Hiihtokausi 2016–2017

[Byvajet]

Pärmäkoski on edellä ja Mari Laukkanen lyhyillä matkoilla. Muut jää.

Pärmäkoski hävisi Kaisalle toisen kisan.

 

[Pekkis]

Kyllähän Kaisan pitäisi jo pelkästään näillä näytöillä olla Olympialaisten viestijoukkueessa, jos siis aikataulut eivät mene liian pahasti ristiin omien kinkerien kanssa.

Kalenterista löytyy taatusti jokin yksittäinen kilpailu, johon Kaisan ja Marin on näyttöjä antaakseen ehdottomasti osallistuttava, vaikkei se ampumahiihtäjille millään sopisikaan. Vapaan hiihtäjiähän meillä on pilvin pimein mistä valita.

 

[Barnes]

Kyllähän Kaisan pitäisi jo pelkästään näillä näytöillä olla Olympialaisten viestijoukkueessa, jos siis aikataulut eivät mene liian pahasti ristiin omien kinkerien kanssa.

Aikataulut menevät liiaksi ristiin, nimittäin ampumahiihdon yhteislähtökilpailu kilpaillaan samana päivänä kuin hiihtoviesti. Sen sijaan Laukkasella olisi mahdollisuus osallistua parisprinttiin, sillä henkilökohtaiset ah-kisat ovat jo päättyneet ennen parisprinttiä, eikä jäljellä ole kuin viestit, joihin en usko Suomen lähettävän joukkuetta.

 

[Ahar]

En vieläkään pysty ymmärtämään, että miten hiihdossa voi pärjätä sekä sprintissä, että pitkillä matkoilla? Pitäisikö sprinttiä lyhentää, ja huolella? Ihan vaan sillä, että ei Boltkaan pärjää kymppitonnin juoksussa.

 

[Pekkis]

Näin kävi, eli Mustin ura loppuu tänään sunnuntaina, siis ei enää olympialaisiin.

Kaikkea ei kannata uskoa. Juupas eipäs- venkoilu ei ole Teukan yksinoikeus. Olympialaiset tähtäimessä ja miksei olisi.

 

[Hiihtofani]

Tänään siis maastopyöräilijä Kusti Kittilä päihitti kaikki maastohiihtäjät 50km:llä. Kusti päihitti Lahden MM- viestin 3:lla osuudella olleen Lehtosen. Kyllähän Kustin pitäisi jo pelkästään näillä näytöillä olla Olympialaisten viestijoukkueessa. Maju urheilijat Matias Strandvallille matka oli liian pitkä ja matka jäi väliin. Toni Ketelä oli jossain sijalla 60->.

 

[Pekkis]

Tänään siis maastopyöräilijä Kusti Kittilä päihitti kaikki maastohiihtäjät 50km:llä. Kusti päihitti Lahden MM- viestin 3:lla osuudella olleen Lehtosen. Kyllähän Kustin pitäisi jo pelkästään näillä näytöillä olla Olympialaisten viestijoukkueessa. Maju urheilijat Matias Strandvallille matka oli liian pitkä ja matka jäi väliin. Toni Ketelä oli jossain sijalla 60->.

Riitta-Liisan selkä paranee hyvää vauhtia, ja sitten kaikki on taas ihan hyvin.

 

[Hiihtofani]

En vieläkään pysty ymmärtämään, että miten hiihdossa voi pärjätä sekä sprintissä, että pitkillä matkoilla? Pitäisikö sprinttiä lyhentää, ja huolella? Ihan vaan sillä, että ei Boltkaan pärjää kymppitonnin juoksussa.

Juoksun 100m ME on kovempi kuin hiihdon 100m ME. Juoksemalla pääset 100m kovempaa kuin hiihtämällä. Hiihdon juuret ovat aina olleet kestävyysurheilussa ja vaellusurheilussa. Todella lyhyet matkat ei koskaan oikein sovi hiihtourheiluun. Nykyinen sprinttikin on mielestäni ihan FIS:n järjestämää lasten hiihtoa ja showbusinesta. Itse arvostan marathon cuppeja paljon korkeamalle, erityisesti vapaalla hiihdettäviä. Nämä ovat todellista hiihtoa, jossa otetaan miehestä/naisesta mittaa ja mehut pois kunnolla.

 

[Hiihtofani]

Riitta-Liisan selkä paranee hyvää vauhtia, ja sitten kaikki on taas ihan hyvin.

Miten tämä liittyy asiaan? Ritu on loukkaantuneena ja vaikea jatko edessä, kestääkö selkä ja paikat enään? Miksi tästä Mäkäräisestä käydään tätä viestikeskustelua. Miksi tätä keskustelua ei olla käyty esim. Kusti Kittilästä? Asia on paljon merkityksellisempi, sillä Suomi olisi voinut olla vaikka mitaleilla, jos Kusti olisi ollut viestissä.

 

[Individual]

Kaikkea ei kannata uskoa. Juupas eipäs- venkoilu ei ole Teukan yksinoikeus. Olympialaiset tähtäimessä ja miksei olisi.

No näin näköjään ja hyvä niin. Kunnossahan mies on edelleen.

 

[Beltran]

Miksi Iivo Niskanen kilpailee niin harvoin? Laskin että tämän vuoden puolella Krista Pärmäkoski on kilpaillut 26 kisassa, Iivo 12 kilpailussa ja ei kertaakaan kansallisissa kisoissa. Onko hän jotenkin loukkaantunut tai sairas ja jos ei ole niin mihin mies säästelee?

 

[Hiihtofani]

Miksi Iivo Niskanen kilpailee niin harvoin? Laskin että tämän vuoden puolella Krista Pärmäkoski on kilpaillut 26 kisassa, Iivo 12 kilpailussa ja ei kertaakaan kansallisissa kisoissa. Onko hän jotenkin loukkaantunut tai sairas ja jos ei ole niin mihin mies säästelee?

Olympiavoittaja maailmanmestaria ei oikein nämä SM-höntsäkisat kiinnosta.

 

[Tornados]

Vaikka nyt onkin kisailtu varsinaisen maailmancupin jälkeisellä ajalla, laskukunnossa niin kaipa näistä SM-kisojen tuloksista voi jotain päätellä Kaisa Mäkäräisen vapaan hiihtotavan kunnosta suhteessa maastohiihdon maajoukkuenaisiin? Pärmäkoski on edellä ja Mari Laukkanen lyhyillä matkoilla. Muut jää.

En kyllä näistä kauheasti päättelisi. Sen verran vähän joku Sini Alusniemikin jäi kärjestä, että kaukana oltiin kaikkien naisten osalta talven huippukunnosta. Noilla tuloksilla ei oltaisi kärjeä hätyytelty maailman cupissa.

 

[Biath]

En kyllä näistä kauheasti päättelisi. Sen verran vähän joku Sini Alusniemikin jäi kärjestä, että kaukana oltiin kaikkien naisten osalta talven huippukunnosta. Noilla tuloksilla ei oltaisi kärjeä hätyytelty maailman cupissa.

Ei tässä sitä mietitä, mikä olisi mc:ssa vauhti ollut. Nyt hiihtivät omissa mc:ssä hyvin sijoittuneet urheilijat ja heitä verrattiin toisiinsa. Monesti valitellaan, miten väsyneitä maastohiihtäjät ovat, höntsäkunnossa. Mutta ei Kaisa eikä Mari ole valitelleet, vaikka ovat hiihtäneet yhtä monta kisaa talven mittaan. Kovat on kovia väsyneinäkin. Mielestäni nämä SM-kisat ovat näyttäneet sen mitä kaikki eivät ole uskoneet: sekä Mari että Kaisa ovat hiihtovauhdissa parhaiden maastohiihtäjien tasoa. Tarkempaa analyysia ei voi tehdä, koska kisoja on vain kaksi, mutta niiden tuloksia ei voida vähätellä. On ollut väitteitä milloin latuprofiileista, milloin kenenkin väsymyksestä ja muuta turhaa höntsää. Miksi yleensä kilpaillaan, jos nk. asiantuntijoilla on varma käsitys urheilijoista.

Voisi vielä muistuttaa Hiidensalon ja Tero Seppälän hiihdot, kun ampumahiihtäjien hiihtosuorituksia on pitkin talvea tuskailtu, ja ansiostahan niin on tehty - ei riittänyt kovin korkealle silloin. Mutta ei he kovin kehnoja ole laduilla ja toivottavasti ensi vuonna taas vähän parempia.

 

[BitterX]

En kyllä näistä kauheasti päättelisi. Sen verran vähän joku Sini Alusniemikin jäi kärjestä, että kaukana oltiin kaikkien naisten osalta talven huippukunnosta. Noilla tuloksilla ei oltaisi kärjeä hätyytelty maailman cupissa.

Totta.

Maastopyöräilyyn panostavien Kittilän ja Alusniemen kunto on vähitellen lähestymässä kisakauden alun huippukuntoa - ei toki ehkä aivan siellä vielä ole. Maastohiihtäjien ja ampumahiihtäjien huippukunto taas on ohitettu ajat sitten ja heidänkin välillään on yksilökohtaisia eroja. Maajoukkuehiihtäjistä selkeimmin höyryillä on loppukaudesta vetänyt Mononen, jonka huippukunto ajoittui tällä kaudella MM-kisoihinkin nähden selkeästi liian aikaiseksi. Niskasen kausi taas jäi kokonaisuudessankin selvästi alle potentiaalin.

Ei tosiaan kannata liian suuria johtopäätöksiä vetää myöskään välillä Mäkäräinen vs. maastohiihtäjät. Toki selvää on, että järkyttävän suuria ei erot ole mihinkään suuntaan tässä vertailussa.

 

[El Gordo]

Kyllä Mäkäräinen on kova, ja minut ainakin yllätti. Sekä se, että pystyy ihan tasapäisesti panemaan kampoihin Pärmäkoskelle, jonka edelle ei kuitenkaan MM-kisoissa jäänyt kuin kyborgi Björgen. Että se, kuinka nämä Niskaset ja Monoset, jotka kuitenkin on ihan säännöllisesti hiihdellyt pistesijojen tuntumaan mc-kisoissa ja isoissa kisoissakin, jäivät kuin tikku paskaan Mäkäräisen vauhdissa.

Melkein voisi kuvitella, että olympiakisoissa mitali irtoaisi Mäkäräiselle helpommin sileän matkalta kuin pyssyn kanssa. Jos pystyy Pärmäkosken voittamaan, niin kyllä melko varmaan jonkun värinen mitsku lyödään kouraan.

 

[erku]

Voiko tästä tehdä sen johtopäätöksen, että Kaisa olisi mielestäsi voittanut itselleen sopivammalla profiililla Kristan reilusti, kun nyt pitkillä työpätkillä pitkällä matkalla, jota ei ole kilpaillut juuri koskaan, hävisi alle kymmenen sekuntia?

Ei välttämättä. Tokihan tämä sinällään vahvistaa pointtiani, että Pärmäkoski oli eilen Mäkäräistä parempi melko raskaalla radalla ja Mäkäräinen taas oli reilu viikko sitten Pärmäkoskea parempi helpommalla radalla. Elisessä kisassa Mäkäräinen sai vielä lievää etua aikaisemmasta lähtönumerostaan, kun lumisade sakeni loppua kohti.

 

[erku]

Melkein voisi kuvitella, että olympiakisoissa mitali irtoaisi Mäkäräiselle helpommin sileän matkalta kuin pyssyn kanssa. Jos pystyy Pärmäkosken voittamaan, niin kyllä melko varmaan jonkun värinen mitsku lyödään kouraan.

No joo. Todellisuudessa Pärmäkoski ei ole vapaalla mitenkään lähtökohtainen mitalihiihtäjä olympialaisten vapaan kympillä, vaan ainakin Björgen, Kalla ja Weng ovat häntä edellä sekä lisäksi Johaug, jos vapautuu kilpailukiellostaan. Pärmäkoski kuuluu sitten siihen haastajaosaston kärkeen Jacobsenin/Östbergin ja Digginsin kanssa.

Lisäksi on ehkä hyvä huomioida, että Mäkäräinen ei empiirian perusteella kykene tekemään kovin terävää kuntohuippua arvokisoihin, vaan hän on ennemminkin sellainen koko kauden tasaisen kovaa puksuttava hiihtäjä. Täten voisi arvioida, että hänen suorituskyky huhtikuussa on lähempänä hänen maksimiaan, kun maastohiihtäjällä, joka selvästi pyrki ajoittamaan huippukuntonsa arvokisoihin.

 

[Ahar]

Ei välttämättä. Tokihan tämä sinällään vahvistaa pointtiani, että Pärmäkoski oli eilen Mäkäräistä parempi melko raskaalla radalla ja Mäkäräinen taas oli reilu viikko sitten Pärmäkoskea parempi helpommalla radalla. Elisessä kisassa Mäkäräinen sai vielä lievää etua aikaisemmasta lähtönumerostaan, kun lumisade sakeni loppua kohti.

Ja Pärmäkoski sai etua lähtöpaikastaan väliaikojen muodossa, mikä on erityisen tärkeää tiukassa sekuntikamppailussa.

 

[erku]

Ja Pärmäkoski sai etua lähtöpaikastaan väliaikojen muodossa, mikä on erityisen tärkeää tiukassa sekuntikamppailussa.

Tämä on tietysti totta. Toisaalta Pärmäkoski kertoi, ettei saanut väliakoja maastossa keltään muulta kuin Teemu Pasaselta, joten tuo hyöty oli normaalia pienempi.

 

[Biath]

Ei välttämättä. Tokihan tämä sinällään vahvistaa pointtiani, että Pärmäkoski oli eilen Mäkäräistä parempi melko raskaalla radalla ja Mäkäräinen taas oli reilu viikko sitten Pärmäkoskea parempi helpommalla radalla. Elisessä kisassa Mäkäräinen sai vielä lievää etua aikaisemmasta lähtönumerostaan, kun lumisade sakeni loppua kohti.

Kontiolahden 2,5km:n radan kokonaisnousu naisten viestissä oli 94m kun taas Ylitorniossa se oli 86m. Ylitornion radalla oli selvästi palauttava lasku, mitä Kontsalla ei oikein löydy, vaan nousujen jälkeen on tasaista. 30km:n kisa mentiin selvästi helpommalla radalla, jos sitä mitataan nousun määrällä, kokonaisnousu 226m 7,5 km:lle, joka on samanpituiselle 2,5km:n radalle laskettuna (kuin Kontsalla) vain 75m.

Lallukka sanoi lumisateesta, että se ei haitannut, eikä väliaikojen perusteella Kristaakaan. Tasaisesti laskuosuuksilla oli nopeampi ja Kaisa nousuissa. Kaisa hiihti alussa melkein kaksikymmentä minuuttia sokkona ilman Kristan väliaikaa ja lopussa kaksitoista minuuttia vähintään niin, ettei voinut reagoida kilpailijan vauhtiin. Ensimmäisen kerran kuulen, että kisan viimeisenä lähtenyt valittaa väliaikojen puutetta ja ensimmäisenä kuuman ryhmän kilpailijana oleva ei sitä tee. Krista tietysti kuuli myös maalialueen kuulutusten väliajat. Se tietysti vielä, että hän hiihti käytännössä yksijalkaisena, vaikutti - en tosin tiedä mihin, koska väliaikojen perusteella sillä ei näyttänyt olevan vaikutusta etenemiseen.

 

[BitterX]

Lisäksi on ehkä hyvä huomioida, että Mäkäräinen ei empiirian perusteella kykene tekemään kovin terävää kuntohuippua arvokisoihin, vaan hän on ennemminkin sellainen koko kauden tasaisen kovaa puksuttava hiihtäjä. Täten voisi arvioida, että hänen suorituskyky huhtikuussa on lähempänä hänen maksimiaan, kun maastohiihtäjällä, joka selvästi pyrki ajoittamaan huippukuntonsa arvokisoihin.

Mielestäni tämä on erinomainen pointti.

Lisäksi, kuten jo kirjoittelinkin, maastohiihtäjistä Monosen kuntohuippu osui (toki todennäköisesti harjoittelussa tehtyjen virheiden takia) varsin kauden alkuvaiheisiin, Niskaselle tuli jonkinasteinen ohi-kausi ja Roposen kausi jäi kesken.

Näillä en tarkoita sitä, ettäkö Kaisa olisi automaattisesti edellä mainittuja maastohiihtäjiä hitaampi. Tarkoitan sitä, että mikäli Kaisa haluaisi hiihtää Pyeongchangissa maastohiihtomatkoja (erityisesti viesti), niin ensi kaudella pitäisi taso kyllä maastohiihtäjiä vastaan jossakin mc-kisassa mittauttaa - kuten tälläkin kaudella Lahtea ajatellen olisi pitänyt. Tällä kaudella nämä SM-kisoissa annetut näytöt eivät voi olla riittäviä enää ensi kaudella, joka on kaikkien osalta uusi tarinansa.

Se on nimittäin niin, että paitsi Kaisan, myös maastohiihtäjien pitää saada reilu mahdollisuus kilpailla paikoista olympiamatkoilla.

Joku tosin kirjoitti jo olympialaisten aikataulupäällekkäisyyksistä, joten tämä lienee pelkästään hypoteettista spekulointia.

 

[Biath]

Mielestäni tämä on erinomainen pointti.

Lisäksi, kuten jo kirjoittelinkin, maastohiihtäjistä Monosen kuntohuippu osui (toki todennäköisesti harjoittelussa tehtyjen virheiden takia) varsin kauden alkuvaiheisiin, Niskaselle tuli jonkinasteinen ohi-kausi ja Roposen kausi jäi kesken.

Näillä en tarkoita sitä, ettäkö Kaisa olisi automaattisesti edellä mainittuja maastohiihtäjiä hitaampi. Tarkoitan sitä, että mikäli Kaisa haluaisi hiihtää Pyeongchangissa maastohiihtomatkoja (erityisesti viesti), niin ensi kaudella pitäisi taso kyllä maastohiihtäjiä vastaan jossakin mc-kisassa mittauttaa - kuten tälläkin kaudella Lahtea ajatellen olisi pitänyt. Tällä kaudella nämä SM-kisoissa annetut näytöt eivät voi olla riittäviä enää ensi kaudella, joka on kaikkien osalta uusi tarinansa.

Se on nimittäin niin, että paitsi Kaisan, myös maastohiihtäjien pitää saada reilu mahdollisuus kilpailla paikoista olympiamatkoilla.

Joku tosin kirjoitti jo olympialaisten aikataulupäällekkäisyyksistä, joten tämä lienee pelkästään hypoteettista spekulointia.

En usko, että Kaisalla on mitään halua kilpailla maastohiihdossa oman lajinsa kustannuksella eikä nämä kisat ole näyttöjä mihinkään muuhun kuin siihen, missä mennään kilpailukauden lopuksi. Kuntohuipuista sen verran, että Krista juuri Kontiolahden kisojen alla oli kertonut olevansa huippukunnossa. Vasta Kontsan jälkeen alkoi kuulua vaivoja ilmaantuneen. Pohjois-Amerikan kiertue ja joku muu kisakin sen jälkeen oli huippukunnosta osoituksena. .

 

[BitterX]

En usko, että Kaisalla on mitään halua kilpailla maastohiihdossa oman lajinsa kustannuksella eikä nämä kisat ole näyttöjä mihinkään muuhun kuin siihen, missä mennään kilpailukauden lopuksi.

Samaa mieltä. Olympialaisten maastohiihtoviesti (ja mahdollinen mitali siitä) olisi voinut Kaisaa kenties kiinnostaakin, jos aikataulut oman lajin osalta antaisivat myöden. Ne eivät kuitenkaan ilmeisesti anna myöden, vaan maastohiihdon viestipäivänä on myös ampumahiihtokisa?

Missään nimessä en halua dissata sen kummemmin kuin ylistääkään ketään tässä sinänsä mielenkiintoisessa vertailussa, vaan ainoastaan hypoteettisesti peräänkuulutin reilua mahdollisuutta kaikille maastohiihdon olympiaviestipaikoista (ja muidenkin olympiamatkojen kisapaikoista) kilpailtaessa. SM-kisat eivät ole ideaali mittari, koska ensi kausi on ensi kausi ja tämä kausi tämä kausi. Toisekseen ajankohta näin keväästä on kilpailukunnon suhteen hyvin epäoptimaalinen.

Voihan se mennä niinkin, että Kaisa voittaa kaikki ihan pystyyn, kun kilpaillaan kaikkien huippukunnossa. En mä sitä sano. Vaikka epäilenkin tuota :)


EDIT.

Mononen teki kuluneella kaudella vakuuttavaa jälkeä siihen nähden, että treenasi ensimmäistä kauttaan täysin ammattimaisesti. Siitä huolimatta, että kuntohuippu osui liiaksi kauden alkupuolelle. Lauralla voisi olla potentiaalia nousta hyvinkin lähelle maailman kärkeä ensi kaudella. Tämä toki edellyttää 100% onnistunutta treenikesää ja myös kehittymistä kilpailijana. Potentiaalia on, mutta toki on paljon muuttujiakin, joiden pitää osua kohdalleen.

 

[Japi]

EDIT.

Mononen teki kuluneella kaudella vakuuttavaa jälkeä siihen nähden, että treenasi ensimmäistä kauttaan täysin ammattimaisesti. Siitä huolimatta, että kuntohuippu osui liiaksi kauden alkupuolelle. Lauralla voisi olla potentiaalia nousta hyvinkin lähelle maailman kärkeä ensi kaudella. Tämä toki edellyttää 100% onnistunutta treenikesää ja myös kehittymistä kilpailijana. Potentiaalia on, mutta toki on paljon muuttujiakin, joiden pitää osua kohdalleen.

Ainakin Urheilu Sanomien numerossa 46/2016 (kauden 2016-2017 hiihtonumero) toimittaja Pekka Holopainen kirjoittaa sivulla 16 näin: "Pääsee tällä koulutuksella myös terveystarkastajaksi. Suoritettuaan loppututkintonsa Mononen sai Lohjan kaupungilta, jossa teki pitkään täysiä työpäiviä. Vasta vuoden 2013 kesän jälkeen riskinottokyky riitti siihen, että hän 28-vuotiaana heittäytyi täysin huippu-urheilulle, valmentaja Pasasen suureksi iloksi".

Toki Mononen oli Holopaisen mukaan jo ennen ammattimaiseen harjoitteluun heittäytymistään harjoitellut 650 tuntia vuodessa työn ja opiskelun ohella. Holopaisen mukaan tuo on hurja määrä, eli jokaisena päivänä 1 tunnin ja 47 minuutin harjoitus muine toimineen työpäivän päälle. Eli ilmeisesti vuodesta 2013 lähtien on harjoiteltu "ammattimaisesti" tai ainakin urheilun ehdoilla. Varsinkin kausi 2015-16 oli jo hyvä. Eli oliko tämä päättynyt kausi (2016-2017) ihan ensimmäinen ammattimaisesti treenattu?