarkoittaa. Mäkäräinen ei ole empiirian perusteella kovin hyvä esimerkiksi Kollenilla, missä yleisen maastohiihtokonsensuksen mukaan on raskaat radat. Mäkäräinen on parhaimmillaan radoilla, missä on jyrkkiä nousuja. Kun radalla on jyrkät nousut, ne nousuosuudet ovat yleensä lyhyet. Sitten taas Kollenin, Lillehammerin, Sotshin tai Davosin kaltaisissa paikoissa on pitkät ja loivemmat nousuosuudet ja tällaisilla radoilla Mäkäräinen ei nähdäkseni pärjää yhtä hyvin kuin vaikkapa Kontiolahden kaltaisella radalla, jossa korkeusero on vähäinen ja työpätkät lyhyitä, mutta nousut poikkeuksellisen jyrkkiä.

Muutamassa kohdassa olen eri mieltä; tietynlaisiin tuloksiin on syynsä. Profiilin merkitys on melko suuri. Oleellista on ollut kuokkanousujen määrä, ei pelkästään jyrkkyys. Äärimmäisenä esimerkkinä yli puolen tunnin kuokkanousu rullilla, Lysebottn, jossa menestystä on tullut maastohiihtohuippuja vastaan. Kollenin ladut eivät ole olleet niin hyviä kuin voisi olettaa profiilin perusteella, koska Oslossa kilpaillaan keväällä, ja siellä on usein ollut pehmeät radat, mikä on Kaisan tekniikalle huono alusta. Jos esimerkkinä käytetään viimeisintä kisaa, kun radat suolattiin kovaksi, yhteislähdössä hiihtoaika oli parhaita, Maria 5 sek. hitaampi. Tosin jäisetkään radat ei kulje parhaiten. Sekin vaikuttaa, miten vaikeita laskut ovat - pitkiä nousuja seuraa aika usein laskuosuus, ja askelluskäännöksiä vaativat laskut varsinkin pehmeillä tai jäsillä radoilla on Kaisan heikkous. Taitaa Östersundissa olla yksi pisimpiä "työpätkiä" 2,5 ja kolmosen radoilla, ja siellä Kaisalla on parhaita hiihtoaikoja verrattuna muihin.

Niinkuin sanottu, Kontsalla 2,5km:n rata oli erilainen kuin ampumahiihdossa: seinänousun osalta se oli helpompi ja tasaista oli paljon enemmän, koska stadionille piti saada kiemurat. Kun kaikella syyllä Kristaa voidaan pitää maastohiihtohuippuna, aikoja vertaamalla radan eri kohdissa huomataan, että Krista oli 1,8km:n kohdalla 8,3 sek edellä, ja sen jälkeen ero alkoi pienentyä. Maastossa se tarkoitti pitkää tasaista osuutta seinäsousun jälkeen. Tässä vaheessa Krista omien sanojensa mukaan ei ollut vielä väsynyt. Toisen kierroksen väliaika ennen seinäsousua oli jo tasoissa, seinänousussa tuli eroa ja tasaisella vielä lisää. Perjantain kisan voitto ei suinkaan perustunut hiihtotekniikoissa pelkästään kuokkanousuun, vaan tastaiset meni myös yhtä nopeasti tai nopeammin kuin Kristalla, lukuunottamatta ekakiekan alkuosaa. Kevätkisojen statuksesta olen jo kirjoittanut, ei siitä sen enempää - kyse on enemmän selittelystä.

Tämänkin olen jo aiemmin maininnut, mutta nykyisin Kaisalla wassu on kehittynyt selvästi ja se näkyy myös ajoissa sellaisissa maastoissa, jossa on muutakin hiihtotekniikka kuin kuokkaa nousuissa.

 

[Pekkis]

Lähti siis 3×5km toiselle osuudele jossain sijojen 20-30 välissä 1.41 keulasta, ja tuli ykkösenä vaihtoon 6 erolla. Ohittelut sun muut huomioiden kova veto.

Eikö kukaan huomannut, että Kontiolahden Urheilijoiden aloittaja Karkkulahti kaatui ensimmäisessä laskussa ja jäi koko joukon viimeiseksi? Selostajilta tämä meni täysin ohi. Etukäteen joukkueen heikoimmalle hiihtäjälle ei olisi moista suonut, mutta toki kuuluu lajiin. Oliko sitten vaikutusta lopulliseen sijoitukseen, vaikea sanoa.

Minusta Mäkäräisellä spekulointi on aika turhaa kun hänhän ei ollut edes käytettävissä viestiin vaan hiihti ampumahiihtokisoja.

En koe olevani mikään suuri Kaisa-fani, mutta kunnia niille joille se kuuluu. Tästä Lahden joukkueesta on puoli vuotta väännetty, ja nyt saatiin sitten lopultakin selville, että kellä se vapaa kulkee. Suomi ei ole maastohiihdon Norja, jääkiekon Kanada tai pikajuoksun USA. Kärki on todella kapea, ja se johtuu siitä että ammattimaisesti lajia "harrastavia" on vähän. Töitä tehdään maajoukkueen takanakin rajusti, mutta kun siinä ohessa joutuu tekemään muutakin jotta pysyy hengissä. Rahoitus kuntoon, niin sieltä niitä uusia huippuja putkahtelisi kuin sieniä sateella.

Jylhä teki virheen jättäessään Kaisan ja Marin joukkueen ulkopuolelle, ei kahta sanaa.

 

[Hiihtofani]

Näitä parisprinttejä tulkitaan aina ihan väärin. Ensimmäinen ja viimeinen osuus ovat pareissa lähes aina eripituisia.

Saapunki hiihti varmaan tasolleen ihan hyvin. Kuitenkin tasoltaan heikommalla osuudella hän aina tiputti joukkueen sijoitusta häviten aloittajista nopeimmalle Norjan Jacobsenille yhteisajoissa n. 8 sekuntia.

Laukkasen osuuden parhaat kokonaisajaltaan:

1. Matveeva
2. Ringwald -2,61
3. Laukkanen -3,17
4. Falk -4,07
5. Randall -4,1
6. Falla -6,05
7. Lampic -6,98

Tämän perustuen Laukkasen esitys oli mielestäni sangen hyvä.

Kyllä nämä osuudet ovat saman pituisia ja erot ovat ihan kosmeettisia. 1 erässä aloittavat menettävät hieman alkukiihdytyksessä aikaa, toisin kuin 2. erässä, missä Laukkanen hiihti, jotka pääsevät aina lentävään lähtöön. Ero on täysin kosmeettinen.

En myöskään pidä Mäkäräistä näillä näytöillä Suomen parhaana naisluisteluhiihtäjänä. Kysymys on loppukauden kisasta, johon osalla kisakunto on ollut jo selkeässä laskusuunnassa. Ainakin Pärmäkoskea pidän kovempana koko kauden näyttöjen perusteella (Mäkäräisen osalta lähinnä siis ampumahiihtovauhti).

Suhteessa Pärmäkoskeen pidän Mäkäräistä 5km-10km vapaan matkoilla Pärmäkoskea parempana vapaan hiihtäjänä radalla kuin radalla. Mäkäräinen on ollut joka kerta Pärmäkoskea parempi, kun samalla viivalla ovat olleet.

Jari Isometsän mielestä Laura Mononen on saman tasoinen hiihtäjä kuin Kaisa Mäkäräinen. Hänen mielestään Mäkäräistä olisi pitänyt harkita viestiin vain, jos hän tuo selkeätä lisäarvoa.

Eilen viestissä Kaisa Mäkäräinen oli 1.18 maajoukkuehiihtäjä viestissä hiihtänyttä Laura Monosta edellä. Voitteko kuvitella 1.18 edellä 5km:n matkalla. Tossa aikoinaan puhuttiin kuinka Roponen oli viestissä romahtanut, kun hän oli puolikuntoisena selkä hajalla jäänyt Östbergille perinteisellä 40s. Vieläkö Isometsä on sitä mieltä, että Mononen on saman tasoinen hiihtäjä kuin Mäkäräinen?

 

[Pekkis]

Eilen viestissä Kaisa Mäkäräinen oli 1.18 maajoukkuehiihtäjä viestissä hiihtänyttä Laura Monosta edellä. Voitteko kuvitella 1.18 edellä 5km:n matkalla.

Tosin ankkuriosuus oli ainakin sen 40 sek pitempi kuin osuudet 1-2.

 

[Tombe76]

Tosin ankkuriosuus oli ainakin sen 40 sek pitempi kuin osuudet 1-2.

Voi olla näinkin mutta eilen Mononen hihti matkan aika paljon peesissä ja kamppaili mitalista. Mäkäräinen ohitti yli 20 hiihtäjää, joka varmasti hidasti matkantekoa.

Mutta en Monoseen lähtisi vertaamaan. Kunto tuntuu olevan ihan kateissa. Veikkaan ettei tänään ole mitaleilla, lähellekään. Saarinen sen sijaan (edelleen nousukunnossa) voi vaikka voittaa.

 

[Tornados]

Kyllä nämä osuudet ovat saman pituisia ja erot ovat ihan kosmeettisia. 1 erässä aloittavat menettävät hieman alkukiihdytyksessä aikaa, toisin kuin 2. erässä, missä Laukkanen hiihti, jotka pääsevät aina lentävään lähtöön. Ero on täysin kosmeettinen.

Kyllä noista tuloksista jokaisen pitäisi tajuta, että Laukkanen hiihti huomattavasta Saapunkia paremmin. Lisäksi keskimmäinen pätkän ollessa identtinen, Laukkanen oli siinäkin pari sekuntia nopeampi. Erot eivät osuuksissa tosiaankaan ole niin kosmeettisia, että pariviestissä voisi eri osuuksilla olleita hiihtäjiä vertailla keskenään. Jos sen haluaa kuitenkin tehdä, niin tuo keskimmäinen osuus antaa parhaan tuloksen.

 

[Barnes]

Kannattaa näissä Mäkäräinen vs Pärmäkoski -vertailuissa huomioida, että Pärmäkoski on ottanut huomattavan stepin eteenpäin edellisestä kerrasta, kun Mäkäräisen kanssa maailmancupissa kohtasivat, kun taas Mäkäräisen kohdalla oikein mikään ei viittaa merkittävään hiihtovauhdin parannukseen vrt 2013-14. Kaisa oli hyvä hiihtäjä jo silloin ja on yhä, muttei kyllä normaalioloissa nyky-Kristaa parempi, Krista hiihti kuitenkin useamman kerran vapaalla podiumille (plus MM-hopea vapaata painottavassa skiathlonissa) maailmancupissa.

Se täytyy muuten todeta loppukaneettina, että on oikeasti upeaa päästä kinaamaan Mäkäräisen ja Laukkasen vauhdista verrattuna maastohiihtäjiimme. Hiihtovauhdin puute on suomalaisen ampumahiihdon krooninen ongelma, nyt meillä on kaksi naista, joilta löytyy hyviä maastohiihtosuorituksia kansainvälisellä tasolla. Tätä herkkua ei kauaa kestä.

 

[Tornados]

Eikö kukaan huomannut, että Kontiolahden Urheilijoiden aloittaja Karkkulahti kaatui ensimmäisessä laskussa ja jäi koko joukon viimeiseksi? Selostajilta tämä meni täysin ohi. Etukäteen joukkueen heikoimmalle hiihtäjälle ei olisi moista suonut, mutta toki kuuluu lajiin. Oliko sitten vaikutusta lopulliseen sijoitukseen, vaikea sanoa.



En koe olevani mikään suuri Kaisa-fani, mutta kunnia niille joille se kuuluu. Tästä Lahden joukkueesta on puoli vuotta väännetty, ja nyt saatiin sitten lopultakin selville, että kellä se vapaa kulkee. Suomi ei ole maastohiihdon Norja, jääkiekon Kanada tai pikajuoksun USA. Kärki on todella kapea, ja se johtuu siitä että ammattimaisesti lajia "harrastavia" on vähän. Töitä tehdään maajoukkueen takanakin rajusti, mutta kun siinä ohessa joutuu tekemään muutakin jotta pysyy hengissä. Rahoitus kuntoon, niin sieltä niitä uusia huippuja putkahtelisi kuin sieniä sateella.

Jylhä teki virheen jättäessään Kaisan ja Marin joukkueen ulkopuolelle, ei kahta sanaa.

Niin omasta näkökulmastani Kaisa jätti itse itsensä joukkueen ulkopuolelle.

 

[Hiihtofani]

Tosin ankkuriosuus oli ainakin sen 40 sek pitempi kuin osuudet 1-2.

Viestissä seliteltiin Monosen 50s jäämistä Jacobseniin huonolla suksella. Nyt selitetään sitä, että matka oli vahingossa liian pitkä. Mitäköhän seuraavaksi keksitään? Uskottavuus on aika heikolla hapella.

Tuo 50s on ihan linjassa tämän 1.18s kanssa, josta nuo lisäsekunnit menevät näiden kevät höntsien piikkiin. Kyse taitaa olla siitä Monosen ihan normaalista tasosta.

Mitä tulee Pärmäkosken viestisuorirukseen, harvemalle on jäänyt mieleen hänen heikko suorituksensa. Ei hän hiihtänyt kuin n. 24s nopeammin kuin Mononen ja hävisi jo perinteeksi muodustuneeksi Nilssonille loppu suoralla. Itse asiassa milloin Pärmäkmoski on viestiä ikinä hiihtänyt hyvin? Vastaus: Ei koskaan. Milloinkohan Suomi keksisi jotain muuta kuin Pärmäkoskea ankkuriksi? Esim. Mäkäräinen? Mäkäräinen lyömään sitä kuokkanousua niin Nilsson olisi jäänyt niissä kuin märkä rätti.

 

[Aleksandros]

Viestissä seliteltiin Monosen 50s jäämistä Jacobseniin huonolla suksella. Nyt selitetään sitä, että matka oli vahingossa liian pitkä. Mitäköhän seuraavaksi keksitään? Uskottavuus on aika heikolla hapella.

Ottamatta muuhun kantaa, oli tuo suksiero silloin selvä. Jacobsenhan laski karkuun (!) alamäessä. Monosen loppukausi on ollut vaisu, mutta ei kunto tuolloin vielä aivan näin heikko ollut.

 

[Pekkis]

Nyt selitetään sitä, että matka oli vahingossa liian pitkä. Mitäköhän seuraavaksi keksitään? Uskottavuus on aika heikolla hapella.

Huoh...! Katsoppa toi eilinen viesti nyt uudestaan. Siitä kohtaa mistä esimerkiksi Kaisa lähti matkaan, ja mistä hän lähetti ankkurin matkaan (vaihtoalue) joutuivat ankkurit hiihtämään maaliin sen arvioimani 40 sekuntia, jopa enemmän. Maali ei ollut vahingossa eri paikassa kuin vaihtoalue.

 

[timosusi]

No niinhän siihen valittiinkin. Ulriechamnin mc-kisassa käytiin karsinta kisa, jossa kaksi parasta hiihtivät viestiä. He olivat Pärmäkoski ja Mononen. Etkö ollut tietoinen tästä?

Säännöt olivat kaikille selvät. Mäkäräistä ja Laukkasta ei täällä Ulriechamnissa näkynyt. Mäkäräisellä tämä johtui siitä, että Mäkäräinen halusi itse keskittyä ampumahiihdon mc:iin. Joten se oli Mäkäräisen oma valinta, eikä suinkaan Jylhän. Laukkasesta en tiedä. Ilmeisesti hänkään ei itse tosissaan siihen viestiin panostanut. Todellisuudessa ennen viestiä hänen kanssaan käytiin keskustelua viimeisen saakka. Mutta koska Laukkanen oli tuossa vaiheessa kuulemma jo lähtenyt kisa-alueelta muualle, ei hänellä ilmeisesti ollut suurta motivaatiota tuohon viestiin.

Jylhä varmaan tietää, millä sijoilla Mäkäräinen on ollut maastohiihdon mc-kisoissa ja esim. vuoden 2013 Mm-kisoissa... ja kun ampumahiihtopuolella ei ole näkynyt merkittävää muutosta hiihtovauhdissa, Jylhä on varmaan olettanut, että Mäkäräinen hiihtää varmaan suunnilleen samoilla sijoilla tänä päivänäkin. Sitä ei tiedä, vaikka Mäkäräinen olisi parantanut tahtia, mutta kun sitä ei tiedä, koska Mäkäräistä ei ole näkynyt näissä näyttökisoissa. Mitä tulee siihen, että Mäkäräinen voitti Pärmäkosken ja piti sitä itse yllätyksenä. Mikä yllätys se on? Hän on aina päihittänyt Pärmäkosken, kun samalla viivalla ovat maastohiihdossa olleet mc tasolla vapaalla.

Jokainen ymmärtää, että tuollaiset valintakisahöpötykset ovat pelkkää selittelyä. Jos hiihdon päävalmentaja on edes auttavasti tehtäviensä tasalla, hän osaa kyllä valita parhaan mahdollisen joukkueen. Jopa Jylhä osaisi. Ei siihen tarvita mitään yksittäistä näyttökisaa, jossa päivän vire ja varsinkin kalusto voi tehdä isoja satunnaisia heittoja. Kyse on ensisijaisesti siitä, että Jylhä tietää olevansa ammattitaidoiltaan kakkosketjun kamaa ja haluaa siksi välttää kaikenlaisia hankalia valintatilanteita omaa asemaansa suojellakseen. Jos alibin hintana on menestysmahdollisuuksien heikkeneminen, niin ei se tunnu haittaavan.

Mikä yleisemmin ihmetyttää, niin monien maastohiihtoniilojen asennoituminen. Ei niin kovasta maastohiihtojunnusta on kasvanut edelleenkin maailman ehdotonta eliittiä vapaan normaalimatkoilla oleva menijä, ja monille tuntuu silti olevan tärkeintä kiistää tämä ilmiselvä tosiasia. Voisiko koittaa ottaa oppia, jotain lienee kuitenkin tehty oikein?

 

[Barnes]

Jokainen ymmärtää, että tuollaiset valintakisahöpötykset ovat pelkkää selittelyä.

Näyttöjen vaatiminen mitään höpöhöpöä ole, vaan kylmä fakta. Jos viestijoukkueeseen haluaa, on hiihtäjän todistettava vauhtinsa kansainvälisellä tasolla, on nimi sitten Mäkäräinen, Niskanen, Mononen tai vaikka Johanna Matintalo. Mäkäräinen ei Ulrichehamnin tai Davosin maailmancupiin halunnut lähteä, ja se päätös oli ehdottoman järkevä, koska Kaisa taisteli vielä siinä vaiheessa ampumahiihdon maailmancupin voitosta ja pienemmistä kristalleista.

Mikä yleisemmin ihmetyttää, niin monien maastohiihtoniilojen asennoituminen.

Kyse on vastareaktiosta maastohiihdon väheksynnälle, johon myönnän syyllistyneeni itsekin, ampumahiihtofanien puolelta. On mm. väitetty, että ampumahiihto olisi maastohiihtoa kilpaillumpi ja tasokkaampi laji, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Ei niin kovasta maastohiihtojunnusta on kasvanut edelleenkin maailman ehdotonta eliittiä vapaan normaalimatkoilla oleva menijä, ja monille tuntuu silti olevan tärkeintä kiistää tämä ilmiselvä tosiasia.

Ei kukaan kiistä, etteikö Kaisa hyvä hiihtäjä olisi. Enemmänkin kyse on siitä, että kuinka kova Mäkäräinen on suhteessa maastohiihtäjiimme. Oma arvioni on, että maailmancupissa ja arvokisoissa Mäkäräinen taipuisi Kristalle, mutta saattaisi hyvinkin olla toiseksi paras suomalainen. Ei tosin selvällä erolla.

edit: Ja korrostan: Mäkäräinen on heittämällä 2010-luvun paras suomalainen hiihtourheilija. Saattaa jopa olla 2010-luvun kovin suomalaisurheilija, se onkin sitten astetta vaikeampi kysymys.

 

[Hiihtofani]

Suomen cup huipentuu tulevana viikonloppuna.

Toisin kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää otsikoillaan tyyliin Kerttu Niskanen voitti SM-kultaa, nämä vanhanaikaiset SM-tittelit alkavat olla menneen talven lumia. Ainoa asia mikä oikeastaan merkitsee on Suomen Cupin kokonaistilanne ja maju-urheilijoilla erityisesti sen voitto.

Miehissä Risto-Matti Hakola on varmistanut jo voiton, mutta naisissa on tiukka tilanne Anne Kyllösen ja Krista Pärmäkosken välillä. Kyllönen johtaa, mutta vain 10 pisteen erolla. Käytännössä tulevana viikonloppuna kumpi kampi on edellä, juhlii kauden lopuksi Suomen cupin voittoa. Nyt pitää Anne Kyllösen venyä kauden lopuksi.

Viesteissä on myös tiukka tilanne. Miehissä teoriassa vielä peräti 6 joukkueella on mahdollisuus voittoon. Vantaan hiihtoseura on 3. ja 54 pistettä jäljessä cupia johtavaa Jämin jännettä, joten Vantaa tarvitsee pikkaisen apuja muilta mieliäkseen voittoon. Jos Vantaa on ykkönen ja Jämi 3. ja 2. oleva Kouvola jää ynnä muille sijoille, Vantaa voittaa. Kouvolan hihhtoseuralla on kaikki omassa käsissä, sillä he ovat Jämiä vain 4 pistettä jäljessä, joten voitto riittää varmistamaan cupin voiton.

Miesten tilanne tällä hetkellä

Jämin Jänne 532pts
Kouvolan hiihtoseura 528pts
Vantaan hiihtoseura 478pts
IF Minken 444pts
Vuokatti Ski Team Kainuu 404pts
Ounasvaaran hiihtoseura 398pts

Myös naisissa on tiukka tilanne. Käytännössä kolmella joukkueella on hyvät mahdollisuudet voittoon. Hämeenlinna hiihtoseura johtaa 580 pisteellä, mutta kaksi edellistä kisaa voittanut Lempäälän kisa on 2. 532 pisteellä. Oulun hiihtoseura seuraa 3. 530 pisteellä

Hämeenlinna hiihtoiseura 580pts
Lempäälän Kisa 532pts
Oulun Hiihtoseura 530pts

Nämä viestikisat ovat aivan mahtavia. Niiden merkitystä pitäisi minun mielestä vain lisätä.

 

[Aleksandros]

Toisin kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää otsikoillaan tyyliin Kerttu Niskanen voitti SM-kultaa, nämä vanhanaikaiset SM-tittelit alkavat olla menneen talven lumia. Ainoa asia mikä oikeastaan merkitsee on Suomen Cupin kokonaistilanne ja maju-urheilijoilla erityisesti sen voitto.

Toivottavasti tämä on sinulle tyypillinen provo. Todellisuudessa tässä cupissa pärjää se, kuka maju-urheilijoista jaksaa eniten kiertää näissä pikkukisoissa raskaan kauden aikana. Toki tuossa cupissa pärjääminen ja siitä saatavat rahat ovat ihan kivoja, mutta aivan sivuseikka maju-urheilijoiden kaudessa.

Vai onkos nyt niin, että sinusta tähän asti kaudella Anne Kyllönen on ollut paras suomalainen naishiihtäjä, kun johtaa cupia? Ja moraalinen Suomen mestari tähän mennessä? Aika väsynyttä.